Uutta yrittäjyyttä ja älykkäitä yhteisöjä

Brahea-keskuksessa tehdään uuteen yrittäjyyteen ja älykkäisiin yhteisöihin liittyvää tutkimusta ja kehittämistä niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa.  

Erityisesti maaseudulla ja pikkukaupungeissa kohdataan haasteita liittyen palvelujen säilymiseen, työpaikkoihin, työntekijöiden osaamiseen ja saatavuuteen sekä alueen yleiseen elinvoimaisuuteen. Digiyhteiskunta-ajan mahdollisuudet voivat tuoda vastauksen näihin haasteisiin, mutta ne vaativat muutosjoustavuutta. Brahea-keskus auttaa mainitun kaltaisia seutuja tarttumaan mahdollisuuksiin ja kehittämään ratkaisuja yhteisvoimin, yhdistäen alueelliset toimijat älykkäiksi yhteisöiksi, jotka pystyvät kääntämään haasteet alueelliseksi kilpailukyvyksi.

Brahea-keskus toimii aktiivisesti myös yrittäjyyden kehittämisen saralla yleisemmin. Keskuksen kehittämishankkeiden avulla vahvistetaan alueen elinkeinojen menestystä ja työllisyyttä sekä edistetään uusien innovaatioiden syntyä alueellisen erikoisosaamisen pohjalta.

 

Kehittämishankkeet

Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla (TUUMA-verkosto)

TUUMA-hankkeen toteutus siirtyy Brahea-keskuksen osalta Helsingin yliopisto Ruralia-instituuttiin 1.6.2023 lähtien.

TUUMA-verkostohanke keskittyy toimillaan uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistamiseen maaseutualueilla osana kestävyyssiirtymää. Verkosto paneutuu maaseudun osaamisen vahvistamisen keinoihin ja toimintaympäristön kehittämiseen.

Tavoitteena on lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Verkoston toiminnalla turvataan työvoima- ja elinkeinopalvelujen saatavuutta, parannetaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja edistetään paikkariippumattoman työn yleistymistä maaseutualueilla. Verkosto vauhdittaa erityisesti bio- ja kiertotalouden, ruokajärjestelmän, liikennejärjestelmän sekä fossiilittoman hajautetun energiatuotannon kestäviä ratkaisuja. Erityishuomiota kiinnitetään toiminnan vaikutuksiin alueiden talouteen ja tasa-arvoisuuteen.

TUUMA-verkosto toimii osana maaseutupolitiikan neuvoston MANEn verkostoa, viestintää ja vaikuttamistyötä. TUUMA-verkosto toteuttaa maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa ja osallistuu toiminnallaan MANEn tehtävien toteuttamiseen muun muassa tukemalla päättäjiä tärkeissä maaseutupoliittisissa kysymyksissä.

Toteuttajat
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLab ja Aisapari ry.

Toteutusaika
1.9.2022–28.2.2024

Rahoittaja
Hanke on rahoitettu kansallisen maaseutupolitiikan käytettävissä olevista valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

 

Lue lisää maaseutupolitiikasta ja teemaverkostoista: www.maaseutupolitiikka.fi

JÄRKEVÄ – Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla

Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla (JÄRKEVÄ) -tutkimus- ja kehittämishankkeessa selvitettiin kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja rakentaa kestävää tulevaisuutta ja hyvinvointia digitalisoituvassa yhteiskunnassa, niin paikallisesti kuin alueellisesti. Lisäksi selvitettiin, millainen rooli kansalaisjärjestöillä on digin ja tietotalousosaamisen välittäjinä maaseuduilla.

Hankkeessa haastateltiin Manner-Suomen 14 maakunnan (18:sta) laajasti järjestökenttää kokoavia monialaisia järjestöfoorumeja, neuvottelukuntia tai vastaavia yhteistyöorganisaatioita. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa selvitettiin tällaisten organisaatioiden edustajien kokemuksia ja näkemyksiä digikehityksen hyödyistä ja haasteista järjestöjen toiminnassa, tiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä sekä järjestöjen merkityksestä digitaalisen muutoksen edistäjinä ja digiyhteiskunnan rakentajina nyt ja tulevaisuudessa.

