Ruokaketjun ja kestävän kehityksen kehittämistoimintaa

 

Brahea-keskuksella on vuosikymmenten kokemus alueellisesta ja valtakunnallisesta kehittämistyöstä ruokaketjun, kiertotalouden ja kestävän kehityksen aloilla. Lisäksi olemme vahvasti mukana maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä. Toteutamme aktiivisesti alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä hankkeita, joiden kautta omaamme hyvät verkostot ja mahdollistamme uusien yhteistyökumppanuuksien löytämistä.

Korkeatasoisella hanke- ja koulutustoiminnalla vastaamme yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tilauskoulutukset toteutamme kokemuksella ja ammattitaidolla asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Etsitään yhdessä uusia avauksia ja ratkaisuja!

Käynnissä olevat kehittämishankkeet

CBSmallPorts “Energiset pienvenesatamat keskisen Itämeren alueella”

 

CB Small Ports logoInterreg logoEuropean Regional Development Fund logo

Parempia palveluja pienvenesatamissa Itämeren alueella!

Useat EU-rahoitteiset projektit ovat työskennelleet pienvenesatamien turvallisuuden ja infrastruktuurin parantamiseksi viime vuosina. Asiantuntijat Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta ovat yhdistäneet voimansa kehittääkseen parempia palveluja pienvenesatamissa koko keskisen Itämeren alueella. CBSmallPorts-projekti keskittyy energiatehokkuuteen ja alueen yhteiseen markkinointiin.

Eteenpäin energiatehokkuudessa

CBSmallPorts-projektin tavoitteena on Itämeren alueen pienvenesatamien kestävän kehityksen tukeminen ympäristöystävällisillä aktiviteeteilla ja investoinneilla. Satamien energiatehokkuuden parantaminen – sekä energiantuotannon että sen käytön näkökulmasta – on kaikkien toimien keskiössä. Useat pienvenesatamat ovat jo panostaneet turvallisuuteen ja vihreisiin ratkaisuihin, mutta tarvitsevat työkaluja ottaakseen askeleen eteenpäin satamien kehittämisessä ja palveluiden tehokkaassa markkinoinnissa kohderyhmille.

Palvelutiedot käyttäjien saataville

Riippumatta sijainnista Itämeren alueella, pienvenesatamien haasteet ovat hyvin samanlaisia: kilpailu kävijöiden ajasta veneilykauden lyhyen keston vuoksi sekä rajalliset taloudelliset resurssit satamien kehittämiseen. Näiden seikkojen vuoksi yhteistyössä toteutetut toimet ja kattavat online-alustat tarjoavat lisäarvoa sekä alueen satamien käyttäjille, että ylläpitäjille.

Saaristomeren alueella hankkeen toteuttamiin investointeihin sisältyvät saunojen remontointi Seilin saaren vierasvenesatamassa sekä uusien kelluvien laiturien ja aurinkopaneelien asentaminen Airisto Strandin satamassa Paraisilla. Muissa suomalaisissa satamissa toteutettaviin investointeihin sisältyvät mm. aurinkopaneelien ja led-valaistuksen asentaminen.

Pienvenesatamien kehittämiseen tarvittavien laitteiden ja muiden investointien lisäksi keskisen Itämeren alueella on tarvetta myös nettisivustolle, jonka avulla voidaan kerätä yhteen tietoja alueen palveluista ja tehostaa niiden yhteismarkkinointia. CBSmallPorts-projektin tavoitteena on kerätä kaikki oleellinen tieto yhdelle helposti käytettävälle nettisivustolle. Erillisten sovellusten sijaan projekti kerää tietoja yhteiseen “SmallPorts”-verkkoalustaan, joka yhdistää tietoja eri kohderyhmille kuten veneilijöille, muille palvelunkäyttäjillä sekä satamanomistajille. Kaikki pienvenesatamat palveluineen esitellään myös venemessuilla Helsingissä, Tukholmassa ja Düsseldorfissa.

Rajat ylittävän yhteistyön merkitys

CBSmallPorts-projekti on tuonut yhteen kymmenen organisaatiota ja toimijaa neljästä Itämeren alueen maasta. Projektipartnereina on sekä korkeakouluja, kuntia, yrityksiä että kansallisia ja alueellisia kehittämiskeskuksia. Partnereiden erityisosaaminen on monipuolista, mikä on huomattava etu projektille ja antaa mahdollisuuden lähestyä pienvenesatamien kohtaamia haasteita useista eri näkökulmista.

Central Baltic CBSmallPorts

CB845 CBSmallPorts “Energiset pienvenesatamat keskisen Itämeren alueella” -projektia rahoittaa Interreg Central Baltic –ohjelma, hankkeen ERDF budjetti on 1.875.000,- euroa. UTUn partneribudjetti on 152.000,- euroa, josta 114.000,- euroa ERDF:ltä. Projektin kokonaisbudjetti on 2.364.000,- euroa. Suomesta hankkeessa on mukana useita partnereita – Satakunnan ammattikorkeakoulu on vastuussa projektin vetämisestä sekä viestinnästä. Muita suomalaisia partnereita ovat Turun yliopisto ja sen Brahea-keskus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Airiston Matkailukeskus Oy. Muut partnerit tulevat Latviasta, Ruotsista ja Virosta. Suomen Purjehdus ja Veneily on projektin yhteistyöorganisaatio. Partnerit työskentelevät yhdessä energiatehokkuuden, ympäristöystävällisten investointien ja markkinoinnin parissa parantaakseen Itämeren alueen pienvenesatamien energiatehokkuutta ja markkinointia. Hankkeen kesto on 33 kuukautta ajalla 1.3.2020-30.11.2022.

Projektin englanninkielinen nettisivu: sub.samk.fi/projects/cb-small-ports

Lisätiedot:

Projektiasiantuntija Veijo Pönni
Brahea-keskus / Turun yliopisto
Sähköposti: veijo.ponni@utu.fi
Puhelin: +358 50 542 6747

Tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Sähköposti: minna.keinanen-toivola@samk.fi
Puhelin: +358 44 710 3063

Food Hub -elämystori

EU Aluekehitysrahasto logo  Vipuvoimaa EU:lta logoVarsinais-Suomen liitto logo

Food Hub -elämystori hanke lisää paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttaja kuin HoReCa -asiakkaille Turun kaupunkiympäristössä. Hankkeessa pilotoidaan uudenlaista paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Food Hub -elämystoria.

Tavoitteet

Päätavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja uudenlaisen, monistettavan Food Hub -kontin avulla. Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja jakelukanavia korvaamaan niin HoReCa kuin tapahtuma-alojen rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä.

Hankkeen osatavoitteina on:

  • Synnyttää uutta liiketoimintaa, osaamista ja uusia liiketoimintamalleja mikro- ja pk-elintarvike- ja matkailuyrityksissä asiakaslähtöisesti.
  • Synnyttää uusia elintarvike- ja matkailualan yrityksiä.
  • Synnyttää uusia yritysten omia ja yhteisiä lähiruokatuotteita ja elämyspalveluita.
  • Lisätä elintarvikeyritysten tuotekehitys- ja tuotteistusosaamista tunnistamalla asiakkaita kiinnostavat paikalliset ruokatuotteet ja -elämykset ja nostaa lähiruokatuotteiden jalostusarvoa tuotteesta elämykseksi.

Toimenpiteet

Hankkeessa pilotoidaan uudenlaista paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä.

