Tutkimus kansatieteen oppiaineessa

Kansatieteen tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote. Tutkimuskohteet vaihtelevat paikallisista arjen ilmiöistä nykyisen globaalin ja erityisesti eurooppalaisen murroksen piirteisiin.

Kansatieteellinen tutkimus kohdistuu paikalliseen kulttuureihin ja arjen ilmiöihin, mutta huomioi ja osoittaa myös ajassa tapahtuvia muutoksia ja murroksia. Kansatieteen tutkimushankkeet hyödyntävät yleensä monitieteisiä näkökulmia ja ovat vahvasti sidoksissa yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Aineistonhankinnalle on luonteenomaista etnografinen kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistoaineistojen käyttö. Osallistavuus ja soveltavuus ovat usein kiinteä osa kansatieteellistä tutkimusta. Kansatieteen kenttätyöaineistot tallennetaan Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon.

Kansatieteen oppiaineessa tutkimusta ja opetusta integroidaan toisiinsa. Oppiaineella on myös vakiintuneita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. 

Tyypillisiä tutkimusteemoja ovat:

  • monipaikkainen arki
  • tila ja paikka; käsitteet ja muutokset
  • monikulttuuriset prosessit ja etnisyys 
  • aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö
  • urbaani kaupunkikulttuuri
  • maaseutu ja maaseudun murros
  • muutokset ja murrokset: esim. ympäristö ja teknologia
  • matkailun muodot ja muutokset 
  • monilajinen etnologia ja eläinten toimijuus 
  • lapsuus ja nuoruus, perhe ja sukupuoli
  • muistiorganisaatioiden toiminta ja kokoelmat
  • Kansatieteen oppiaineen yhteydessä toimii nuorisotyön tallentaja Nuoperi joka on kerännyt ja tallentanut suomalaiseen nuorisotyöhön liittyvää muistitietoa ja aineistoa vuodesta 2002 lähtien. Nuoperi toimii opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Tutkimushankkeitamme

Untsho 2.0. Miltä marilaisten naisten arki näyttäytyy 15 vuoden kuluttua kenttätöiden jälkeen?

Tutkimuksessa palataan kentälle. Tarkoituksena on tutkia marilaisten naisten arkea 15 vuoden takaisessa kenttätyökohteessa Untshon kylässä Marin tasavallassa. Tutkimuskysymyksiä ovat mm. Untshon kylän ja kyläläisten tuona aikana kokemat muutokset. Mitä tapahtuu kylälle sen jälkeen, kun tutkijat ovat jättäneet kylän kirjoittaakseen sieltä saamaansa aineistoa artikkeleiksi, opinnäytteiksi ja kirjoiksi? Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, mitä kenttätyökohteena oleminen on Untsholle ja kyläläisille merkinnyt ja miten he ovat mahdollisesti voineet hyödyntää tätä kokemusta. Etnografisin kenttätöin tehty tutkimus kuuluu yhteiskuntaetnologiaan. Tutkimusaineisto luodaan vuorovaikutuksessa yhdessä kentän kanssa. Kanssatutkijana on maisteri Larisa Kalasnikova Joshkar-Olasta. Tutkimus toteutetaan vuosina 2019-2020 ja se on saanut rahoituksen Albert Hämäläisen rahastosta.

Lisätietoja: Helena Ruotsala

Nomadeja ja talonpoikia

Hanke toteutetaan yhteistyössä unkarilaisen Szegedin yliopiston tutkijoiden kanssa. Hankkeessa tutkitaan unkarilaisten kulttuuriperintökohteiden toimintastrategioita. Siinä myös mietitään, mikä on historiallisen symboliikan käyttövoima ja mitä kulttuuriperintökohteista haetaan 2010-luvulla. Hankkeen päättää monitieteinen seminaari unkarilaisuuden symbolisesta esittämisestä ennen ja nyt.

Hankkeen seminaari Nomads, Peasants and More 7.5.2019 Szeged, Unkari

Rahoittaja: Koneen Säätiö (2017–2019)

Lisätietoja: Hanneleena Hieta

IT 100: sata vuotta Ilmar Talven syntymästä

Kansatieteen oppiaine järjestää ”The Legacies of Professor Ilmar Talve” -kansainvälisen seminaarin 6.–7.9.2019. Seminaariin liittyen toteutetaan myös tutkimushanke, jossa tarkastellaan professori Ilmar Talven merkitystä ja uraa kansatieteessä kolmesta lähtökohdasta: 1) pretalvelainen vaihe Turussa (FT Hanneleena Hieta), 2) kaupunkikokemuksen ja -diskurssin vaikutus kohdehenkilöön (FL Timo J. Virtanen) sekä 3) Talven rooli humanistista ihmistiedettä edustavana yliopiston hallintohenkilönä ja oppituolin haltijana (FM Maija Mäki). Tutkimus tähtää vuonna 2019 ilmestyvään verkkojulkaisuun ja -näyttelyyn sekä sitä tukevaan kurssityöskentelyyn. Tutkimusta on rahoittanut Seurasaarisäätiö.

