Brahea-keskuksen teemakuukausi

Ajankohtaisten tutkimusten mukaan EU-opiskelijoiden STEM-oppiaineiden (STEM (Science, Technology, Engineering, Mathematics) osaaminen ja kyky tieteelliseen ajatteluun perusopetuksessa on heikentynyt. Erityisesti tyttöjen innostus mahdollista tieteellistä uraa kohtaan on merkittävän heikko, joka näkyy ainevalinnoissa perusopetuksesta lähtien. Tunnistettuja ongelmia ovat myös opetuksen tason ja koulujärjestelmän tehokkuuden heikentyminen.​

BIG GAME -hanke (2021-1-FI01-KA220-SCH-000024098) vastaa kolmeen Euroopan tasolla tunnistettuun yhteiseen tarpeeseen: 1)STEM-opetuksen kehittäminen 2) digitaalisen muutoksen tukeminen ja 3) ilmastonmuutoksen torjunnan tukeminen. Lisäksi hanke jatkaa aikaisemman Erasmus+ G.A.STEM -hankkeeseen (2018-2021)  pohjautuvaa STEM-opetuksen metodologista kehittämistyötä puuttuen sen kriittisiin kysymyksiin uudella pedagogisella lähestymistavalla.

BIG GAME -hankkeen tavoitteena on:

1) Edistää STEM-oppiaineisiin liittyvää kiinnostusta ja huippuosaamista Eurooppalaisen oppimispelin kontekstiin rakennetun monitieteisen oppimisen ja ympäristökontekstiin liittyvän ongelmanratkaisun kautta;

2) Digitaalisen muutoksen tukeminen kouluissa luomalla STEM-oppimiseen verkko- ja hybridioppimismalli, joka pohjautuu yhteistoiminnalliseen digitaaliseen tarinankerrontaan ja sisällöntuotantoon pelimaailmaa hyödyntäen;

3)Sekä opettajien että 11-16-vuotiaiden opiskelijoiden monipuolisten digitaalisten taitojen tukeminen;

4) Tietoisuuden lisääminen ympäristöasioista, ilmastonmuutoksen torjunta ja positiivisen asenteen edistäminen ympäristön suojelua kohtaan vaikuttavien ja mukaansatempaavien oppimiskokemuksien kautta.

Tärkeimmät hanketulokset ovat:

- BIG GAME pelikonsepti ja verkko-/hybridioppimisen pedagoginen malli

- Käsikirja ja työkalupakki digitaalisen tarinankerronnan hyödyntämiseen STEM-opetuksessa

- Digitaalinen ympäristöteemaisten STEM-oppimisaihioiden materiaalipankki

Hankkeen kohderyhmät: opettajat ja 11-16-vuotiaat oppilaat.

Hankekonsortioon kuuluvat: Turun yliopisto (FI) (koordinaattori) ja partnerit EU-Track (IT), Pixel (IT), I.C.Montessori (IT), EuroEd (RO), Joensuun lyseon peruskoulu (FI), Tallinnan yliopisto (EE) ja Tartu International School (EE).

Hankkeen rahoittajana toimii Erasmus Plus -ohjelman avaintoimi KA220: Cooperation Partnerships in School Education.

Sivusto: https://big-game.eu-track.eu/

Echoo Play -hanke on ammatillisen koulutuksen innovaatiohanke, jossa kehitetään, testataan, toteutaan ja omaksutaan uudenlaisia luovia ja innovatiivisia menetelmiä uraohjauksen tueksi ja ohjaajan roolin vahvistamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on

• Edistää ammatillisen koulutuksen innovatiivisten ja sitouttavien käytäntöjen ja menetelmien kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa gamification-lähestymistavan avulla;

Etsiä, tutkia ja löytää eri puolilta EU:ta menestyviä hyviä käytännön esimerkkejä uraohjauksesta ja tehokkaasta ammatillisesta orientaatiosta Euroopassa;

• Siirtää menetelmiä koskevaa tietämystä käytännön Lego -työkalupakin ja lautapelin kautta, kuvata näiden menetelmien hyödyntämistä ja toteuttamista ammatillisessa koulutuksessa, esitellä vinkkejä ja suosituksia sekä kuvailla niitä yksityiskohtaisesti tapausesimerkkien kautta tutkimuspaperissa.

Hankkeessa tuotetaan

IO1: Raportti ”Työllistymistarpeet”

IO2: Työkalupakki ”Opas Lego -palikoiden hyödyntämisestä uran tunnistamisessa”

IO3: Ammatillisen orientaation lautapeli ”Skills Academy”

IO4: Tutkimuspaperi projektista ja sen pedagogisista lähestymistavoista

Hankkeen kohderyhmät: erilaiset ammatillisen koulutuksen kohderyhmät, mm. opiskelijat, ohjaajat ja uraohjaajat

Hankkeen rahoittajana toimii Erasmus Plus -ohjelman avaintoimi KA202: Strategic Partnerships for Vocational Education and Training Development of Innovation.

Sivusto: https://www.echooplay.eu/

G.A.STEM -hankkeen (2018-1-FI01-KA201-047215; 2018-2021) keskeisinä tavoitteina oli lisätä nuorten motivaatiota STEM-aineiden opiskeluun luovuuden keinoin mm. taiteen ja pelisovellusten kautta, sekä tukea opettajien ja oppijoiden STEM-taitoja ja tieteellisten urien kehitystä. Näin STEM-opetuksen näkökulma hankkeessa laajeni kohti STEAM-opetusta taiteen (Arts) siihen mukaan tuoman elementin avulla. 

Hankkeessa luotiin: 1)Teoreettinen viitekehys taiteen ja pelillisyyden hyödyntämiseen STEM-oppiaineiden opetuksessa, 2) 13-16-vuotiaiden oppilaiden opettajille suunnattu verkkokoulutus ART and Mini-Games Course, joka ohjasi opettajia tiedettä ja taidetta luovasti yhdistävän peli-idean suunnitteluprojektin toteuttamiseen ja 3)Hankkeessa saatuihin kokemuksiin pohjautuvat suositukset taiteen ja pelillisyyden hyödyntämisestä STEM-oppiaineiden opetuksessa. 