Toimenpiteet on jaettu neljään työpakettiin:

  • Food Hubin perustaminen, toiminnan kehittäminen ja jatkuvuuden varmistaminen
  •  Elintarvikealan yritysten uudet tuotteet, tuotekehitys ja tuotteistus
  • Food Hub elämystoriksi matkailijoille ja tapahtumakävijöille
  • Koordinointi ja viestintä

Kohderyhmä

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on varsinaissuomalaiset elintarvikkeita jalostavat mikro- ja pk-yritykset, maa- ja puutarhatalousyritykset sekä matkailuyritykset. Hankkeen välillinen kohderyhmä on varsinaissuomalaiset HoReCa -sektorin (hotel, restaurants, catering) yritykset, ruokaketjun toiminnassa mukana olevat muiden sektoreiden yritykset, kuten logistiikka- ja jakeluyritykset, alueen matkailijat ja asukkaat.

Hanketoteuttajat

Koordinaattori on Turun yliopiston Brahea-keskus ja osatoteuttaja Turun kaupunki.

Toteutusaika

Hanketta toteutetaan 1.9.2021-31.8.2023

Rahoitus

Hanke toteuttaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 301 478 €, josta aluekehitysrahaston osuus on 80 % eli 241 182 € ja hankkeen omarahoitusta 60 296 €.

Seuraa: vs-lähiruoka.fi

Ota yhteyttä: Johanna Mattila, Leena Erälinna

FutureCrops2.0 – Kysyntälähtöiset, hiiltä sitovat ja monimuotoisuutta lisäävät viljelykierrot

Monipuolinen kasvintuotanto on voimavara niin ruuan tuotannossa kuin hiilensidonnassakin. Hankkeessa keskitytään ruuaksi viljeltäviin ja osin valtavirrasta poikkeaviin kasvilajeihin, joilla on hiilen sidonnan ja ravitsemuksen kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia. Erityisesti hankekokonaisuudessa tuotetaan tietoa proteiinikasveista ja niiden lajikkeista. Ammattikeittiöt ovat pitkään olleet tiennäyttäjinä suomalaisten ruokailutottumusten viitoittamisessa ja ruokakulttuurin muutoksissa ja siksi onkin selvää, että myös uudet viljelykasvit rantautuvat tehokkaasti kuluttajien lautasille ammattikeittiöiden kautta.

Tavoite

Hankkeessa pyritään kysyntälähtöisesti lisäämään kotimaisten hiiltä sitovien ja monimuotoisuutta lisäävien kasviproteiinien hyödyntämistä paikallisissa ammattikeittiöissä.

Toimenpiteet

Hankkeessa kartoitetaan ammattikeittiöiden valmiuksia uusien kasviproteiinien käytön lisäämiseksi ja samalla tiivistetään vuoropuhelua keittiöiden henkilökunnan ja alkutuotannon välillä yhteiskehittämisen mahdollistamiseksi.

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmää ovat edellä mainittuja kasveja viljelevät alkutuottajat ja kotimaisten kasviproteiinien käytöstä kiinnostuneet ammattikeittiöt

Aikataulu

1.4.2021 – 31.10.2023

Toteuttajat ja yhteistyötahot

Hankkeen koordinaattorina toimii Luonnonvarakeskus ja partnereina Turun yliopiston Brahea-keskus, Maanmittauslaitos ja ProAgria Keskusten Liitto ry. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö (MMM)

Ota yhteyttä: Sanna Vähämiko

futurecrops2-logot

Hyvinvointia Riistasta – Välmående av vilt

​Tausta

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Lounais-Suomen valkohäntäpeurakanta tulee säilymään runsaana. Kannan kasvua voidaan hallita metsästyksellä, joka Suomessa on luvanvaraista. Osalla metsästysseuroja ja seurueita on nykyisen kannan koon tilanteessa haasteellista saada kaikki metsästysluvat käytettyä. Kasvavat valkohäntäpeurakannat luovat mahdollisuuksia hyödyntää uusia toimintamalleja, joilla valkohäntäpeurakannan kasvua voidaan hallita nyt ja tulevaisuudessa metsästäjien keskittyessä yhä enemmän kaupunkeihin.

Aikaisempaa runsaammat riistakannat avaavat myös muita mahdollisuuksia pelkän perinteisen metsästyksen rinnalle. Valkohäntäpeurojen metsästyksen avaaminen myös seurojen/seurueiden ulkopuolisten metsästäjien saataville tukee paikallista matkailutoimintaa ja luo osaltaan vastapainoa kasvaneiden kantojen kielteisille vaikutuksille. Kasvava riistatalous, metsästys ja riistamatkailu avaavat maaseudun toimijoille mahdollisuuksia toimintaan myös metsästyskauden ulkopuolella. Riistatalouden ympärille on mahdollista luoda yritystoimintaa, joka hyödyttää laajemminkin aluetaloutta ja paikallista yhteisöä.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Projektissa on tarkoitus löytää kymmenen metsästysseuraa ja -seuruetta jotka ovat halukkaita kehittämään toimintaansa metsästyskäytäntöjen ja/tai saaliin hyödyntämisen osalta ja toimimaan pilotteina hankkeen aikana. Tavoitteena on saada aikaan ruohonjuuritason muutos käytännöissä, jota voitaisiin jakaa laajemmalle metsästysseurojen joukolle. Hanke tulee käsittelemään myös riistatalouden antamia mahdollisuuksia lisätä riistaan liittyvää yrittäjyyttä metsästysajan ulkopuolella, kehittämällä riistaan liittyvää matkailutoimintaa.

Kasvavat valkohäntäpeurakannat tarkoittavat käytännössä sitä, että saaliista saatava riistalihan määrä kasvaa. Hanke etsii uusia toimintamalleja siihen, miten metsästysseurat ja seurueet voisivat myydä tarkastamatonta riistalihaa jalostajille ja ravintolasektorille. Hanke tulee keräämään ja tarjoamaan osaamista riistalihan käsittelystä ja kaadosta aina paloitteluun ja jatkojalostukseen asti. Metsästäjät tarvitsevat käytännöllistä ja luotettavaa tietoa elintarvikehuoneistoon ja kuluttajamyyntiin liittyvien toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi sekä osaamistason lisäämiseksi. Ohjeita tarvitaan lihan hygieenisestä käsittelystä, leikkaamisesta ja säilyttämisestä, jotta metsästysseurasta riippumatta pystytään tuottamaan myyntiin laadukasta tarkastamatonta lihaa.

Kohderyhmä ja toiminta-alue

Hankkeen toiminta on kaksikielistä. Toiminta-alue sijoittuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Satakuntaan ja Päijät-Hämeeseen. Hankkeesta hyötyvät kunnat, matkailuelinkeino, yrittäjät sekä paikalliset palveluntarjoajat (esim. mökkipalvelut, korjaus, majoitus, kuljetus), food-service, ympäristöterveydentarkastajat sekä toisen ja kolmannen asteen koulutus.

Aikataulu

Hankeaika: 1.1 2019 – 31.1.2022.

Hanketoteuttajat

Hanketta koordinoi Yrkeshögskolan Novia (AB Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi), joka toteuttaa hanketta yhdessä Suomen Riistakeskuksen, Varsinais-Suomen Riistakeskuksen, Hanken, Svenska handelshögskolan i Helsingfors:n ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa.

Rahoitus

Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 ja rahoituksen osallistuvat   Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen Satakunnan ja  Päijät-Hämeen  ELY-keskukset. Hankkeen kokonaisbudjetti 433100 euroa.