Lisätietoja: Timo J. Virtanen

> Seminaarin verkkosivusto

Tuorlan observatorion muistitietohanke

Tutkimushankkeessa on luetteloitu Tuorlan observatorion vanhaa esineistöä ja tehty muistitietohaastatteluja kesän 2018 aikana. Hankkeessa dokumentoitiin myös Tuorlan alueen historiallisia rakennuksia ja esineistöä asetettiin näytteille Tuorlan Tiedekeskuksen tiloihin. Hanketta on rahoitettu rehtorin Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselle myönnetystä projektirahasta, joka on tarkoitettu kansallisesti merkittävien, sekä fyysisten että digitaalisten tutkimusaineistojen järjestämiseen ja ylläpitoon. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta.

Lisätietoja: Maija Mäki 

Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040

Tutkimushanke keskittyi ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen suomalaisessa yhteiskunnassa teollisella ja jälkiteollisella ajalla vuosina 1890–2040. Tarkastelukohteena olivat empiiriset tapaustutkimukset, joissa esille nousivat erityisesti kaupunkilemmikit, avustajaeläinten merkitys tulevaisuudessa, suomalaisten ikonisten villieläinten toimijuus sekä susien, koirien ja porojen välinen vuorovaikutus. Tutkimushanke edustaa humanistista eläintutkimusta. Hankkeen tehtävänä on ollut luoda keinoja tutkia eläimen toimijuutta lähteiden ihmiskeskeisyydestä huolimatta.

Suomen Akatemian hanke toteutettiin Turun yliopiston kansatieteen ja yleisen historian oppiaineissa 2014–2018.

Lisätietoja: Helena Ruotsala

> Hankkeen verkkosivusto

Lempiäisten sukututkimusprojekti suvun jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoista

Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Lempiäisten sukuseuran kanssa vuosina 2014–2017. Muistitietohankkeessa tallennettiin henkilökohtaisia muistoja yksilöhaastatteluilla sekä kollektiivista ja omaelämänkerrallista muistelua ryhmähaastattelujen ja visuaalisen muistelun avulla. Lisäksi käytössä oli suvun jäsenille suunnattu digitaalinen kysely. Tutkimushanke integroitiin opetukseen, jolloin suvun jäseniä koonneilla haastattelupäivillä haastattelut toteutettiin opiskelijavoimin. Tallennetuista muistoista koottiin kirja Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja (toim. Niina Koskihaara & Maija Mäki). 

Lisätietoja: Maija Mäki

Rajoilla pyöräily. Etnologinen vertaileva tutkimus identiteetin, rajojen ja pyöräilytottumusten rakentumisesta kolmella eurooppalaisella raja-alueella

Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään ihmisen ja pyörän välisen vuorovaikutuksen merkitystä arkielämän liikkumiselle ja identiteettien konstruoitumiselle. Tutkimus oli käynnissä 2015–2017. Vertailevan etnografisen tutkimuksen kohteena oli kolme raja-aluetta: Pommern, Saaristomeri-Ahvenanmaa ja Tornionjokilaakso, kukin erityisine luonnon, sosiaalisine, poliittisine ja kulttuurisine rajoineen. Kohderyhminä olivat harrastepyöräilijät, työ- ja kauppamatkalaiset, sekä matkailijat. Etnologinen tutkimus rakentui tutkijan omaa kokemuksellisuutta korostaviin kenttätöihin kullakin raja-alueella sekä yhteistyöhön paikallisten partnerien kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ja kehitettiin rajoilla pyöräilyä myös kenttätyön metodologian näkökulmasta. Aineistona olivat erityisesti osallistuvan havainnoinnin materiaalit ja haastattelut. Tutkimus hyödynsi myös uusia elektronisia GPS-teknologiaan perustuvia aineistoja.

Lisätietoja: Karri Kiiskinen

Elämää rajalla. Tutkimus ylirajaisesta arjesta ja identiteeteistä Tornio-Haaparannan kaksoiskaupungissa

Suomen Akatemian tutkimushankkeessa on tutkittu ihmisten ylirajaista arkea, kulttuurin käytänteitä, paikan ja rajan suhteita ja merkityksiä. Tutkimushanke toteutettiin 2009–2014. Hankkeella oli kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Ruotsista, Sveitsistä, Saksasta ja Pohjois-Irlannista.

Lisätietoja: Helena Ruotsala

Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista kuntalaisen näkökulmasta

Tutkimushankkeessa pureuduttiin kuntalaisten näkökulmasta kuntarakenneuudistuksen tuomiin muutoksiin ja vaikutuksiin. Hanke koostui kolmesta osatutkimuksesta, joissa kuntarakenteen muutoksia tarkasteltiin erityisesti kulttuurisena ja paikallisena ilmiönä. Paikallisiin liitosprosesseihin liittyvä tutkimushanke avasi kuntalaisten mielikuvien ja käsitysten tarkastelun kautta inhimillisen ja kulttuurisen näkökulman laajemman kuntasuunnittelun ja kunnallisen päätöksenteon apuvälineeksi. Tutkimushanketta rahoitti Koneen Säätiö 2013–2017. 