Haastattelujen tavoitteena oli samalla synnyttää vuorovaikutusta ja keskustelua ryhmän kesken sekä mahdollistaa yhteisen näkemyksen etsimistä. Haastattelujen lisäksi tutkimusaiheita käsiteltiin ja syvennettiin kahdessa kaikille avoimessa verkkotyöpajassa sekä viidessä live-TV-lähetyksessä. Hankkeessa toteutettiin kaksi työpajaa, joista toinen keskittyi digiosaamiseen ja toinen datan hyödyntämiseen järjestötoiminnassa. Viidessä Järkevä maaseutu -live-TV-lähetyksessä hankkeen tutkimusaiheita sekä niihin liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä nostettiin laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kutsuttujen asiantuntijoiden ja järjestöesimerkkien avulla.

Hankkeen aikaansaamat muutokset ovat vaikuttaneet positiivisesti ensisijaisesti käytännön tasolla. Digitaaliset toiminta- ja palveluympäristöt tuovat tietoa, palveluja sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia myös kaikkien kansalaisjärjestöjen saataville. Samalla niiden käyttö ja ymmärtäminen vaativat kansalaisjärjestöissä omanlaistaan osaamista eli tietoja ja taitoja. Digitalisaatiokehityksen osana kansalaisjärjestöt voivat osallistua datan ja tiedon organisointiin, käyttöön ja hyödyntämiseen yhteiskunnassa – alueellisesti ja paikallisesti. Toteutumisessa nousevat esille vuoropuhelun ja yhteistyön tarve – kehittäminen ja kumppanuudet toimivat yhteiskunnan eri toimijoiden muodostamilla monilla yhdyspinnoilla.

Erityisesti datan hyödyntämisen ja tietotalousosaamisen näkökulmasta yksi keskeisimmistä kysymyksistä järjestöille on, että datan, tiedon ja tietotalouden mahdollisuudet niin tiedon tuottajina kuin hyödyntäjinä ovat järjestöissä vielä pitkälti hyödyntämättä. Tästä kokonaisuudesta tarvitaan toisaalta lisää ymmärrystä sekä toisaalta järjestöjen tietoisuuden ja osaamisen kasvattamista.

Tulokset:

Toteuttajat
Hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus, partnereina TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Kainuun Nuotta ry.

Toteutusaika
1.4.2021–30.9.2022

Rahoitus
Hanketta rahoitettiin, maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Lisätietoa: Johanna Aaltonen

 

Kuntien digiyhteiskunta- ja post-COVID -valmius – tavoitetila ja todellisuus Varsinais-Suomessa (Digikunta)

Hankkeen päätavoitteena oli edistää Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman (2020) toteuttamista selvittämällä kuntakentän digiyhteiskuntavalmiutta. Kuntatasoisen tarkastelun lisäksi tavoitteena oli tarkastella, miten Varsinais-Suomen toimijoiden ja verkostojen yhteistyö rakentuu ja toimii digitalisaation, älykkään erikoistumisen ja aluekehittämisen teemoissa sekä miten niiden ohjaus ja tuki toimivat. Samalla tavoitteena oli selvittää, miten hyvin koronapandemian jälkeen kunnissa oli valmiutta aluetalouden elpymisen ja muutosjoustavuuden kannalta keskeisiin toimiin.

Haastattelut toteutuivat 19 kunnassa verkkokokouksina 21.6.2021–8.6.2022 välisenä aikana. Haastatteluissa selvitettiin, mitä kunnassa on jo tehty digitalisaatioon liittyen, miten sitä ohjataan, millaisia haasteita ja ratkaisuja on löydetty sekä millaista tukea ja apua kunta saa. Lisäksi selvitettiin, miten koronapandemia on vaikuttanut kunnan toimintaan ja miten on pystytty hyödyntämään koronan aikana ja jälkeen muuttunut tilanne. Seuraavaksi keskusteltiin kunnan tulevista digitalisaatiotavoitteista sekä miten kunnan edustajien mielestä yhteistyö teemassa toteutuu yleisesti Varsinais-Suomessa sekä eri toimijoiden kanssa. Lopuksi selvitettiin aluetalouden ja muutosjoustavuuden teemoja: osaamis- ja innovaatioverkostoihin kuulumista, ovatko yritykset pystyneet parantamaan kilpailukykyään digitalisaation avulla sekä millaisia digitoimenpiteitä maakuntatasolla tulisi tehdä ja millaisella roolilla kunta olisi itse valmis siinä toimimaan.