Hankkeen kohderyhmät: opettajat ja 13-16-vuotiaat oppilaat.

Turun yliopiston koordinoiman hankkeen partnerit olivat: Tallinnan yliopisto (EE), EU-Track (IT), Pixel (IT), I.C.Montessori (IT), Rieskalähteen koulu (FI), Sint-Lievenscollege (BG) ja Tamsalu Gymnasium (EE). 

Hankkeen rahoittajana toimi Erasmus Plus -ohjelman avaintoimi 2, Strategic Partnerships in the field of School Education.

Sivusto: https://gastem.pixel-online.org/

Korkeakoulujen kansainväliset hankkeet eli kv-projektit ovat yksi Brahea-keskuksen keskeisistä toimintamuodoista. Hankkeiden teemat liittyvät esimerkiksi opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, yrittäjyyskasvatukseen, merenkulkuun, kestävään kehitykseen, koulutuksen laadunvarmistukseen ja moninaisuuden huomioon ottamiseen koulutuksessa ja ohjauksessa. Kansainvälisen hanketyön ytimessä on vahva halukkuus yhteistyöhön, pohjautuen eri osapuolien ymmärrykseen siitä, että yhteisen kehittämistyön kautta konsortio voi yhdessä olla enemmän kuin osiensa summa.

Brahea-keskuksen kansainvälisiä koulutus- ja kehittämishankkeita toteutetaan pääasiassa Euroopan unionin rahoitusohjelmien kautta. Hankkeiden kytkeytyminen Turun yliopiston ja Brahea-keskuksen strategian kannalta tärkeisiin teemoihin mahdollistaa sen, että hankkeista on konsortion ja eurooppalaisen yhteistyön tai Euroopan ulkopuolisen kohdemaan lisäksi hyötyä myös yliopiston oman kehittämistyön kannalta. Parhaimmillaan kansainvälinen yhteistyö onkin sen kaikkia osapuolia rikastavaa tiedon ja kokemusten vaihtoa ja kulttuurista vuoropuhelua.

Ajankohtaiset kansainvälisen yhteistyön mallit ovat hybridejä

Matkustaminen on kuulunut ja kuuluu edelleen luonnollisena osana kansainväliseen hankeyhteistyöhön. Pandemia on kuitenkin tuonut perinteisten hankekokousten rinnalle sittemmin yhä vahvemmin käyttöön vakiintuneet kansainvälisen yhteistyön online- ja hybridimallit virtuaalisine toimintoineen ja tapaamisineen. Käytännössä virtuaalisten hankekokousten arkipäiväistyminen hankkeiden toiminnassa on tarkoittanut paitsi kokousten määrän lisääntymistä, myös niiden keston pidentymistä ja maakohtaisten aikaerojen huomioimista. Tämä on vaatinut osapuolilta aiempaa enemmän suunnitelmallisuutta, yhteistoimintakykyä ja joustavuutta käytäntöjen ja niiden tarvittaessa ketteränkin muuttamisen suhteen.

Toimintamuotoja ja työkaluja on otettu herkästi testattavaksi, mutta läheskään kaikki niistä eivät ole jääneet elämään, vaan päinvastoin monet niistä ovat joutuneet antamaan tilaa jälleen uusille kokeiluille ja oivalluksille. Kokousympäristöistä käyttöön ovat pandemian aikana vakiintuneet ne, jotka käytettävyytensä, toimintavarmuutensa ja ominaisuuksiensa puolesta ovat parhaiten vastanneet laajaa kirjoa edustavien konsortioiden tarpeisiin. Covid-19 voidaan nähdä vahvana liikkeelle panevana voimana, joka on ajanut kansainvälisiä hankekonsortioita kohti uusia kekseliäitä ratkaisuja ja innovatiivista yhteistyötä muun muassa digitaalista teknologiaa hyödyntäen.

Pitkäjänteisestä yhteistyöstä osaamiskumppanuuksiin

Hankkeilla on alku ja loppu, mutta kansainvälinen hankeyhteistyö ei suinkaan aina lopu hankkeen päättymiseen. Sen sijaan tämä yhteistyö voi silloin tällöin kantaa hedelmää, josta on iloa ja hyötyä vuosiksi ja jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Uusien hankkeiden valmistelussa on tärkeää toimiva tiimi, johon kuuluu luottamus kumppaneihin ja heidän osaamiseensa. Vuosien varrella toteutettujen hankkeiden myötä syntyy ja jää elämään erilaisia partneri- ja osaamisklustereita, joissa toimijat jatkavat yhteistyötä hieman muuttuvilla kokoonpanoilla. Usein kehitellään myös jatkohankkeita entisten hyväksi havaittujen hankekumppanien kanssa, tiimien saaden lisävahvuutta ja uutta osaamista uusilta partnereilta.

Lue myös blogikirjoitus: Turun yliopiston Brahea-keskuksen kansainväliset hankkeet yliopiston kehittämisen tukena

Asiantuntijat esittelyssä

Matti Lappalainen työskentelee Turun yliopiston Brahea-keskuksessa erikoissuunnittelijana. Hän on työskennellyt pitkään yliopisto-opetuksen ja sen laadunvarmistamisen parissa erilaisissa tehtävissä, muun muassa opetuksen kehittämispäällikkönä, johtavana suunnittelijana ja erikoistutkijana. Hän on ollut 90-luvulla mukana käynnistämässä Turun yliopiston pitkäkestoisia yliopistopedagogisia koulutuksia ja toiminut niissä pitkään kurssin johtajana ja kouluttajana. Matti on osallistunut auditoijana korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointeihin ja toiminut aktiivisesti eri tehtävissä valtakunnallisessa yliopistojen opetuksen kehittämisverkostossa Peda-forumissa ja sen kattojärjestössä ICED:issä (International Consortium for Educational Development). Tällä hetkellä hän työskentelee lähinnä Brahean kansainvälisissä koulutuksen kehittämisen hankkeissa.

