Uutta yrittäjyyttä ja älykkäitä yhteisöjä

Brahea-keskuksessa tehdään älykkäisiin yhteisöihin ja uuteen yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta ja kehittämistä niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa.  

Erityisesti maaseudulla ja pikkukaupungeissa kohdataan haasteita liittyen palvelujen säilymiseen, työpaikkoihin, työntekijöiden osaamiseen ja saatavuuteen sekä alueen yleiseen elinvoimaisuuteen. Digiyhteiskunta-ajan mahdollisuudet voivat tuoda vastauksen näihin haasteisiin, mutta ne vaativat muutosjoustavuutta. Brahea-keskus auttaa mainitun kaltaisia seutuja tarttumaan mahdollisuuksiin ja kehittämään ratkaisuja yhteisvoimin, yhdistäen alueelliset toimijat älykkäiksi yhteisöiksi, jotka pystyvät kääntämään haasteet alueelliseksi kilpailukyvyksi.

Brahea-keskus toimii aktiivisesti myös yrittäjyyden kehittämisen saralla yleisemmin. Keskuksen kehittämishankkeiden avulla vahvistetaan alueen elinkeinojen menestystä ja työllisyyttä sekä edistetään uusien innovaatioiden syntyä alueellisen erikoisosaamisen pohjalta.

Kehittämishankkeet

Järkevä – Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla

Järkevä-hankkeessa selvitetään järjestöjen toimintaa digitalisaation hyödyntäjinä ja edistäjinä niin paikallisesti kuin alueellisesti. Hankkeen jälkeen tiedetään paremmin, minkälainen rooli järjestöillä on digin ja tietotalousosaamisen välittäjänä maaseuduilla.

Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla (JÄRKEVÄ) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään järjestöjä kansalaisten digiyhteiskuntavalmiuksien edistäjinä. Syksyyn 2022 mennessä selvitetään, minkälainen rooli järjestöillä on digitalisaatioon ja tietotalouteen liittyvän lisäarvon jäämisessä maaseutualueille. Toimeen tartutaan mm. maakunnittaisten järjestöfoorumien kautta.

Järjestöjen merkitys digiyhteiskunnan rakentajina on helppo nähdä. Niitä on Suomessa yhdistysrekisterin mukaan noin 100 000, ja järjestötoiminta vaikuttaa paikasta riippumatta. Järjestöjen yhteisöllinen merkitys ja aktivoiva rooli korostuu kaikkialla. Palveluiden tuottamisessa järjestöjen rooli korostunee enemmän siellä, missä palveluita tai kilpailua palveluiden tuottamisesta on vähemmän.

Järjestöt digiyhteiskunnan rakentajina

Yritysten ja julkisten organisaatioiden tapaan järjestöillekin digitaalinen muutos on koko yhteisön läpäisevä. Järjestötoiminta kytkeytyy yhteiskunnallisiin innovaatioihin, joilla pyritään parantamaan kansalaisten toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Periaatteessa kaikki järjestöt voivat olla digiyhteiskunnan rakentajia ja tietotalousosaamisen välittäjiä. Järjestödigi-kartoituksen 2020 perusteella tähän on hyvät edellytykset jo olemassa, mutta osaamisen sekä resurssien puute hidastaa etenemistä.  Digi- ja väestötietoviraston (DVV 2020) kartoitus todentaa samaa tuen tarvetta, ja virasto jo koordinoikin valtakunnallisesti sekä kansalaisille että yrityksille ja yhteisöille suunnatun digituen kehittämistä. Tukea tarjoavat myös monet muut toimijat, mutta suuri osa vain oman toimintansa tueksi. Tällöin laajempi välillinen vaikutus jää arvailujen varaan.

Järjestöjen rooli digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäjinä sekä edistäjinä paikallisesti ja alueellisesti on keskeinen kysymys JÄRKEVÄ-hankkeessa. Hankkeen jälkeen tiedetään paremmin, minkälainen rooli järjestöillä on digin ja tietotalousosaamisen välittäjänä maaseuduilla.

Alueilla puolestaan osataan aiempaa paremmin hyödyntää järjestöyhteistyötä siihen, että tunnistetaan paikallisia signaaleja uudenlaisista, hyvää elämää edistävistä ja tulevaisuutta luovista innovaatioista ja investointitarpeista. Lisäksi hankkeen myötä on löydetty uusia toimintamalleja digitukitoiminnan ja järjestöjen digi- ja tietotaloustyön tueksi sekä tunnistettu koulutuksen ja tuen tarpeita.