Kuntahaastattelujen lisäksi haastateltiin Varsinais-Suomen liiton sekä Ukipolis Oy.n, Turku Science Park Oy:n ja Yrityssalo Oy:n edustajia. Alueellisilta kehittämisorganisaatioilta selvitettiin maakunnan toimijoiden ja verkostojen yhteistyön rakentumisesta ja toimimisesta digitalisaation, älykkään erikoistumisen ja aluekehittämisen teemoissa sekä alueen yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Varsinais-Suomen liiton osalta selvitettiin liiton roolia ja merkitystä Varsinais-Suomen digitalisaatiokehityksessä, näkemyksiä maakunnan nykytilanteesta, tulevaisuudesta ja keskeisistä digitalisaatioteemoista sekä yhteistyöstä mm. kuntien ja muiden maakuntien kanssa.

Tulokset

Hankkeen tulokset on esitetty Yhdessä eteenpäin? Digitalisaatio Varsinais-Suomen kunnissa -selvityksessä. Selvitys on käännetty myös ruotsiksi. Kuntahaastattelujen lisäksi selvityksessä on otettu huomioon muut hankkeessa tehdyt haastattelut ja täydennetty tuloksia niiden osalta.

Toteuttaja
Turun yliopiston Brahea-keskus

Toteutusaika
1.4.2021–30.6.2022

Rahoittaja
Varsinais-Suomen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määräraha, haku 03/2021

Lisätietoa: Johanna Aaltonen | Tuomas Ranti

HYVIS — Hyvän elämän jäljillä

Hyvän elämän mittaaminen tukee kuntien strategista suunnittelua ja tiedolla johtamista. MDI:n toteuttaman HYVIS-tutkimushankkeen tavoitteena oli kartoittaa kuntien ja kyläyhteisöjen hyvää elämää sekä kehittää käytännössä hyödynnettäviä työkaluja hyvän elämän ja hyvinvoinnin seurannan tueksi kunnissa. Hankkeen tuloksena syntyi HYVIS-opaskirja ja mittaristo kuntien hyvinvointityöhön.

HYVIS-hankkeessa haluttiin monipuolistaa keskustelua hyvästä elämästä ja sitä kuvaavista mittareista ja narratiiveista. Tutkimuksessa otettiin kasvun ja työllisyyden rinnalle sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksia kuten yksilön merkityksellisyyden kokemus ja osallisuus, yhteisön yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen eheys, palveluiden saavutettavuus ja osuvuus sekä fyysisen ympäristön laatu.

Tutkimuksessa nostettiin huomion keskipisteeseen siirtyminen kestävään yhteiskuntaan ja toimijuus: miten muutos toteutetaan niin, että samalla edistetään asukkaiden hyvinvointia sekä yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä? Vuoropuhelun keinona oli muun muassa arviointiviitekehys, joka pyrki tuomaan uusia ulottuvuuksia myös vaikutusten arviointiin (mm. ihmisvaikutukset, kestävä kehitys ja Agenda2030 lapsinäkökulmasta), mahdollistaen politiikkaehdotusten arvioinnin HYVIS-näkökulmasta ja siten myös osaltaan tukien eri hallinnonalojen ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden yhteistyön vaikutuksia hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kannalta.

Hanke tarkasteli kuntastrategioiden lausuttuja tavoiteasetelmia ja niihin pohjautuvaa kehitystä ja hyvän elämän mittarointia kaikissa Suomen kunnissa. Tämän lisäksi analyysia syvennettiin laadullisin menetelmin mukaan valitun kuntajoukon kanssa.