Sari Nyroos työskentelee Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa (MKK) koulutuspäällikkönä. Sari on ollut mukana useissa merenkulkuun ja meriklusterin liittyvissä alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa projektipäällikkönä, työpaketin vastuullisena tai hanketiimin jäsenenä. Hankkeet edistävät mm. merenkulun koulutusta ja turvallisuutta sekä merellisen ympäristön ja matkailun kestävää kehitystä. Useissa hankkeissa kulkee mukana jatkuvan oppimisen teema. Tällä hetkellä Sari on mukana mm. Erasmus+ -rahoitteisissa InCompEdu - ja MOOC4ALL -hankkeissa, joiden kansainvälisissä verkostoissa on selvitetty pandemian vaikutuksia opetukseen eurooppalaisissa yliopistoissa sekä kehitetty yhteisöllisen verkko-oppimisen mallia.

Heli Brander toimii Brahea-keskuksessa suunnittelijana ja projektipäällikkönä. Hänen erikoisalaansa hankkeissa on opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen sekä palveluliiketoiminta. Tällä hetkellä työnkuvaan kuuluvat erityisesti kansainväliset Erasmus+ -rahoitteiset hankkeet. Ajankohtaisia hankkeita joissa Heli toimii, ovat mm. BIG GAME -hanke, jossa kehitetään yläkouluikäisten nuorten STEM-opetusta pelillisyyden ja digitaalisen tarinankerronnan keinoin, EchooPlay -hanke, jossa kehitetään luovia uraohjauksen menetelmiä ja Uni-TEL -hanke, jossa keskitytään iranilaisen korkeakouluopetuksen verkko-opetuksen kehittämiseen.

Hankkeet ja muu teemaa edistävä toiminta

G.A.STEM -hankkeen (2018-1-FI01-KA201-047215; 2018-2021) 

keskeisinä tavoitteina oli lisätä nuorten motivaatiota STEM-aineiden opiskeluun luovuuden keinoin mm. taiteen ja pelisovellusten kautta, sekä tukea opettajien ja oppijoiden STEM-taitoja ja tieteellisten urien kehitystä. Näin STEM-opetuksen näkökulma hankkeessa laajeni kohti STEAM-opetusta taiteen (Arts) siihen mukaan tuoman elementin avulla. 

Hankkeessa luotiin: 1)Teoreettinen viitekehys taiteen ja pelillisyyden hyödyntämiseen STEM-oppiaineiden opetuksessa, 2) 13-16-vuotiaiden oppilaiden opettajille suunnattu verkkokoulutus ART and Mini-Games Course, joka ohjasi opettajia tiedettä ja taidetta luovasti yhdistävän peli-idean suunnitteluprojektin toteuttamiseen ja 3)Hankkeessa saatuihin kokemuksiin pohjautuvat suositukset taiteen ja pelillisyyden hyödyntämisestä STEM-oppiaineiden opetuksessa. 

Hankkeen kohderyhmät: opettajat ja 13-16-vuotiaat oppilaat.

Turun yliopiston koordinoiman hankkeen partnerit olivat: Tallinnan yliopisto (EE), EU-Track (IT), Pixel (IT), I.C.Montessori (IT), Rieskalähteen koulu (FI), Sint-Lievenscollege (BG) ja Tamsalu Gymnasium (EE). 

Hankkeen rahoittajana toimi Erasmus Plus -ohjelman avaintoimi 2, Strategic Partnerships in the field of School Education.

Sivusto: https://gastem.pixel-online.org/ 

THE BIG GAME: Immersive and Multidisciplinary STEM Learning through A Cooperative Story-Driven Digital Game

Ajankohtaisten tutkimusten mukaan EU-opiskelijoiden STEM-oppiaineiden (STEM (Science, Technology, Engineering, Mathematics) osaaminen ja kyky tieteelliseen ajatteluun perusopetuksessa on heikentynyt. Erityisesti tyttöjen innostus mahdollista tieteellistä uraa kohtaan on merkittävän heikko, joka näkyy ainevalinnoissa perusopetuksesta lähtien. Tunnistettuja ongelmia ovat myös opetuksen tason ja koulujärjestelmän tehokkuuden heikentyminen.​

BIG GAME -hanke (2021-1-FI01-KA220-SCH-000024098) vastaa kolmeen Euroopan tasolla tunnistettuun yhteiseen tarpeeseen: 1)STEM-opetuksen kehittäminen 2) digitaalisen muutoksen tukeminen ja 3) ilmastonmuutoksen torjunnan tukeminen. Lisäksi hanke jatkaa aikaisemman Erasmus+ G.A.STEM -hankkeeseen (2018-2021)  pohjautuvaa STEM-opetuksen metodologista kehittämistyötä puuttuen sen kriittisiin kysymyksiin uudella pedagogisella lähestymistavalla.

BIG GAME -hankkeen tavoitteena on:

1) Edistää STEM-oppiaineisiin liittyvää kiinnostusta ja huippuosaamista Eurooppalaisen oppimispelin kontekstiin rakennetun monitieteisen oppimisen ja ympäristökontekstiin liittyvän ongelmanratkaisun kautta;

2) Digitaalisen muutoksen tukeminen kouluissa luomalla STEM-oppimiseen verkko- ja hybridioppimismalli, joka pohjautuu yhteistoiminnalliseen digitaaliseen tarinankerrontaan ja sisällöntuotantoon pelimaailmaa hyödyntäen;

3)Sekä opettajien että 11-16-vuotiaiden opiskelijoiden monipuolisten digitaalisten taitojen tukeminen;

4) Tietoisuuden lisääminen ympäristöasioista, ilmastonmuutoksen torjunta ja positiivisen asenteen edistäminen ympäristön suojelua kohtaan vaikuttavien ja mukaansatempaavien oppimiskokemuksien kautta.

Tärkeimmät hanketulokset ovat:

- BIG GAME pelikonsepti ja verkko-/hybridioppimisen pedagoginen malli

- Käsikirja ja työkalupakki digitaalisen tarinankerronnan hyödyntämiseen STEM-opetuksessa

- Digitaalinen ympäristöteemaisten STEM-oppimisaihioiden materiaalipankki

Hankkeen kohderyhmät: opettajat ja 11-16-vuotiaat oppilaat.

