Ruokaketjun ja kestävän kehityksen kehittämistoimintaa

 

Brahea-keskuksella on vuosikymmenten kokemus alueellisesta ja valtakunnallisesta kehittämistyöstä ruokaketjun, kiertotalouden ja kestävän kehityksen aloilla. Lisäksi olemme vahvasti mukana maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä. Toteutamme aktiivisesti alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä hankkeita, joiden kautta omaamme hyvät verkostot ja mahdollistamme uusien yhteistyökumppanuuksien löytämistä.

Korkeatasoisella hanke- ja koulutustoiminnalla vastaamme yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tilauskoulutukset toteutamme kokemuksella ja ammattitaidolla asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Etsitään yhdessä uusia avauksia ja ratkaisuja!

Käynnissä olevat kehittämishankkeet

Elintarvikeyritysten vientivalmiustason selvittäminen ja osaamisen lisääminen Varsinais-Suomessa - ELVIS

Elintarvikeyritysten vientivalmiustason selvittäminen ja osaamisen lisääminen Varsinais-Suomessa - ELVIS -hankkeen toteutus siirtyy Brahea-keskuksen osalta Pyhäjärvi-instituuttiin 1.8.2023 lähtien.

ELVIS-hanke selventää kokonaiskuvaa varsinaissuomalaisten elintarvike- ja juoma- sekä luonnontuotealan yritysten vientipotentiaalista. Hankkeessa tarjotaan alkuvaiheen apua, opastusta ja infoa viennin aloittamiseksi yritysten osaamistarpeiden mukaisesti. Hanke avaa uusia mahdollisuuksia arvoverkostojen muodostamiseksi ja aktivoi yrityksiä yritysryhmähankkeisiin. Hanke pyrkii myös tukemaan potentiaalisia vientiyrityksiä pääsemään mukaan valtakunnallisten kasvuohjelmien pariin, esim. Food From Finland ja/tai ELY-keskuksen Länsirannikon elintarvikevientikoulutusohjelman yrityskohtaiseen palveluun.

Kohderyhmä ja toiminta-alue

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset maataloustuotteita jalostavat yritykset, elintarvikkeita valmistavat yritykset maaseudulla sekä luonnonvaratuottajat ja -jalostajat.

Aikataulu

1.1.2022 – 31.8.2023

Toteuttajat

Hankkeen koordinaattori on Pyhäjärvi-instituutti. Hanke toteutetaan yhteistyössä ammattiopisto Livian kanssa (Peimarin koulutuskuntayhtymä).

Rahoitus

Hankkeen budjetti 148 446 €, josta Maaseutuohjelman osuus on 90 % eli 133 601 € ja muun julkisen rahoituksen osuus 10 % eli 14 845€.

Seuraa: vs-lähiruoka.fi

Ota yhteyttä: Mervi Louhivaara

ELVIS-hankelogot

Erityiseksi todettu.

Erityiseksi todettu. -hankkeen toteutus siirtyy Brahea-keskuksen osalta Pyhäjärvi-instituuttiin 1.8.2023 lähtien.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on lisätä ravintoloiden, vähittäiskaupan, ammattikeittiöiden ja matkailuyritysten tietoisuutta EU:n nimisuojajärjestelmästä. Lisäksi tavoitteena on aktivoida uusia hakijaryhmittymiä ja saada siten uusia nimisuojatuotteita Suomeen.Hankkeessa järjestetään tiedottamista, neuvontaa sekä käytännön ohjausta nimisuojauksen hyödyntämiseen ja uusien hakemusten tekemiseen.

Toimenpiteet

Hankkeessa toteutetaan kaksi työpakettia.

Työpaketti 1: Viestintätoimenpiteet, joilla lisätään ravintoloiden, vähittäiskaupan, ammattikeittiöiden ja matkailuyritysten tietoisuutta ja kiinnostusta
- EU:n nimisuojajärjestelmästä
- nimisuojamerkeistä ja
- järjestelmään rekisteröidyistä suomalaisista tuotteista.

Tunnettuuden lisääntymistä selvitetään kuluttajakyselyllä hankkeen viimeisenä vuonna (toteutusvastuu Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti).
Viestintätoimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa hankekumppanina toimivan viestintätoimisto Kaiku Helsinki Oy:n asiantuntijat.
Työpaketti 1 on käytännössä myös hankkeen viestintäsuunnitelma.

Työpaketti 2: Uudet hakemukset ja hakemustyö
Työpaketti koostuu seuraavista painotuksista:
1. Uudet tuotteet ja hakijaryhmittymien kokoaminen niiden taakse
2. Hakemustyö (työpajat, neuvonta, viranomaisyhteistyö)
3. Ohjeistukset/aineistot yleisellä tasolla
4. Asiantuntijawebinaarit.

Kohderyhmä

Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu ravintoloille, vähittäiskaupalle, ammattikeittiöille, matkailuyrityksile ja hakijaryhmittymille.

Toteuttajat

Toteutuksesta vastaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin ja Kaiku Helsinki Oy:n kanssa.

Rahoitus ja aikataulu

Hanketta rahoittaa Ruokavirasto. Sen kokonaisbudjetti on 128 673,60€. Hanketta toteutetaan 1.1.2023-31.07.2025.

Ota yhteyttä: Mervi Louhivaara

Food Hub -elämystori

EU Aluekehitysrahasto logo  Vipuvoimaa EU:lta logoVarsinais-Suomen liitto logo

Food Hub -elämystori hanke lisää paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttaja kuin HoReCa -asiakkaille Turun kaupunkiympäristössä. Hankkeessa pilotoidaan uudenlaista paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Food Hub -elämystoria.

Tavoitteet

Päätavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja uudenlaisen, monistettavan Food Hub -kontin avulla. Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja jakelukanavia korvaamaan niin HoReCa kuin tapahtuma-alojen rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä.

Hankkeen osatavoitteina on:

  • Synnyttää uutta liiketoimintaa, osaamista ja uusia liiketoimintamalleja mikro- ja pk-elintarvike- ja matkailuyrityksissä asiakaslähtöisesti.
  • Synnyttää uusia elintarvike- ja matkailualan yrityksiä.
  • Synnyttää uusia yritysten omia ja yhteisiä lähiruokatuotteita ja elämyspalveluita.
  • Lisätä elintarvikeyritysten tuotekehitys- ja tuotteistusosaamista tunnistamalla asiakkaita kiinnostavat paikalliset ruokatuotteet ja -elämykset ja nostaa lähiruokatuotteiden jalostusarvoa tuotteesta elämykseksi.

Toimenpiteet

Hankkeessa pilotoidaan uudenlaista paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä.

Toimenpiteet on jaettu neljään työpakettiin:

  • Food Hubin perustaminen, toiminnan kehittäminen ja jatkuvuuden varmistaminen
  •  Elintarvikealan yritysten uudet tuotteet, tuotekehitys ja tuotteistus
  • Food Hub elämystoriksi matkailijoille ja tapahtumakävijöille
  • Koordinointi ja viestintä

Kohderyhmä

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on varsinaissuomalaiset elintarvikkeita jalostavat mikro- ja pk-yritykset, maa- ja puutarhatalousyritykset sekä matkailuyritykset. Hankkeen välillinen kohderyhmä on varsinaissuomalaiset HoReCa -sektorin (hotel, restaurants, catering) yritykset, ruokaketjun toiminnassa mukana olevat muiden sektoreiden yritykset, kuten logistiikka- ja jakeluyritykset, alueen matkailijat ja asukkaat.