Toteuttajat
Hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus, partnereina TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Kainuun Nuotta ry.

Toteutusaika
1.4.2021–30.6.2022

Rahoitus
Hanketta rahoitetaan, maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Lisätietoa: Sami Tantarimäki 

 

Kuntien digiyhteiskunta- ja post-COVID -valmius – tavoitetila ja todellisuus Varsinais-Suomessa (Digikunta)

Digiyhteiskuntavalmiudessa tavoitetila ja todellisuus eivät välttämättä kohtaa. Tätä tarkastellaan nyt Varsinais-Suomen kuntien osalta. Ajankohtaiseksi työn tarjoaman tuen tekee myös se, että kuntastrategioiden päivittäminen alkaa useassa kunnassa vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen.

Digitalisaation tulisi olla osa nykykunnan strategiaa, kehittämistä ja arkea, mutta näin ei vielä ole. Kuntien digiyhteiskuntavalmius vaihtelee hallinnon sähköistämisen asteesta sähköisen hallinnan vaiheeseen ja edistyneimmillään digihallinnan aikaan. Tämä oli havainto myös Varsinais-Suomesta, kun kuntakenttää etukäteen tarkasteltiin. Samaan aikaan on yhä todennäköisempää, että COVID-19 -jälkeisessä ajassa pärjäävät ne kunnat ja alueet, jotka oppivat käyttämään parhaiten hyödyksi muuttuneen tilanteen ja uusien pelisääntöjen mahdollisuudet.

Tämän ensivaikutelman todenmukaisuutta tarkennetaan kuntahaastatteluin, ja viimeisetkin työn vastaukset saadaan kevään 2022 aikana. ”Digikunta”-hankkeen rahoitus on myönnetty Varsinais-Suomen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta keväällä 2021.

Smart ja digitalisaatio ovat läpileikkaavia aluekehittämisen kysymyksiä

Siksi myös nyt on olennaista se, että maakunnan alue-ekosysteemissä toimivat niin toimijoiden ja verkostojen kumppanuudet, kuin aluekehittämisen ohjaus ja tuki. Ohjelma- ja strategiatasoja yhteen sovittamalla kokonaisuudesta voidaan saada vaikuttavampi kehittämisen väline ja tavoitteellisen toiminnan tuki. Tueksi tarvitaan tietoa myös siitä, mikä on kuntien digiyhteiskuntavalmiuden ja post-COVID -valmiuden todellinen tila, ja miltä näin katsoen maakunta älykkäänä alue-ekosysteeminä näyttäytyy, rakentuu ja toimii. Näin voidaan löytää kauaskantoisempia, kestävämpiä ja resurssiviisaampia kokonaisuuksia, joilla palvellaan asumisen arkea ja elinkeinoelämän tarpeita, tuotetaan taloushyötyjä, vastataan ilmastokysymyksiin sekä hidastetaan alueellista eriytymistä.

Hanke edistää osaltaan Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman toteuttamista. Samalla saadaan tuntumaa COVID-19 -ajan jälkeisestä valmiudesta aluetalouden elpymisen ja muutosjoustavuuden kannalta keskeisiin toimiin. Lisäksi nostetaan keskusteluun asioita, joita ei ole välttämättä vielä ehditty, osattu tai ymmärretty edistää tai ottaa huomioon, osaamisen edistäminen ja tuen tarve mukaan lukien. Lisäksi tunnistetaan hyviä esimerkkejä, kehittämisen ja kokeilun paikkoja, piileviä ideoita ja innovatiivisuutta sekä kipupisteitä ja pullonkauloja.

Toteuttaja
Turun yliopiston Brahea-keskus

Toteutusaika
1.4.2021–30.4.2022

Rahoittaja
Varsinais-Suomen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määräraha, haku 03/2021

Lisätietoa: Sami Tantarimäki / Johanna Aaltonen

HYVIS — Hyvän elämän jäljillä

Hyvän elämän indeksi tukee kuntien strategista suunnittelua ja tiedolla johtamista. MDI toteuttaa MMM:n rahoituksella tutkimushankkeen, jossa tavoitteena on kartoittaa kuntien ja kyläyhteisöjen hyvää elämää ja kehittää kartoituksen pohjalta HYVIS-indeksi eli hyvän elämän indeksi.