Hankekonsortioon kuuluvat: Turun yliopisto (FI) (koordinaattori) ja partnerit EU-Track (IT), Pixel (IT), I.C.Montessori (IT), EuroEd (RO), Joensuun lyseon peruskoulu (FI), Tallinnan yliopisto (EE) ja Tartu International School (EE).

Hankkeen rahoittajana toimii Erasmus Plus -ohjelman avaintoimi KA220: Cooperation Partnerships in School Education.

Sivusto: https://big-game.eu-track.eu/

Echoo Play – European Career Help and Occupational Orientation Play

Echoo Play -hanke on ammatillisen koulutuksen innovaatiohanke, jossa kehitetään, testataan, toteutaan ja omaksutaan uudenlaisia luovia ja innovatiivisia menetelmiä uraohjauksen tueksi ja ohjaajan roolin vahvistamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on

• Edistää ammatillisen koulutuksen innovatiivisten ja sitouttavien käytäntöjen ja menetelmien kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa gamification-lähestymistavan avulla;

Etsiä, tutkia ja löytää eri puolilta EU:ta menestyviä hyviä käytännön esimerkkejä uraohjauksesta ja tehokkaasta ammatillisesta orientaatiosta Euroopassa;

• Siirtää menetelmiä koskevaa tietämystä käytännön Lego -työkalupakin ja lautapelin kautta, kuvata näiden menetelmien hyödyntämistä ja toteuttamista ammatillisessa koulutuksessa, esitellä vinkkejä ja suosituksia sekä kuvailla niitä yksityiskohtaisesti tapausesimerkkien kautta tutkimuspaperissa.

Hankkeessa tuotetaan

IO1: Raportti ”Työllistymistarpeet”

IO2: Työkalupakki ”Opas Lego -palikoiden hyödyntämisestä uran tunnistamisessa”

IO3: Ammatillisen orientaation lautapeli ”Skills Academy”

IO4: Tutkimuspaperi projektista ja sen pedagogisista lähestymistavoista

Hankkeen kohderyhmät: erilaiset ammatillisen koulutuksen kohderyhmät, mm. opiskelijat, ohjaajat ja uraohjaajat

Hankkeen rahoittajana toimii Erasmus Plus -ohjelman avaintoimi KA202: Strategic Partnerships for Vocational Education and Training Development of Innovation.

Sivusto: https://www.echooplay.eu/

InCompEdu - etäopetuksen hyvät käytänteet

 InCompEdu on Erasmus+ rahoitteinen hanke. Sen tavoitteena on työskennellä niiden haasteiden parissa, joita COVID-19-pandemiasta johtuva äkillinen siirtymä etäopetukseen aiheutti korkeakouluille EU:ssa. Hankkeessa identifioidaan hyviä käytäntöjä, tietoa ja kokemuksia, joita on syntynyt hankkeeseen osallistuvissa ja muissa yliopistoissa. Haasteet liittyvät sekä uusien digitaalisten taitojen omaksumiseen ja hallintaan että etäopetusjaksojen suunnitteluun ja toteutukseen.

InCompEdu'n kohderyhmänä ovat akateemiset opettajat ja yliopistojen opetukseen kanssa työskentelevä hallintohenkilökunta. Opintojaksoihin  ja opetusmetodeihin on pitänyt tehdä nopeita muutoksia.  Hankkeen toiminta kohdistuu toisaalta akateemisten opettajien digitaalisiin taitoihin, toisaalta uuteen osaamiseen, jota tarvitaan etäopintojaksojen tai etä- ja lähiopetuksen yhdistävien opintojaksojen toteutuksessa sekä innovatiivisessa opintosuunnitelman  suunnittelussa.

MKK koordinoi hankkeen työpakettia IO1, “Identification of problems and good practices with transferring academic teaching to on-line mode”. Osiossa toteutetaan kysely etäopetuksen haasteista, ja kootaan hyviä käytänteitä myös syventävien teemahaastattelujen avulla.

Toteutusaika: 1.4.2021 – 31.3.2023

Hankepartnerit:

University of Gdańsk, Puola (koordinaattori)

University of Rome, Italia

University of Rijeka, Kroatia

University of Alba Iulia, Romania

University of Primorska, Slovenia

Turun yliopisto, Brahea-keskuksen merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Yhteyshenkilö: Riitta Pöntynen I riitta.pontynen@utu.fi I p. 040 351 0476

       

BLUE-C

on kansainvälinen rannikko- ja merialueiden matkailua kehittävä hanke. Hankkeen päämääränä on edistää sinistä taloutta (blue economy) kestävällä tavalla, kansainvälistä yhteistyötä, kanssakäymistä ja tiedonvaihtoa tehostamalla. Kohderyhmänä ovat rannikko- ja merialueitten matkailun toimijat. Hanke kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisessä yhteistyössä. 

BLUE-C -lyhenne tulee englanninkielisestä nimestä Collaborating Coastal Communities – Encouraging Blue Growth through Co-creation, Co-design and Co-work. Hanke on kaksivuotinen ja saa rahoitusta Euroopan komission Erasmus+-ohjelmasta.

Hankkeen kesto on 24 kuukautta, 1.1.2022–31.12.2023 ja kokonaisbudjetti 240 000 €. 

Partnerit:

Hankkeessa on mukana partnereita kuudesta eri maasta:

Inishowen Development Partnership, Irlanti

Eurodimensions, Malta

Eolas S.L., Espanja

Stichting Business Development Friesland, Alankomaat

Aintek Symvouloi Epicheiriseon Efarmoges Ypsilis Technologias Ekpaidefsi Anonymi Etaireia, Kreikka

Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Suomi

Irlantilainen Inishoven Development Partnership (IDP) toimii hankkeen pääpartnerina.

