Ruokaketjun ja kiertotalouden kehittämistoimintaa

 

Brahea-keskuksella on vuosikymmenten kokemus alueellisesta ja valtakunnallisesta kehittämistyöstä ruokaketjun ja kiertotalouden aloilla. Lisäksi olemme vahvasti mukana maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä. Toteutamme aktiivisesti alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä hankkeita, joiden kautta omaamme hyvät verkostot ja mahdollistamme uusien yhteistyökumppanuuksien löytämistä.

Korkeatasoisella hanke- ja koulutustoiminnalla vastaamme yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tilauskoulutukset toteutamme kokemuksella ja ammattitaidolla asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Etsitään yhdessä uusia avauksia ja ratkaisuja!

Käynnissä olevat kehittämishankkeet

BATSECO-BOAT

​EU on myöntänyt rahoitusta huviveneiden wc-jätevesien imutyhjennyspalveluiden kehittämiseen koko keskisen Itämeren alueella. Septipalveluita kehitetään kartoittamalla palveluiden nykytilanne sekä investoimalla uusiin ratkaisuihin ja nykyisten laitteiden korjauksiin.

Tavoitteet ja toimenpiteet

BATSECO-BOAT -projektin tavoitteena on parantaa huviveneiden käymäläjätteen vastaanottoverkostoa koko keskisen Itämeren alueella aina Viron rannikolta Suomen ja Ruotsin saaristojen suosituimmilla veneilyreiteillä. Lisäksi tavoitteena on löytää käyttäjäystävällisimmät sekä kustannustehokkaimmat ratkaisut käymäläjätteen keräämiseen.

Vaikka käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin Suomessa jo vuonna 2005, Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan melkein 50 prosenttia veneilijöistä kuitenkin tyhjensi käymäläjätteensä vähintään satunnaisesti suoraan mereen. Syyksi mainittiin useimmiten tyhjennyspaikkojen puutteellinen määrä tai laitteiden huono käytettävyys, ja näihin haasteisiin uusi EU-projekti pyrkii osaltaan vastaamaan.

Septipalveluiden lisääminen ehkäisee osaltaan Itämeren rehevöitymistä sekä parantaa palvelutasoa saariston satamissa ja tuo näin myös myönteisiä vaikutuksia saaristomatkailuun. Ensimmäisen vuoden aikana BATSECO-BOAT-projekti tuottaa laajan kartoituksen keskisen Itämeren septipalveluiden nykytilanteesta ja kehitystarpeista. Osana kartoitusta määritellään myös suosituimmat veneilyreitit ja paikat, joihin uudet imutyhjennysasemat tulisi sijoittaa.

Tulosten pohjalta projektissa investoidaan kahdeksaan uuteen imutyhjennyslaitteeseen, joista kaksi sijoitetaan Ruotsin Norrtäljeen, kaksi Saaristomerelle sekä neljä Viron rannikkoalueelle.

Yhteistyökumppanit

BATSECO-BOAT-projektia koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja kumppanit ovat Suomessa Pidä Saaristo Siistinä ry, Ruotsissa Ecoloop AB, Campus Roslagen sekä Norrtäljen kunta, Ahvenanmaalla Brändön kunta ja Virossa Hoia Eesti Merd (Keep the Estonian Sea Tidy) sekä Viimsin kunta.

Aikataulu ja rahoitus

Hanketta toteutetaan vuosina 2018-2020. Hankkeen rahoittaa EU:n aluekehitysrahaston Central Baltic Interreg -rahoitusohjelma ja sen kokonaisbudjetti on 1,48 miljoonaa euroa. Tästä ERDF-rahoituksen osuus on 1,14 miljoonaa euroa ja partnereiden osuus 0,34 miljoonaa euroa.

Lisätietoja www.batseco-boat.eu ja Central Balticin sivuilta

Ota yhteyttä: Veijo Pönni
Hyvinvointia Riistasta – Välmående av vilt

​Tausta

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Lounais-Suomen valkohäntäpeurakanta tulee säilymään runsaana. Kannan kasvua voidaan hallita metsästyksellä, joka Suomessa on luvanvaraista. Osalla metsästysseuroja ja seurueita on nykyisen kannan koon tilanteessa haasteellista saada kaikki metsästysluvat käytettyä. Kasvavat valkohäntäpeurakannat luovat mahdollisuuksia hyödyntää uusia toimintamalleja, joilla valkohäntäpeurakannan kasvua voidaan hallita nyt ja tulevaisuudessa metsästäjien keskittyessä yhä enemmän kaupunkeihin.

Aikaisempaa runsaammat riistakannat avaavat myös muita mahdollisuuksia pelkän perinteisen metsästyksen rinnalle. Valkohäntäpeurojen metsästyksen avaaminen myös seurojen/seurueiden ulkopuolisten metsästäjien saataville tukee paikallista matkailutoimintaa ja luo osaltaan vastapainoa kasvaneiden kantojen kielteisille vaikutuksille. Kasvava riistatalous, metsästys ja riistamatkailu avaavat maaseudun toimijoille mahdollisuuksia toimintaan myös metsästyskauden ulkopuolella. Riistatalouden ympärille on mahdollista luoda yritystoimintaa, joka hyödyttää laajemminkin aluetaloutta ja paikallista yhteisöä.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Projektissa on tarkoitus löytää kymmenen metsästysseuraa ja -seuruetta jotka ovat halukkaita kehittämään toimintaansa metsästyskäytäntöjen ja/tai saaliin hyödyntämisen osalta ja toimimaan pilotteina hankkeen aikana. Tavoitteena on saada aikaan ruohonjuuritason muutos käytännöissä, jota voitaisiin jakaa laajemmalle metsästysseurojen joukolle. Hanke tulee käsittelemään myös riistatalouden antamia mahdollisuuksia lisätä riistaan liittyvää yrittäjyyttä metsästysajan ulkopuolella, kehittämällä riistaan liittyvää matkailutoimintaa.