HYVIS-hankkeessa halutaan monipuolistaa keskustelua hyvästä elämästä ja sitä kuvaavista mittareista ja narratiiveista. Tutkimuksessa otetaan kasvun ja työllisyyden rinnalle sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksia, kuten yksilön merkityksellisyyden kokemus ja osallisuus, yhteisön yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen eheys, palveluiden saavutettavuus ja osuvuus sekä fyysisen ympäristön laatu.

Tutkimuksessa nostetaan huomion keskipisteeseen siirtyminen kestävään yhteiskuntaan ja toimijuus: miten muutos toteutetaan niin, että samalla edistetään asukkaiden hyvinvointia sekä yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä? Vuoropuhelun keinona on muun muassa arviointiviitekehys, joka pyrkii tuomaan uusia ulottuvuuksia myös vaikutusten arviointiin (mm. ihmisvaikutukset, kestävä kehitys ja Agenda2030 lapsinäkökulmasta), mahdollistaen politiikkaehdotusten arvioinnin HYVIS-näkökulmasta ja siten myös osaltaan tukien eri hallinnonalojen ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden yhteistyön vaikutuksia hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kannalta.

Hanke tarkastelee kuntastrategioiden lausuttuja tavoiteasetelmia ja niihin pohjautuvaa kehityksen ja hyvän elämän mittarointia kaikissa Suomen kunnissa. Tämän lisäksi analyysia syvennetään laadullisin menetelmin mukaan valitun kuntajoukon kanssa.

Kumppanikunnat

  • Jämsä (Keski-Suomi)
  • Kajaani (Kainuu)
  • Kemiönsaari (Varsinais-Suomi)
  • Keuruu (Keski-Suomi)
  • Kotka (Kymenlaakso)
  • Kristiinankaupunki (Pohjanmaa)
  • Kuopio (Pohjois-Savo)
  • Lapinjärvi (Uusimaa)
  • Mäntsälä (Uusimaa)
  • Enontekiö (Lappi)

Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Sami Tantarimäen kanssa. 

Toteutusaika
Hankkeen toteutus ajoittuu keväästä 2020 syksyyn 2021.

Rahoitus
Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Lisätietoa: Sami Tantarimäkiwww.mdi.fi/hyvis/

 

Commercial Analytical Research Organisations Transnational Strategy (CAROTS)

Analyyttisten tutkimusorganisaatioiden liiketoimintastrategia
Commercial Analytical Research Organisations Transnational Strategy (CAROTS)

Interreg Baltic Sea Region

Hankkeen toteutusaika: 1.1.2019—31.12.2021

Kansainvälisen CAROTS-hankkeen (Commercial Analytical Research Organisations Transnational Strategy) tavoitteena on analysoida ja kehittää eurooppalaisia materiaalianalyysialan asiantuntijayrityksiä (CARO), jotka toimivat tutkimusinfrastruktuurien ja yritysten välimaastossa. Hankkeessa kerätään taloustietoja kyseiseltä markkinalta, tarjotaan asiantuntemusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä kehitetään alan verkostoa.

CARO-yritykset auttavat yrityksiä hyötymään Itämeren alueen tutkijoiden ja tutkimuslaitosten tarjoamista analyysi- ja tutkimusmahdollisuuksista sekä osaamisesta. Tämän tietämyksen avulla asiakasyritykset voivat nopeuttaa omaa tuotekehitystään ja innovointiaan. CAROjen tehtävänä on auttaa asiakasyrityksiä pääsemään mukaan tutkimusinfrastruktuureihin ja saamaan tieteellistä asiantuntemusta, jota tarvitaan esim. uusien materiaalien, nanoteknologian ja biotieteiden toimialoilla.

Hankkeessa pyritään myös parantamaan CARO-yritysten näkyvyyttä poliittisella tasolla. Työtä tehdään tiiviisti alueellisten EU:n strategioiden koordinaattoreiden, EU:n komission ja muiden Itämeren tiedeverkon kaltaisten hankkeiden kanssa.