Lue hankkeen uutiskirje

Lisätietoa:

Kirsi Laitio, kirsi.laitio(@)utu.fi, puh. 040 7799 483 & Sari Nyroos, sari.nyroos(@)utu.fi, puh. 040 7799 493

MOOC4ALL - Innovative Model for Facilitating Online Learning Success

Hankkeen tuotoksiin kuuluu ryhmätyöskentelyyn ja vertaisoppimiseen perustuva yhteisöllisen verkko-oppimisen malli. Sen lisäksi tuotetaan fasilitaattorin käsikirja ja mobiilisovellus. Käsikirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti yhteisöllisen verkko-oppimisen mallin eri vaiheet ja miten kussakin vaiheessa fasilitaattori edistää oppimisprosessia. Käsikirja tulee avoimesti saataville ja se käännetään hankkeen partnerimaiden kielille. Mobiilisovellus toimii mobiilikirjastona, joka mahdollistaa helpon ja nopean yhteyden käyttäjäryhmiin ja seuraaviin koulutuksiin sekä kurssien materiaaleihin, linkkeihin, muistutuksiin, muistiinpanoihin ja käyttäjäkohtaiseen portfolioon.

Hankkeen rahoittajana toimii Erasmus Plus -ohjelman avaintoimi KA202: Strategic Partnerships for Vocational Education and Training Development of Innovation.

Lue hankkeen uutiskirje

Sivusto: https://www.facebook.com/moocforall/

Muutosjoustavuus

Yhteiskunnalliset järjestelmät ovat entistä haavoittuvampia ja muutokset yllätyksellisiä. COVID-epidemian nopea eskaloituminen pandemiaksi ja meneillään oleva energiakriisi osoittivat viimeistään, että toimintaympäristöt voivat muuttua nopeasti. Esimerkiksi toimitusketjujen muuttumisella ja häiriintymisellä on nopeita vaikutuksia ulkomaankaupasta riippuvaiseen Suomeen.

Muutokset voivat olla myös tiedossa ja toteutua pidemmän ajan aikana, mutta silti aiheuttaa epävarmuutta. Esimerkiksi hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023, mutta vielä ei täysin tiedetä, mihin kaikkeen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella tulee olemaan vaikutuksia. Tai kestävyyssiirtymään tarvittavan yhteiskunnallisen muutoksen lähtökohdat tiedetään, muttei välttämättä, miten sitä johdetaan tai organisoidaan. 

Organisaatioiden menestystekijäksi on noussut yhä vahvemmin muutosjoustavuus eli resilienssi, jolla tarkoitetaan muun muassa kykyä ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, selviytyä muutoksista uusia ratkaisuja tekemällä sekä oppia muutoksesta. Ennakoinnin avulla voidaan hallita epävarmuutta ja tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia ja päätöksiä, jotka edistävät organisaatioiden elinvoimaisuutta.

Brahea-keskuksen vahvuutena on jo yli kolme vuosikymmentä ollut tiiviit yhteydet sidosryhmiin sekä yliopiston yhteiskunnallisten tehtävien toteuttaminen. Monitieteistä tutkimusta, koulutusta sekä kehittämistoimenpiteitä yhdistämällä voidaan vaikuttaa eri tasoilla: muutosjoustavuutta tarvitsevat niin yksilöt, työyhteisöt kuin yhteiskunta laajemminkin.

Brahea-keskuksen muutosjoustavuutta edistävää työtä esitellään marraskuussa erilaisten blogikirjoitusten ja somepäivitysten muodossa. Turun yliopiston blogissa tullaan muun muassa kertomaan, miten teema näkyy Brahea-keskuksen toiminnassa, mihin tai keihin muutosjoustavuuden edistäminen vaikuttaa sekä esimerkkejä aiheesta. Linkit teemakuukauden sisältöihin samoin kuin asiantuntijoiden ja hankkeiden esittelyt löydät tältä sivulta. 

Blogikirjoituksia muutosjoustavuudesta

Muutoskyvykkyys on notkeutta yrityksen arjessa

Ketterästi digi – kunnankokoiset toteuttamismahdollisuudet Varsinais-Suomessa

JÄRKEVÄ-hankkeen matkassa osa 1: Miten data valjastetaan palvelemaan järjestöjen tavoitteita?

JÄRKEVÄ-hankkeen matkassa osa 2: Mitä järjestöjen digiosaamisesta opittiin?

 

Asiantuntijat esittelyssä

Heli Trapp toimii Turun yliopiston Brahea-keskuksessa koulutuspäällikkönä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus jatkuvan oppimisen ja työelämän kehittämishankkeista sekä niiden johtamisesta. Heli on perehtynyt viime aikoina erityisesti muutosjoustavuuden eli resilienssin kehittämiseen. Lisäksi hänen mielenkiinnon kohteinaan ovat työhyvinvointi, asiantuntijoiden oppimisympäristöjen kehittäminen, työnohjaus, arviointimittaristojen rakentaminen sekä erilaisten kehitys- ja muutosprosessien fasilitointi. Heli on valmentanut esihenkilöitä ja johtoryhmiä sekä työnohjaajaksi ja prosessikonsultiksi opiskelevia. Hän on ollut kehittäjänä ja tutkijana myös monissa valtakunnallisesti merkittävissä hankkeissa, jotka ovat liittyneet asiantuntijuuden ja joustavien oppimisympäristöjen kehittämiseen. KM, opettaja, työnohjaaja ja prosessikonsultti, Systeeminen business coach, mestarifasilitaattori, työhyvinvointivalmentaja ja työyhteisösovittelija sekä positiivisen psykologian opiskelija.

Tiina Anttila työskentelee Turun yliopiston Brahea-keskuksessa projektipäällikkönä. Hän on toiminut jatkuvan oppimisen ja monimuotoisten oppimisprosessien, organisaatioiden kehittämisen ja työhyvinvoinnin teemojen parissa vuodesta 1993. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat aikuisten oppiminen ja asiantuntijuuden kehittyminen, työnohjaus sekä psykoterapeuttinen näkökulma kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tiina on toiminut projektipäällikkönä ja projektiasiantuntijana useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, joissa on kehitetty mm. yliopistojen jatkuvan oppimisen prosesseja ja rakenteita, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista sekä asiantuntijuuden osoittamista. Tuorein työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvä hanke oli Hyvä, parempi, tuottava (ESR 2018–2021), jossa kehitettiin tapoja vahvistaa ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointia ja työurien pidentämistä. KM, opettaja (psykologia, terveystieto ja kasvatustiede), psykoterapeutti, univalmentaja, työnohjaaja, prosessikonsultti ja työyhteisösovittelija.