Hanketoteuttajat

Koordinaattori on Turun yliopiston Brahea-keskus ja osatoteuttaja Turun kaupunki.

Toteutusaika

Hanketta toteutetaan 1.9.2021-31.8.2023

Rahoitus

Hanke toteuttaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 301 478 €, josta aluekehitysrahaston osuus on 80 % eli 241 182 € ja hankkeen omarahoitusta 60 296 €.

Seuraa: www.laarilahiruokapiste.fi

Ota yhteyttä: Laura Varjotie

FutureCrops2.0 – Kysyntälähtöiset, hiiltä sitovat ja monimuotoisuutta lisäävät viljelykierrot

FutureCrops2.0 - Kysyntälähtöiset, hiiltä sitovat ja monimuotoisuutta lisäävät viljelykierrot -hankkeen toteutus siirtyy Brahea-keskuksen osalta Pyhäjärvi-instituuttiin 1.8.2023 lähtien.

Monipuolinen kasvintuotanto on voimavara niin ruuan tuotannossa kuin hiilensidonnassakin. Hankkeessa keskitytään ruuaksi viljeltäviin ja osin valtavirrasta poikkeaviin kasvilajeihin, joilla on hiilen sidonnan ja ravitsemuksen kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia. Erityisesti hankekokonaisuudessa tuotetaan tietoa proteiinikasveista ja niiden lajikkeista. Ammattikeittiöt ovat pitkään olleet tiennäyttäjinä suomalaisten ruokailutottumusten viitoittamisessa ja ruokakulttuurin muutoksissa ja siksi onkin selvää, että myös uudet viljelykasvit rantautuvat tehokkaasti kuluttajien lautasille ammattikeittiöiden kautta.

Tavoite

Hankkeessa pyritään kysyntälähtöisesti lisäämään kotimaisten hiiltä sitovien ja monimuotoisuutta lisäävien kasviproteiinien hyödyntämistä paikallisissa ammattikeittiöissä.

Toimenpiteet

Hankkeessa kartoitetaan ammattikeittiöiden valmiuksia uusien kasviproteiinien käytön lisäämiseksi ja samalla tiivistetään vuoropuhelua keittiöiden henkilökunnan ja alkutuotannon välillä yhteiskehittämisen mahdollistamiseksi.

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmää ovat edellä mainittuja kasveja viljelevät alkutuottajat ja kotimaisten kasviproteiinien käytöstä kiinnostuneet ammattikeittiöt

Aikataulu

1.4.2021 – 31.10.2023

Toteuttajat ja yhteistyötahot

Hankkeen koordinaattorina toimii Luonnonvarakeskus ja partnereina Pyhäjärvi-instituutti, Maanmittauslaitos ja ProAgria Keskusten Liitto ry. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö (MMM)

Ota yhteyttä: Mervi Louhivaara

futurecrops2-logot

Hiililounas

Tausta

Vain harvoilla paikallisilla kasviproteiinituotteilla on olemassa luotettavaa hiilijalanjälkitietoa. Tämä tietovaje haastaa alkutuottajia ja pieniä elintarvikealan yrityksiä esimerkiksi ruokapalvelutoimijoiden hankintasopimuksista kilpailtaessa tai vientiin pyrittäessä. Toisaalta tietovaje vaikeuttaa ruokapalvelujen ateriakokonaisuuksien muokkaamista ilmastovaikutuksiltaan pienemmiksi.

Tavoite

Hiililounas-hankkeessa tuotetaan tietopohjaa paikallisten kasviproteiinilähteiden (härkäpapu, herne ja hamppu) hiilijalanjäljistä ja kehitetään ilmastovaikutuksiltaan pienempää lounasruokailumallia tiiviissä yhteistyössä osallistuvien yritysten kanssa.

Aikataulu

1.1.2022 -31.8.2023

Toteuttajat

Hankkeen koordinaattorina toimii Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) ja partnereina Brahea-keskus sekä Luonnonvarakeskus (Luke).

Rahoitus

80% hankkeen rahoituksesta tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, siirtymäkausi 2021-2022 (Varsinais-Suomen Ely-keskus) ja 20% alan yrityksiltä ja säätiöiltä (Keskitien säätiö, MTK-Varsinais-Suomi, Raisio Oyj, ISS palvelut Oy, Vihreä Härkä, Voimapapu Finland Oy, Ylistalon tila ja Trans Farm Oy)

Ota yhteyttä: Emma Sivula

KORU - Koulutuksella ruokamaakunta nousuun

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on
1) lisätä mikro- ja pk-yritysten henkilöstön ja johdon, ml yrittäjät ja itsensä työllistäjät, osaamista ja sen myötä laajentaa toimintaa elintarvikesektorilla
2) nostaa tuotantohygieniaosaamista niin tuotteiden valmistuksessa kuin tilojen suunnittelussa
3) löytää osaamisen lisääntymisen myötä mm. irtisanomisuhan alla oleville uusia innovaatioita työllistyä ruokasektorille
4) luoda olemassa oleville yrityksille uusia toimintatapoja tai mahdollisuuksia kehittää/laajentaa elintarvikeyrittäjyyttä

Toimenpiteet

Hanke kouluttaa osallistujia elintarvikeprosessin, -lainsäädännön ja liiketalouden vaatimuksista. Lisäksi hankkeen aikana edistetään osallistujien verkostoitumista ja yhteistyötä. Koulutuksen jälkeen osallistujat osaavat huomioida hygieeniset toimintatavat elintarviketiloissa ja osaavat reagoida asiakkaiden (kaupan, ravintoloiden, kuntien ruokapalvelujen) muuttuneisiin tarpeisiin. Hankkeessa toteutetaan koulutuspäiviä ja työpajoja.

Kohderyhmä

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat eteläpohjalaiset eri aloilla toimivat mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, ml. yrittäjät ja itsensä työllistäjät sekä irtisanomisuhan alla olevat henkilöt, joilla on kiinnostusta elintarvikkeiden valmistamiseen ja markkinointiin. Välillisiä kohderyhmiä ovat maakunnan elinkeinoelämä, kunnat/kaupungit ja yhteisöt sekä tilojen vuokraajat ja palvelujen tarjoajat.

Toteuttajat

Seinäjoen ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta ja osatoteuttaja Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Brahea-keskuksen rooli hankkeessa päättyy 31.5.2023.

Aikataulu

1.1.2022 - 31.10.2023

Rahoitus

Hanketta rahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto, EU-REACT -rahoituksella. ESR-rahoitusosuus on 80 % ja 20 % muusta rahoituksesta vastaavat kolme Etelä-Pohjanmaan kuntaa (Kauhajoki, Kurikka ja Seinäjoki) vastaavat kuntarahoituksesta ja molemmat toteuttajatahot.

KORU-hankkeen-logot

Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita - Ruokasektorin koordinaatio

Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita - Ruokasektorin koordinaation toteutus siirtyy Brahea-keskuksen osalta Helsingin yliopisto Ruralia-instituuttiin 1.6.2023 lähtien.

Tavoitteet

Päätavoitteena on tukea ja tehostaa alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä lähiruoka-, luomu- ja luonnontuotealan sektoreilla ja samalla täydentää em. mainittuihin teemoihin liittyvien valtakunnallisten Lähiruokaohjelman ja Luomuohjelman sekä valmisteilla olevien luonnontuotealan valtakunnallisten strategisten linjausten toteuttamista.