Projektin toteuttavat saksalainen DESYn (Deutsches Elektronen-Synchrotron) johdolla ja sen kymmenen hankekumppania Itämeren alueelta. Hankekumppanit ovat Hemholz-Zentrum Geesthacht Centre for Material and Coastal Research (Saksa), Turun yliopisto (Suomi), The Foundation of Innovative Initiatives (Puola), Saint Petersburg State University of Economics (Venäjä), Lithuanian Innovation Centre (Liettua), University of Tartu (Viro), Investment and Development Agency of Latvia (Latvia), The Capital Region of Denmark (Tanska) ja The Danish Technological Institute (Tanska)

Lisätietoa: Mikko Grönlund / Tuomas Ranticarots.eu

Hankkeen logo: Punainen graafinen elementti ja teksti CAROTS.Interreg-logo ja EU Regional Development Fund-logo.

Kehittämishankkeissa tuotetut julkaisut

Baltic Urban Lab // Lataa julkaisut

Opas: Brownfield-alueiden yhteissuunnittelu
Monipuolinen ja käytännönläheinen opas (32 s.) on jaettu kahteen pääosioon. Ensimmäisessä osiossa keskitytään kaupunkiorganisaatioiden sisäisten prosessien kehittämiseen ja sisäiseen yhteistyöhön sekä vahvan pohjan luomiseen vuorovaikutteiselle suunnitteluprosessille. Toisessa osassa annetaan vinkkejä yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Opas sisältää konkreettisia tapaustutkimuksia Itämeren alueen maista ja erityisesti Baltic Urban Lab -kaupungeilta. Tapaustutkimukset tarjoavat esimerkkejä jo toteutuneista julkisen ja yksityisen sektorin sekä asukkaiden välisistä kumppanuuksista. Lisäksi opas sisältää lukuvinkkejä ja hyödyllisiä työkaluja. Opas on saatavilla myös englanniksi, ruotsiksi, viroksi sekä latviaksi.
Kenelle: Kaupunkisuunnittelijat ja asiantuntijat, jotka toimivat työssään tiivisti kansalaisten, maanomistajien, kehittäjien ja sidosryhmien kanssa.
 
Developing brownfields via public-private-people partnerships - Lessons learnt from Baltic Urban Lab
Nordregion laatimassa laajassa englanninkielisessä raportissa (64 s.) on koottu yhteen Baltic Urban Lab -projektin kaupunkien (Norrköping, Tallinna, Turku ja RIika) pilottikohteet ja keskeiset sidosryhmät sekä analysoitu pilottikohteissa käytettyjä erilaisia tapoja ja menetelmiä osallistaa sidosryhmiä ja soveltaa osallistavaa suunnittelua. Huomiota on kiinnitetty erityisesti sen arvioimiseen, miten public-private-people -kumppanuudet ovat toteutuneet ja millaista hyötyä kumppanuuksista on ollut pilottikohteissa.
Kenelle: Paikallistason kaupunkisuunnittelijat ja asiantuntijat, jotka toimivat tiiviisti erilaisten sidosryhmien kanssa yhteistyössä, lisäksi muun muassa opiskelijat ja tutkijat voivat hyötyä projektin brownfield-pilottien tulosten kokoamisesta.
 
Planning systems and legislation for brownfield development in the Central Baltic Countries
Nordregion laatimassa englanninkielisessä julkaisussa (34 s.) on esitetty Latvian, Ruotsin, Suomen ja Viron kansalliset suunnittelujärjestelmät ja keskeiset toimijat kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Julkaisussa käydään myös maittan läpi olemassa olevia tuki-instrumentteja brownfield-alueiden uudelleenkehittämisessä. Julkaisussa on myös esitetty kukin Baltic Urban pilottialue lyhyesti.
Kenelle: Kaupunkisuunnittelijat ja asiantuntijat, jotka tekevät maiden välistä yhteistyötä kaupunkikehittämisen kysymyksissä Keskisen Itämeren alueella.
 