Reima Helminen on Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) erikoistutkija. Hän on toiminut Suomen meriliikenteen ja siihen liittyvän ulkomaankaupan sekä meriliikenteeseen linkittyvien maakuljetusten (maantie ja rautatie) sekä satamatoiminnan tutkimus- ja kehityshankkeissa. Osa hankkeista on kohdistunut huoltovarmuuden ja yritysten jatkuvuudenhallinnan teemaan. Parempi varautuminen tukee yritysten toiminnan jatkuvuutta logistiikan disruptiotilanteissa. Varsinais-Suomen yritysten resilienssin tukeminen merilogistiikan häiriöiden varalta -hanke (VSResilienssi) tukee Varsinais-Suomen yritysten varautumista merilogistiikan häiriöihin, erityisesti koskien Saaristomeren halki kulkevaa Turkuun ja Naantaliin johtavaa reittiä.

Johanna Aaltonen toimii Brahea-keskuksessa projektipäällikkönä ja aluekehittämiseen keskittyvänä asiantuntijana. Aluekehittämisen lähtökohtana voi olla esimerkiksi muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen tai laajentuminen uuteen ja uusien ratkaisujen etsiminen. Johannan hankkeissa kohderyhminä ja/tai yhdessä tekemisen kumppaneina on ollut korkeakouluopiskelijoita, koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita, yrityksiä, eri ammattiryhmiä, kuntia, kansalaisjärjestöjä jne. Viimeisimpänä hän on tehnyt selvityksiä Varsinais-Suomen kuntien digitalisaatiotilanteesta ja COVID-pandemian vaikutuksista sekä järjestökentän edellytyksistä toimia digin ja tietotalousosaamisen välittäjänä maaseuduilla. Hän toimii Leader Varsin Hyvän arviointityöryhmässä. Johannaa kiinnostaa työssään kehittää selkeää ja vaikuttavaa ilmaisua sekä muotoilulähtöistä tapaa toimia.

Hankkeet ja muu teemaa edistävä toiminta

Brahea-keskuksessa tuotetaan tutkimusperusteisia koulutus- ja kehittämispalveluita. Usein nämä palvelut ja niiden pohjana oleva tutkimus ja taustaselvitykset tuotetaan hankemuodossa. Alla esittelemme Brahea-keskuksen hankkeita ja muita toimintoja, joiden läpileikkaavana yhteisenä teemana on muutosjoustavuus.

Muutoskyvykäs yritys 

Muutoskyvykäs yritys -kehityshankkeessa on rakennettu yhdessä Vaasan yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa yrityksille muutosjoustavuuspolku, jonka avulla yritykset voivat tunnistaa muutosjoustavuuden tilan sekä vahvistaa osaamista monipuolisen valmennustarjonnan avulla. Muutosjoustavuuspolku alkaa tunnistamalla itsearviointityökalun avulla yrityksen muutosjoustavuuden tila, jonka pohjalta yritys valitsee verkkovalmennuksia. Kehityshankkeeseen voidaan ottaa mikro- ja pk-sektorin yrityksiä Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta.

Kehityshankkeen tulokset kootaan kesällä 2023 ilmestyvään oppaaseen, joka sisältää teoriatietoa muutoskyvykkyydestä eri tasoilla sekä käytännönläheisiä arviointimittareita ja tiekarttoja yrityksen toiminnan kehittämiseksi.

Varsinais-Suomen yritysten resilienssin tukeminen merilogistiikan häiriöiden varalta (VSResilienssi)

VSResilienssi -hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti parantaa yritysten varautumista merilogistiikan häiriöihin, erityisesti koskien Saaristomeren halki kulkevaa Turkuun ja Naantaliin johtavaa reittiä. Parempi varautuminen tukee yritysten toiminnan jatkuvuutta logistiikan disruptiotilanteissa. Toissijaisesti tavoitteena on parantaa viranomaistoimijoiden valmiuksia tukea Varsinais-Suomen kärkitoimialojen resilienssiä logistiikkahäiriöissä. Samalla Saaristomeren meriväylien merkitys Varsinais-Suomen kärkitoimialoihin selvitetään/arvioidaan ja nostetaan esiin ne väylänosat, joiden osalta tilannekuvaa ja varautumista tulee kehittää. Tulosten perusteella luodaan edellytyksiä väylien tilannekuvaa parantaville investoinneille ja liikenneverkon digitalisaatiolle. Parantunut tilannekuva varmistaa puolestaan kuljetusten ja viime kädessä yritysten toiminnan jatkuvuuden Varsinais-Suomessa.

Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla (TUUMA-verkosto)

TUUMA -verkostohanke keskittyy uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistamiseen maaseutualueilla osana kestävyyssiirtymää. Verkosto paneutuu maaseudun osaamisen vahvistamiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen tavoitteena lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä.

TUUMA-verkosto toimii osana maaseutupolitiikan neuvoston MANEn verkostoa, viestintää ja vaikuttamistyötä. Lue lisää maaseutupolitiikasta ja teemaverkostoista: www.maaseutupolitiikka.fi

Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla

Digitalisaatiokehityksen myötä järjestöt voivat merkittävästi osallistua datan ja tiedon keräämiseen, käyttöön ja hyödyntämiseen yhteiskunnassa niin alueellisesti kuin paikallisesti. Toteutumisessa nousevat esille vuoropuhelun ja yhteistyön tarve – kehittäminen ja kumppanuudet toimivat yhteiskunnan eri toimijoiden muodostamilla monilla yhdyspinnoilla. Järjestökenttä tietotalouden edistäjänä maaseudulla (JÄRKEVÄ) -hankkeessa selvitettiin 4/2021–9/2022 näiden mahdollisuuksien toteutumista yleisesti sekä maaseuduilla. Hanke toteutettiin yhdessä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Kainuun Nuotta ry:n kanssa.