Kumppanikunnat

  • Jämsä (Keski-Suomi)
  • Kajaani (Kainuu)
  • Kemiönsaari (Varsinais-Suomi)
  • Keuruu (Keski-Suomi)
  • Kotka (Kymenlaakso)
  • Kristiinankaupunki (Pohjanmaa)
  • Kuopio (Pohjois-Savo)
  • Lapinjärvi (Uusimaa)
  • Mäntsälä (Uusimaa)
  • Enontekiö (Lappi)

Hanke toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Sami Tantarimäen kanssa. 

Toteutusaika
Hankkeen toteutus ajoittui keväästä 2020 syksyyn 2021.

Rahoitus
Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Hankkeen tulokset ja lisätietoa: www.mdi.fi/hyvis/

Commercial Analytical Research Organisations Transnational Strategy (CAROTS)

Analyyttisten tutkimusorganisaatioiden liiketoimintastrategia
Commercial Analytical Research Organisations Transnational Strategy (CAROTS)

Interreg Baltic Sea Region

Hankkeen toteutusaika: 1.1.2019—31.12.2021

Kansainvälisen CAROTS-hankkeen (Commercial Analytical Research Organisations Transnational Strategy) tavoitteena oli analysoida ja kehittää eurooppalaisia materiaalianalyysialan asiantuntijayrityksiä (CARO), jotka toimivat tutkimusinfrastruktuurien ja yritysten välimaastossa. Hankkeessa kerättiin taloustietoja kyseiseltä markkinalta, tarjottiin asiantuntemusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä kehitettiin alan verkostoa.

CARO-yritykset auttavat yrityksiä hyötymään Itämeren alueen tutkijoiden ja tutkimuslaitosten tarjoamista analyysi- ja tutkimusmahdollisuuksista sekä osaamisesta. Tämän tietämyksen avulla asiakasyritykset voivat nopeuttaa omaa tuotekehitystään ja innovointiaan. CAROjen tehtävänä on auttaa asiakasyrityksiä pääsemään mukaan tutkimusinfrastruktuureihin ja saamaan tieteellistä asiantuntemusta, jota tarvitaan esim. uusien materiaalien, nanoteknologian ja biotieteiden toimialoilla.

Hankkeessa pyrittiin myös parantamaan CARO-yritysten näkyvyyttä poliittisella tasolla. Työtä tehtiin tiiviisti alueellisten EU:n strategioiden koordinaattoreiden, EU:n komission ja muiden Itämeren tiedeverkon kaltaisten hankkeiden kanssa.

Projekti toteuttiin saksalaisen DESYn (Deutsches Elektronen-Synchrotron) johdolla ja hankekumppanien kanssa Itämeren alueelta. Hankekumppanit olivat Hemholz-Zentrum Geesthacht Centre for Material and Coastal Research (Saksa), Turun yliopisto (Suomi), The Foundation of Innovative Initiatives (Puola), Saint Petersburg State University of Economics (Venäjä), Lithuanian Innovation Centre (Liettua), University of Tartu (Viro), Investment and Development Agency of Latvia (Latvia), The Capital Region of Denmark (Tanska) ja The Danish Technological Institute (Tanska).

Lisätietoa: Mikko Grönlund / Tuomas Ranticarots.eu

Hankkeen logo: Punainen graafinen elementti ja teksti CAROTS.Interreg-logo ja EU Regional Development Fund-logo.

