Yleistä erikoistumiskoulutuksista
Erikoistumiskoulutukset mahdollistuvat yliopistolain muutosten saattelemina.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema erikoistumiskoulutus tarjoaa työelämässä toimiville opettajille mahdollisuuden kouluttautua erityisasiantuntijaksi. Oman asiantuntijuuden kehittämisen lisäksi koulutus antaa valmiudet työyhteisölliseen ja alueelliseen kehittämiseen valitulla erityisasiantuntija-alueella.
Eduskunnan säätämä laki kaikkien alojen erikoistumiskoulutuksesta astui voimaan vuoden 2015 alussa. Erikoistumiskoulutus on tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle tuotu uusi koulutusmuoto, joka edistää työelämässä jo toimivien ammatillista kehittymistä.
Erikoistumiskoulutukset ovat työelämälähtöisiä ja valtakunnallisia. Niiden taustalla on koulutusta tarjoavien yliopistojen yhteinen sopimus sekä uudenlainen tapa edistää ja osoittaa työelämässä hankittua osaamista sekä monialaisen tiedon hyödyntäminen. Koulutusta järjestettäessä huomioidaan työelämän vaatimukset ja monimuotoisia menetelmiä sekä etäopetusta hyödynnetään osallistumista helpottamaan.
Erikoistumiskoulutus rakentuu työelämähankkeiden perustalle, jotka räätälöidään kunkin koulutukseen osallistuvan asiantuntijuustarpeen mukaan; hankkeiden kautta myös työyhteisöt osallistetaan koulutukseen. Koulutuksen jälkeen opettaja pystyy toimimaan omassa kunnassaan laaja-alaisesti, yli koulurajojen.
Erikoistumiskoulutusten myötä syntyy osaamiseen perustuva hierarkia, jonka kautta kouluja kohtaavat haasteet selvitetään nykyistä paremmin. Erityisasiantuntijuutta omaavat opettajat pystyvät ohjaamaan muita opettajia työyhteisöissä ja verkottuvat toistensa kanssa. Näin asiantuntijuuden kehittämistä tuetaan myös koulutuksen jälkeen. Tavoitteena on, että osaaminen kulkee sekä yliopistosta kouluihin että kouluista yliopistoihin. Opetusalaa vahvistetaan yliopistojen ja työelämän tiivistyvän yhteistyön kautta.
Koulujen viimeaikaiset osaamispaineet ovat kohdistuneet erityisesti yhteiskunnan digitalisoitumiseen, opettaja- ja oppilasyhteisöjen hyvinvointiin ja toimivuuteen sekä kulttuurien moninaistumisen myötä esille nouseviin mahdollisuuksiin, ongelmiin ja tarpeisiin.
Koulutuksen käynnistämisvaiheen aikana opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa koulutuksia niin, että niihin on mahdollista osallistua todellisia kustannuksia alhaisempia osallistumismaksuja maksaen. Koulutusmalli perustuu monikanavarahoitukseen, jossa rahoituksen kustannuksia katetaan useista eri lähteistä.