Tutustu hankkeen Maaseutupolitiikan politiikkasuositukseen 8/2022: Järjestöt muutoksen edistäjinä ja tulevaisuuden digiyhteiskunnan rakentajina maaseuduilla.

Kuntien digiyhteiskunta- ja post-COVID-valmius – tavoitetila ja todellisuus Varsinais-Suomessa

Digikunta -hankkeessa 4/2021–6/2022 selvitettiin, millainen Varsinais-Suomen kuntien digitalisaatiotilanne on sekä millaisia digitoimenpiteitä ne ovat tehneet COVID-pandemian johdosta? Hankkeessa haastateltiin 19 kunnan, kolmen kehittämisorganisaation sekä Varsinais-Suomen liiton edustajia. Hankkeessa toteutetut kunta- ja muut haastattelut vauhdittivat pohtimaan oman kunnan tai organisaation nykytilannetta, tavoitteita ja roolia oman alueensa ja Varsinais-Suomen kehityksessä laajemmin sekä mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa digitalisaation, älykkään erikoistumisen ja aluekehittämisen teemoissa.

Hankkeen keskeiset tulokset on esitetty Yhdessä eteenpäin? Digitalisaatio Varsinais-Suomen kunnissa -selvityksessä. Selvitys on käännetty myös ruotsiksi. Alle 5 000 asukkaan kuntien haastattelujen tuloksia esitettiin tarkemmin Kuntaliiton Vieraskynä-blogissa.

Joustavaan Matematiikkaan

Joustavaan Matematiikkaan -täydennyskoulutushankkeessa on rakennettu verkossa toteutettava koulutuskokonaisuus varhaiskasvatuksesta lukion loppuun eri vuosiluokkia läpäisevän joustavan matemaattisen osaamisen ympärille. Joustavuudella tarkoitetaan kykyä käyttää matemaattista ajattelua uusissa tilanteissa ja tuottaa ongelmaan useita vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä valita niistä tilanteeseen sopivin. Joustavuuden kehittämisessä oppilaalla ja oppilasryhmillä on aktiivisempi rooli, joka sisältää matemaattisten käsitteiden ja proseduurien omaksumisen lisäksi niiden arviointia ja spontaania käyttöä eri tilanteissa.

Koulutuksen sisällöistä vastaavat yhteistyössä Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen ja Åbo Akademin asiantuntijat ja opetuksen ammattilaiset. Sisältöjen suunnittelussa on tehty yhteistyötä myös alan kansainvälisten tutkijoiden kanssa.

Kulttuurinen moninaisuus ja erilaiset valmennukset ja koulutuksen niin maahanmuuttaneille kuin maahanmuuttotyön asiantuntijoille ovat merkittävä osa Brahea-keskuksen toimintaa. Brahea-keskuksen asiantuntijat työskentelevät näiden asioiden parissa kulttuurisen moninaisuuden edistämiseksi niin yliopiston sisällä kuin laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi Brahea-keskus on mukana monissa kansainvälisissä hankkeissa, joissa edistetään näitä teemoja laajemmassa eurooppalaisessa viitekehyksessä. 

Pääset tutustumaan keskuksen kulttuurista moninaisuutta edistävään työhön lokakuun ajan erilaisten blogipostausten, somepäivitysten ja podcastien muodossa. Linkit teemakuukauden sisältöihin, samoin kuin asiantuntijoiden ja hankkeiden esittelyt, löydät tältä sivulta. 

Teemakuukauden sisällöt

Brahea-keskuksen uudessa podcastsarjassa Ääniä Braheasta pääset kuulemaan, kun koulutusasiantuntija Anita Hartikaisen haastattelema suunnittelija Kia Lundqvist kertoo kulttuurisesta moninaisuudesta, urapolustaan kulttuurisen moninaisuuden pariin sekä monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutuksesta Monierkosta. Löydät sarjan Kulttuurinen moninaisuus -jakson täältä: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aania-braheasta.

Anita Hartikainen, Kia Lundqvist ja Ilkka Vuolaslempi kertovat Turun yliopiston blogissa Brahea-keskuksessa tehtävästä kulttuurista moninaisuutta edistävästä työstä. Voit lukea lisää aiheesta täältä: https://blogit.utu.fi/utu/2022/10/18/brahea-keskus-kulttuurisen-moninaisuuden-edistajana/.

Anita Hartikainen ja Marja Tomberg esittelevät Brahea-keskuksen omassa Maalta ja mereltä -blogissa SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -toimintaa Turussa ja tähän toimintaan liittyvää mentorointia Satakunnassa. Löydät tämän blogintekstin täältä: https://blogit.utu.fi/maalta-ja-merelta/2022/10/27/simhe-palveluja-turun-yliopistossa-ja-mentorointia-satakunnassa/

Asiantuntijat esittelyssä

Anita Hartikainen toimii Brahea-keskuksessa kotoutumiseen, uraohjaukseen ja verkkokoulutuksiin keskittyvänä asiantuntijana. Hän tekee väitöskirjaa aikuisille maahanmuuttajille suunnatun kotoutumiskoulutuksen verkkototeutuksista ja on kiinnostunut erityisesti siitä, miten vuorovaikutusta rakennetaan verkkoyhteisöissä, miten muotoillaan kestävää työelämää tukevaa verkko-oppimista ja millainen opettajan muuttuva rooli tässä kaikessa on. Anita vastaa keskuksen Maalta ja mereltä -blogista sekä toimii Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n varapuheenjohtajana ja verkkosivuvastaavana. 

Heli Kamppari on pitkän linjan suomi toisena kielenä -opettaja ja maahanmuuttaneille suunnattujen koulutusten suunnittelija. Hänen erityisalaansa kielenopetuksen ja kielitaidon arvioinnin lisäksi ovat tutkintojen tunnustamisasioissa neuvominen ja ohjaaminen sekä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ura- ja koulutuspolkujen tukeminen. Ohjaustyö toteutuu tällä hetkellä Turun yliopiston SIMHE-palveluissa. Heli on ollut mukana monissa hankkeissa, joissa keskeistä on ollut osallistujien suomen kielen ja työelämätaitojen kehittäminen, uraohjaus ja valmentaminen pätevöittäviin opintoihin, viimeisimpänä ensi syksynä alkava Variantti – Maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvattajien pätevöitymiskoulutus. Heli toimii yleisten kielitutkintojen (OPH) suomen kielen tutkinnon arvioijana. 