Ota yhteyttä: Leena Erälinna, Johanna Mattila

hyvinvointia-riistasta-logot

Kuluttajat ruokaTalouden keskiössä – KulTa

Kuluttajat ruokatalouden keskiössä – KulTa -hanke parantaa varsinaissuomalaisten elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä välittämällä uusinta tietoa infotilaisuuksien ja viestinnän avulla sekä mahdollistamalla aktiivisesti yritysten välisiä kumppanuusverkostoja, demonstraatioita ja järjestämällä ammattilaisten opintomatkoja.

Tavoitteet

  • synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamalleja mikro- ja pk-elintarvikeyritysten keskuudessa kuluttaja vuoropuhelua korostamalla
  • synnyttää kasvua koko ruokasektorille ja tukea kasvuhalukkaita elintarvikealan yrityksiä tiedonvälityksen keinoin
  • kannustaa mikro- ja pk-elintarvikeyrityksiä hyödyntämään erilaisia teknologioita ja digitaalisia ratkaisuja omassa liiketoiminnassaan
  • demonstroida erilaisia jakamistalouden malleja ja jakaa niistä saatuja kokemuksia mikro- ja pk-elintarvikeyrityksille sekä koko ruokajärjestelmälle
  • lisätä elintarvikealan yritysten ja kuluttajien tietoa vastuullisesta ruokajärjestelmästä
    nostaa ruoka olennaiseksi osaksi matkailua
  • lisätä ruokajärjestelmän merkitystä Varsinais-Suomen alueella

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet on jaettu viiteen työpakettiin.
 
Työpaketti 1 Vaikuttavuus ja vastuullisuusviestintä
Työpaketti 2 Innovatiiviset ruokaketjut - tulevaisuuden väylänä kuluttajille
Työpaketti 3 Digitalisaation lisääminen ruokaverkostossa
Työpaketti 4 Ruoan elämyspotentiaalin lisääminen matkailussa
Työpaketti 5 Elintarvikealan yritysten kasvun tukeminen
 
Kohderyhmä

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset elintarvikealan yritykset, Annex I -tuotteita eli maataloustuotteita jalostavat yritykset sekä Non-Annex I -tuotteita eli elintarvikkeita valmistavat yritykset maaseutualueella (elintarvikealan yritykset tai mikro- ja pk-elintarvikeyritykset). Toissijaisena kohderyhmänä ovat ruokasektorin asiantuntijat sekä muut toimijat aina alkutuotannosta, elintarvikkeiden jalostukseen, tukku- ja vähittäiskauppaan sekä foodservice -sektori ja alan opiskelijat. Lisäksi hyödynsaajina ovat ruokasektoriin verkottuvat muut toimialat, joista keskeisimpinä matkailu, logistiikka, ICT sekä biotalous.

Hanketoteuttajat

Turun yliopiston Brahea-keskus (koordinaattori) sekä osatoteuttajina toimivat Yrityssalo Oy, Ukipolis Oy, Novida Ammattiopisto ja lukio, Kemiönsaaren kunta ja Paraisten kaupunki.

Toteutusaika

Hanketta toteutetaan 2018-2021.

Rahoitus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 90 % (Varsinais-Suomen Ely-keskus) ja 10 % muuta julkista rahoitusta.

Seuraa: vs-lähiruoka.fi

Ota yhteyttä: Johanna Mattila, Mervi Louhivaara

kulta-logot

Maaseudun toimijoiden hankintaosaaminen vahvaksi - MAHVA

MAHVA -hankkeessa lisätään pk-yrityksissä ja hankintayksiköissä tietoa ja osaamista julkisista hankinnoista, vahvistetaan yhteistyötä ja kumppanuuksia sekä edistetään markkinavuoropuhelun syntymistä.

Tavoitteet

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen uuden hankintalain tavoitteina on parantaa mm. pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa ja mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia. Hankkeen tavoitteena on lisätä pk-yrityksissä ja hankintayksiköissä tietoa ja osaamista julkisista hankinnoista maaseudun yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi, luoda ja vahvistaa yhteistyötä ja kumppanuuksia pk-yrittäjien kesken sekä edistää markkinavuoropuhelun syntymistä pk-yritysten ja hankintayksiköiden välillä.

Toimenpiteet

Hankkeessa keskitytään neljään maaseudun yritystoiminnan näkökulmasta keskeiseen teemaan: kuljetus, ympäristöpalvelut, energia ja ruoka. Näihin teemoihin liittyen hankkeessa työstetään asiantuntijatyöpajoissa ja -verkostojen kanssa sosiaalisia ja ympäristönäkökulmiin liittyviä kriteereitä huomioiden maaseudun pk-yritysten toimintaympäristö. Merkittävässä roolissa ovat eri puolilla Suomea pidettävät Pykäläbaari-tilaisuudet, joissa esitellään erilaisia hankintakäytänteitä ml. kriteereiden käyttöä, verkostoidutaan ja edistetään markkinavuoropuhelun syntymistä. Toimenpiteiden tuloksena syntyy runsaasti erilaista materiaalia sekä sähköisenä (webinaarit, videot, ym.) että kirjallisena (julkaisuja, koosteita, artikkeleita, ym.) ja niistä viestitään laajasti eri kanavien kautta koko hankkeen ajan. Hankkeen tuloksena hankintaosaaminen ja -tieto, yritysten välinen yhteistyö ja verkottuminen hankintayksiköiden kanssa lisääntyvät sekä markkinavuoropuhelu pk-yritysten ja hankintayksiköiden välillä vahvistuu.

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmiä ovat maaseudun pk-yrittäjät, järjestöt ja julkisia hankintoja tekevät hankintayksiköt sekä pk-yrittäjien kehittämis-, neuvonta- ja tukitehtävissä toimivat henkilöt.

Yhteistyökumppanit

Hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Brahea-keskus, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja Savon koulutuskuntayhtymä / EkoCentria.

Rahoitus ja aikataulu

Hankkeen budjetti on 470.000 euroa ja toteutusaika 1.1.2018-30.6.2022. Hankkeen rahoitus on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, valtakunnallisista hankkeista, joita hallinnoi Hämeen ELY-keskus.

Seuraa: maaseudunhankinnat.fi

Ota yhteyttä: Päivi Töyli, Leena Erälinna

mahva-logot

#nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat

Tavoitteet

#nimisuoja2025 -hankkeella on kaksi päätavoitetta:
1. Tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita nuorille kuluttajille tunnetuksi.
2. Edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään.

Nämä tavoitteet tuodaan selkeästi esille mm. maa- ja metsätalousministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2018-2025. Kehittämissuunnitelmassa asetetaan mm. tavoite saada 20 uutta maantieteellistä merkintää rekisteröityä EU-tasolla vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen akronyymillä #nimisuoja2025 halutaan viestiä tästä tavoitteesta.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat tavoitteiden mukaisesti kahteen toimenpiteeseen. Näistä toisessa keskitytään kuluttajatiedottamiseen, jonka kohderyhmä ovat nuoret. Toisessa tavoitteena on saada uusia nimisuojatuotteita nimisuojajärjestelmään ja sen puitteissa luodaan nimisuojan ympärille asiantuntijaverkosto ja toteutetaan neuvontaa ja tilaisuuksia hakijaryhmittymille.

Kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret kuluttajat, tuottajat ja elintarvikealan yritykset, elintarvikealan asiantuntijat ja kehittäjät sekä alan viranomaiset Suomessa, uudet hakijaryhmittymät ja jo olemassa olevien nimisuojatuotteiden taustalla olevat hakijaryhmittymät, tuottajat ja yritykset.

Toteuttajat

Hanketta toteuttavat Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.

Rahoitus ja aikataulu

Hanketta toteutetaan vuosina 2020-2021 ja sen kokonaisbudjetti on 204 324 euroa. Rahoitus: Ruokavirasto, ruokaketjun toiminnan edistäminen.

Ota yhteyttä: Mervi Louhivaara, Päivi Töyli

nimisuoja-logot-2020

Osaaminen ja työllisyys -verkosto, OTE

​Tavoitteet

Osaaminen ja työllisyys -verkosto (OTE-verkosto) keskittyy työssään maaseudun osaamisen vahvistamiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen tavoitteena lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. OTE-verkoston toiminnalla turvataan koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistetään elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, varmistetaan kasvupalveluiden käynnistyminen maakuntauudistuksessa maaseudun työllisyyttä ja yritystoimintaa tukevalla tavalla sekä edistetään uusien elinvoimaa vahvistavien palveluiden, toimintamallien ja verkostojen syntyä.

Toiminta

Käytännön toimintamuotoina ovat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimeenpanon ja seurannan organisointi, tavoitteiden ja toimenpiteiden edistäminen. Myös muu maaseutupoliittinen työ sekä tapahtuma- ja kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien tiedonvälitys ovat osa toimintaa. Erityishuomiota kiinnitetään myös työn ja työllistymisen uusiin muotoihin sekä maahanmuuttajien tarjoamaan työvoimapotentiaaliin.

OTE-verkosto toimii osana MANE:n maaseutupoliittista verkostoa, viestintää ja vaikuttamistyötä. Verkostohankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lue lisää maaseutupolitiikasta ja teemaverkostoista www.maaseutupolitiikka.fi

Ota yhteyttä: Päivi Töyli

ote-logot

Ruokasektorin koordinaatiohanke
 
​Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on tehostaa ruokasektorin kehittäjien ja yrittäjien keskinäistä yhteistyötä ja aktiivisuutta kehittämistoiminnoissa. Hankkeessa panostetaan

a) yhteistyöhön ja yhteispeliin sekä yhteisten kokonaisuuksien rakentamiseen,

b) maaseudun kehittämisohjelman kohderyhmässä saavutettujen tulosten ja vaikutusten esiin nostamiseen yritys- ja hanketason lisäksi ohjelman vaikuttavuuden tasolla sekä

c) ruokasektorin toimijoiden yhteistyöllä lisäarvotuotteiden kehittämisen tukemiseen.

Toimenpiteet

Kolmessa toimenpidekokonaisuudessa eli yhdessä tekeminen, osaamisen kehittäminen sekä tiedonvaihto ja viestintä, edistetään yhteistyötä ja verkostoitumista järjestämällä esim. teemallisia ryhmätapaamisia ja ruoka- ja digitreffejä sekä tuottamalla yhteistä materiaalia. Viestintää toteutetaan monikanavaisesti.

Ruokasektorin koordinaatiohankkeen tuloksena ruokasektorin kehittäjien ja yrittäjien keskinäinen samaan hiileen puhaltaminen ja tiedonvaihto lisääntyvät, millä toimintaan saadaan lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat ruokasektoriin liittyvät hankkeet ja toimijat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Verkostojen kautta hyödynsaajina ovat pk-yritykset sekä niiden kautta asiakkaat kuluttajista ammattilaisiin.

Toteuttajat

Valtakunnallisen koordinaatiohankkeen toteuttavat Turun yliopiston Brahea-keskus, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja Pro Luomu ry.

Aikataulu

Hanketta toteutetaan 1.9.2018 – 31.8.2021.

Rahoitus

Valtakunnallinen ruokasektorin koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa (2014-2020).

Seuraa: aitojamakuja.fi

Ota yhteyttä: Päivi Töyli

ruokasektorin-koordinaatiohanke-logot

Tarpeista Tuotteiksi - TarTu

Elintarvikeala on merkittävä elinkeino Varsinais-Suomessa. Koko maakunnan tasolla ruokaketju on noin 16000 työntekijällään myös hyvin tärkeä työllistäjä. Nämä ovat olleet lukemat ennen koronapandemiaa, joka on iskenyt voimallaan ravintolasektoriin sekä sitä myötä myös ruokaketjun muihin toimijoihin. Jalostavista elintarvikealan yrityksistä ovat eniten kokeneet kärsineensä ne yritykset, joiden ensisijainen markkinakanava ennen pandemian alkua sijoittui ruokapalveluiden pariin (Gaia Consulting 2020). Silti, tai ehkä juuri pandemian vuoksi, osa ravintolatoimijoista on osoittanut kriisin aikana aiempaa suurempaa kiinnostusta paikallisiin elintarvikkeisiin, niiden tuottajiin ja yritystarinoihin. Paikallisen yhteistyön voidaan nähdä pitävän useamman pään pinnalla uusien ideoiden myötä, mutta paikallisuuden kasvattamisen ravintoloiden tarjontaan nähdään lisäävän positiivista virtaa myös muun muassa ravintoloiden kuluttajaviestintään. Ravintolat kaipaavat paikallista tarjontaa, mutta eivät ehdi seurata aktiivisesti yrityskentän tapahtumia, uusien jalostavien yritysten tai alkutuotannon syntytarinoita.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tarpeista Tuotteiksi- hanke keskittyy elvyttämään edelleen maakunnan ruokaverkoston toimintaa koronan aikana ja sen jälkeen omalla pienellä panoksellaan. Hanke pyrkii nimensä mukaan löytämään uusia kumppanuuksia ja syventämään suoraa, keskustelevaa yhteistyötä tarvelähtöisen tuotekehityksen avulla.

Hankkeen alussa kartoitetaan sekä julkisen että yksityisen sektorin ravintoloiden tarpeita ja toiveita. Mukaan pyritään saamaan 10-15 ravintolaa. Seuraavaksi kartoitetaan ne paikalliset elintarvikeyritykset, jotka pystyvät joko yksin tai yhdessä toisten kanssa vastaamaan ammattikeittiöiden tuotetoiveisiin ja tuotekehitystarpeisiin, ideoihin ja uudelleenjärjestäytymiseen. Käynnistetään aktiivinen iteratiivinen tuotekehitysyhteistyö ammattikeittiöiden ja jalostavien yritysten kesken. Tekemisen ja testaamisen mallilla kehitettäviä tuotteita arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnit ovat osa keskustelutilaisuuksia tai pandemian ollessa päällä, tuotteita toimitetaan ravintoloihin testaukseen ja järjestetään palautekeskustelut etänä jatkokehitystä silmällä pitäen.

Kohderyhmä ja toiminta-alue

Kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomessa toimivat erikokoiset yksityiset ja julkiset ravintolat. Hankkeesta hyötyvät ravintolasektorin lisäksi paikalliset elintarvikkeita tuottavat tai jalostavat yritykset ja maakunnan ruokamatkailuverkosto.

Aikataulu

Hankeaika: 1.9.2021-31.8.2022

Rahoitus

Varsinais-Suomen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määräraha.