Kasvavat valkohäntäpeurakannat tarkoittavat käytännössä sitä, että saaliista saatava riistalihan määrä kasvaa. Hanke etsii uusia toimintamalleja siihen, miten metsästysseurat ja seurueet voisivat myydä tarkastamatonta riistalihaa jalostajille ja ravintolasektorille. Hanke tulee keräämään ja tarjoamaan osaamista riistalihan käsittelystä ja kaadosta aina paloitteluun ja jatkojalostukseen asti. Metsästäjät tarvitsevat käytännöllistä ja luotettavaa tietoa elintarvikehuoneistoon ja kuluttajamyyntiin liittyvien toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi sekä osaamistason lisäämiseksi. Ohjeita tarvitaan lihan hygieenisestä käsittelystä, leikkaamisesta ja säilyttämisestä, jotta metsästysseurasta riippumatta pystytään tuottamaan myyntiin laadukasta tarkastamatonta lihaa.

Kohderyhmä ja toiminta-alue

Hankkeen toiminta on kaksikielistä. Toiminta-alue sijoittuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Satakuntaan ja Päijät-Hämeeseen. Hankkeesta hyötyvät kunnat, matkailuelinkeino, yrittäjät sekä paikalliset palveluntarjoajat (esim. mökkipalvelut, korjaus, majoitus, kuljetus), food-service, ympäristöterveydentarkastajat sekä toisen ja kolmannen asteen koulutus.

Aikataulu

Hankeaika: 1.1 2019 – 31.7 2021.

Hanketoteuttajat

Hanketta koordinoi Yrkeshögskolan Novia (AB Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi), joka toteuttaa hanketta yhdessä Suomen Riistakeskuksen, Varsinais-Suomen Riistakeskuksen, Hanken, Svenska handelshögskolan i Helsingfors:n ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa.

Rahoitus

Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 ja rahoituksen osallistuvat   Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen Satakunnan ja  Päijät-Hämeen  ELY-keskukset. Hankkeen kokonaisbudjetti 433100 euroa.

Ota yhteyttä: Leena Erälinna, Johanna Mattila

Kuluttajat ruokaTalouden keskiössä – KulTa

Kuluttajat ruokatalouden keskiössä – KulTa -hanke parantaa varsinaissuomalaisten elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä välittämällä uusinta tietoa infotilaisuuksien ja viestinnän avulla sekä mahdollistamalla aktiivisesti yritysten välisiä kumppanuusverkostoja, demonstraatioita ja järjestämällä ammattilaisten opintomatkoja.

Tavoitteet

  • synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamalleja mikro- ja pk-elintarvikeyritysten keskuudessa kuluttaja vuoropuhelua korostamalla
  • synnyttää kasvua koko ruokasektorille ja tukea kasvuhalukkaita elintarvikealan yrityksiä tiedonvälityksen keinoin
  • kannustaa mikro- ja pk-elintarvikeyrityksiä hyödyntämään erilaisia teknologioita ja digitaalisia ratkaisuja omassa liiketoiminnassaan
  • demonstroida erilaisia jakamistalouden malleja ja jakaa niistä saatuja kokemuksia mikro- ja pk-elintarvikeyrityksille sekä koko ruokajärjestelmälle
  • lisätä elintarvikealan yritysten ja kuluttajien tietoa vastuullisesta ruokajärjestelmästä
    nostaa ruoka olennaiseksi osaksi matkailua
  • lisätä ruokajärjestelmän merkitystä Varsinais-Suomen alueella

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet on jaettu viiteen työpakettiin.
 
Työpaketti 1 Vaikuttavuus ja vastuullisuusviestintä
Työpaketti 2 Innovatiiviset ruokaketjut - tulevaisuuden väylänä kuluttajille
Työpaketti 3 Digitalisaation lisääminen ruokaverkostossa
Työpaketti 4 Ruoan elämyspotentiaalin lisääminen matkailussa
Työpaketti 5 Elintarvikealan yritysten kasvun tukeminen
 
Kohderyhmä

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset elintarvikealan yritykset, Annex I -tuotteita eli maataloustuotteita jalostavat yritykset sekä Non-Annex I -tuotteita eli elintarvikkeita valmistavat yritykset maaseutualueella (elintarvikealan yritykset tai mikro- ja pk-elintarvikeyritykset). Toissijaisena kohderyhmänä ovat ruokasektorin asiantuntijat sekä muut toimijat aina alkutuotannosta, elintarvikkeiden jalostukseen, tukku- ja vähittäiskauppaan sekä foodservice -sektori ja alan opiskelijat. Lisäksi hyödynsaajina ovat ruokasektoriin verkottuvat muut toimialat, joista keskeisimpinä matkailu, logistiikka, ICT sekä biotalous.

Hanketoteuttajat

Turun yliopiston Brahea-keskus (koordinaattori) sekä osatoteuttajina toimivat Yrityssalo Oy, Ukipolis Oy, Novida Ammattiopisto ja lukio, Kemiönsaaren kunta ja Paraisten kaupunki.