Kehittämishankkeissa tuotetut julkaisut

Baltic Urban Lab // Lataa julkaisut

Opas: Brownfield-alueiden yhteissuunnittelu
Monipuolinen ja käytännönläheinen opas (32 s.) on jaettu kahteen pääosioon. Ensimmäisessä osiossa keskitytään kaupunkiorganisaatioiden sisäisten prosessien kehittämiseen ja sisäiseen yhteistyöhön sekä vahvan pohjan luomiseen vuorovaikutteiselle suunnitteluprosessille. Toisessa osassa annetaan vinkkejä yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Opas sisältää konkreettisia tapaustutkimuksia Itämeren alueen maista ja erityisesti Baltic Urban Lab -kaupungeilta. Tapaustutkimukset tarjoavat esimerkkejä jo toteutuneista julkisen ja yksityisen sektorin sekä asukkaiden välisistä kumppanuuksista. Lisäksi opas sisältää lukuvinkkejä ja hyödyllisiä työkaluja. Opas on saatavilla myös englanniksi, ruotsiksi, viroksi sekä latviaksi.
Kenelle: Kaupunkisuunnittelijat ja asiantuntijat, jotka toimivat työssään tiivisti kansalaisten, maanomistajien, kehittäjien ja sidosryhmien kanssa.
 
Developing brownfields via public-private-people partnerships - Lessons learnt from Baltic Urban Lab
Nordregion laatimassa laajassa englanninkielisessä raportissa (64 s.) on koottu yhteen Baltic Urban Lab -projektin kaupunkien (Norrköping, Tallinna, Turku ja RIika) pilottikohteet ja keskeiset sidosryhmät sekä analysoitu pilottikohteissa käytettyjä erilaisia tapoja ja menetelmiä osallistaa sidosryhmiä ja soveltaa osallistavaa suunnittelua. Huomiota on kiinnitetty erityisesti sen arvioimiseen, miten public-private-people -kumppanuudet ovat toteutuneet ja millaista hyötyä kumppanuuksista on ollut pilottikohteissa.
Kenelle: Paikallistason kaupunkisuunnittelijat ja asiantuntijat, jotka toimivat tiiviisti erilaisten sidosryhmien kanssa yhteistyössä, lisäksi muun muassa opiskelijat ja tutkijat voivat hyötyä projektin brownfield-pilottien tulosten kokoamisesta.
 
Planning systems and legislation for brownfield development in the Central Baltic Countries
Nordregion laatimassa englanninkielisessä julkaisussa (34 s.) on esitetty Latvian, Ruotsin, Suomen ja Viron kansalliset suunnittelujärjestelmät ja keskeiset toimijat kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Julkaisussa käydään myös maittan läpi olemassa olevia tuki-instrumentteja brownfield-alueiden uudelleenkehittämisessä. Julkaisussa on myös esitetty kukin Baltic Urban pilottialue lyhyesti.
Kenelle: Kaupunkisuunnittelijat ja asiantuntijat, jotka tekevät maiden välistä yhteistyötä kaupunkikehittämisen kysymyksissä Keskisen Itämeren alueella.
 
Baltic Urban Lab definition for brownfields & recommendations for improving national policy approaches on integrated brownfield redevelopment
Euroopan tasolla ei ole laajasti hyväksyttä määritelmää brownfield-alueille. Sen lisäksi brownfield-alueiden kehittämisen kansallsiset käytännöt eivät ole vielä vakiintuneita Keskisen Itämeren alueella. Haasteena on esimerkiksi maa-alueiden puhdistamisen sekä kaupunkikehittämisen käytäntöjen yhdistäminen. Muistiossa (2 s.) on esitetty Baltic Urban Lab -projektissa tuotettu määritelmä brownfield-alueille, joka tuo aiempiin määritelmiin lisäksi erityisesti yhteissuunnittelun ja kumppanuuden näkökulmat. Muistioon on myös koottu suosituksia kansallisille toimijoille, tavoitteena koordinoidumpi lähestymistapa brownfield-alueide kehittämiseen. Muistio on saatavilla myös englanniksi, ruotsiksi, viroksi sekä latviaksi.
Kenelle: Kansallisen tason toimijat, joiden tehtävänä on edistää brownfield-alueiden kehittämistä.
 
