Koejakso

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn koejakso

Koejakson suorittaminen on osa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyä. Koejakson hyväksytty suoritus on edellytys lopullisen opinto-oikeuden saamiselle. Koejakson aikana seurataan erikoistujan osaamisen kehitystä ja motivoituneisuutta strukturoidun arviointilomakkeen avulla. Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

Koejakson tavoitteet

Koejakson tavoitteena on arvioida erikoistujan soveltuvuus erikoisalalle.

Koejakson myötä erikoistujalle on:

  • muodostunut kattava kuva erikoisalan sisällöstä, työtehtävistä, tavallisimmista toimenpiteistä ja vaatimuksista;
  • muodostunut käsitys omasta valmiudesta toimia alalla;
  • varmistunut kiinnostus ja motivaatio kouluttautua alalle.

Koejaksolla kouluttajat arvioivat erikoistujan: 

  • kiinnostusta hakea tietoa ja kehittää osaamistaan;
  • valmiuksia työskennellä erikoisalalle tyypillisissä tiimeissä ja työyhteisössä;
  • valmiuksia erikoisalalle tyypillisissä työtehtävissä ja toimenpiteissä;
  • suullisia ja kirjallisia vuorovaikutustaitoja niin potilaiden, omaisten kuin kollegojen sekä moniammatillisen tiimin kanssa kommunikoitaessa;
  • mahdollisia erityisosaamista ja paineensietokykyä suhteessa erikoisalan vaatimuksiin.

Koejakso antaa erikoistujalle mahdollisuuden tutustua alaan monipuolisesti ja kehittää erikoistumiskoulutuksen seuraavissa vaiheissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Huolellisesti suunniteltu koejakso luo pohjan erikoistumiskoulutuksen seuraavalle vaiheelle.

Koejakson hyväksytty suoritus on edellytys lopullisen opinto-oikeuden saamiselle, ja se luetaan osaksi varsinaista erikoistumiskoulutusta. Koejakson aikana seurataan erikoistujan osaamisen kehitystä ja motivoituneisuutta strukturoidun arviointilomakkeen avulla. Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

Koejakson suorittamisen käytäntö

Koejakson aloittaminen:

Opinto-oikeuden saatuaan jokainen erikoistuja vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan, sekä sen jälkeen loput erikoistumispaikat yliopistosairaalassa tai tiedekunnan hyväksymissä, laatukriteerit täyttävissä koulutuspaikoissa. Koulutuspaikassa on oltava sen erikisalan kouluttaja, jolle erikoistujan opinto-oikeus on myönnetty.

Määräaikainen opinto-oikeus on voimassa 2 vuotta. Koejakson pituus on 6 kuukautta. Tavoitteena on aloittaa koejakso mahdollisimman pian määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä, ja viimeistään 18 kk kuluttua. Koejakso tulee suorittaa kahden vuoden kuluessa määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä.

Turun yliopiston hyväksymät koulutuspaikat.

Koulutussopimus:

Koulutuspaikan kanssa tehdään henkilökohtainen koulutussopimus koejakson suorittamisesta. Sen allekirjoittaa koulutuspaikan lähikouluttaja ja erikoisalan vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Allekirjoitettu koulutussopimus toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon.

Aloituskeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuja laativat henkilökohtaisen tavoitteellisen suunnitelman ja sopivat koejakson tavoitteet. Erikoistuja saa tietoonsa hyväksytyn koejakson osaamistavoitteet.

Koejakson lomakkeet

Koejakson suorittaminen:

Koejakso suoritetaan ensisijaisesti yhtäjaksoisesti yhdessä paikassa. Se on sekä erikoistujan että koejaksosta vastaavien henkilöiden etujen mukaista, koska sitä kautta ehtii muodostua riittävän kattava kuva erikoistujan osaamisen karttumisesta.

Koejakson aikana työ erikoisalalla suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Mikäli työlle asetetut tavoitteet saavutetaan, se on mahdollista suorittaa myös osapäiväisenä. Osa-aikainen työ on kuitenkin oltava vähintään 50 % kokopäivätyöstä, eli vähintään 19,125h/vko kokopäivätyöstä. Vastaavasti koejakson suoritusaika pitenee. Osa-aikatyössä suoritettu koejakso on suoritettava kahden vuoden sisällä määräaikaisen opinto-oikeuden saamisesta.

Koulutuspaikat saavat erikoislääkärikoulutuksen koejaksoa suorittavista erityisvaltionosuutta (EVO) (poikkeuksena Työterveyshuolto).

Koejaksosta vastaavat henkilöt:

Koejakson suorittamisesta vastaavat erikoisalan vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö sekä lähikouluttaja ja lähiesimies tai kouluttajan valtuuttama(t) henkilö(t) koejakson suorituspaikasta. Mikäli lähikouluttaja ja lähiesimies koulutuspaikasta ovat sama henkilö, tulee hänen valtuuttaa lisäkseen toinen henkilö koejakson suorituspaikasta vastaamaan koejakson suorittamisesta. Koejaksosta vastaavat henkilöt allekirjoittavat erikoistujan henkilökohtaisen koulutussopimuksen.