Toteutusaika

Hanketta toteutetaan 1.4.2018-31.12.2020.

Rahoitus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 90 % (Varsinais-Suomen Ely-keskus) ja 10 % muuta julkista rahoitusta.

Seuraa: vs-lähiruoka.fi

Ota yhteyttä: Johanna Mattila

Maaseudun toimijoiden hankintaosaaminen vahvaksi - MAHVA

MAHVA -hankkeessa lisätään pk-yrityksissä ja hankintayksiköissä tietoa ja osaamista julkisista hankinnoista, vahvistetaan yhteistyötä ja kumppanuuksia sekä edistetään markkinavuoropuhelun syntymistä.

Tavoitteet

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen uuden hankintalain tavoitteina on parantaa mm. pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa ja mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia. Hankkeen tavoitteena on lisätä pk-yrityksissä ja hankintayksiköissä tietoa ja osaamista julkisista hankinnoista maaseudun yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi, luoda ja vahvistaa yhteistyötä ja kumppanuuksia pk-yrittäjien kesken sekä edistää markkinavuoropuhelun syntymistä pk-yritysten ja hankintayksiköiden välillä.

Toimenpiteet

Hankkeessa keskitytään neljään maaseudun yritystoiminnan näkökulmasta keskeiseen teemaan: kuljetus, ympäristöpalvelut, energia ja ruoka. Näihin teemoihin liittyen hankkeessa työstetään asiantuntijatyöpajoissa ja -verkostojen kanssa sosiaalisia ja ympäristönäkökulmiin liittyviä kriteereitä huomioiden maaseudun pk-yritysten toimintaympäristö. Merkittävässä roolissa ovat eri puolilla Suomea pidettävät Pykäläbaari-tilaisuudet, joissa esitellään erilaisia hankintakäytänteitä ml. kriteereiden käyttöä, verkostoidutaan ja edistetään markkinavuoropuhelun syntymistä. Toimenpiteiden tuloksena syntyy runsaasti erilaista materiaalia sekä sähköisenä (webinaarit, videot, ym.) että kirjallisena (julkaisuja, koosteita, artikkeleita, ym.) ja niistä viestitään laajasti eri kanavien kautta koko hankkeen ajan. Hankkeen tuloksena hankintaosaaminen ja -tieto, yritysten välinen yhteistyö ja verkottuminen hankintayksiköiden kanssa lisääntyvät sekä markkinavuoropuhelu pk-yritysten ja hankintayksiköiden välillä vahvistuu.

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmiä ovat maaseudun pk-yrittäjät, järjestöt ja julkisia hankintoja tekevät hankintayksiköt sekä pk-yrittäjien kehittämis-, neuvonta- ja tukitehtävissä toimivat henkilöt.

Yhteistyökumppanit

Hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Brahea-keskus, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja Savon koulutuskuntayhtymä / EkoCentria.

Rahoitus ja aikataulu

Hankkeen budjetti on 470.000 euroa ja toteutusaika 1.1.2018-30.6.2020. Hankkeen rahoitus on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, valtakunnallisista hankkeista, joita hallinnoi Hämeen ELY-keskus.

Seuraa: maaseudunhankinnat.fi

Ota yhteyttä: Päivi Töyli, Heidi Valtari

Osaaminen ja työllisyys -verkosto, OTE

​Tavoitteet

Osaaminen ja työllisyys -verkosto (OTE-verkosto) keskittyy työssään maaseudun osaamisen vahvistamiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen tavoitteena lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. OTE-verkoston toiminnalla turvataan koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistetään elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, varmistetaan kasvupalveluiden käynnistyminen maakuntauudistuksessa maaseudun työllisyyttä ja yritystoimintaa tukevalla tavalla sekä edistetään uusien elinvoimaa vahvistavien palveluiden, toimintamallien ja verkostojen syntyä.

Toiminta

Käytännön toimintamuotoina ovat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimeenpanon ja seurannan organisointi, tavoitteiden ja toimenpiteiden edistäminen. Myös muu maaseutupoliittinen työ sekä tapahtuma- ja kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien tiedonvälitys ovat osa toimintaa. Erityishuomiota kiinnitetään myös työn ja työllistymisen uusiin muotoihin sekä maahanmuuttajien tarjoamaan työvoimapotentiaaliin.

OTE-verkosto toimii osana MANE:n maaseutupoliittista verkostoa, viestintää ja vaikuttamistyötä. Verkostohankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lue lisää maaseutupolitiikasta ja teemaverkostoista www.maaseutupolitiikka.fi

Ota yhteyttä: Heidi Valtari

 

Paikallisen kalan jalostaminen ja arvon lisääminen

Koulutushanke, joka edistää kala-alaa ja paikallista ruokakulttuuria lisäämällä kala- ja ruoka-alan ammattilaisten kalanjalostusosaamista Turunmaalla. Tutustu hankkeen loppuraporttiin.

Tavoitteet

  • Edistää paikallisen kalan jalostusta Turunmaalla kouluttamalla ruoka- ja kala-alan ammattilaisia.
  • Tarjota osaamista kalan asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen ja arvon lisäämiseen opettamalla kalanjalostusmenetelmiä, joilla pystytään vastaaman kuluttajien, matkailijoiden ja ammattikeittiöiden kysyntään.
  • Tulevaisuuden kalatuotteet olisivat kestävästi tuotettuja, maistuvia, hyvälaatuisia, paikallista ruokakulttuuria edistäviä ja edustavia.