Toimenpiteet

Tavoitteeseen vastataan mm. tiivistämällä alan yhteistyötä ja verkottamalla alan toimijoita, mahdollistamalla kokemusten vaihtoa, toisilta oppimista, hyvien käytäntöjen välittämistä ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Hankkeessa nostetaan esiin teemoihin liittyviä tulevaisuuden näkymiä, tutkimustuloksia ja uudenlaisten toimintatapojen sekä yhteistyötapojen löytämistä, jotta ala pystyy kehittymään vastaamaan tulevaisuudessa paremmin eri asiakasryhmien kysyntään ja odotuksiin. Lisäksi esitellään ruokasektorin kehittymistä ja lisätään lähiruoka-, luomu- ja luonnontuotealojen tunnettuutta.

Hankkeen viestintäkanavina hyödynnetään olemassa olevia Aitojamakuja.fi, Aitoluonto.fi ja Proluomu.fi sekä näiden sosiaalisten median kanavia.

Hankkeen kohderyhmät

Valtakunnallisen koordinaation ja sen viestinnän kohderyhminä ovat erityisesti kehittämistoiminnassa mukana olevat paikalliset, alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset lähiruoka-, luomu- ja luonnontuotteisiin liittyvät hankkeet, yrittäjät, ruokasektorin muut toimijat sekä kuluttajat.

Hankkeen toteuttajat ja aikataulu

Hankkeen toteutuksesta vastaavat Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja Pro Luomu ry.

Hankkeen aikataulu

Hanketta toteutetaan 1.2.2022 – 30.11.2024.

Rahoitus

Ruokaviraston ruokaketjun toiminnan edistäminen.

LLL-ruokasektorin koordinaatio logot

 

 

Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa - TuKeVa

Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa - TuKeVa -hankkeen toteutus siirtyy Brahea-keskuksen osalta Pyhäjärvi-instituuttiin 1.8.2023 lähtien.

Ruokaketjun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Markkinoiden kasvava kuluttajavetoisuus, uusien teknologioiden vyöry alalle sekä ilmastonmuutos ovat esimerkkejä toimintaympäristön muutoksista. Elintarvikeala on pk-yritysvaltainen, jolloin toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen vaatii erilaisia ratkaisuja kuin globaaleilla tai valtakunnallisilla markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Hanke etsiikin aktiivisesti yritysten kehittymisen pullonkauloja, tarjoaa hands-on ratkaisuja sekä kokoaa yrityksiä yhteen isompien ratkaisujen äärelle toiminnallisten yritysverkostojen muodossa.

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä yritysten kehittämistoiminnan aktivointi. Hankkeen osatavoitteena on selvittää varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten kehittämistarpeita ja liiketoiminnan kehittymisen esteitä, analysoida toimintaympäristön ja kuluttajakysynnän muutostekijöitä ruokaketjun toimijaverkostossa sekä ennakoida tulevaisuuden kehityssuuntia.

Toimenpiteet

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä ovat Varsinais-Suomen ruokaketjun yritysten haastattelut (SWOT-analyysi). Haastatteluiden tulokset ovat pohjana yritysten aktivointi-, verkostoitumis- sekä keskustelutilaisuuksien teemoituksessa. Näiden tavoitteena on alueen ruokaketjun yritysten ja sidosryhmien aktivoiminen yhteistyöhön. Hankkeen lopputuloksena tuotetaan ruokaketjun kehitystarveraportti ”Varsinais-Suomen ruokaketjun yritysten ja toimintaympäristön tulevaisuuden kehittämistarpeet”.

Kohderyhmä

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset Annex I tuotteita eli maataloustuotteita jalostavat yritykset sekä non-Annex I tuotteita eli elintarvikkeita valmistavat yritykset maaseudulla. Sekundaarisena kohderyhmänä ovat ruokaketjun eri toimijatasot sekä jakelu- ja kuluttajaverkostot.

Hanketoteuttajat

Hankkeen koordinaattori on Pyhäjärvi-instituutti. Osatoteuttajia ovat Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta, Ukipolis Oy, Yrityssalo Oy sekä Novida ammattiopisto ja lukio.

Toteutusaika

Hanketta toteutetaan 2021-2022.

Rahoitus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 80 % (Varsinais-Suomen Ely-keskus) ja 20 % muuta julkista rahoitusta.

Hankeen nettisivu: utu.fi/fi/yliopisto/brahea-keskus/tukeva

Seuraa myös: vs-lähiruoka.fi

Ota yhteyttä: Mervi Louhivaara

tukeva-logot

Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla - TUUMA-verkosto

TUUMA-hankkeen toteutus siirtyy Brahea-keskuksen osalta Helsingin yliopisto Ruralia-instituuttiin 1.6.2023 lähtien.

Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla -verkostohanke (TUUMA-verkosto) keskittyy toimillaan uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistamiseen maaseutualueilla osana kestävyyssiirtymää. Verkosto paneutuu maaseudun osaamisen vahvistamisen keinoihin ja toimintaympäristön kehittämiseen.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tavoitteena on lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Verkoston toiminnalla turvataan työvoima- ja elinkeinopalvelujen saatavuutta, parannetaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja edistetään paikkariippumattoman työn yleistymistä maaseutualueilla. Verkosto vauhdittaa erityisesti bio- ja kiertotalouden, ruokajärjestelmän, liikennejärjestelmän sekä fossiilittoman hajautetun energiatuotannon kestäviä ratkaisuja. Erityishuomiota kiinnitetään toiminnan vaikutuksiin alueiden talouteen ja tasa-arvoisuuteen.

TUUMA-verkosto toimii osana maaseutupolitiikan neuvoston MANEn verkostoa, viestintää ja vaikuttamistyötä. TUUMA-verkosto toteuttaa maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa ja osallistuu toiminnallaan MANEn tehtävien toteuttamiseen muun muassa tukemalla päättäjiä tärkeissä maaseutupoliittisissa kysymyksissä.

Lue lisää maaseutupolitiikasta ja teemaverkostoista www.maaseutupolitiikka.fi

Toteuttajat

Verkostohankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus, Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLab sekä Aisapari ry.

Aikataulu

1.9.2021-29.2.2024

Rahoitus

Hanke on rahoitettu kansallisen maaseutupolitiikan käytettävissä olevista valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

 

Varsinais-Suomen ruokaketjun koordinaatiohanke

Varsinais-Suomen ruokaketjun koordinaatiohanke -hankkeen toteutus siirtyy Brahea-keskuksen osalta Pyhäjärvi-instituuttiin 1.8.2023 lähtien.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa ruokasektorin yrityksiä monin eri tavoin. Yritykset tarvitsevat tukea esimerkiksi liiketoimintansa kehittämiseen, uusien tuotteiden sekä palvelujen lanseeraamiseen ja uusien markkinointi- ja myyntikanavien löytämiseen. Varsinais-Suomen ruokaketjun koordinaatiohanke etsii aktiivisesti keinoja yritysten kehittymisen edistämiseen ja alan kehittämistoiminnan aktivoimiseen entistä tiiviimmän yhteistyön ja verkostoitumisen kautta.

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on lisätä ruokasektorin yritysten kasvupotentiaalia ja kehittymismahdollisuuksia uusien verkostojen ja kumppanuuksien, aktiivisen vuoropuhelun sekä tiedonvaihdon ja –välityksen avulla.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen työpakettiin.