Keskeytyssäännöt

Koejakson aikana sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä työstä vapautuksesta (ks. erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen pysyväismääräykset) voidaan koejakso keskeyttää tai siirtää. Koejakso tulee kuitenkin suorittaa kahden vuoden kuluessa määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä.

Jos aktiivivapaiden tai muiden yllämainittujen vapaiden määrä on poikkeuksellisen suuri, on erikoisalan vastuuhenkilön varmistuttava siitä, että koejakson edellyttämä arvio soveltuvuudesta voidaan tehdä.

Koejakson suorituspaikan vaihtaminen

Koejakson suorituspaikan vaihtaminen kesken koejakson on mahdollista ainoastaan poikkeustapauksissa ja vastuuhenkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön päätöksestä.  Tieto keskeytyneestä jaksosta toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon ja erikoisalan vastuuhenkilölle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle. Keskeytynyt koejakso arvioidaan jakson normaalin arviointikäytännön mukaisesti (ks. koejakson arviointi). Vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö päättää tapauskohtaisesti, miten koejakso jatkuu seuraavassa koejakson suorituspaikassa. Vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö arvioi, voidaanko keskeytyneellä koejaksolla suoritettua palvelua hyödyntää osaksi tai kokonaisuudessaan seuraavassa koejakson suorituspaikassa, vai alkaako koko 6 kk koejakso alusta.

Siirtohakijat

Siirtohakijoita ovat erikoisalan tai yliopiston vaihtajat, jotka ovat suorittaneet koejakson toiselle erikoisalalle tai samalle erikoisalalle toiseen yliopistoon. Suoritetun koejakson lisäksi siirtohakijalla saattaa olla myös erikoisalalla suoritettua työkokemusta.

Erikoisalan vaihtajat: Toiselle erikoisalalle tehtyä koejaksoa ei voida hyväksyä. Erikoisalan vaihtajat suorittavat uuden koejakson. 

Yliopiston vaihtajat: Koska koejakson tavoitteet ja arviointi ovat valtakunnallisesti yhteneväiset, hyväksytään toisessa yliopistossa samalla erikoisalalla suoritettu koejakso (esim. Tampereen lastentaudeilta Helsinkiin lastentaudeille). Vastuuhenkilö arvioi ja päättää toisessa yliopistossa mahdollisesti suoritetun palvelun hyväksi lukemisesta ja sen vaikutuksesta koeajan suorittamisen tarpeeseen tai kestoon.

Koejakson arviointi

Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

Koejakson arviointiin osallistuu aina kolme henkilöä: erikoistuja, löhikouluttaja ja lähiesimies tai kouluttajan valtuuttama(t) henkilö(t) koejakson suorituspaikasta. Arviointiin osallistuvat täyttävät ensin itsenäisesti arviointilomakkeen ja täyttävät niiden pohjalta yhteisen arviointilomakkeen, jonka arvioinnin osapuolet allekirjoittavat ja toimittavat vastuuhenkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön arvioitavaksi.

Koejakson lomakkeet

Arvioijien on sitouduttava ehdottomaan puolueettomuuteen arviointitilanteessa ja lähtökohtaisesti jokainen on itse vastuussa esteellisyytensä ilmaisemisesta. Arvioijien on jäävättävä itsensä seuraavien esteellisyysperusteiden nojalla:

  • Arvioijalla ja erikoistujalla on hoitosuhde, liikekumppanuussuhde tai yhteinen taloudellinen intressi;
  • Arvioijalla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista yhteistyötä erikoistujan kanssa; tai arvioijalla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta. HUOM! pelkästään ohjaajuuden perusteella ei asiaa voida ratkaista yleisellä tasolla. Tiivis ohjaussuhde ja läheinen työskentely yhteistyössä voivat aiheuttaa esteellisyyden tapauskohtaisesti, vaikka onkin niin, ettei työskentely samassa yhteisössä välttämättä aiheuta esteellisyyttä;
  • Arvioija on erikoistujan lähisukulainen. Lähisukulaisia ovat: 1) avio- tai avopuoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen henkilö (esimerkiksi kihlattu tai läheinen ystävä) sekä näiden avio- ja avopuolisot 2) vanhemman sisarus tai tämän avio- tai avopuoliso, sisaruksen lapsi, henkilön ex-puoliso (avio- tai avoliitosta) 3) avio- tai avopuolison tai tämän avio- tai avopuolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai puolison sisaruksen lapsi 4) yllä mainittuihin verrattava puolisukulainen.

Keskustelut erikoistujan kanssa

Koejakson aikana nimetty lähikouluttaja käy erikoistujan kanssa kolme erillistä keskustelua: aloituskeskustelu, välikeskustelu sekä loppukeskustelu.

Aloituskeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuja laativat henkilökohtaisen tavoitteellisen suunnitelman ja sopivat koejakson tavoitteet. Erikoistuja saa tietoonsa hyväksytyn koejakson osaamistavoitteet.

Välikeskustelussa lähikouluttajaja erikoistuja käyvät läpi sitä, miten erikoistuja on saavuttanut henkilökohtaiset osaamistavoitteet. Lähikouluttaja antaa rakentavaa ja tarvittaessa korjaavaa palautetta. Lähikouluttaja ja erikoistuja pohtivat yhdessä, millä osaamisalueilla erikoistuja voisi kehittyä koejaksolla.