Toimenpiteet

  • Selvitetään paikallisilta kuluttajilta, matkailijoilta ja ammattikeittiöiltä erilaisten raaka-aineiden ja kalaruokien kulutustottumuksia.
  • Järjestetään tarvetta vastaavaa koulutus (2-3 viikonloppua ja opintomatka) ja arvioidaan sen vaikuttavuutta ja toteutuneita odotuksia.
  • Lisätään viestinnän ja tiedonvälityksen keinoin saaristoalueen näkyvyyttä korkealaatuisten kalatuotteiden alueena.

Kohderyhmä

  • Koulutettavina ovat ammattikalastajat, kotitalousopettajat ja ammattikeittiöt (julkinen ruokapalvelu, yksityinen Foodservice -sektori, pitopalvelu- ja matkailuyritykset) ensisijaisesti Turunmaalla.
  • Tiedonlähteinä ovat Turunmaan alueen kuluttajat, matkailijat ja ammattikeittiöt.
  • Hyödynsaajina ovat ruoka-, matkailu- ja kala-alojen yrittäjät sekä paikalliset kuluttajat ja matkailijat.

Hanketoteuttajat

Turun yliopiston Brahea-keskus (koordinaattori)

Toteutusaika

Hanketta toteutetaan 1.4.2018–30.6.2019

Rahoitus

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma 2014–2020 75 % (Varsinais-Suomen ELY-keskus) ja Turun yliopiston Brahea-keskus 25 %.

Ota yhteyttä: Johanna Mattila

PROMO - Nimisuojatuotteiden monimediakampanja
Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on lisätä nimisuojamerkkien ja -tuotteiden tunnettuutta monialaisen yhteistyön avulla.

Toimenpiteet

Hankkeessa toteutetaan tiedottamis- ja menekinedistämistoimenpiteitä seuraavasti:

1. Nimisuojamerkkien käyttö tavaksi

Järjestetään työpajoja (1/vuosi), joissa käydään konkreettisesti läpi, kuinka nimisuojamerkinnät laitetaan tuotteisiin tai kuinka nimisuojatuotteita voi hyödyntää yli toimialarajojen esim. ravintoloissa. Samalla huolehditaan ohjeistuksen ajantasaisuudesta.

Työpajoista täsmätiedotetaan pääasiassa sähköpostitse, henkilökohtaisesti kontaktoiden, sosiaalisen median, aitojamakuja.fi-nettisivuston ja muiden sidosryhmien viestintäkanavien kautta.

2. Monimediakampanja  Monimediakampanja

  • Youtube, Instagram ja facebook-kampanjat
  • Artikkelit lehdissä ja blogeissa
  • Kirjoituskilpailu nimisuojatuotteisiin liittyen
  • Kuvallinen materiaali nimisuojatuotteista

3. Aineiston tuottaminen ja julkaiseminen aitojamakuja.fi -sivustolle

Kohderyhmä

Kuluttajat ja olemassa olevien nimisuojatuotteiden taustalla olevat hakijaryhmittymät ja yritykset. Lisäksi elintarvikealan sekä matkailualan yritykset, elintarvikealan asiantuntijat ja kehittäjät sekä alan viranomaiset Suomessa.

Aikataulu

1.1.2018 – 31.12.2019

Toteuttajat ja yhteistyötahot

Hanketta hallinnoi ja toteutuksesta vastaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Turun yliopiston Brahea-keskus on toinen hankkeen toteuttaja. Yhteistyökumppanina pohjoismaisen yhteistyön osalta on Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä nimisuojatuotteita valmistavat yritykset ja hakijaryhmittymiä edustavat tahot.

Ota yhteyttä: Ellinoora Havaste, Päivi Töyli

Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa - SaaRa
SaaRa-hankkeen tarkoituksena on saada Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä toteutettua ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan välttyä matkailun mukanaan tuomilta ravinnekuormilta ja -huuhtoutumilta. Hankkeen kehitystavoitteena on herättää matkailijoiden huomiota omaan jätteenkäsittelyyn, erityisesti ruokahävikin syntyyn ja käsittelyyn saaristossa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.
 
 
Tavoitteet

SaaRa -hankkeen konkreettisena tavoitteina:
 1) Vähennetään ruokahävikin syntyä 30 prosenttia nykyisestä uusilla innovatiivisilla  menetelmillä yhteistyössä palvelutuottajien kanssa viestinnän ja neuvonnan keinoin.
 2) Motivoida matkailukohteiden ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä kompostoimaan  syntyvä ruokahävikki tarjoamalla heidän käyttöönsä riittävän tehokas kompostori  suhteutettuna kohteessa syntyvään biojätteeseen. 
 3) Tuotteistaa ruokahävikki matkailutuotteeksi tai -palveluksi.
 4) Motivoida veneilijöitä lajittelemaan jätteet ja hyödyntämään kompostoreja.