  • Työpaketti 1: Yritysten kehittymisen ja kasvun tukeminen
  • Työpaketti 2: Ruokaketju näkyväksi
  • Työpaketti 3: Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Kohderyhmä

Hankkeen pääkohderyhmää ovat varsinaissuomalaiset ruokasektorin yritykset, Annex 1-tuotteita eli maataloustuotteita jalostavat yritykset sekä Non-Annex 1-tuotteita eli elintarvikkeita valmistavat yritykset maaseutualueella. Toissijaisena kohderyhmänä ovat ruokasektorin sidosryhmät, Varsinais-Suomen kunnat ja alan opiskelijat.

Hanketoteuttajat

Hankkeen koordinaattorina toimii Pyhäjärvi-instituutti ja osatoteuttajina Yrityssalo Oy, Ukipolis Oy, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä sekä Paraisten kaupunki.

Toteutusaika

1.9.2022-31.3.2024

Rahoitus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 (siirtymäkausi 2021-2022) 80 % (Varsinais-Suomen Ely-keskus) ja 20 % muuta julkista rahoitusta.

Lisätietoja: Mervi Louhivaara

Hankkeen järjestäjien ja rahoittajien logot

Voimaversot

Voimaversot -hankkeen toteutus siirtyy Brahea-keskuksen osalta Pyhäjärvi-instituuttiin 1.8.2023 lähtien.

Versot ovat ravinteikkaita, runsaasti erilaisia arvokomponentteja sisältäviä, ympärivuotisesti kasvatettavia siementaimia. Versojen täysimittaista hyödyntämistä hidastaa tutkimustiedon puute versojen optimaalisesta tuotannosta ja lajikohtaisesta ravinto- ja arvokomponenttisisällöstä. Lisäksi versojen valikoima on tällä hetkellä pieni ja sitä voitaisiin kasvattaa uusilla houkuttelevilla, maukkailla ja terveyttä edistävillä erikoiskasveilla.

Hankkeen tavoite

Kokonaisuutena hankkeessa tavoitellaan versojen hyödyntämisen tehostamista niin tuoretuotteena kuin myös innovatiivisten elintarvikkeiden raaka-aineena. Tavoitteen saavuttamiseksi hanke tiedottaa alan yrityksiä mm lainsäädännöllisistä vaatimuksista ja tuottaa uutta tietoa versojen kasvatuksesta ja versojen ravintoarvosisällöstä hyödynnettäväksi uusien tuote-innovaatioiden kehitystyössä. Hanke ei kuitenkaan vastaa yritysten toiminnasta tai tuotekehitystyöstä.

Hankkeen kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat versojen kasvatuksesta kiinnostuneet puutarha-alan yritykset sekä puutarha- ja kasvihuonetekniikan alan yritykset. Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluvat versojen hyödyntämisestä kiinnostuneet elintarvikealan jalostavat yritykset.

Hanketoteuttajat ja toteutusaika

Hanketta toteutetaan Pyhäjärvi-instituutin, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen sekä Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä 1.9.2019 – 2023

Rahoitus

Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 (Varsinais-Suomen Ely-keskus).

Ota yhteyttä: Mervi Louhivaara

voimaversot-logot

Päättyneet kehittämishankkeet

Kaikki päättyneet hankkeet

Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen – ÄLYMUOVI

Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen eli ÄLYMUOVI-hankkeen tavoitteena oli kehittää tila- ja toimialakohtaisia maatalousmuovien lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja maatiloille, joiden avulla maatalousmuovijätteen kierrätysastetta saataisiin nostettua nykyisestä. Alussa selvitettiin paikalliset haasteet, joita maataloudessa koetaan muovinkeräyksessä sekä kerättiin tietoa, mitä muovijakeiden jatkojalostajat odottavat muovijätteen laadulta. Ratkaisuja muovien tehokkaampaan kierrätykseen kehitettiin maatilojen, logistiikkayritysten ja muovien jatkojalostajien kanssa yhteistyössä. Maatilojen joukosta etsittiin pilottitiloja, joissa ratkaisuja kehitetään ja kokeillaan käytännössä.

Hankkeen toteuttivat 1.10.2020 - 31.12.2022 yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus ja Satafood Kehittämisyhdistys ry, joka koordinoi hanketta. Rahoituksen hankkeeseen myönsivät Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusset Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta. Hanketta tukee Clean Plastic Finland Oy, Keskitien Tukisäätiö, MTK-Varsinais-Suomi ry ja Satafood Kehittämisyhdistys ry.

Ota yhteyttä: Johanna Yliskylä-Peuralahti, johanna.yliskyla-peuralahti@utu.fi, Veijo Pönni, veijo.ponni@utu.fi

alymuovi-logot


CBSmallPorts “Energiset pienvenesatamat keskisen Itämeren alueella”

CBSmallPorts-projektin tavoitteena oli Itämeren alueen pienvenesatamien kestävän kehityksen tukeminen ympäristöystävällisillä aktiviteeteilla ja investoinneilla. Satamien energiatehokkuuden parantaminen – sekä energiantuotannon että sen käytön näkökulmasta – on kaikkien toimien keskiössä. CBSmallPorts-projekti toi yhteen kymmenen organisaatiota ja toimijaa neljästä Itämeren alueen maasta. Projektipartnereina oli sekä korkeakouluja, kuntia, yrityksiä että kansallisia ja alueellisia kehittämiskeskuksia. Partnereiden erityisosaaminen oli monipuolista, mikä on huomattava etu projektille ja antoi mahdollisuuden lähestyä pienvenesatamien kohtaamia haasteita useista eri näkökulmista.

CB845 CBSmallPorts “Energiset pienvenesatamat keskisen Itämeren alueella” -projektia rahoitti Interreg Central Baltic –ohjelma, hankkeen ERDF budjetti on 1.875.000,- euroa. UTUn partneribudjetti on 152.000,- euroa, josta 114.000,- euroa ERDF:ltä. Projektin kokonaisbudjetti oli 2.364.000,- euroa. Hankkeen kesto 33 kuukautta ajalla 1.3.2020-30.11.2022. Projektin englanninkielinen nettisivu: sub.samk.fi/projects/cb-small-ports

Ota yhteyttä: Veijo Pönni, veijo.ponni@utu.fi

CBSmallports-hankkeen logot: Euroopan unionin kehittämisrahasto, Interreg ja CBSmallports

#nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat

#nimisuoja2025 -hankkeessa tehtiin suomalaisia nimisuojatuotteita nuorille kuluttajille tunnetuksi ja edistettiin uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään. Hankkeen toimenpiteet jakautuivat tavoitteiden mukaisesti kahteen toimenpiteeseen. Näistä toisessa keskityttiin kuluttajatiedottamiseen, jonka kohderyhmä olivat nuoret. Toisessa tuettiin uusien nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään ja sen puitteissa luotiin nimisuojan ympärille asiantuntijaverkosto ja toteutettiin neuvontaa ja tilaisuuksia hakijaryhmittymille.

Hanketta toteuttivat Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry. Hanketta toteutettiin vuosina 2020-2022 ja sen kokonaisbudjetti oli 204 324 euroa. Rahoitus: Ruokavirasto, ruokaketjun toiminnan edistäminen.