Policy brief: Making the most of brownfield sites in the Baltic Sea Region
Englanninkielisessä katsauksessa (4 s.) nostetaan esiin brownfield-alueiden uudistamisen haasteita Keskisen Itämeren alueen kaupungeissa sekä projektissa kehitettyjä ratkaisuja eritysesti perustuen laajaan ja varhaiseen sidosryhmien osallistamiseen sekä monitahoisiin uudenlaisiin kumppanuuksiin. Projektin kokemukset on lisäksi koottu lyhyiksi suosituksiksi, miten public-private-people -kumppanuuksia voidaan ja tulisi tukea paikallisella, kansallisella ja rajat ylittävällä tasolla.
Kenelle: Maankäytön suunnittelijoille sekä alueellisille ja kansallisille toimijoille, jotka ohjaavat ja toimivat paikallistason suunnittelun yhteistyötahoina.

 

Live Baltic Campus // Lataa julkaisut

Dreams and Seeds – the Role of Campuses in Sustainable Urban Development
Dreams and Seeds – the Role of Campuses in Sustainable Urban Development (69 s.) tarjoaa asiantuntija-artkkeleita sekä käytännön esimerkkejä, jotka ovat syntyneet projektin aikana yhdessä tutkien. Tavoitteena on ollut pohtia, mitkä tekijät paikallistasolla ovat olennaisia kestävien kaupunkikampusten muodostamisessa sekä esitellä kampussuunnittelua Central Baltic -alueella sekä laajemmin Euroopan tasolla.
Kenelle: Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat olleet korkeakoulujen ja kaupunkien suunnittelijat ja kehittäjät. Yhteiskehittämisessä on vahvasti mukana myös eri asianosaisia kuten korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa, rakennuttajia ja kiintestöjen omistajia, yrityksiä, paikallisia asukkaita sekä muotoilun ammattilaisia. 

Development Ideas Book & Core Themes for Campus Development
Development Ideas Book & Core Themes for Campus Development (108 s.) perustuu projektin aikana tehtyyn osallistavien muotoilumenetelmien tutkimiseen sekä kuudessa kampuspilotissa syntyneisiin tuotoksiin ja tuloksiin. Näiden data-analyysin perusteella on tunnistettu 44 alateemaa, jotka on luokiteltu kuuteen ydinteemaan. Yhdessä nämä muodostavat kokonaiskuvan, joka auttaa ymmärtämään, miten kestäviä ja vetovoimaisia kampuksia voidaan luoda. Lisäksi on tarkasteltu, miten voidaan edesauttaa kestävää kehitystä yleisesti.
Kenelle: Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat olleet korkeakoulujen ja kaupunkien suunnittelijat ja kehittäjät. Yhteiskehittämisessä on vahvasti mukana myös eri asianosaisia kuten korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa, rakennuttajia ja kiintestöjen omistajia, yrityksiä, paikallisia asukkaita sekä muotoilun ammattilaisia. 

Aiemmin toteutetut kehittämishankkeet

BalticSatApps – Speeding up Copernicus-based innovation in Baltic Sea Region

Eurooppalainen Copernicus-ohjelma tarjoaa avointa ja ilmaista kaukokartoitusdataa, jonka avulla voidaan esimerkiksi tehdä näkyväksi erilaisia maapalloon vaikuttavia ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta ja kaupungistumista. Turun yliopiston koordinoimassa kolmevuotisessa BalticSatApps-projektissa keskityttiin kehittämään uusia innovaatioita, jotka perustuvat tähän dataan. Projektissa tuettiin ja katettiin koko uuden palvelun tai sovelluksen kehitysketju aina tarpeiden selvittämisestä ratkaisuun saakka ja siitä edelleen kaupallistamiseen. Projektia toteutettiin tiiviissä yhteistyössä virolaisten, suomalaisten, puolalaisten, venäläisten sekä ruotsalaisten partnerien kanssa.

Copernics-ohjelman satelliittidatan hyödyntämistä ja kaupallistamista edistävä BalticSatApps-projekti käynnistettiin lähestymällä kaukokartoitusdatan käyttäjiä ja kehittäjiä. Tulokset osoittivat, että maa- ja merialueet sekä ilmastonmuutos ovat eniten kysyttyjä sovellusaloja kaukokartoitusdatan käyttäjien taholta.