Ota yhteyttä: Mervi Louhivaara

TarTu-hankkeen-logot

Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa -TuKeVa

Ruokaketjun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Markkinoiden kasvava kuluttajavetoisuus, uusien teknologioiden vyöry alalle sekä ilmastonmuutos ovat esimerkkejä toimintaympäristön muutoksista. Elintarvikeala on pk-yritysvaltainen, jolloin toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen vaatii erilaisia ratkaisuja kuin globaaleilla tai valtakunnallisilla markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Hanke etsiikin aktiivisesti yritysten kehittymisen pullonkauloja, tarjoaa hands-on ratkaisuja sekä kokoaa yrityksiä yhteen isompien ratkaisujen äärelle toiminnallisten yritysverkostojen muodossa.

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä yritysten kehittämistoiminnan aktivointi. Hankkeen osatavoitteena on selvittää varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten kehittämistarpeita ja liiketoiminnan kehittymisen esteitä, analysoida toimintaympäristön ja kuluttajakysynnän muutostekijöitä ruokaketjun toimijaverkostossa sekä ennakoida tulevaisuuden kehityssuuntia.

Toimenpiteet

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä ovat Varsinais-Suomen ruokaketjun yritysten haastattelut (SWOT-analyysi). Haastatteluiden tulokset ovat pohjana yritysten aktivointi-, verkostoitumis- sekä keskustelutilaisuuksien teemoituksessa. Näiden tavoitteena on alueen ruokaketjun yritysten ja sidosryhmien aktivoiminen yhteistyöhön. Hankkeen lopputuloksena tuotetaan ruokaketjun kehitystarveraportti ”Varsinais-Suomen ruokaketjun yritysten ja toimintaympäristön tulevaisuuden kehittämistarpeet”.

Kohderyhmä

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset Annex I tuotteita eli maataloustuotteita jalostavat yritykset sekä non-Annex I tuotteita eli elintarvikkeita valmistavat yritykset maaseudulla. Sekundaarisena kohderyhmänä ovat ruokaketjun eri toimijatasot sekä jakelu- ja kuluttajaverkostot.

Hanketoteuttajat

Hankkeen koordinaattori on Turun yliopiston Brahea-keskus. Osatoteuttajia ovat Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta, Ukipolis Oy, Yrityssalo Oy sekä Novida ammattiopisto ja lukio.

Toteutusaika

Hanketta toteutetaan 2021-2022.

Rahoitus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 80 % (Varsinais-Suomen Ely-keskus) ja 20 % muuta julkista rahoitusta.

Seuraa: vs-lähiruoka.fi

Ota yhteyttä: Johanna Mattila

tukeva-logot

Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla - TUUMA-verkosto

Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla -verkostohanke (TUUMA-verkosto) keskittyy toimillaan uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistamiseen maaseutualueilla osana kestävyyssiirtymää. Verkosto paneutuu maaseudun osaamisen vahvistamisen keinoihin ja toimintaympäristön kehittämiseen.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tavoitteena on lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Verkoston toiminnalla turvataan työvoima- ja elinkeinopalvelujen saatavuutta, parannetaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja edistetään paikkariippumattoman työn yleistymistä maaseutualueilla. Verkosto vauhdittaa erityisesti bio- ja kiertotalouden, ruokajärjestelmän, liikennejärjestelmän sekä fossiilittoman hajautetun energiatuotannon kestäviä ratkaisuja. Erityishuomiota kiinnitetään toiminnan vaikutuksiin alueiden talouteen ja tasa-arvoisuuteen.

TUUMA-verkosto toimii osana maaseutupolitiikan neuvoston MANEn verkostoa, viestintää ja vaikuttamistyötä. TUUMA-verkosto toteuttaa maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa ja osallistuu toiminnallaan MANEn tehtävien toteuttamiseen muun muassa tukemalla päättäjiä tärkeissä maaseutupoliittisissa kysymyksissä.

Lue lisää maaseutupolitiikasta ja teemaverkostoista www.maaseutupolitiikka.fi

Toteuttajat

Verkostohankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus, Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLab sekä Aisapari ry.

Aikataulu

1.9.2021-29.2.2024

Rahoitus

Hanke on rahoitettu kansallisen maaseutupolitiikan käytettävissä olevista valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Ota yhteyttä: Päivi Töyli

 

Vastuullista proteiinia pöytään - Prote

​Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on lisätä vastuullisesti tuotetun ja jalostetun proteiinin paikallista hyödyntämistä ruokaketjussa. Erityisesti paneudutaan vastuullisen tuotannon pilottiketjuina kasviproteiini- ja lammasketjujen toiminnan edistämiseen.

Toimenpiteet

1) Verkostoitumistoimenpiteiden avulla hanke tehostaa pilottiketjujen yrittäjien yhteistyömahdollisuuksia paikallisesti ja valtakunnallisesti ja lisäksi tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden kansainväliseen verkostoitumiseen virolaisten ja ruotsalaisten alan yrittäjien kanssa.

2) Hankkeessa tuotetaan pienimuotoisia selvityksiä ja/tai pilotointeja yritysten tarpeista nousevista aiheista. 

3) Hanke järjestää yhteistyötapahtumia ammattikeittiöiden sekä vähittäiskauppojen ja tukkujen kanssa.

4) Hanke toteuttaa yhteistyössä pilottiketjujen yritysten kanssa kuluttajakampanjoita 

Kohderyhmä

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset ja pohjoiskarjalaiset kasviproteiini- ja lammasketjuissa toimivat ruokaketjun yritykset.

Aikataulu

1.1.2018 – 31.12.2021

Toteuttajat ja yhteistyötahot

Hankkeen koordinaattorina toimii ProAgria Pohjois-Karjala ry ja partnerina Turun yliopiston Brahea-keskus. Hanke tekee tiivistä kansainvälistä yhteistyötä virolaisten sekä ruotsalaisten kumppanien kanssa.

Ota yhteyttä: Sanna Vähämiko, Mervi Louhivaara

prote-logot

Voimaversot

Versot ovat ravinteikkaita, runsaasti erilaisia arvokomponentteja sisältäviä, ympärivuotisesti kasvatettavia siementaimia. Versojen täysimittaista hyödyntämistä hidastaa tutkimustiedon puute versojen optimaalisesta tuotannosta ja lajikohtaisesta ravinto- ja arvokomponenttisisällöstä. Lisäksi versojen valikoima on tällä hetkellä pieni ja sitä voitaisiin kasvattaa uusilla houkuttelevilla, maukkailla ja terveyttä edistävillä erikoiskasveilla.

Hankkeen tavoite

Kokonaisuutena hankkeessa tavoitellaan versojen hyödyntämisen tehostamista niin tuoretuotteena kuin myös innovatiivisten elintarvikkeiden raaka-aineena. Tavoitteen saavuttamiseksi hanke tiedottaa alan yrityksiä mm lainsäädännöllisistä vaatimuksista ja tuottaa uutta tietoa versojen kasvatuksesta ja versojen ravintoarvosisällöstä hyödynnettäväksi uusien tuote-innovaatioiden kehitystyössä. Hanke ei kuitenkaan vastaa yritysten toiminnasta tai tuotekehitystyöstä.

Hankkeen kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat versojen kasvatuksesta kiinnostuneet puutarha-alan yritykset sekä puutarha- ja kasvihuonetekniikan alan yritykset. Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluvat versojen hyödyntämisestä kiinnostuneet elintarvikealan jalostavat yritykset.