Ota yhteyttä: Mervi Louhivaara, mervi.louhivaara@utu.fi, Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

nimisuoja-logot-2020

 

Tarpeista Tuotteiksi - TarTu

Tarpeista Tuotteiksi- hanke keskittyi elvyttämään edelleen maakunnan ruokaverkoston toimintaa koronan aikana ja sen jälkeen omalla pienellä panoksellaan. Kohderyhmänä olivat Varsinais-Suomessa toimivat erikokoiset yksityiset ja julkiset ravintolat. Hankkeesta hyötyivät ravintolasektorin lisäksi paikalliset elintarvikkeita tuottavat tai jalostavat yritykset ja maakunnan ruokamatkailuverkosto. Hanke pyrki nimensä mukaan löytämään uusia kumppanuuksia ja syventämään suoraa, keskustelevaa yhteistyötä tarvelähtöisen tuotekehityksen avulla.

Hankkeen alussa kartoitettiin sekä julkisen että yksityisen sektorin ravintoloiden tarpeita ja toiveita, sekä sellaiset paikalliset elintarvikeyritykset, jotka pystyvät joko yksin tai yhdessä toisten kanssa vastaamaan ammattikeittiöiden tuotetoiveisiin ja tuotekehitystarpeisiin, ideoihin ja uudelleenjärjestäytymiseen. Ammattikeittiöt ja jalostavat yritykset ottivat osaa aktiiviseen iteratiiviseen tuotekehitysyhteistyöhön, jossa tekemisen ja testaamisen mallilla kehitettäviä tuotteita arvioitiin säännöllisesti.

Hankeen toteutti Turun yliopiston Brahea-keskus. Hanke sai Varsinais-Suomen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahan ja sen toteutusaika oli 1.9.2021-31.12.2022.

Lisätietoja: Mervi Louhivaara, mervi.louhivaara@utu.fi

TarTu-hankkeen-logot

 

Maaseudun toimijoiden hankintaosaaminen vahvaksi - MAHVA

Hankkeen tavoitteena oli lisätä pk-yrityksissä ja hankintayksiköissä tietoa ja osaamista julkisista hankinnoista maaseudun yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hankkeessa keskityttiin neljään maaseudun yritystoiminnan näkökulmasta keskeiseen teemaan: kuljetus, ympäristöpalvelut, energia ja ruoka. Näihin teemoihin liittyen hankkeessa työstettiin asiantuntijatyöpajoissa ja -verkostojen kanssa sosiaalisia ja ympäristönäkökulmiin liittyviä kriteereitä huomioiden maaseudun pk-yritysten toimintaympäristö.

Merkittävässä roolissa olivat eri puolilla Suomea pidettävät Pykäläbaari-tilaisuudet, joissa esiteltiin erilaisia hankintakäytänteitä ml. kriteereiden käyttöä, verkostoiduttiin ja edistettiin markkinavuoropuhelun syntymistä. Toimenpiteiden tuloksena syntyi runsaasti erilaista materiaalia sekä sähköisenä (webinaarit, videot, ym.) että kirjallisena (julkaisuja, koosteita, artikkeleita, ym.) ja niistä viestittiin laajasti eri kanavien kautta koko hankkeen ajan. Hankkeen tuloksena hankintaosaaminen ja -tieto, yritysten välinen yhteistyö ja verkottuminen hankintayksiköiden kanssa lisääntyivät sekä markkinavuoropuhelu pk-yritysten ja hankintayksiköiden välillä vahvistui.

Hankkeen toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskus, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja Savon koulutuskuntayhtymä / EkoCentria. Hankkeen budjetti oli 470.000 euroa ja toteutusaika 1.1.2018-30.6.2022. Hankkeen rahoitus oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, valtakunnallisista hankkeista, joita hallinnoi Hämeen ELY-keskus.

Hankkeen tuottamat materiaalit: www.maaseudunhankinnat.fi

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

mahva-logot

 

Kuluttajat ruokaTalouden keskiössä – KulTa

Kuluttajat ruokatalouden keskiössä – KulTa -hanke paransi varsinaissuomalaisten elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä välittämällä uusinta tietoa infotilaisuuksien ja viestinnän avulla sekä mahdollistamalla aktiivisesti yritysten välisiä kumppanuusverkostoja, demonstraatioita ja järjestämällä ammattilaisten opintomatkoja. Hankkeen työpaketit olivat: Vaikuttavuus ja vastuullisuusviestintä, Innovatiiviset ruokaketjut - tulevaisuuden väylänä kuluttajille, Digitalisaation lisääminen ruokaverkostossa, Ruoan elämyspotentiaalin lisääminen matkailussa ja Elintarvikealan yritysten kasvun tukeminen. Hankkeen pääkohderyhmänä olivat varsinaissuomalaiset elintarvikealan yritykset, Annex I -tuotteita eli maataloustuotteita jalostavat yritykset sekä Non-Annex I -tuotteita eli elintarvikkeita valmistavat yritykset maaseutualueella (elintarvikealan yritykset tai mikro- ja pk-elintarvikeyritykset).

Hanketta toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskus (koordinaattori) sekä osatoteuttajina toimivat Yrityssalo Oy, Ukipolis Oy, Novida Ammattiopisto ja lukio, Kemiönsaaren kunta ja Paraisten kaupunki vuosina 2018-2021. Hanketta rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 90 % (Varsinais-Suomen Ely-keskus) ja 10 % muuta julkista rahoitusta.

Lisätietoja: Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ja Mervi Louhivaara, mervi.louhivaara@utu.fi

kulta-logot

 

Ruokasektorin koordinaatiohanke

Hankkeen päätavoitteena oli tehostaa ruokasektorin kehittäjien ja yrittäjien keskinäistä yhteistyötä ja aktiivisuutta kehittämistoiminnoissa. Kolmessa toimenpidekokonaisuudessa eli yhdessä tekeminen, osaamisen kehittäminen sekä tiedonvaihto ja viestintä, edistettiin yhteistyötä ja verkostoitumista järjestämällä esim. teemallisia ryhmätapaamisia ja ruoka- ja digitreffejä sekä tuottamalla yhteistä materiaalia. Viestintää toteutettiin monikanavaisesti. Ruokasektorin koordinaatiohankkeen tuloksena ruokasektorin kehittäjien ja yrittäjien keskinäinen samaan hiileen puhaltaminen ja tiedonvaihto lisääntyivät, millä toimintaan saatiin lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Valtakunnallisen koordinaatiohankkeen toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskus, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja Pro Luomu ry. Hanketta toteutettiin 1.9.2018 – 31.8.2021 ja sitä rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa (2014-2020).

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

ruokasektorin-koordinaatiohanke-logot

 

Hyvinvointia Riistasta – Välmående av vilt

Hanke etsi uusia toimintamalleja siihen, miten metsästysseurat ja seurueet voisivat myydä tarkastamatonta riistalihaa jalostajille ja ravintolasektorille. Hanke keräsi ja tarjosi osaamista riistalihan käsittelystä ja kaadosta aina paloitteluun ja jatkojalostukseen asti. Toiminta-alue sijoittui Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Satakuntaan ja Päijät-Hämeeseen. Hankeaika: 1.1 2019 – 31.1.2022.

Hanketta koordinoi Yrkeshögskolan Novia (AB Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi), joka toteutti hanketta yhdessä Suomen Riistakeskuksen, Varsinais-Suomen Riistakeskuksen, Hanken, Svenska handelshögskolan i Helsingfors:n ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa. Hanketta rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 ja rahoitukseen osallistuivat  Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen Satakunnan ja  Päijät-Hämeen  ELY-keskukset. Hankkeen kokonaisbudjetti 433100 euroa.