Alkuvaiheen tulosten pohjalta projektissa edettiin seuraavaksi toteuttamaan kaukokartoitusdataan pohjautuvia innovaatiokilpailuja ja hackathoneja. Samanaikaisesti hankkeessa kehitettiin alalle omaa kiihdytysohjelmaa, jota pilotoitiin ensimmäistä kertaa Virossa, Puolassa ja Suomessa heti ensimmäisten hackathonien jälkeen. Tämän jälkeen hanke jatkoi innovaatiokilpailujen ja hackathonien järjestämistä, ja kiihdytysohjelma pidettiin toisen kerran. Kiihdytysohjelmien ansiosta projekti on vaikuttanut kymmenen uuden startup-yrityksen syntymiseen ja tukenut niitä satelliittidatan kaupallistamisessa.

Projekti on myös lisännyt yhteistyötä kaukokartoitusdatan hyödyntämisessä Venäjän kanssa. Tiedotus- ja koulutustapahtumien järjestämisen lisäksi hankkeessa kehitettiin venäläinen Copernicus-datarajapinta. Rajapinta yhdistää Copernicuksen ja venäläiset satelliittidatalähteet, ja kuka tahansa voi testata rajapintaa projektin kotisivuilta saatavien käyttöohjeiden avulla. 

Toteuttajat
Tarton Observatorio (Tarton yliopisto, EE), Tarton tiedepuisto (EE), Suomen Ilmatieteen laitos (FI), Turun tiedepuisto (FI), Turun yliopisto (koordinaattori, FI), Krakovan teknillinen yliopisto (PL), Krakovan teknologiapuisto (PL), Eurooppa–Venäjän Inno-kumppanuusohjelma (RU), Pietarin Tieto- ja analysointikeskus (RU) ja Ruotsin avaruushallinto (SE).  

Turun yliopiston Brahea-keskus koordinoi hanketta. Sen lisäksi Turun yliopistosta olivat mukana Tulevaisuuden teknologioiden laitos ja Maantieteen ja geologian laitos.

Toteutusaika
1.10.2017–31.3.2021 

Rahoitus
Baltic Sea Region -ohjelma 2014–2020, Russian Federation; European Neighbourhood Instrument, Varsinais-Suomen liitto ja Turun yliopisto

Lisätietoa: Tuomas Ranti / Johanna Aaltonen / balticsatapps.eu

Turun yliopiston mediatiedotteet ja uutiset:

 

Pyhän Olavin mannerreitti

Pyhän Olavin mannerreitti on Suomeen rakentuva pyhiinvaellusreitti. Yhdessä Pyhän Olavin merireitin kanssa mannerreitti sekä laajentaa pohjoismaisen reitistön Suomeen että kytkee maan osaksi eurooppalaista kulttuurireitistöä. Tulevaisuudessa Olavin reitistöä pitkin voi kulkea Novgorodista Venäjältä Trondheimiin Norjaan.

Turun ja Savonlinnan yhdistävä mannerreitti kulkee kahdeksan Leader-alueen kautta runkopisteinään kahden Pyhän Olavin kirkkoa: Varsin Hyvä ry, V-S Jokivarsikumppanit ry, Ravakka ry, Karhuseutu ry, Joutsentenreitti ry, Päijänne-Leader ry, Veej´jakaja ry ja Linnaseutu ry sekä Lemun, Yläneen, Kalannnin, Lappin, Ulvilan, Tyrvään, Kalvolan ja Sysmän kirkot.

Aluetapaamissa hahmotellaan ehdotus runkoreitiksi sekä käynnistetään palvelutuotteistaminen sekä Olavin kirkkojen yhteyteen että reittiosuuksia ja koko reittiä ajatellen. Sen lisäksi avataan ja käydään keskustelua sekä koekuljetaan osuuksia. Merkintäsuunnitelma hyväksytetään tienomistajilla ja sen jälkeen koko reitti Association of St Olav´s Ways -kattojärjestöllä. 