Kia Lundqvist on Brahea-keskuksen kulttuuriseen moninaisuuteen ja maahanmuuttotyöhön erikoistunut suunnittelija. Hänen taustansa on vapaassa sivistystyössä ja sosiaalityössä. Kian erityisasiantuntemus kohdistuu maahanamuuttotyön osaamisen lisäämiseen sekä moninaisuuden ja osallisuuden lisäämiseen korkeakoulutuksessa. Hän on lisäksi erikoistunut pakolaislasten ja -nuorten oikeuksiin ja edistänyt osallisuuden huomioimista maahanmuuttotyössä yhdessä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Kia toimii myös työnohjaajana maahanmuuttotyötä tekeville sekä yliopiston piirissä toimivissa Guided Peer Group -ohjausryhmissä. Hän toimii projektipäällikkönä SMILE-hankkeessa (Social Meaning Impact through Lifelong Learning Universities in Europe) ja osallistuu asiantuntijaroolissa kahteen Erasmus+-hankkeeseen: Dig-2-Inc (Inclusive Digital Learning) ja Promise. Hän on monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutuksen kantava voima ja pitkäaikainen kehittäjä.  

Ilkka Vuolaslempi on kulttuurisen moninaisuuden parissa toimivan ryhmän tuorein lisäys. Hän on toiminut koulutusasiantuntijana Brahea-keskuksessa maaliskuusta 2022 lähtien. Ilkka tekee koulutus- ja uraohjausta sekä pitää kielitutkinto- ja työnhakuvalmennuksia yhdessä Anitan ja Helin kanssa SIMHEn puitteissa. Hän toimii projektipäällikkönä Dig-2-Inc ja IEUCG (Innovative European Career Guidance) -hankkeissa. Ilkka tekee suomen kielen väitöskirjaa Turun yliopiston tutkijakoulun Utuling-ohjelmassa. 

Hankkeet ja projektit sekä muu kulttuurista moninaisuutta edistävä toiminta

Brahea-keskuksessa tuotetaan tutkimusperusteisia koulutus- ja kehittämispalveluita. Usein nämä palvelut, samoin kuin niiden pohjana oleva tutkimus ja taustaselvitykset, tuotetaan hankemuodossa. Alla esittelemme Brahea-keskuksen hankkeita ja muita toimintoja, joiden läpileikkaavana yhteisenä teemana on kulttuurinen moninaisuus. 

• SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education): Turun yliopisto on yksi SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) -vastuukorkeakouluista, jotka järjestävät koulutus- ja ohjauspalveluita maahanmuuttajille, turvapaikanhakijoille sekä jo pidempään Suomessa olleille, joilla on korkeakoulututkinto ulkomailta. Turun yliopiston SIMHE-palveluissa järjestetään esimerkiksi työnhakuvalmennusta, kielitutkintovalmennuksia, suomen kieliklinikoita sekä yksilöllistä ura- ja koulutusohjausta. Tutustu SIMHE:n verkkosivuihin.
• SMILE (Social Meaning Impact through Lifelong Learning Universities in Europe): SMILE (Social Meaning Impact through Lifelong Learning Universities in Europe) on monikansallinen hanke, jossa tuotetaan asiantuntijayhteistyönä korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja moninaisuutta tukevia sisältöjä. SMILE-hankkeen kolme kärkeä, joihin kohdistetaan erityistä huomiota, ovat maahanmuuttajatausta, naiset ja johtajuus sekä sosioekonominen status. Tutustu SMILE:n verkkosivuihin.
• Monierko - monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus: Monierko on monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus, joka syventää ja laajentaa kansainvälisiin muuttoliikkeisiin, maahanmuuttoon, maahanmuuttotyöhön, kotoutumiseen, kulttuuriseen moninaisuuteen sekä monikielisyyteen liittyvää osaamista ja kehittää osallistujan valmiuksia hyödyntää monikulttuurisuutta työelämän voimavarana. Nykymuotoinen koulutus on monivuotisen kehitystyön tulos, ja sen suorittaneet asiantuntijat ovat pitäneet sitä antoisana ja työtään hyvin tukevana. Haku vuosien 2023–2024 erikoistumiskoulutukseen on nyt auki 27.11.2022 asti. Löydät lisätietoa ja linkin hakemukseen Monierkon verkkosivuilta.
• Variantti – maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvattajien pätevöitymiskoulutus: Variantti – maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvatuksen opettajien pätevöitymiskoulutus järjestetään toisen kerran lukuvuonna 2023–2024. Koulutukseen voi hakeutua talvella 2023 sellaiset henkilöt, jotka ovat suorittaneet varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden EU/ETA-maiden ulkopuolella ja joilla on Opetushallituksen rinnastuspäätös tutkinnostaan. Viime kerrasta voimme luottavaisin mielin todeta, että tämän koulutuksen käynyt työllistyy erittäin hyvin! Tutustu  Variantin verkkosivuihin.
• EchooPlay (European Career Help and Occupational Orientation Play): EchooPlay on Erasmus+-hanke, jossa tehdään yhdessä italialaisten, islantilaisten ja ranskalaisten hankepartnerien kanssa lautapeli uraohjauksesta. Uraohjauksen asiantuntijat ovat tuottaneet peliin sisällöt, ja pelisuunnittelun asiantuntijat ovat luoneet peliin rakenteen, käsikirjoituksen sekä visuaalisen ilmeen. Peli käännetään jokaisen hankkeeseen osallistuvan maan kielelle, joten peliä ehkä pääsee ensi vuonna pelaamaan monissa Suomen oppilaitoksissa! Lautapelin lisäksi hankkeessa on tutustuttu Lego Serious Play -menetelmän käyttämiseen uraohjauksessa. Tutustu  EchooPlay:n verkkosivuihin.