Tutkimus yleisen historian oppiaineessa

Yleisen historian tutkimus on lähtökohtaisesti kansainvälistä ja ylirajaista. Vahvuutemme on monipuolinen Euroopan ja muun maailman historian tuntemus, joka auttaa ymmärtämään globalisoitumista ja eurooppalaisen maailman suhdetta muihin kulttuureihin. Myös suomalaisten yhteydet maailmalle ovat tutkimusteemojamme.

Tutkimuksen painopistealueet:

  • Yleinen historia tarkastelee kansainvälisyyttä, liikkuvuutta ja vuorovaikutusta korostaen ilmiöiden kansalliset rajat ylittävää luonnetta. Oppiaineessa on tutkittu pitkään muuttoliikkeitä sekä matkailun muotoja tutkimusmatkailusta opintomatkoihin ja turismiin. Monikulttuurisuus on ajankohtainen esimerkki tutkittavasta ilmiöstä, jolla on pitkät historialliset juuret. Myös suomalaisten liikkuvuus maailmalla on keskeisiä tutkimusteemojamme.
  • Yleinen historia tutkii tiedon tuottamisen sekä maailman hahmottamisen, selittämisen ja tulkitsemisen historiaa. Kiinnostuksen kohteena ovat esimerkiksi eurooppalaisen ja muun maailman välinen vuorovaikutus ja tiedon rakentumisen prosessit. Tutkimme tiedon tuottamisen ja soveltamisen käytäntöjä liittyen esimerkiksi tutkimusmatkoihin, kirjalliseen kulttuuriin, tieteen ja tekniikan historiaan, museoihin ja näyttelyihin sekä populaarikulttuuriin.
  • Yleisen historian tutkimuskohteena on ihmisen ympäristösuhde, eläimet ja meret. Ilmastonmuutoksen ja eliölajien joukkotuhon aikakautena historiantutkimus irtautuu puhtaasti ihmiskeskeisistä näkökulmista ja tutkimusteemoista. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus ihmisen ja hänen ympäristönsä jatkuvasta vuorovaikutuksesta, jossa niin elollinen kuin eloton luonto sekä rakennettu materiaalinen ja esineellinen ympäristö ovat oleellinen osa historiaa.

Tutkimushankkeet

Ihmisten ja eläinten yhteinen historia

Viime aikoihin saakka historiantutkimus on keskittynyt lähes yksinomaan ihmiseen. Eläimet on mainittu lähinnä ihmisen kuvittelun tai toiminnan kohteina, ei elävinä subjekteina. Eläinhistoria avaa uuden näkökulman, minkä jälkeen keskittyminen ainoastaan ihmisen historiaan tuntuu perusteettomalta ja kapea-alaiselta.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke ”Eläinten toimijuus yhteiskunnassa. Näkökulmia Suomesta 1890–2040” keskittyi eläinhistorian tutkimukseen vuosina 2014–2018 tarkastelemalla niin villien kuin kesyjen eläinten merkitystä yhteiskunnassa. Hankkeessa tarkasteltiin villieläinten kuten merikotkan ja joutsenen roolia luonnontieteen ja luonnonsuojelun kehityksessä sekä sutta poronhoitoalueella. Kesyistä eläimistä tarkastelunkohteena ovat olleet erityisesti kissat ja koirat seuraeläiminä sekä erilajiset avustajaeläimet. Yleisen historian ja kansatieteen oppiaineiden toteuttamassa hankkeessa oleellista oli empiirisen tutkimuksen lisäksi pohtia metodologisia ja teoreettisia kysymyksiä siitä, miten eläimiä on mahdollista tutkia ihmistieteissä ja millaisia käsitteellisiä haasteita tutkimukseen sisältyy. Yleisessä historiassa jatketaan hankkeen päätyttyäkin eläinhistorian tutkimusta. Tutkimuskohteena on muun muassa eläinten teollinen hyödyntäminen kestämättömän kehityksen näkökulmasta.

Lisätietoja: Taina Syrjämaa

Kansainvälinen 1800-luvun Turku

Hanke jäljittää ihmisten, tavaroiden ja ideoiden liikkuvuutta ja ylirajaista vuorovaikutusta. Se tutkii 1800-luvun Turkua kansainvälisenä kaupunkina, jossa elämään vaikuttivat yhä enemmän muualta tulleet vaikutteet.