Baltic Urban Lab definition for brownfields & recommendations for improving national policy approaches on integrated brownfield redevelopment
Euroopan tasolla ei ole laajasti hyväksyttä määritelmää brownfield-alueille. Sen lisäksi brownfield-alueiden kehittämisen kansallsiset käytännöt eivät ole vielä vakiintuneita Keskisen Itämeren alueella. Haasteena on esimerkiksi maa-alueiden puhdistamisen sekä kaupunkikehittämisen käytäntöjen yhdistäminen. Muistiossa (2 s.) on esitetty Baltic Urban Lab -projektissa tuotettu määritelmä brownfield-alueille, joka tuo aiempiin määritelmiin lisäksi erityisesti yhteissuunnittelun ja kumppanuuden näkökulmat. Muistioon on myös koottu suosituksia kansallisille toimijoille, tavoitteena koordinoidumpi lähestymistapa brownfield-alueide kehittämiseen. Muistio on saatavilla myös englanniksi, ruotsiksi, viroksi sekä latviaksi.
Kenelle: Kansallisen tason toimijat, joiden tehtävänä on edistää brownfield-alueiden kehittämistä.
 
Policy brief: Making the most of brownfield sites in the Baltic Sea Region
Englanninkielisessä katsauksessa (4 s.) nostetaan esiin brownfield-alueiden uudistamisen haasteita Keskisen Itämeren alueen kaupungeissa sekä projektissa kehitettyjä ratkaisuja eritysesti perustuen laajaan ja varhaiseen sidosryhmien osallistamiseen sekä monitahoisiin uudenlaisiin kumppanuuksiin. Projektin kokemukset on lisäksi koottu lyhyiksi suosituksiksi, miten public-private-people -kumppanuuksia voidaan ja tulisi tukea paikallisella, kansallisella ja rajat ylittävällä tasolla.
Kenelle: Maankäytön suunnittelijoille sekä alueellisille ja kansallisille toimijoille, jotka ohjaavat ja toimivat paikallistason suunnittelun yhteistyötahoina.

 

Live Baltic Campus // Lataa julkaisut

Dreams and Seeds – the Role of Campuses in Sustainable Urban Development
Dreams and Seeds – the Role of Campuses in Sustainable Urban Development (69 s.) tarjoaa asiantuntija-artkkeleita sekä käytännön esimerkkejä, jotka ovat syntyneet projektin aikana yhdessä tutkien. Tavoitteena on ollut pohtia, mitkä tekijät paikallistasolla ovat olennaisia kestävien kaupunkikampusten muodostamisessa sekä esitellä kampussuunnittelua Central Baltic -alueella sekä laajemmin Euroopan tasolla.
Kenelle: Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat olleet korkeakoulujen ja kaupunkien suunnittelijat ja kehittäjät. Yhteiskehittämisessä on vahvasti mukana myös eri asianosaisia kuten korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa, rakennuttajia ja kiintestöjen omistajia, yrityksiä, paikallisia asukkaita sekä muotoilun ammattilaisia. 

Development Ideas Book & Core Themes for Campus Development
Development Ideas Book & Core Themes for Campus Development (108 s.) perustuu projektin aikana tehtyyn osallistavien muotoilumenetelmien tutkimiseen sekä kuudessa kampuspilotissa syntyneisiin tuotoksiin ja tuloksiin. Näiden data-analyysin perusteella on tunnistettu 44 alateemaa, jotka on luokiteltu kuuteen ydinteemaan. Yhdessä nämä muodostavat kokonaiskuvan, joka auttaa ymmärtämään, miten kestäviä ja vetovoimaisia kampuksia voidaan luoda. Lisäksi on tarkasteltu, miten voidaan edesauttaa kestävää kehitystä yleisesti.
Kenelle: Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat olleet korkeakoulujen ja kaupunkien suunnittelijat ja kehittäjät. Yhteiskehittämisessä on vahvasti mukana myös eri asianosaisia kuten korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa, rakennuttajia ja kiintestöjen omistajia, yrityksiä, paikallisia asukkaita sekä muotoilun ammattilaisia. 

Aiemmin toteutetut kehittämishankkeet

BalticSatApps – Speeding up Copernicus-based innovation in Baltic Sea Region

Eurooppalainen Copernicus-ohjelma tarjoaa avointa ja ilmaista kaukokartoitusdataa, jonka avulla voidaan esimerkiksi tehdä näkyväksi erilaisia maapalloon vaikuttavia ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta ja kaupungistumista. Turun yliopiston koordinoimassa kolmevuotisessa BalticSatApps-projektissa keskityttiin kehittämään uusia innovaatioita, jotka perustuvat tähän dataan. Projektissa tuettiin ja katettiin koko uuden palvelun tai sovelluksen kehitysketju aina tarpeiden selvittämisestä ratkaisuun saakka ja siitä edelleen kaupallistamiseen. Projektia toteutettiin tiiviissä yhteistyössä virolaisten, suomalaisten, puolalaisten, venäläisten sekä ruotsalaisten partnerien kanssa.