Hanketoteuttajat ja toteutusaika

Hanketta toteutetaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen sekä Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä 1.9.2019 – 31.12.2021

Rahoitus

Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 (Varsinais-Suomen Ely-keskus).

Ota yhteyttä: Sanna Vähämiko

voimaversot-logot

Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen – ÄLYMUOVI

Maatiloilla syntyy Suomessa arviolta 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä vuosittain. Muovijätettä on kahta erilaista – tuottajavastuulain piiriin kuuluvia pakkausmuoveja sekä nk. ei-pakkausmuoveja, jota ovat esimerkiksi paalikalvot tai puutarhatuotannossa käytettävät kate- ja harsomuovit. Maatilojen tulee hoitaa kierrätykseen kelpaamattomien ei-pakkausmuovien” kierrätys itse.

Maatiloilla suurimmat ongelmat maatalousmuovien kierrätyksessä liittyvät erilaatuisten muovien tunnistamiseen ja erotteluun toisistaan, muovien likaisuusasteen arviointi sekä miten muovijätettä tulee käsitellä ja kierrättää. Nämä kaikki haittaavat muovimateriaalin jatkokäyttöä.

Tavoitteet

Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen eli ÄLYMUOVI-hankkeen tavoitteena on kehittää tila- ja toimialakohtaisia maatalousmuovien lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja maatiloille, joiden avulla maatalousmuovijätteen kierrätysastetta saataisiin nostettua nykyisestä.

Toimenpiteet

Alussa selvitetään paikalliset haasteet, joita maataloudessa koetaan muovinkeräyksessä sekä kerätään tietoa, mitä muovijakeiden jatkojalostajat odottavat muovijätteen laadulta. Ratkaisuja muovien tehokkaampaan kierrätykseen kehitetään maatilojen, logistiikkayritysten ja muovien jatkojalostajien kanssa yhteistyössä. Maatilojen joukosta etsitään pilottitiloja, joissa ratkaisuja kehitetään ja kokeillaan käytännössä.

Toteutusalue

Hanketta toteutetaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella

Aikataulu

1.10.2020 - 31.12.2022

Toteuttajat

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus ja Satafood Kehittämisyhdistys ry, joka koordinoi hanketta. 

Rahoitus

Rahoituksen hankkeeseen ovat myöntäneet Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusset Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta. Hanketta tukee Clean Plastic Finland Oy, Keskitien Tukisäätiö, MTK-Varsinais-Suomi ry ja Satafood Kehittämisyhdistys ry.

Ota yhteyttä: Leena Erälinna, Johanna Yliskylä-Peuralahti

alymuovi-logot

 

Päättyneet kehittämishankkeet

Kaikki päättyneet hankkeet

BATSECO-BOAT

BATSECO-BOAT -projektin tavoitteena oli parantaa huviveneiden käymäläjätteen vastaanottoverkostoa koko keskisen Itämeren alueella, aina Viron rannikolta Suomen ja Ruotsin saaristojen suosituimmille veneilyreiteille. Hankkeen keskeisimpänä saavutuksena hankittiin kaikkiaan 11 uutta imutyhjennyslaitetta, joista kaksi sijoitettiin Ruotsin Norrtäljeen, viisi Saaristomerelle sekä neljä Viron pohjoiselle rannikkoalueelle. Lisäksi Suomessa peruskorjattiin yhdeksän vanhempaa Septikon-imutyhjennyslaitetta, joiden toivotaan kestävän käytössä vielä vuosikymmenen ajan. Kaikkiaan näitä palveluita parannettiin siis 20 eri kohteessa, mikä on kaksi enemmän kuin alkujaan suunniteltiin.

Konkreettisten investointien lisäksi hanke tuotti myös uutta hyödyllistä tietoa muun muassa huviveneiden liikkeistä saaristossa ja huviveneistä kerätyn jäteveden kemiallisesta koostumuksesta sekä käytännön ohjeita vastaavanlaisten investointeja suunnitteleville. Kaikki hankkeen julkaisemat raportit ovat vapaasti saatavilla osoitteesta www.batseco-boat.eu/publications

BATSECO-BOAT-projektia koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja hankekumppanit olivat Suomessa Pidä Saaristo Siistinä ry; Ruotsissa Ecoloop AB, Campus Roslagen sekä Norrtäljen kunta; sekä Virossa Hoia Eesti Merd (Keep the Estonian Sea Tidy) ja Viimsin kunta. Hanke toteutettiin vuosina 2018-2020 ja sen rahoitti EU:n aluekehitysrahaston Central Baltic Interreg –rahoitusohjelma.

Lisätietoja: Veijo Pönni, veijo.ponni@utu.fi

logos-batsecoboat

 

Small Ports - Sustainable Gateways to Coastal National Parks

Small Ports - Sustainable Gateways to Coastal National Parks -hankkeen tavoitteena oli parantaa valittujen satamien rakenteita ja palveluja, ympäristönsuojelua ja satamayrittäjien liiketoimintaosaamista. Kehitettäviä kohteita Suomessa olivat Katanpään linnakesaari Selkämeren kansallispuistossa, Bodön entinen merivartioasema ja Örön vierasvenesatamassa Saaristomeren kansallispuistossa sekä Jussarön satama Tammisaaren kansallispuistossa. Tukholman saaristosta mukana olivat Grinda Wärdshus, Nåttarö ja Utö Värdshus.

Satamayrittäjien liiketoimintaosaaminen kehittyi Turun yliopiston Brahea-keskuksen tarjoaman sparrauksen avulla ja jokaiselle satamalle luotiin oma liiketoimintasuunnitelma uuden palveluidean toteuttamiseksi. Hankkeen tuloksena satamien rakenteet ja palvelut paranivat (esim. lisäämällä laiturikapasiteettia ja sähköistämällä vanhoja laitureita, parantamalla vesihuoltoa ja uusimalla huoltorakennuksia) samalla kun luonnon- ja ympäristönsuojelu tehostui (esim. kuivakäymälä- ja jätevesiratkaisut, jätehuollon kehittyneemmät ratkaisut).

Hankkeen koordinaattorina toimi Metsähallitus ja sen hankekumppaneina olivat Tukholman Saaristosäätiö ja Turun yliopisto. Yhteensä seitsemän pienvenesataman kehittämiseen saatiin EU:n Central Baltic -ohjelmasta rahoitusta 1,3 miljoonaa euroa ja hanke toteutettiin 2018 - 2020.

Lisätietoja: Veijo Pönni, veijo.ponni@utu.fi

logos-sustainable-gateways

 

Promo - Nimisuojatuotteiden monimediakampanja

Hankkeen keskeisin tavoite oli lisätä nimisuojamerkkien ja -tuotteiden tunnettuutta monialaisen yhteistyön avulla. Tähän liittyen toteutettiin aluksi kuluttajakysely, jotta tiedetään lähtötilanne. Näkyvyyden lisäämiseksi koostettiin laadukas kuva- ja videoaineisto suomalaisista nimisuojatuotteista ja materiaalia levitettiin laajasti eri kanavien kautta. Merkittävässä roolissa oli sosiaalinen media ja kampanjat, mutta lisäksi toteutettiin mm. journalistikilpailu. Vapaasti käytettävät materiaalit: www.aitojamakuja.fi/nimisuoja

Hanketta toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (toteutus ja koordinointi) ja Turun yliopiston Brahea-keskus (osatoteuttaja). Vuosina 2018-2019 toteutetun hankkeen rahoitus tuli Ruokavirastosta, ruokaketjun toiminnan edistäminen.