Hankkeen tuotokset Riistakeskuksen sivuilla.

Lisätietoja: Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

hyvinvointia-riistasta-logot

 

Vastuullista proteiinia pöytään - Prote

Hankkeessa lisättiin vastuullisesti tuotetun ja jalostetun proteiinin paikallista hyödyntämistä erityisesti kasviproteiini- ja lammasketjujen näkökulmasta. Verkostoitumistoimenpiteiden avulla hanke tehosti pilottiketjujen yrittäjien yhteistyömahdollisuuksia paikallisesti ja valtakunnallisesti, sekä tarjosi yrittäjille mahdollisuuden kansainväliseen verkostoitumiseen virolaisten ja ruotsalaisten alan yrittäjien kanssa. Hankkeessa tuotettiin pienimuotoisia selvityksiä ja/tai pilotointeja yritysten tarpeista nousevista aiheista, järjestettiin yhteistyötapahtumia ammattikeittiöiden sekä vähittäiskauppojen ja tukkujen kanssa sekä yhteistyössä pilottiketjujen yritysten kanssa kuluttajakampanjoita.

Hankkeen koordinaattorina toimi ProAgria Pohjois-Karjala ry ja partnerina Turun yliopiston Brahea-keskus. Hanke teki tiivistä kansainvälistä yhteistyötä virolaisten sekä ruotsalaisten kumppanien kanssa. Hankkeen kesto 1.1.2018 – 31.12.2021.

Hankkeen tuottamia reseptivihkoja

Hankkeen Facebook-kanava, Instagram-kanava

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi

prote-logot



Osaaminen ja työllisyys -verkosto (OTE-verkosto)

Maaseudun Osaaminen ja työllisyys -verkosto keskittyi työssään maaseudun osaamisen vahvistamiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen tavoitellen lisäystä maaseudun elinvoimaisuuteen, työllisyyteen ja yritysten kilpailukykyyn. Toiminnalla turvattiin koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistettiin elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, varmistettiin kasvupalveluiden käynnistyminen maakuntauudistuksessa maaseudun työllisyyttä ja yritystoimintaa tukevalla tavalla sekä edistettiin uusien elinvoimaa vahvistavien palveluiden, toimintamallien ja verkostojen syntyä. OTE-verkosto toimi osana MANE:n maaseutupoliittista verkostoa, viestintää ja vaikuttamistyötä ja toteutti vuosien 2014-2020 maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa.

Verkostohankkeen toteuttivat yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja: www.maaseutupolitiikka.fi

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

OTE-logot

 

BATSECO-BOAT

BATSECO-BOAT -projektin tavoitteena oli parantaa huviveneiden käymäläjätteen vastaanottoverkostoa koko keskisen Itämeren alueella, aina Viron rannikolta Suomen ja Ruotsin saaristojen suosituimmille veneilyreiteille. Hankkeen keskeisimpänä saavutuksena hankittiin kaikkiaan 11 uutta imutyhjennyslaitetta, joista kaksi sijoitettiin Ruotsin Norrtäljeen, viisi Saaristomerelle sekä neljä Viron pohjoiselle rannikkoalueelle. Lisäksi Suomessa peruskorjattiin yhdeksän vanhempaa Septikon-imutyhjennyslaitetta, joiden toivotaan kestävän käytössä vielä vuosikymmenen ajan. Kaikkiaan näitä palveluita parannettiin siis 20 eri kohteessa, mikä on kaksi enemmän kuin alkujaan suunniteltiin.

Konkreettisten investointien lisäksi hanke tuotti myös uutta hyödyllistä tietoa muun muassa huviveneiden liikkeistä saaristossa ja huviveneistä kerätyn jäteveden kemiallisesta koostumuksesta sekä käytännön ohjeita vastaavanlaisten investointeja suunnitteleville. Kaikki hankkeen julkaisemat raportit ovat vapaasti saatavilla osoitteesta www.batseco-boat.eu/publications

BATSECO-BOAT-projektia koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja hankekumppanit olivat Suomessa Pidä Saaristo Siistinä ry; Ruotsissa Ecoloop AB, Campus Roslagen sekä Norrtäljen kunta; sekä Virossa Hoia Eesti Merd (Keep the Estonian Sea Tidy) ja Viimsin kunta. Hanke toteutettiin vuosina 2018-2020 ja sen rahoitti EU:n aluekehitysrahaston Central Baltic Interreg –rahoitusohjelma.

Lisätietoja: Veijo Pönni, veijo.ponni@utu.fi

logos-batsecoboat

 

Small Ports - Sustainable Gateways to Coastal National Parks

Small Ports - Sustainable Gateways to Coastal National Parks -hankkeen tavoitteena oli parantaa valittujen satamien rakenteita ja palveluja, ympäristönsuojelua ja satamayrittäjien liiketoimintaosaamista. Kehitettäviä kohteita Suomessa olivat Katanpään linnakesaari Selkämeren kansallispuistossa, Bodön entinen merivartioasema ja Örön vierasvenesatamassa Saaristomeren kansallispuistossa sekä Jussarön satama Tammisaaren kansallispuistossa. Tukholman saaristosta mukana olivat Grinda Wärdshus, Nåttarö ja Utö Värdshus.

Satamayrittäjien liiketoimintaosaaminen kehittyi Turun yliopiston Brahea-keskuksen tarjoaman sparrauksen avulla ja jokaiselle satamalle luotiin oma liiketoimintasuunnitelma uuden palveluidean toteuttamiseksi. Hankkeen tuloksena satamien rakenteet ja palvelut paranivat (esim. lisäämällä laiturikapasiteettia ja sähköistämällä vanhoja laitureita, parantamalla vesihuoltoa ja uusimalla huoltorakennuksia) samalla kun luonnon- ja ympäristönsuojelu tehostui (esim. kuivakäymälä- ja jätevesiratkaisut, jätehuollon kehittyneemmät ratkaisut).

Hankkeen koordinaattorina toimi Metsähallitus ja sen hankekumppaneina olivat Tukholman Saaristosäätiö ja Turun yliopisto. Yhteensä seitsemän pienvenesataman kehittämiseen saatiin EU:n Central Baltic -ohjelmasta rahoitusta 1,3 miljoonaa euroa ja hanke toteutettiin 2018 - 2020.

Lisätietoja: Veijo Pönni, veijo.ponni@utu.fi

logos-sustainable-gateways

 

Promo - Nimisuojatuotteiden monimediakampanja

Hankkeen keskeisin tavoite oli lisätä nimisuojamerkkien ja -tuotteiden tunnettuutta monialaisen yhteistyön avulla. Tähän liittyen toteutettiin aluksi kuluttajakysely, jotta tiedetään lähtötilanne. Näkyvyyden lisäämiseksi koostettiin laadukas kuva- ja videoaineisto suomalaisista nimisuojatuotteista ja materiaalia levitettiin laajasti eri kanavien kautta. Merkittävässä roolissa oli sosiaalinen media ja kampanjat, mutta lisäksi toteutettiin mm. journalistikilpailu. Vapaasti käytettävät materiaalit: www.aitojamakuja.fi/nimisuoja

Hanketta toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (toteutus ja koordinointi) ja Turun yliopiston Brahea-keskus (osatoteuttaja). Vuosina 2018-2019 toteutetun hankkeen rahoitus tuli Ruokavirastosta, ruokaketjun toiminnan edistäminen.