Toteutus

Hanketta toteutetaan konkreettisissa neljässä työpaketeissa, jotka toteuttavat edellä mainittuja neljää tavoitetta. Hankeaikana on tarkoitus vähentää viestinnän, koulutuksen ja neuvonnan keinoin ruokahävikin syntymistä. Tätä seurataan lautas- ja tarjoiluhävikin mittauksilla, joita tehdään hankkeen alussa, puolivälissä sekä lopussa. Lisäksi seurataan kompostoitavan ruokajätteen määrän kehitystä sekä testataan erilaisten kompostointi menetelmien soveltuvuutta erikokoisissa pilottikohteissa. Ravintolayrityksille tehdään hankkeen kokemusten ja tulosten pohjalta laatukäsikirja, monistettava toimintamalli, jota voi hyödyntää muissakin matkailu-kohteissa. Laatukäsikirjassa keskitytään ruokahävikin synnyn ennaltaehkäisytoimenpiteisiin.
 
Ruokahävikkiä hyödynnetään innovatiivisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa tuotteistamalla se matkailupalvelutuotteeksi. Tavoitteena on löytää joka kohteessa vähintään yksi uusi tuotteistettu keino. Näitä voivat olla annoskoon räätälöinti tai tuotteet, jotka on tuotettu ruokahävikin ravinteilla. Näiden toimivuutta seurataan asiakaspalautteena. Veneilijöiden lajittelua testataan ja kehitetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä veneenvalmistajien kanssa.
Hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä sekä tiedotuksella herätetään saaristossa toimivien – niin vapaa-ajan asukkaiden, palveluntuottajien kuin matkailijoiden ja veneilijöiden - vastuuta vähentämällä biojätteen syntymistä sekä kierrättämällä tehokkaasti Saaristomeren alueella hyödynnettävissä olevia matkailun aiheuttamia ravinteita.

Aikataulu ja hankkeen toteuttajat

Hanketta toteutetaan 1.11.17–31.10.19 neljässä Saaristomeren matkailu-kohteissa ja vierasvenesatamissa Nauvossa, Seilissä ja Örössa sekä eteläisessä Jurmossa. Sitä toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii hankkeen koordinaattorina.

Rahoitus

Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 154 263 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.

Ota yhteyttä: Leena Erälinna

Ruokasektorin koordinaatiohanke
 
​Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on tehostaa ruokasektorin kehittäjien ja yrittäjien keskinäistä yhteistyötä ja aktiivisuutta kehittämistoiminnoissa. Hankkeessa panostetaan

a) yhteistyöhön ja yhteispeliin sekä yhteisten kokonaisuuksien rakentamiseen,

b) maaseudun kehittämisohjelman kohderyhmässä saavutettujen tulosten ja vaikutusten esiin nostamiseen yritys- ja hanketason lisäksi ohjelman vaikuttavuuden tasolla sekä

c) ruokasektorin toimijoiden yhteistyöllä lisäarvotuotteiden kehittämisen tukemiseen.

Toimenpiteet

Kolmessa toimenpidekokonaisuudessa eli yhdessä tekeminen, osaamisen kehittäminen sekä tiedonvaihto ja viestintä, edistetään yhteistyötä ja verkostoitumista järjestämällä esim. teemallisia ryhmätapaamisia ja ruoka- ja digitreffejä sekä tuottamalla yhteistä materiaalia. Viestintää toteutetaan monikanavaisesti.

Ruokasektorin koordinaatiohankkeen tuloksena ruokasektorin kehittäjien ja yrittäjien keskinäinen samaan hiileen puhaltaminen ja tiedonvaihto lisääntyvät, millä toimintaan saadaan lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat ruokasektoriin liittyvät hankkeet ja toimijat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Verkostojen kautta hyödynsaajina ovat pk-yritykset sekä niiden kautta asiakkaat kuluttajista ammattilaisiin.

Toteuttajat

Valtakunnallisen koordinaatiohankkeen toteuttavat Turun yliopiston Brahea-keskus, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja Pro Luomu ry.

Aikataulu

Hanketta toteutetaan 1.9.2018 – 31.8.2021.

Rahoitus

Valtakunnallinen ruokasektorin koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa (2014-2020).

Seuraa: aitojamakuja.fi

Ota yhteyttä: Päivi Töyli, Heidi Valtari

Sustainable Gateways to Coastal National Parks

Turun yliopiston Brahea keskus on mukana kehittämässä satamayrittäjien liiketoimintaosaamista neljässä Metsähallituksen omistamassa ulkosaariston vierasvenesatamassa ja kolmessa Tukholman saaristossa sijaitsevassa ja Tukholman Saaristosäätiön omistamassa satamakohteessa.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Sustainable Gateways to Coastal National Parks -hankkeen tavoitteena on parantaa valittujen satamien rakenteita ja palveluja, ympäristönsuojelua ja satamayrittäjien liiketoimintaosaamista.

Kehitettäviä kohteita Suomessa ovat Katanpään linnakesaari Selkämeren kansallispuistossa, Bodön entinen merivartioasema ja Örön pohjoissatama Saaristomeren kansallispuistossa sekä Jussarön satama Tammisaaren kansallispuistossa. Tukholman saaristosta mukana ovat Grinda Wärdshus, Nåttarö ja Utö Värdshus. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä satamayrittäjien kanssa.

Kohonnut palvelutaso hyödyttää kansallispuistokävijöitä ja saariston paikallistaloutta. Kansallispuistoissa sijaitsevien vierasvenesatamien kehittäminen lisää niiden houkuttelevuutta ja pyrkii parantamaan myös niitä hoitavien yritysten kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Kehitettävissä suomalaisissa vierasvenesatamissa vierailee kymmeniä tuhansia veneilijöitä ja muita matkailijoita vuosittain, Ruotsin puolella kävijämäärät ovat tätä huomattavasti korkeammat, jopa useita satoja tuhansia vuositasolla.