Copernics-ohjelman satelliittidatan hyödyntämistä ja kaupallistamista edistävä BalticSatApps-projekti käynnistettiin lähestymällä kaukokartoitusdatan käyttäjiä ja kehittäjiä. Tulokset osoittivat, että maa- ja merialueet sekä ilmastonmuutos ovat eniten kysyttyjä sovellusaloja kaukokartoitusdatan käyttäjien taholta.

Alkuvaiheen tulosten pohjalta projektissa edettiin seuraavaksi toteuttamaan kaukokartoitusdataan pohjautuvia innovaatiokilpailuja ja hackathoneja. Samanaikaisesti hankkeessa kehitettiin alalle omaa kiihdytysohjelmaa, jota pilotoitiin ensimmäistä kertaa Virossa, Puolassa ja Suomessa heti ensimmäisten hackathonien jälkeen. Tämän jälkeen hanke jatkoi innovaatiokilpailujen ja hackathonien järjestämistä, ja kiihdytysohjelma pidettiin toisen kerran. Kiihdytysohjelmien ansiosta projekti on vaikuttanut kymmenen uuden startup-yrityksen syntymiseen ja tukenut niitä satelliittidatan kaupallistamisessa.

Projekti on myös lisännyt yhteistyötä kaukokartoitusdatan hyödyntämisessä Venäjän kanssa. Tiedotus- ja koulutustapahtumien järjestämisen lisäksi hankkeessa kehitettiin venäläinen Copernicus-datarajapinta. Rajapinta yhdistää Copernicuksen ja venäläiset satelliittidatalähteet, ja kuka tahansa voi testata rajapintaa projektin kotisivuilta saatavien käyttöohjeiden avulla. 

Toteuttajat
Tarton Observatorio (Tarton yliopisto, EE), Tarton tiedepuisto (EE), Suomen Ilmatieteen laitos (FI), Turun tiedepuisto (FI), Turun yliopisto (koordinaattori, FI), Krakovan teknillinen yliopisto (PL), Krakovan teknologiapuisto (PL), Eurooppa–Venäjän Inno-kumppanuusohjelma (RU), Pietarin Tieto- ja analysointikeskus (RU) ja Ruotsin avaruushallinto (SE).  

Turun yliopiston Brahea-keskus koordinoi hanketta. Sen lisäksi Turun yliopistosta olivat mukana Tulevaisuuden teknologioiden laitos ja Maantieteen ja geologian laitos.

Toteutusaika
1.10.2017–31.3.2021 

Rahoitus
Baltic Sea Region -ohjelma 2014–2020, Russian Federation; European Neighbourhood Instrument, Varsinais-Suomen liitto ja Turun yliopisto

Lisätietoa: Tuomas Ranti / Johanna Aaltonen / balticsatapps.eu

Turun yliopiston mediatiedotteet ja uutiset:

 

Pyhän Olavin mannerreitti

Pyhän Olavin mannerreitti on Suomeen rakentuva pyhiinvaellusreitti. Yhdessä Pyhän Olavin merireitin kanssa mannerreitti sekä laajentaa pohjoismaisen reitistön Suomeen että kytkee maan osaksi eurooppalaista kulttuurireitistöä. Tulevaisuudessa Olavin reitistöä pitkin voi kulkea Novgorodista Venäjältä Trondheimiin Norjaan.

Turun ja Savonlinnan yhdistävä mannerreitti kulkee kahdeksan Leader-alueen kautta runkopisteinään kahden Pyhän Olavin kirkkoa: Varsin Hyvä ry, V-S Jokivarsikumppanit ry, Ravakka ry, Karhuseutu ry, Joutsentenreitti ry, Päijänne-Leader ry, Veej´jakaja ry ja Linnaseutu ry sekä Lemun, Yläneen, Kalannnin, Lappin, Ulvilan, Tyrvään, Kalvolan ja Sysmän kirkot.

Aluetapaamissa hahmotellaan ehdotus runkoreitiksi sekä käynnistetään palvelutuotteistaminen sekä Olavin kirkkojen yhteyteen että reittiosuuksia ja koko reittiä ajatellen. Sen lisäksi avataan ja käydään keskustelua sekä koekuljetaan osuuksia. Merkintäsuunnitelma hyväksytetään tienomistajilla ja sen jälkeen koko reitti Association of St Olav´s Ways -kattojärjestöllä. 