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

promo-logot

 

Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa)

Hankkeen tuloksena syntyi Saaristomeren alueelle matkailijoita, veneilijöitä ja matkailuyrittäjiä palveleva monistettava toimintamalli, jolla voidaan vähentää ruokahävikin syntyä ja lisätä paikallista ravinnekiertoa haasteellisissa matkailukohteissa. Ravintolayrityksille, matkailupalveluyrityksille ja veneilijöille tuotettiin käytännön toiminnan avuksi oppaita. Tutustu hankkeeseen ja materiaaleihin.

Hanketta toteuttivat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii myös hankkeen koordinaattorina. Vuosina 2017-2019 toteutettua hanketta rahoittivat Ympäristöministeriö Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta sekä Saaristomeren Suojelurahasto. Hanke oli osa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.

Lisätietoja: Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

saara-logot

 

Paikallisen kalan jalostaminen ja arvon lisääminen

Koulutushanke, joka edisti kala-alaa ja paikallista ruokakulttuuria lisäämällä kala- ja ruoka-alan ammattilaisten kalanjalostusosaamista Turunmaalla. Samalla selvitettiin erilaisten raaka-aineiden ja kalaruokien kulutustottumuksia sekä lisättiin tietoisuutta ja saaristoalueen näkyvyyttä korkealaatuisten kalatuotteiden alueena. Tutustu hankkeen loppuraporttiin.

Hankkeen toteutuksesta vastasi Turun yliopiston Brahea-keskus ja sitä toteutettiin vuosina 2018-2019. Rahoitus tuli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta (2014–2020) 75 % (Varsinais-Suomen ELY-keskus) ja Turun yliopiston Brahea-keskus 25 %.

Lisätietoja: Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi

paikala-logot

 

Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhanke

Tiedolla ja osaamisella kasvuun -hankkeella tavoiteltiin alan yritysten osaamisen lisäämistä, yhteistyöhön rohkaisemista, avointa tiedonvaihtoa ja aitoa yhteistyötä kaikkien elintarvikealan toimijoiden välille sekä koko toimialan kasvua. Yhteistyöhankkeen toimenpiteet kattoivat mm. alaan liittyviä infopäiviä, netti-infoja, käytännön osaamisen lisäämiseen tähtääviä teemapäiviä, pilotointeja sekä koti- ja ulkomaille suuntautuvia ammattimatkoja.

Hanketta toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskus, Pyhäjärvi-instituuttisäätiö, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Ahlmanin koulun Säätiö sr. Hankkeen toiminta-alueena oli Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa sekä Kanta- ja Päijät-Häme.

Vuosina 2016 - 2019 toteutettua hankkeen rahoitus tuli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja hankkeeseen osallistuneilta yrittäjiltä.

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi

tiedokas-logot

 

Likaisen muovijätteen keräys ja kierto -hanke, LiMuKe

Limuke-hankkeessa keskityttiin haja-asutusalueilla syntyvän maatalous- ja rakennusmuovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeen tuloksina saatiin selville alueelliset muovijätemäärät ja niiden keskittymät, tehostettiin jätteen syntypaikalla lajittelua ja kehitettiin alueellista resurssitehokasta keräystä. Projektissa selvitettiin myös mahdollisuudet uuteen yritystoimintaan ja työpaikkojen lisäämiseen liittyen muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoimintaan sekä uusia muovijätteeseen perustuvia tuotteita ja palveluita.

Vuosina 2016 - 2018 toteutettua hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma, Keskitien Tukisäätiö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto sekä MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Häme ry. Rahoittavana viranomaisena Uudenmaan liitto. Lue lisää muovijate.fi.

Lisätietoja: Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

limuke-logot

 

Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke

Hankkeen tavoite oli lisätä ja tiivistää lähiruoka-alalla toimivien yhteistyötä ja verkostoitumisen avulla kasvattaa alan kilpailukykyä. Hankkeen kantava visio ja toimintaa ohjaava slogan oli ”yhdessä tehden parempiin tuloksiin”, mikä toteutuikin hyvin.

Hankkeessa sovitettiin yhteen kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä lähiruokaan liittyviä toimenpiteitä sekä vahvistettiin lähiruokaan liittyvien hankkeiden ja toimijoiden välistä tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja työnjakoa mm. järjestettyjen hanketreffien ja säännöllisesti kokoontuneen lähiruokaryhmän avulla. Hankkeessa tuotettiin yhteistä materiaalia (oppaat, webinaarit) yrittäjille ja hanketoteuttajille. Osallistuttiin myös elintarvikelainsäädäntökeskusteluun. Hankkeessa luotiin myös Osta tilalta! -päivän valtakunnallinen toimintamalli.

Pääviestintäkanava oli Aitojamakuja.fi ja siihen liittyvät sosiaalisen median kanavat. Hanketta toteutettiin 2015 – 2018 ja se sai rahoituksen Hämeen ELY-keskuksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisista koordinaatiohankkeista. Tulosten yhteenveto.

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

lahiko-logot

 

Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa

Lähiruoan maakunnallisen koordinaatiohankkeen kohderyhmänä olivat alkutuottajat, elintarvikkeiden jalostusta suunnittelevat toimijat, elintarvikkeita jalostavat yritykset, elintarvikkeiden vähittäiskauppa, ammattikeittiöt (julkinen ruokapalvelu, yksityinen HoReCa –sektori, pitopalvelu- ja matkailuyritykset), elintarvikevalvonta ja muut ruokaketjun sidosryhmät (esimerkiksi kunnat, kuluttajat).

Hankkeen avulla Varsinais-Suomesta tehtiin lähiruoan mallimaakunta, jossa lähiruokaverkosto tekee saumatonta yhteistyötä elinkeinon kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän avulla lisättiin lähiruokasektorilla toimivien yritysten määrää sekä kasvatettiin jo alalla toimivien lähiruokayritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta.

Hankkeen toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskus (koordinaattori) sekä osatoteuttajina toimivat Yrityssalo Oy, Ukipolis Oy, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä ja Paraisten kaupunki vuosina 2015 - 2018. Hanke sai rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 90 % (Varsinais-Suomen ELY-keskus) ja Varsinais-Suomen kunnilta 10 %. Tutustu loppuraporttiin.

Lisätietoja: Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi

yhtye-logot

 

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä

Hankkeessa oli kaksi pääkokonaisuutta: 1) Foodservicetukkukaupan ja ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välisen yhteistyön edistäminen ja 2) paikallisruoan arvoista, taloudellisesta merkittävyydestä ja toimialasta viestiminen sekä aitojamakuja.fi -sivuston kehittäminen em. tahojen tarpeiden mukaisesti.

Elintarvikeyritysten, Foodservice-tukkujen ja ammattikeittiöiden välisen yhteistyön helpottamiseksi kehitettiin tavarantoimittajan tuotekortti ja tutustuttiin em. osapuolten toimintatapoihin ympäri Suomea järjestetyissä infopäivissä. Hankkeen tuloksena syntyi aitojamakuja.fi/foodservice-sivusto, jonne koottiin materiaalia, hyviä käytäntöjä ja vinkkejä elintarvikeyrittäjille vastaamalla kysymykseen ”Miten myyn tuotteeni ammattikeittiöön ja tukkuun?”.

Hanke toteutettiin vuosina 2015 - 2017 ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriöstä (Ruokaketjun toiminnan edistäminen), Päivittäistavarakauppa ry ja MTK ry. 