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

promo-logot

 

Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa)

Hankkeen tuloksena syntyi Saaristomeren alueelle matkailijoita, veneilijöitä ja matkailuyrittäjiä palveleva monistettava toimintamalli, jolla voidaan vähentää ruokahävikin syntyä ja lisätä paikallista ravinnekiertoa haasteellisissa matkailukohteissa. Ravintolayrityksille, matkailupalveluyrityksille ja veneilijöille tuotettiin käytännön toiminnan avuksi oppaita. Tutustu hankkeeseen ja materiaaleihin.

Hanketta toteuttivat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii myös hankkeen koordinaattorina. Vuosina 2017-2019 toteutettua hanketta rahoittivat Ympäristöministeriö Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta sekä Saaristomeren Suojelurahasto. Hanke oli osa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.

Lisätietoja: Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

saara-logot

 

Paikallisen kalan jalostaminen ja arvon lisääminen

Koulutushanke, joka edisti kala-alaa ja paikallista ruokakulttuuria lisäämällä kala- ja ruoka-alan ammattilaisten kalanjalostusosaamista Turunmaalla. Samalla selvitettiin erilaisten raaka-aineiden ja kalaruokien kulutustottumuksia sekä lisättiin tietoisuutta ja saaristoalueen näkyvyyttä korkealaatuisten kalatuotteiden alueena. Tutustu hankkeen loppuraporttiin.

Hankkeen toteutuksesta vastasi Turun yliopiston Brahea-keskus ja sitä toteutettiin vuosina 2018-2019. Rahoitus tuli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta (2014–2020) 75 % (Varsinais-Suomen ELY-keskus) ja Turun yliopiston Brahea-keskus 25 %.

Lisätietoja: Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi

paikala-logot

 

Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhanke

Tiedolla ja osaamisella kasvuun -hankkeella tavoiteltiin alan yritysten osaamisen lisäämistä, yhteistyöhön rohkaisemista, avointa tiedonvaihtoa ja aitoa yhteistyötä kaikkien elintarvikealan toimijoiden välille sekä koko toimialan kasvua. Yhteistyöhankkeen toimenpiteet kattoivat mm. alaan liittyviä infopäiviä, netti-infoja, käytännön osaamisen lisäämiseen tähtääviä teemapäiviä, pilotointeja sekä koti- ja ulkomaille suuntautuvia ammattimatkoja.

Hanketta toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskus, Pyhäjärvi-instituuttisäätiö, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Ahlmanin koulun Säätiö sr. Hankkeen toiminta-alueena oli Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa sekä Kanta- ja Päijät-Häme.

Vuosina 2016 - 2019 toteutettua hankkeen rahoitus tuli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja hankkeeseen osallistuneilta yrittäjiltä.

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi

tiedokas-logot

 

Likaisen muovijätteen keräys ja kierto -hanke, LiMuKe

Limuke-hankkeessa keskityttiin haja-asutusalueilla syntyvän maatalous- ja rakennusmuovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeen tuloksina saatiin selville alueelliset muovijätemäärät ja niiden keskittymät, tehostettiin jätteen syntypaikalla lajittelua ja kehitettiin alueellista resurssitehokasta keräystä. Projektissa selvitettiin myös mahdollisuudet uuteen yritystoimintaan ja työpaikkojen lisäämiseen liittyen muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoimintaan sekä uusia muovijätteeseen perustuvia tuotteita ja palveluita.

Vuosina 2016 - 2018 toteutettua hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma, Keskitien Tukisäätiö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto sekä MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Häme ry. Rahoittavana viranomaisena Uudenmaan liitto. Lue lisää muovijate.fi.

Lisätietoja: Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

limuke-logot

 

Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke

Hankkeen tavoite oli lisätä ja tiivistää lähiruoka-alalla toimivien yhteistyötä ja verkostoitumisen avulla kasvattaa alan kilpailukykyä. Hankkeen kantava visio ja toimintaa ohjaava slogan oli ”yhdessä tehden parempiin tuloksiin”, mikä toteutuikin hyvin.

Hankkeessa sovitettiin yhteen kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä lähiruokaan liittyviä toimenpiteitä sekä vahvistettiin lähiruokaan liittyvien hankkeiden ja toimijoiden välistä tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja työnjakoa mm. järjestettyjen hanketreffien ja säännöllisesti kokoontuneen lähiruokaryhmän avulla. Hankkeessa tuotettiin yhteistä materiaalia (oppaat, webinaarit) yrittäjille ja hanketoteuttajille. Osallistuttiin myös elintarvikelainsäädäntökeskusteluun. Hankkeessa luotiin myös Osta tilalta! -päivän valtakunnallinen toimintamalli.

Pääviestintäkanava oli Aitojamakuja.fi ja siihen liittyvät sosiaalisen median kanavat. Hanketta toteutettiin 2015 – 2018 ja se sai rahoituksen Hämeen ELY-keskuksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisista koordinaatiohankkeista. Tulosten yhteenveto.

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

lahiko-logot

 

Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa

Lähiruoan maakunnallisen koordinaatiohankkeen kohderyhmänä olivat alkutuottajat, elintarvikkeiden jalostusta suunnittelevat toimijat, elintarvikkeita jalostavat yritykset, elintarvikkeiden vähittäiskauppa, ammattikeittiöt (julkinen ruokapalvelu, yksityinen HoReCa –sektori, pitopalvelu- ja matkailuyritykset), elintarvikevalvonta ja muut ruokaketjun sidosryhmät (esimerkiksi kunnat, kuluttajat).

Hankkeen avulla Varsinais-Suomesta tehtiin lähiruoan mallimaakunta, jossa lähiruokaverkosto tekee saumatonta yhteistyötä elinkeinon kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän avulla lisättiin lähiruokasektorilla toimivien yritysten määrää sekä kasvatettiin jo alalla toimivien lähiruokayritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta.

Hankkeen toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskus (koordinaattori) sekä osatoteuttajina toimivat Yrityssalo Oy, Ukipolis Oy, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä ja Paraisten kaupunki vuosina 2015 - 2018. Hanke sai rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 90 % (Varsinais-Suomen ELY-keskus) ja Varsinais-Suomen kunnilta 10 %. Tutustu loppuraporttiin.

Lisätietoja: Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi

yhtye-logot

 

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä

Hankkeessa oli kaksi pääkokonaisuutta: 1) Foodservicetukkukaupan ja ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välisen yhteistyön edistäminen ja 2) paikallisruoan arvoista, taloudellisesta merkittävyydestä ja toimialasta viestiminen sekä aitojamakuja.fi -sivuston kehittäminen em. tahojen tarpeiden mukaisesti.

Elintarvikeyritysten, Foodservice-tukkujen ja ammattikeittiöiden välisen yhteistyön helpottamiseksi kehitettiin tavarantoimittajan tuotekortti ja tutustuttiin em. osapuolten toimintatapoihin ympäri Suomea järjestetyissä infopäivissä. Hankkeen tuloksena syntyi aitojamakuja.fi/foodservice-sivusto, jonne koottiin materiaalia, hyviä käytäntöjä ja vinkkejä elintarvikeyrittäjille vastaamalla kysymykseen ”Miten myyn tuotteeni ammattikeittiöön ja tukkuun?”.

Hanke toteutettiin vuosina 2015 - 2017 ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriöstä (Ruokaketjun toiminnan edistäminen), Päivittäistavarakauppa ry ja MTK ry. 