Lisätietoja: Helena Ruotsala

Sukupuolittuneet tilat ja paikat

Tutkimushankkeessa tehtiin kenttätöitä vuosina 2002 ja 2003 Keski-Venäjällä, Marin tasavallan Untshon kylässä. Tämän kansatieteen opetukseen integroidun kenttätyöprojektin teemana oli miten modernisaatio on vaikuttanut naisten arkeen toisen maailmansodan jälkeen. Samaan teemaan liittyy tutkimusverkosto Gendered Rural Spaces, joka on toiminut vuodesta 2005 lähtien. Ryhmän jäsenten tutkimusaiheet liittyvät maaseutuun ja sukupuoleen. Tutkimusta rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto ja Albert Hämäläisen rahasto sekä Koneen Säätiö.

Gendered Rural Spaces, toim. Pia Olsson & Helena Ruotsala (2009)

Lisätietoja: Helena Ruotsala

Vankilat murroksessa: etnologinen näkökulma vankilayhteisöjen muutokseen

Tutkimushankkeen kohteina ovat olleet Turun Kakolanmäen kolme vankilaa sekä Lappeenrannan Konnunsuon vuonna 2011 lakkautettu vankila. Tutkimusta on tehty jo vuodesta 2008 alkaen ulkopuolisen projektirahoituksen turvin. Tutkimushankkeessa on selvitetty yksilölähtöisesti vankiloiden henkilökunnan selviytymistä työyhteisön ja työpaikan murrostilanteissa. Hanke hyödynsi osaltaan myös tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Tutkija Marja-Liisa Räisänen valmistelee hankkeen aineistoista väitöskirjaa. Tutkimusjohtajana on toiminut FT Jussi Lehtonen.

Kirjakaupoissa on myynnissä hankkeen aikana tehty kirja Harri Hakamäki, Kakolan vankila 1853–2007, toim. Jussi Lehtonen.

Lisätietoja: Timo J. Virtanen

Kerrottu ja koettu Turku

Kerrottu ja koettu Turku -hanke rakentui Aurajoen kulttuuriympäristö ja Naisten kaupunki -teemoille. Aurajoen ympäristön arkipäivän kokemuksia kerättiin muistitietohaastatteluilla liikkuvan Muistihuoneen avulla. Naisten historiaan pureuduttiin muistelutyöpajojen ja opintopiirien avulla. Aineistot tallennettiin Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon. Hanke oli osa Turun kaupungin kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Hankkeesta vastasi Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.

Lisätietoja: Helena Ruotsala ja Timo J. Virtanen

Opiskelijaprojektit

Arjen teknologiat: 100 vuotta mennyttä ja tulevaa

Arjen teknologiat -hanke oli osa Suomi 100 -ohjelmaa vuonna 2017. Hankkeen nettisivut esittelevät kansatieteellistä tutkimusta sekä välittävät tietoa ja tunnelmia arkielämämme tutuista teknologioista. Erityisesti koululaisille ja opiskelijoille suunnatut sivut tuovat esille niin leikkimiseen ja syömiseen kuin työntekoon ja liikkumiseenkin liittyviä muutoksia — historiassa, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Sivujen sisällöntuottamiseen osallistuivat niin kansatieteen henkilökunta ja tutkijat kuin myös opiskelijat. Hankkeessa tehtiin myös useita kouluvierailuja.

> Hankkeen verkkosivusto

Matkailun teemaseminaari Culture Walk

Matkailun teemaseminaari toteutettiin keväällä 2017. Opintojakson aikana opiskelijat tuottivat Culture Walk toiminnallisen kävelyreitin Visit Turulle. Opiskelijat valitsivat epätavallisia turkulaisia kohteita Food Walk ja Museum Walk -kohteiden lähettyviltä. Culture Walk jaettiin viiteen eri reittiin, jossa kussakin on kolme eri kohdetta. Jokaiseen kohteeseen kehitettiin myös vinkki, mitä siellä kannattaa tehdä ja mihin kiinnittää huomiota. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat myös Visit Turun sivuilla olevat videot kävelyreittien kohteista. Opintojakso palkittiin yliopiston Intoa! yrittäjyystekokilpailussa. 

Lisätietoja: Maija Mäki

> Culture Walk -konsepti

Salakuljetus-teemaseminaari

Salakuljetus -teemaseminaari toteutettiin keväällä 2015. Opintojakson aikana opiskelijat tuottivat salakuljetusaiheisen verkkonäyttelyn ja perehtyivät kulttuurintutkimuksen näkökulmiin salakuljetuksesta. Salakuljetusta kulttuurintutkimuksen näkökulmasta (erit. ylirajaisuuden tematiikka), jossa korostuivat muun muassa kansanomainen oikeuskäytäntö, kulttuuriperintö ja globaali rikollisuus. Tavoitteena oli siis paitsi sisällöllisesti tutustua salakuljetuksen kulttuurisiin ulottuvuuksiin, myös käytännössä oppia työstämään ja rakentamaan verkkonäyttelyä työryhmän jäsenenä.

Lisätietoja: Helena Ruotsala ja Maija Mäki

> Verkkonäyttelysivusto

Kansatieteen järjestämät seminaarit

Folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen uusimmat julkaisut