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

pake-logot

 

RUOKAePELI - Lasten ruokatietoisuuden lisääminen pelillistämisen keinoin

RUOKAePELI -hankkeessa tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten valmiutta toimia ruoan kriittisinä ja tiedostavina kuluttajina. Menetelmänä käytettiin ruokakasvatuksen pelillistämistä eli hankkeessa kehitettiin alakouluikäisille lapsille soveltuva tietokoneella, tabletilla tai puhelimella pelattava ruokakasvatuspeli. Pelissä pelaaja asettuu koulun kokiksi tarkoituksenaan hankkia, valmistaa ja tarjoilla pienelle koululuokalleen päivän ateriat. Hankkeessa kehitetty RUOKAePELI-ruokakasvatuspeli on vapaasti kaikkien saatavilla ja pelattavissa osoitteessa http://terveyspelit.fi/epeli.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (Ruokaketjun toiminnan edistäminen), Tieteen tiedotus ry ja MTK ry.

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi


ruokaepeli-logot

 

Lyhyet läheiset ketjut - lähiruoka ja sosiaalinen pääoma (LähiSos)

Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -hankkeen tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen pääoman ja kestävyyden merkitystä, ilmiötä ja mahdollisuuksia lähiruokayrittäjien ja lähiruokaa suoramyyntipaikoista tai lähiruokaverkostoista hankkivien kuluttajien välillä. Hanketta toteutettiin keräämällä 18 lähiruokayritystä ja -verkostoa Keski-Suomesta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä, Varsinais-Suomesta, Pohjois-Savosta sekä pääkaupunkiseudulta. Lähiruokayritykset ja -verkostot sekä heidän asiakkaansa olivat hankkeen pääasiallisena selvityskohteena.

Hankkeen aikana saadut tulokset koottiin yhteen ja niiden pohjalta laadittiin lähiruokatuottajien ja -yrittäjien, kehittäjien ja päättäjien käyttöön käytännönläheinen opas sosiaalisen pääoman mahdollisuuksista lähiruokayritystoiminnassa. Julkaisu ohjaa yrittäjiä hyödyntämään selvityksen tuloksia käytännön tasolla. Opas julkaistiin nettiversiona ja on vapaasti käytettävissä www.lähiruokakoukuttaa.fi -sivuilla. Videomateriaalia on myös saatavilla Lähiruoka koukuttaa YouTube-kanavalla.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2017 ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (Ruokaketjun toiminnan edistäminen) ja MTK ry.

Lisätietoja: Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

lahisos-logot

 

Tankkivahti

Hankkeessa parannettiin veneiden käymäläjätteiden keräilylaitteiden toimivuutta sekä tuotettiin käyttäjille ja keräilijöille toimiva seurantamenetelmä. Tuloksena markkinoille saatiin todellisissa olosuhteissa testattu, kelluviin septitankkeihin soveltuva Tankkivahti-järjestelmä.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja sitä rahoitti Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman 4. kokeilu- ja kehittämishanke.

Lisätietoja: Veijo Pönni, veijo.ponni@utu.fi

 

Elinkeinot ja osaaminen -verkosto, MESI

MESI on yksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän seitsemästä teemaverkostosta, jotka toimeenpanevat maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa 2014-2020. Sen tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseudulla sijaitsevien yritysten määrä ja niiden kilpailukyky on kasvanut, yrittäjien liiketoimintaosaaminen vahvistunut sekä uskallus uusiin investointeihin lisääntynyt. Maaseudulla toimivat yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja maaseudun työt ja niiden tekijät kohtaavat. Monialaista ammatillista koulutusta on saatavilla sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutuspalvelut ovat saavutettavissa. Turun yliopiston Brahea-keskuksen lisäksi toiminnassa on mukana Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. www.maaseutupolitiikka.fi

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

 

Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa, VäKi

Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa (VäKi) -hankkeen tavoitteena oli vähentää biojätteen syntymistä ja kierrättää paikallisesti syntyneen jätteen ravinteet. VäKi-pilottia testattiin Turun yliopiston kampuksella. Kampuksen Unica Oy:n ravintoloissa vähennettiin ruokahävikin syntyä sekä erilaisin asiakkaille suunnatuin ruokahävikkikampanjoin sekä henkilökunnan tietoisuuden ja osaamisen lisäämisen avulla. Lisäksi pilottiravintolassa Macciavellissa syntyvä biojäte kompostoitiin ja kompostimulta hyödynnettiin Turun ylioppilaskylässä sijaitsevalla kaupunkiviljelypalstalla.

Yksi keskeinen osa ruokahävikin vähentämistä on ruoan arvostuksen lisääminen koko ruokaketjussa. Kaupunkiviljely on erinomainen keino lisätä ruoan arvostusta. Se on osoittanut tuottavan sen osallistujille niin taloudellisia, ekologisia kuin sosiaalisia hyötyjä. Tämän toiminnan soisi yleistyvän ja lisääntyvän edelleen.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja sitä rahoittivat Ympäristöministeriön Ravinteidenkierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilanparantamista koskevan ohjelma, Unica Oy, Biolan Oy sekä Keskitien Tukisäätiö. Tutustu loppuraporttiin.

Lisätietoja: Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ja Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

 

Nimisuojasta kilpailukykyä

Nimisuojasta kilpailukykyä -hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä nimisuojajärjestelmää hyödyntämällä ja edistää nimisuojatuotteiden tunnettuutta toimijoiden ja kuluttajien keskuudessa. Hankkeessa aktivoitiin niin nimisuojatuotteita valmistavia nostamaan esiin merkkiä ja omia tuotteitaan sekä tuettiin nimisuojajärjestelmän hakuprosessissa hakijaryhmittymiä. Lisäksi edistettiin nimisuojajärjestelmän hyödyntämistä mm. tiivistämällä viranomaisten ja ruokaketjun toimijoiden välistä yhteistyötä.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja siihen rahoitus tuli maa- ja metsätalousministeriöstä (Ruokaketjun toiminnan edistäminen).

Lisätietoja: Mervi Louhivaara, mervi.louhivaara@utu.fi

mmm-logo

 

Kasviproteiiniketjunhallinta (KasviPro)

KasviPro -hankkeessa selvitettiin kasviproteiinin kotimaisen tuottamisen, jalostamisen sekä hyödyntämisen nykytila Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seuduilla. Samalla luotiin pohjaa innovatiivisten ja ravitsemuksellisesti rikkaiden ja ekologisesti tuotettujen kasvistuotteiden saattamiseksi asiakkaille niin ammattikeittiöille kuin vähittäiskaupan kautta kuluttajille. Kasviproteiiniketjun nykytila Varsinais-Suomen haasteellisilla alueilla -raportti ja Kasviproteiinista voimaa! -reseptivihkonen.

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi

kasvipro-logot

 

Näiden em. hankkeiden lisäksi on aiempina vuosina oltu aktiivisia elintarvikealan kehittämisessä valtakunnallisesti mm. Aitoja makuja -hankkeiden sekä Ruoka-Suomi -verkoston aktiivisina vetäjinä ja toimijoina. Lisäksi on toteutettu aktiivisesti Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämistä (LounaFood) niin yrittäjille suunnatuissa koulutushankkeissa kuin esim. liittyen lähiruoan ekologisten vaikutusten selvittämiseen, nimisuojatuotteisiin ja kyläkauppoihin. Lisätietoja Leena Erälinnalta, leena.eralinna@utu.fi.