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

pake-logot

 

RUOKAePELI - Lasten ruokatietoisuuden lisääminen pelillistämisen keinoin

RUOKAePELI -hankkeessa tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten valmiutta toimia ruoan kriittisinä ja tiedostavina kuluttajina. Menetelmänä käytettiin ruokakasvatuksen pelillistämistä eli hankkeessa kehitettiin alakouluikäisille lapsille soveltuva tietokoneella, tabletilla tai puhelimella pelattava ruokakasvatuspeli. Pelissä pelaaja asettuu koulun kokiksi tarkoituksenaan hankkia, valmistaa ja tarjoilla pienelle koululuokalleen päivän ateriat. Hankkeessa kehitetty RUOKAePELI-ruokakasvatuspeli on vapaasti kaikkien saatavilla ja pelattavissa osoitteessa http://terveyspelit.fi/epeli.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (Ruokaketjun toiminnan edistäminen), Tieteen tiedotus ry ja MTK ry.

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi


ruokaepeli-logot

 

Lyhyet läheiset ketjut - lähiruoka ja sosiaalinen pääoma (LähiSos)

Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -hankkeen tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen pääoman ja kestävyyden merkitystä, ilmiötä ja mahdollisuuksia lähiruokayrittäjien ja lähiruokaa suoramyyntipaikoista tai lähiruokaverkostoista hankkivien kuluttajien välillä. Hanketta toteutettiin keräämällä 18 lähiruokayritystä ja -verkostoa Keski-Suomesta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä, Varsinais-Suomesta, Pohjois-Savosta sekä pääkaupunkiseudulta. Lähiruokayritykset ja -verkostot sekä heidän asiakkaansa olivat hankkeen pääasiallisena selvityskohteena.

Hankkeen aikana saadut tulokset koottiin yhteen ja niiden pohjalta laadittiin lähiruokatuottajien ja -yrittäjien, kehittäjien ja päättäjien käyttöön käytännönläheinen opas sosiaalisen pääoman mahdollisuuksista lähiruokayritystoiminnassa. Julkaisu ohjaa yrittäjiä hyödyntämään selvityksen tuloksia käytännön tasolla. Opas julkaistiin nettiversiona ja on vapaasti käytettävissä www.lähiruokakoukuttaa.fi -sivuilla. Videomateriaalia on myös saatavilla Lähiruoka koukuttaa YouTube-kanavalla.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2017 ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (Ruokaketjun toiminnan edistäminen) ja MTK ry.

Lisätietoja: Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

lahisos-logot

 

Tankkivahti

Hankkeessa parannettiin veneiden käymäläjätteiden keräilylaitteiden toimivuutta sekä tuotettiin käyttäjille ja keräilijöille toimiva seurantamenetelmä. Tuloksena markkinoille saatiin todellisissa olosuhteissa testattu, kelluviin septitankkeihin soveltuva Tankkivahti-järjestelmä.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja sitä rahoitti Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman 4. kokeilu- ja kehittämishanke.

Lisätietoja: Veijo Pönni, veijo.ponni@utu.fi

 

Elinkeinot ja osaaminen -verkosto, MESI

MESI on yksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän seitsemästä teemaverkostosta, jotka toimeenpanevat maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa 2014-2020. Sen tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseudulla sijaitsevien yritysten määrä ja niiden kilpailukyky on kasvanut, yrittäjien liiketoimintaosaaminen vahvistunut sekä uskallus uusiin investointeihin lisääntynyt. Maaseudulla toimivat yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja maaseudun työt ja niiden tekijät kohtaavat. Monialaista ammatillista koulutusta on saatavilla sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutuspalvelut ovat saavutettavissa. Turun yliopiston Brahea-keskuksen lisäksi toiminnassa on mukana Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. www.maaseutupolitiikka.fi

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

 

Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa, VäKi

Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa (VäKi) -hankkeen tavoitteena oli vähentää biojätteen syntymistä ja kierrättää paikallisesti syntyneen jätteen ravinteet. VäKi-pilottia testattiin Turun yliopiston kampuksella. Kampuksen Unica Oy:n ravintoloissa vähennettiin ruokahävikin syntyä sekä erilaisin asiakkaille suunnatuin ruokahävikkikampanjoin sekä henkilökunnan tietoisuuden ja osaamisen lisäämisen avulla. Lisäksi pilottiravintolassa Macciavellissa syntyvä biojäte kompostoitiin ja kompostimulta hyödynnettiin Turun ylioppilaskylässä sijaitsevalla kaupunkiviljelypalstalla.

Yksi keskeinen osa ruokahävikin vähentämistä on ruoan arvostuksen lisääminen koko ruokaketjussa. Kaupunkiviljely on erinomainen keino lisätä ruoan arvostusta. Se on osoittanut tuottavan sen osallistujille niin taloudellisia, ekologisia kuin sosiaalisia hyötyjä. Tämän toiminnan soisi yleistyvän ja lisääntyvän edelleen.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja sitä rahoittivat Ympäristöministeriön Ravinteidenkierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilanparantamista koskevan ohjelma, Unica Oy, Biolan Oy sekä Keskitien Tukisäätiö. Tutustu loppuraporttiin.

Lisätietoja: Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ja Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

 

Nimisuojasta kilpailukykyä

Nimisuojasta kilpailukykyä -hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä nimisuojajärjestelmää hyödyntämällä ja edistää nimisuojatuotteiden tunnettuutta toimijoiden ja kuluttajien keskuudessa. Hankkeessa aktivoitiin niin nimisuojatuotteita valmistavia nostamaan esiin merkkiä ja omia tuotteitaan sekä tuettiin nimisuojajärjestelmän hakuprosessissa hakijaryhmittymiä. Lisäksi edistettiin nimisuojajärjestelmän hyödyntämistä mm. tiivistämällä viranomaisten ja ruokaketjun toimijoiden välistä yhteistyötä.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja siihen rahoitus tuli maa- ja metsätalousministeriöstä (Ruokaketjun toiminnan edistäminen).

Lisätietoja: Mervi Louhivaara, mervi.louhivaara@utu.fi

mmm-logo

 

Kasviproteiiniketjunhallinta (KasviPro)

KasviPro -hankkeessa selvitettiin kasviproteiinin kotimaisen tuottamisen, jalostamisen sekä hyödyntämisen nykytila Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seuduilla. Samalla luotiin pohjaa innovatiivisten ja ravitsemuksellisesti rikkaiden ja ekologisesti tuotettujen kasvistuotteiden saattamiseksi asiakkaille niin ammattikeittiöille kuin vähittäiskaupan kautta kuluttajille. Kasviproteiiniketjun nykytila Varsinais-Suomen haasteellisilla alueilla -raportti ja Kasviproteiinista voimaa! -reseptivihkonen.

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi

kasvipro-logot

 

Näiden em. hankkeiden lisäksi on aiempina vuosina oltu aktiivisia elintarvikealan kehittämisessä valtakunnallisesti mm. Aitoja makuja -hankkeiden sekä Ruoka-Suomi -verkoston aktiivisina vetäjinä ja toimijoina. Lisäksi on toteutettu aktiivisesti Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämistä (LounaFood) niin yrittäjille suunnatuissa koulutushankkeissa kuin esim. liittyen lähiruoan ekologisten vaikutusten selvittämiseen, nimisuojatuotteisiin ja kyläkauppoihin. Lisätietoja Leena Erälinnalta, leena.eralinna@utu.fi.