Hankkeen tuloksena satamien rakenteet ja palvelut paranevat (esim. lisätään laiturikapasiteettia ja sähköistetään vanhoja laitureita, parannetaan vesihuoltoa ja uusitaan huoltorakennuksia) samalla kun luonnon- ja ympäristönsuojelu tehostuu (esim. kuivakäymälä- ja jätevesiratkaisut, jätehuollon kehittyneemmät ratkaisut).

Toteuttajat

Hankkeen koordinaattorina toimii edellä mainittu Metsähallitus ja sen hankekumppaneina ovat Tukholman Saaristosäätiö ja Turun yliopisto.

Rahoitus ja aikataulu

Yhteensä seitsemän pienvenesataman kehittämiseen on saatu EU:n Central Baltic -ohjelmasta rahoitusta 1,3 miljoonaa euroa ja hanke on alkanut helmikuussa 2018, kestäen aina tammikuulle 2020.

Seuraa: http://database.centralbaltic.eu/project/94

Ota yhteyttä: Veijo Pönni

Vastuullista proteiinia pöytään - Prote

​Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on lisätä vastuullisesti tuotetun ja jalostetun proteiinin paikallista hyödyntämistä ruokaketjussa. Erityisesti paneudutaan vastuullisen tuotannon pilottiketjuina kasviproteiini- ja lammasketjujen toiminnan edistämiseen.

Toimenpiteet

1) Verkostoitumistoimenpiteiden avulla hanke tehostaa pilottiketjujen yrittäjien yhteistyömahdollisuuksia paikallisesti ja valtakunnallisesti ja lisäksi tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden kansainväliseen verkostoitumiseen virolaisten ja ruotsalaisten alan yrittäjien kanssa.

2) Hankkeessa tuotetaan pienimuotoisia selvityksiä ja/tai pilotointeja yritysten tarpeista nousevista aiheista. 

3) Hanke järjestää yhteistyötapahtumia ammattikeittiöiden sekä vähittäiskauppojen ja tukkujen kanssa.

4) Hanke toteuttaa yhteistyössä pilottiketjujen yritysten kanssa kuluttajakampanjoita 

Kohderyhmä

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset ja pohjoiskarjalaiset kasviproteiini- ja lammasketjuissa toimivat ruokaketjun yritykset.

Aikataulu

1.1.2018 – 31.12.2020

Toteuttajat ja yhteistyötahot

Hankkeen koordinaattorina toimii ProAgria Pohjois-Karjala ry ja partnerina Turun yliopiston Brahea-keskus. Hanke tekee tiivistä kansainvälistä yhteistyötä virolaisten sekä ruotsalaisten kumppanien kanssa.

Ota yhteyttä: Sanna Vähämiko

Aiemmin toteutettuja hankkeita

Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhanke

Tiedolla ja osaamisella kasvuun -hankkeella tavoiteltiin alan yritysten osaamisen lisäämistä, yhteistyöhön rohkaisemista, avointa tiedonvaihtoa ja aitoa yhteistyötä kaikkien elintarvikealan toimijoiden välille sekä koko toimialan kasvua. Yhteistyöhankkeen toimenpiteet kattoivat mm. alaan liittyviä infopäiviä, netti-infoja, käytännön osaamisen lisäämiseen tähtääviä teemapäiviä, pilotointeja sekä koti- ja ulkomaille suuntautuvia ammattimatkoja.

Hanketta toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskus, Pyhäjärvi-instituuttisäätiö, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Ahlmanin koulun Säätiö sr. Hankkeen toiminta-alueena oli Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa sekä Kanta- ja Päijät-Häme.

Vuosina 2016 - 2019 toteutettua hankkeen rahoitus tuli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja hankkeeseen osallistuneilta yrittäjiltä.

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi

tiedokas-logot

Likaisen muovijätteen keräys ja kierto -hanke, LiMuKe

Limuke-hankkeessa keskityttiin haja-asutusalueilla syntyvän maatalous- ja rakennusmuovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeen tuloksina saatiin selville alueelliset muovijätemäärät ja niiden keskittymät, tehostettiin jätteen syntypaikalla lajittelua ja kehitettiin alueellista resurssitehokasta keräystä. Projektissa selvitettiin myös mahdollisuudet uuteen yritystoimintaan ja työpaikkojen lisäämiseen liittyen muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoimintaan sekä uusia muovijätteeseen perustuvia tuotteita ja palveluita.

Vuosina 2016 - 2018 toteutettua hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma, Keskitien Tukisäätiö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto sekä MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Häme ry. Rahoittavana viranomaisena Uudenmaan liitto. Lue lisää muovijate.fi.

Lisätietoja: Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

limuke-logot

Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke

Hankkeen tavoite oli lisätä ja tiivistää lähiruoka-alalla toimivien yhteistyötä ja verkostoitumisen avulla kasvattaa alan kilpailukykyä. Hankkeen kantava visio ja toimintaa ohjaava slogan oli ”yhdessä tehden parempiin tuloksiin”, mikä toteutuikin hyvin.