Vaikka Turku menetti 1800-luvulla asemansa Suomen tärkeimpänä kaupunkina, siellä luotiin talouden ja kulttuuriin välityksellä tiiviit yhteydet Eurooppaan ja muualle maailmaan. Kaupungin suhteet Tukholman alueeseen säilyivät vahvoina, mutta niiden lisäksi kontaktit Isoon-Britanniaan ja Itämeren alueeseen tiivistyivät. Turun menestys esimerkiksi tupakka- ja koneteollisuuden, laivanrakennuksen ja vakuutusmarkkinoiden alueella loi paljon kontakteja, joita hyödynnettiin myös kulttuuria ja sivistystointa kehitettäessä.

Hanke käynnistyi 2016–2017 Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoituksella. Sitä on tehty yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa kartoittaen esimerkiksi yksityisomistuksessa olevaa aineistoa, jota on myös digitoitu ja siten avattu laajempaan käyttöön. 

Lisätietoja: Taina Syrjämaa, Janne Tunturi

> Hankkeeseen voi tutustua sen verkkosivustolla

Kolonialismin historian tutkijaryhmä

Tutkijaryhmä tarkastelee kolonialismin historiaa eri aikoina ja eri paikoissa. Erityishuomion kohteena on Suomen ja suomalaisten suhde kolonialismiin 1800-1900-luvuilla. Ryhmän tutkijat tarkastelevat mm. suomalaisen lähetystyön historiaa siirtomaissa, kolonialismiin kytkeytyvää esinekeruuta ja näyttelytoimintaa sekä siirtomaa-aikaan ja sen purkautumiseen liittyvää kaunokirjallisuutta. Olemme kiinnostuneita kulttuurien välisten kohtaamisten historiasta, rotukäsitysten muotoutumisesta sekä yleisemmin tiedon muodostumisen prosesseista ja niiden myötä syntyneistä kuvastoista.


Lisätietoja: Leila Koivunen, Raita Merivirta

Linkki: https://utuhicorg.wordpress.com/

Lajienvälisen hoivan maisemat: ihmisen ja eläimen välinen raja eläintenhoidon käytännöissä

Hankkeessa tutkitaan ihmisten ja eläinten välistä hoivaa 2000-luvun Suomessa: eläinten jokapäiväisen hoidon käytäntöjä sekä ihmisten ja eläinten suhteita. Näkökulma on tilallinen, ja tutkimuksen kohteina ovat esimerkiksi poliisikoirien ja -hevosten pitopaikat, ratsastuskoulut sekä eläimiä työssään käyttävät perhekodit. Hankkeessa tutkitaan myös lemmikkien hoivaa sekä kansainvälistä rescue-toimintaa. Hankkeessa kysytään muun muassa, mitä pidetään hyvänä hoitona sekä mikä merkitys on sillä, kuka eläintä hoitaa ja miten hyvin hän sen tuntee. Keskiössä on erilaisten tilojen sekä sosiaalisten suhteiden – myös monilajisten – merkitys eläintenhoidon käytäntöjen muodostumisessa. Hankkeessa tarkastellaan myös sitä, miten ihmisen ja eläimen rajaa tulkitaan käytännön tilanteissa. Mukana on tilanteita, joissa hoiva on molemminpuolista ja myös eläimeltä odotetaan hoivaa, joko eläimen työroolin vuoksi tai siksi, että sen koetaan antavan hoivaa ihmiselle omaehtoisesti. Aineistoina hankkeessa käytetään haastatteluja sekä erilaisia verkkoaineistoja kuten blogeja.

Hanke on Suomen Akatemian vuosina 2018–2023 rahoittama akatemiatutkijahanke, jossa toimii tutkijana dosentti Nora Schuurman.

Hankkeen verkkosivut

Megatapahtumien politiikka. Tutkimus Neuvostoliiton kulttuuridiplomatiasta 1960–80-luvuilla

Projektissa tarkastellaan kulttuuridiplomatian merkitystä Neuvostoliiton ulkopolitiikassa megatapahtumien isännöinnin näkökulmasta 1960–80-luvuilla. Kuten viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, kylmä sota oli asevarustelun ja talouskilpailun ohella kamppailua kulttuurisesta paremmuudesta. Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka Neuvostoliiton poliittinen johto ymmärsi kulttuuridiplomatian merkityksen järjestelmien välisessä kilpailussa. Mihin megatapahtumien, kuten olympialaisten ja maailmannäyttelyjen, isännöinnillä pyrittiin ja paljonko niihin oltiin valmiita investoimaan? Megatapahtumien isännöintiin liittyvän politiikan tarkastelu valottaa Neuvostoliiton suhdetta kulttuuriseen globalisaatioon ja läntiseen kulttuuriperintöön kylmän sodan aikana. Neuvostoliiton kulttuuridiplomatian historia auttaa meitä ymmärtämään neuvostoajan perintöä nyky-Venäjän kulttuuridiplomatiassa sekä asettaa Venäjän viimeaikaisen megatapahtumien buumin laajempaan historialliseen kontekstiinsa.