Paikallistasolla ensisijaisena kohderyhmänä ja yhteistyötahoina ovat reitin varren kunnat, seurakunnat, yrittäjät, yhdistykset, asukkaat, kehittäjät ja muut alan aktiivit. Kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyötahoina ovat matkailualan toimijat, reitistötoimijat, kirkko, maaseudun kehittäjät ja muut teemaan liittyvät hankkeet. Markkinointia ajatellen kohderyhmänä ovat eurooppalaiset ja kotimaiset vaellusmatkaajat ja itsensä etsijät. 

Toteuttaja
Turun yliopiston Brahea-keskus (FI)

Toteutusaika
1.9.2017–31.12.2019

Rahoitus
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Lisätietoa: Sami Tantarimäki / Heli Brander / pyhanolavinmannerreitti.fi

 

Baltic Urban Lab - Integrated Planning and Partnership Model for Brownfield Regeneration

Yhdessä parempaa kaupunkiympäristöä - Baltic Urban Lab -projektissa mallinnettiin urbaanien brownfield-alueiden käyttöä ja yhteiskehittämistä sekä testattiin uusia yhteistyömalleja ja osallistamismenetelmiä Turussa (FI), Tallinnassa (EE), Norrköpingissä (SE) ja Riiassa (LV). Brownfield-alueella tarkoitetaan ensisijaisesti käytöstä poistunutta teollisuusaluetta, mutta monesti laajemmin ymmärrettynä muitakin uusiokäyttöä tarvitsevia alueita. Turun yliopisto vastasi projektissa kaupunkipilottien vertaisarvioinnista, niiden tulosten koonnista ja yleisempien jatkosuositusten antamisesta sekä kaupunkisuunnittelijoiden ja -kehittäjien osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen liittyvistä työpajoista ja webinaareista.

Toteuttajat
Itämeren kaupunkien liiton kestävien kaupunkien komissio, Turun kaupunki (FI), Nordregio (SE), Norrköpingin kaupunki (SE), Riian kaupunki (LV), Tallinnan kaupunki (EE), Turun kaupunki (FI) ja Turun yliopisto (FI).

Toteutusaika
1.10.2015–31.12.2018 

Rahoitus
Central Baltic -ohjelma 2014–2020, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto

Lisätietoa: Johanna Aaltonen  / balticurbanlab.eu

BUL rahoittajat

 

Live Baltic Campus - Campus Areas as Labs for Participative Urban Design 

Live Baltic Campus -projektissa muotoiluajattelu ja -menetelmät valjastettiin kaupunkisuunnittelun käyttöön. Mukana oli kuusi korkeakoulua ja aluetta Itämeren ympärillä. Mukana olevat korkeakoulut toteuttivat hankkeen aikana oman kampuskehityspilottinsa, joissa palvelumuotoiluprosessi ja päätöksentekoprosessi yhdistettiin käyttäjälähtöisesti ja tosielämän ympäristössä. Kuusi eri case-tapausta (Turku, Helsinki, Uppsala, Tukholma, Riika ja Tartto) tarjosi erinomaiset puitteet alueiden kilpailukyvyn vahvistamiselle ja tiedonvaihdolle. Tuloksena syntyi käytännössä testattuja suunnitelmia kampusten kehittämiselle yhteistoiminnallisesti eri toimijoiden (kaupungit, elinkeinoelämä, muut korkeakoulut) kanssa. Turun pilotissa selvitettiin, miten kampusaluetta voitaisiin kehittää kokonaisuutena erityisesti palvelujen näkökulmasta ja eri toimijoiden yhteistyönä. 

Toteuttajat
Helsingin kaupunki (FI), Helsinki Metropolia Ammattikorkeakoulu (FI), Riga Planning Region (LV), Latvian yliopisto (LV), Tarton yliopisto (EE), Turun yliopisto (FI), Uppsalan yliopisto (SE) ja Tukholman yliopisto (SE).

Toteutusaika
1.10.2015–31.3.2018 

Rahoitus
Central Baltic -ohjelma 2014–2020, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto

Lisätietoa: Johanna Aaltonen / livebalticcampus.eu

LBC rahoittajat

 

Bannerin kuva: Turun kaupunki, Suomen Ilmakuva.