Hankkeessa sovitettiin yhteen kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä lähiruokaan liittyviä toimenpiteitä sekä vahvistettiin lähiruokaan liittyvien hankkeiden ja toimijoiden välistä tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja työnjakoa mm. järjestettyjen hanketreffien ja säännöllisesti kokoontuneen lähiruokaryhmän avulla. Hankkeessa tuotettiin yhteistä materiaalia (oppaat, webinaarit) yrittäjille ja hanketoteuttajille. Osallistuttiin myös elintarvikelainsäädäntökeskusteluun. Hankkeessa luotiin myös Osta tilalta! -päivän valtakunnallinen toimintamalli.

Pääviestintäkanava oli Aitojamakuja.fi ja siihen liittyvät sosiaalisen median kanavat. Hanketta toteutettiin 2015 – 2018 ja se sai rahoituksen Hämeen ELY-keskuksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisista koordinaatiohankkeista. Tulosten yhteenveto.

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

lahiko-logot

Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa

Lähiruoan maakunnallisen koordinaatiohankkeen kohderyhmänä olivat alkutuottajat, elintarvikkeiden jalostusta suunnittelevat toimijat, elintarvikkeita jalostavat yritykset, elintarvikkeiden vähittäiskauppa, ammattikeittiöt (julkinen ruokapalvelu, yksityinen HoReCa –sektori, pitopalvelu- ja matkailuyritykset), elintarvikevalvonta ja muut ruokaketjun sidosryhmät (esimerkiksi kunnat, kuluttajat).

Hankkeen avulla Varsinais-Suomesta tehtiin lähiruoan mallimaakunta, jossa lähiruokaverkosto tekee saumatonta yhteistyötä elinkeinon kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän avulla lisättiin lähiruokasektorilla toimivien yritysten määrää sekä kasvatettiin jo alalla toimivien lähiruokayritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta.

Hankkeen toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskus (koordinaattori) sekä osatoteuttajina toimivat Yrityssalo Oy, Ukipolis Oy, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä ja Paraisten kaupunki vuosina 2015 - 2018. Hanke sai rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 90 % (Varsinais-Suomen ELY-keskus) ja Varsinais-Suomen kunnilta 10 %. Tutustu loppuraporttiin.

Lisätietoja: Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi

yhtye-logot

Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä

Hankkeessa oli kaksi pääkokonaisuutta: 1) Foodservicetukkukaupan ja ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välisen yhteistyön edistäminen ja 2) paikallisruoan arvoista, taloudellisesta merkittävyydestä ja toimialasta viestiminen sekä aitojamakuja.fi -sivuston kehittäminen em. tahojen tarpeiden mukaisesti.

Elintarvikeyritysten, Foodservice-tukkujen ja ammattikeittiöiden välisen yhteistyön helpottamiseksi kehitettiin tavarantoimittajan tuotekortti ja tutustuttiin em. osapuolten toimintatapoihin ympäri Suomea järjestetyissä infopäivissä. Hankkeen tuloksena syntyi aitojamakuja.fi/foodservice-sivusto, jonne koottiin materiaalia, hyviä käytäntöjä ja vinkkejä elintarvikeyrittäjille vastaamalla kysymykseen ”Miten myyn tuotteeni ammattikeittiöön ja tukkuun?”.

Hanke toteutettiin vuosina 2015 - 2017 ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriöstä (Ruokaketjun toiminnan edistäminen), Päivittäistavarakauppa ry ja MTK ry. 

Lisätietoja: Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi

pake-logot

RUOKAePELI - Lasten ruokatietoisuuden lisääminen pelillistämisen keinoin

RUOKAePELI -hankkeessa tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten valmiutta toimia ruoan kriittisinä ja tiedostavina kuluttajina. Menetelmänä käytettiin ruokakasvatuksen pelillistämistä eli hankkeessa kehitettiin alakouluikäisille lapsille soveltuva tietokoneella, tabletilla tai puhelimella pelattava ruokakasvatuspeli. Pelissä pelaaja asettuu koulun kokiksi tarkoituksenaan hankkia, valmistaa ja tarjoilla pienelle koululuokalleen päivän ateriat. Hankkeessa kehitetty RUOKAePELI-ruokakasvatuspeli on vapaasti kaikkien saatavilla ja pelattavissa osoitteessa http://terveyspelit.fi/.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (Ruokaketjun toiminnan edistäminen), Tieteen tiedotus ry ja MTK ry.

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi


ruokaepeli-logot

Lyhyet läheiset ketjut - lähiruoka ja sosiaalinen pääoma (LähiSos)

Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -hankkeen tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen pääoman ja kestävyyden merkitystä, ilmiötä ja mahdollisuuksia lähiruokayrittäjien ja lähiruokaa suoramyyntipaikoista tai lähiruokaverkostoista hankkivien kuluttajien välillä. Hanketta toteutettiin keräämällä 18 lähiruokayritystä ja -verkostoa Keski-Suomesta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä, Varsinais-Suomesta, Pohjois-Savosta sekä pääkaupunkiseudulta. Lähiruokayritykset ja -verkostot sekä heidän asiakkaansa olivat hankkeen pääasiallisena selvityskohteena.

Hankkeen aikana saadut tulokset koottiin yhteen ja niiden pohjalta laadittiin lähiruokatuottajien ja -yrittäjien, kehittäjien ja päättäjien käyttöön käytännönläheinen opas sosiaalisen pääoman mahdollisuuksista lähiruokayritystoiminnassa. Julkaisu ohjaa yrittäjiä hyödyntämään selvityksen tuloksia käytännön tasolla. Opas julkaistiin nettiversiona ja on vapaasti käytettävissä www.lähiruokakoukuttaa.fi -sivuilla. Videomateriaalia on myös saatavilla Lähiruoka koukuttaa YouTube-kanavalla.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2017 ja sitä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (Ruokaketjun toiminnan edistäminen) ja MTK ry.