Paikallistasolla ensisijaisena kohderyhmänä ja yhteistyötahoina ovat reitin varren kunnat, seurakunnat, yrittäjät, yhdistykset, asukkaat, kehittäjät ja muut alan aktiivit. Kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyötahoina ovat matkailualan toimijat, reitistötoimijat, kirkko, maaseudun kehittäjät ja muut teemaan liittyvät hankkeet. Markkinointia ajatellen kohderyhmänä ovat eurooppalaiset ja kotimaiset vaellusmatkaajat ja itsensä etsijät. 

Toteuttaja
Turun yliopiston Brahea-keskus (FI)

Toteutusaika
1.9.2017–31.12.2019

Rahoitus
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Lisätietoa: Sami Tantarimäki / Heli Brander / pyhanolavinmannerreitti.fi

 

Baltic Urban Lab - Integrated Planning and Partnership Model for Brownfield Regeneration

Yhdessä parempaa kaupunkiympäristöä - Baltic Urban Lab -projektissa mallinnettiin urbaanien brownfield-alueiden käyttöä ja yhteiskehittämistä sekä testattiin uusia yhteistyömalleja ja osallistamismenetelmiä Turussa (FI), Tallinnassa (EE), Norrköpingissä (SE) ja Riiassa (LV). Brownfield-alueella tarkoitetaan ensisijaisesti käytöstä poistunutta teollisuusaluetta, mutta monesti laajemmin ymmärrettynä muitakin uusiokäyttöä tarvitsevia alueita. Turun yliopisto vastasi projektissa kaupunkipilottien vertaisarvioinnista, niiden tulosten koonnista ja yleisempien jatkosuositusten antamisesta sekä kaupunkisuunnittelijoiden ja -kehittäjien osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen liittyvistä työpajoista ja webinaareista.

Toteuttajat
Itämeren kaupunkien liiton kestävien kaupunkien komissio, Turun kaupunki (FI), Nordregio (SE), Norrköpingin kaupunki (SE), Riian kaupunki (LV), Tallinnan kaupunki (EE), Turun kaupunki (FI) ja Turun yliopisto (FI).

Toteutusaika
1.10.2015–31.12.2018 

Rahoitus
Central Baltic -ohjelma 2014–2020, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto

Lisätietoa: Johanna Aaltonen  / balticurbanlab.eu

BUL rahoittajat

 

Live Baltic Campus - Campus Areas as Labs for Participative Urban Design 

Live Baltic Campus -projektissa muotoiluajattelu ja -menetelmät valjastettiin kaupunkisuunnittelun käyttöön. Mukana oli kuusi korkeakoulua ja aluetta Itämeren ympärillä. Mukana olevat korkeakoulut toteuttivat hankkeen aikana oman kampuskehityspilottinsa, joissa palvelumuotoiluprosessi ja päätöksentekoprosessi yhdistettiin käyttäjälähtöisesti ja tosielämän ympäristössä. Kuusi eri case-tapausta (Turku, Helsinki, Uppsala, Tukholma, Riika ja Tartto) tarjosi erinomaiset puitteet alueiden kilpailukyvyn vahvistamiselle ja tiedonvaihdolle. Tuloksena syntyi käytännössä testattuja suunnitelmia kampusten kehittämiselle yhteistoiminnallisesti eri toimijoiden (kaupungit, elinkeinoelämä, muut korkeakoulut) kanssa. Turun pilotissa selvitettiin, miten kampusaluetta voitaisiin kehittää kokonaisuutena erityisesti palvelujen näkökulmasta ja eri toimijoiden yhteistyönä. 

Toteuttajat
Helsingin kaupunki (FI), Helsinki Metropolia Ammattikorkeakoulu (FI), Riga Planning Region (LV), Latvian yliopisto (LV), Tarton yliopisto (EE), Turun yliopisto (FI), Uppsalan yliopisto (SE) ja Tukholman yliopisto (SE).

Toteutusaika
1.10.2015–31.3.2018 

Rahoitus
Central Baltic -ohjelma 2014–2020, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto

Lisätietoa: Johanna Aaltonen / livebalticcampus.eu

LBC rahoittajat