Rahoitus: Suomen Akatemia (2017–2020)

Lisätietoja: Pia Koivunen

Puhuvat koneet. Elektroninen ihmisääni tunteiden ja itseymmärryksen tulkkina 1960–2020

Hanke tutkii tieteen ja taiteen keinoin ihmisen ja koneen vuorovaikutusta inhimillisen äänen ja puheen näkökulmasta. Tutkijat ja taiteilijat kysyvät, miten kulttuuriset käsitykset ihmisen ja koneen välisestä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta ovat muuttuneet viimeisten 60 vuoden aikana ja miten äänen ja puheen merkitys on noussut yhä tärkeämmäksi tekoälysovellusten ja kommunikoivien robottien kehitystyön edetessä. Hankkeessa teemaa tutkitaan niin media- ja informaatiotutkimuksen, kulttuurihistorian, tekniikan historian, taiteentutkimuksen kuin populaarikulttuurin tutkimuksenkin välinein. Projektin keskeisiä tutkimusongelmia ovat kysymykset tekoälyn ja robotiikan kehityksen taustalla vaikuttaneista käsityksistä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta, koneellisen puheen tuottaman vierauden tunteen synnystä ja tämän kokemuksen merkityksistä ja historiallisista konteksteista. Hankkeen tutkijat kysyvät, miten koneellisen äänen kautta populaarikulttuurissa ja taiteessa on käsitelty ihmisen ja koneen vuorovaikutusta, ihmisyyttä erotuksena koneellisuudesta sekä tulevaisuuden odotuksia, toiveita ja pelkoja. Hankkeen tulokset esitellään tieteellisissä julkaisuissa, yleisötapahtumissa ja tieteellisissä konferensseissa sekä taiteellisena työnä ja teoksina. Taiteellisen ohjelman kautta hankkeen jäsenet ja yhteistyökumppanit tuovat yleisön kuultaviksi tutkimusaineistoja ja puhuvia laitteita sekä laajan yleisön koettavaksi esimerkiksi suomalaista konepuhetta, konerunoutta ja konelaulua kuuden vuosikymmenen ajalta. 

Hankkeen tutkijat: Pertti Grönholm (vastuullinen johtaja), Tanja Sihvonen, Kimi Kärki, Tiina Männistö-Funk ja Petri Kuljuntausta.

Rahoittaja: Koneen Säätiö (2018–2022). 

Lisätietoja: Pertti Grönholm

> Hankkeen verkkosivusto

Tiedepiiri

Yleisen historian oppiaineessa vuodesta 2012 toiminut Tiedepiiri edistää tiedon ja tieteen historian opetusta ja tutkimusta sekä paikallisesti että kansallisesti. Se järjestää perustutkinto-opiskelijoille suunnattuja vaihtuvateemaisia luentoja. Lisäksi se järjestää seminaaria, joka kokoaa yhteen tiedon ja tieteen historiasta kiinnostuneita tutkijoita yli tieteenalarajojen.

Tieteen ja tiedon historian tutkimuskenttä on laaja. Se kattaa yksittäisten akateemisten tieteenalojen kehityskulut. Toisaalta tutkimuksen kohteena ovat tiedon muodostumisen, välittymisen ja tieteellisen toimijuuden prosessit. Alan tutkimus auttaa ymmärtämään nykyisten tietorakenteiden historiaa ja siten havainnoimaan esimerkiksi ilmastonmuutosta tai muita nykypäivän ilmiöitä koskevan tiedon muodostumista. Tieteen historia tekee näkyväksi tiedon relatiivisuuden: sen jatkuvan muuttuvuuden ja kytkeytymisen ympäröivän yhteiskuntaan. Tieteen historian kiinnostuksen kohteena ovat myös tiedon vääristelyyn ja sen välineellisyyteen liittyvät kysymykset sekä päättyneet polut tieteessä.

Lisätietoja: Leila Koivunen

> Hankkeen verkkosivusto

Yleisen ja kulttuurihistorian uusimmat julkaisut