Lisätietoja: Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

lahisos-logot

Tankkivahti

Hankkeessa parannettiin veneiden käymäläjätteiden keräilylaitteiden toimivuutta sekä tuotettiin käyttäjille ja keräilijöille toimiva seurantamenetelmä. Tuloksena markkinoille saatiin todellisissa olosuhteissa testattu, kelluviin septitankkeihin soveltuva Tankkivahti-järjestelmä.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja sitä rahoitti Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman 4. kokeilu- ja kehittämishanke.

 

Lisätietoja: Veijo Pönni, veijo.ponni@utu.fi

Elinkeinot ja osaaminen -verkosto, MESI

MESI on yksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän seitsemästä teemaverkostosta, jotka toimeenpanevat maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa 2014-2020. Sen tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseudulla sijaitsevien yritysten määrä ja niiden kilpailukyky on kasvanut, yrittäjien liiketoimintaosaaminen vahvistunut sekä uskallus uusiin investointeihin lisääntynyt. Maaseudulla toimivat yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja maaseudun työt ja niiden tekijät kohtaavat. Monialaista ammatillista koulutusta on saatavilla sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutuspalvelut ovat saavutettavissa. Turun yliopiston Brahea-keskuksen lisäksi toiminnassa on mukana Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. www.maaseutupolitiikka.fi

Lisätietoja: Heidi Valtari, heidi.valtari@utu.fi

Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa, VäKi

Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa (VäKi) -hankkeen tavoitteena oli vähentää biojätteen syntymistä ja kierrättää paikallisesti syntyneen jätteen ravinteet. VäKi-pilottia testattiin Turun yliopiston kampuksella. Kampuksen Unica Oy:n ravintoloissa vähennettiin ruokahävikin syntyä sekä erilaisin asiakkaille suunnatuin ruokahävikkikampanjoin sekä henkilökunnan tietoisuuden ja osaamisen lisäämisen avulla. Lisäksi pilottiravintolassa Macciavellissa syntyvä biojäte kompostoitiin ja kompostimulta hyödynnettiin Turun ylioppilaskylässä sijaitsevalla kaupunkiviljelypalstalla.

Yksi keskeinen osa ruokahävikin vähentämistä on ruoan arvostuksen lisääminen koko ruokaketjussa. Kaupunkiviljely on erinomainen keino lisätä ruoan arvostusta. Se on osoittanut tuottavan sen osallistujille niin taloudellisia, ekologisia kuin sosiaalisia hyötyjä. Tämän toiminnan soisi yleistyvän ja lisääntyvän edelleen.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja sitä rahoittivat Ympäristöministeriön Ravinteidenkierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilanparantamista koskevan ohjelma, Unica Oy, Biolan Oy sekä Keskitien Tukisäätiö. Tutustu loppuraporttiin.

Lisätietoja: Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ja Leena Erälinna, leena.eralinna@utu.fi

Nimisuojasta kilpailukykyä

Nimisuojasta kilpailukykyä -hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä nimisuojajärjestelmää hyödyntämällä ja edistää nimisuojatuotteiden tunnettuutta toimijoiden ja kuluttajien keskuudessa. Hankkeessa aktivoitiin niin nimisuojatuotteita valmistavia nostamaan esiin merkkiä ja omia tuotteitaan sekä tuettiin nimisuojajärjestelmän hakuprosessissa hakijaryhmittymiä. Lisäksi edistettiin nimisuojajärjestelmän hyödyntämistä mm. tiivistämällä viranomaisten ja ruokaketjun toimijoiden välistä yhteistyötä.

Hanketta toteutettiin vuosina 2015 - 2016 ja siihen rahoitus tuli maa- ja metsätalousministeriöstä (Ruokaketjun toiminnan edistäminen).

Lisätietoja: Mervi Louhivaara, mervi.louhivaara@utu.fi

mmm-logo

Kasviproteiiniketjunhallinta (KasviPro)

KasviPro -hankkeessa selvitettiin kasviproteiinin kotimaisen tuottamisen, jalostamisen sekä hyödyntämisen nykytila Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seuduilla. Samalla luotiin pohjaa innovatiivisten ja ravitsemuksellisesti rikkaiden ja ekologisesti tuotettujen kasvistuotteiden saattamiseksi asiakkaille niin ammattikeittiöille kuin vähittäiskaupan kautta kuluttajille. Kasviproteiiniketjun nykytila Varsinais-Suomen haasteellisilla alueilla -raportti ja Kasviproteiinista voimaa! -reseptivihkonen.

Lisätietoja: Sanna Vähämiko, sanna.vahamiko@utu.fi

kasvipro-logot

 

Näiden em. hankkeiden lisäksi on aiempina vuosina oltu aktiivisia elintarvikealan kehittämisessä valtakunnallisesti mm. Aitoja makuja -hankkeiden sekä Ruoka-Suomi -verkoston aktiivisina vetäjinä ja toimijoina. Lisäksi on toteutettu aktiivisesti Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämistä (LounaFood) niin yrittäjille suunnatuissa koulutushankkeissa kuin esim. liittyen lähiruoan ekologisten vaikutusten selvittämiseen, nimisuojatuotteisiin ja kyläkauppoihin. Lisätietoja Heidi Valtarilta.