Loppukeskustelussa lähikouluttaja, lähiesimies (tai lähikouluttajan valtuuttama(t) henkilö(t) koejakson suorituspaikasta) ja erikoistuja arvioivat, miten erikoistuja on saavuttanut jaksolle asetetut osaamistavoitteet, sekä miten hänen erityisosaamisensa ja erikoisalalla tarvittavat valmiutensa ovat kehittyneet koejakson aikana. Tämän lisäksi he pohtivat jatkotoimenpiteistä ja kirjaavat ne, mikäli jokin osa-alue on arvioitu puutteelliseksi ja/tai koejaksoa ei ole suoritettu hyväksytysti.   

Arviointilomake toimitetaan ensin vastuuhenkilölle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, onko koejakson suoritus hyväksyttävä. Vastuuhenkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoittama arviointilomake toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon.

Ongelmatilanteet

Koulutuspaikan lähikouluttajat ja/tai lähiesimies tai muut valtuutetut henkilöt dokumentoivat koejakson aikana esiintyvistä ongelmatilanteista arviointilomakkeeseen.

Salassapitovelvollisuus

Koulutussopimus ja arviointilomake sisältävät erikoistujia koskevaa luottamuksellista tietoa. Tietojen käsittelijöillä on salassapitovelvollisuus. Asiakirjoja säilytetään asiattoman käsittelyn ulottumattomissa.

Koejakson hyväksyminen

Hyväksytysti suoritetun koeajan jälkeen erikoistujalle myönnetään pysyvä, 10-vuotinen opinto-oikeus erikoisalalle.

Koejakson arvioinnin toimittaminen tiedekuntaan lopullisen opinto-oikeuden saamiseksi

Erikoistuja toimittaa koejakson arviointilomakkeet toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon.

Hyväksytysti suoritetun koejakson jälkeen asianosaiselle myönnetään opinto-oikeus erikoisalalle.

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen koejaksoa koskevat ohjeet

Koejakson tavoitteet

Koejakson tavoitteena on arvioida erikoistujan soveltuvuutta erikoisalalle.

Koejakson myötä erikoistujalle on:

  • muodostunut kattava kuva erikoisalan monipuolisesta sisällöstä, työtehtävistä, tavallisimmista toimenpiteistä ja vaatimuksista
  • muodostunut käsitys omasta valmiudesta toimia alalla
  • varmistunut oma kiinnostus ja motivaatio kouluttautua alalle.

Koejakson aikana arvioidaan erikoistujan osaamisen seuraavia alueita:

  • kliiniset perustiedot ja -taidot
  • perusterveydenhuoltoon sopivien diagnostisten menetelmien ja strategioiden käyttö (osaa hallita työhön liittyvää epävarmuutta ja tehdä tarkoituksenmukaisia päätöksiä keskeneräisissäkin asioissa)
  • yhteistyötaidot
  • ammatilliset vuorovaikutustaidot
  • kehittymispotentiaali.
Koejakson suorittaminen

Ehdollinen opinto-oikeus on voimassa 2 vuotta. Koejakson pituus on 6 kuukautta. Koejakso on aloitettava viimeistään 1 vuoden kuluessa ehdollisen opinto-oikeuden myöntämisestä (valinnasta).

Erikoistuja vastaa itse koejakson suorittamispaikan hankkimisesta.Koejakson voi suorittaa Turun yliopiston hyväksymässä koulutusterveyskeskuksessa. Myös koejakson jälkeen tehtävä erikoistumiskoulutus on suoritettava tiedekunnan hyväksymissä, laatukriteerit täyttävissä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Myös muiden yliopistojen koulutuspaikoissa suoritettu koejakso voidaan hyväksyä. Koejakson suorittamisesta muissa kuin Turun yliopiston hyväksymissä koulutusterveyskeskuksissa on sovittava edeltävästi kuitenkin aina erikoisalan vastuuprofessorin kanssa.

Turun yliopiston hyväksymät koulutuspaikat.

KOULUTUSSOPIMUS

Koulutuspaikan kanssa tehdään henkilökohtainen koulutussopimus koejakson suorittamisesta viimeistään siinä vaiheessa, kun erikoistuja aloittaa koulutuspaikassa. Sen allekirjoittavat erikoistuja, koulutuspaikan erikoislääkärikouluttaja ja erikoisalan vastuuprofessori. Erikoistuja toimittaa koejakson koulutussopimuslomakkeen tiedekunnan opintohallintoon, jonka osoite on lomakkeessa.

Koejakson lomakkeet

KOEJAKSON SUORITTAMINEN

Koejakso suoritetaan ensisijaisesti yhtäjaksoisesti yhdessä paikassa. Työn tulee olla monipuolista, vastaanottopainotteista terveyskeskuslääkärin työtä. Työhön tulee sisältyä tavanomaista, koulutusvaiheen mukaista henkilökohtaista ja ryhmässä tapahtuvaa ohjausta.

Koejakso suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Mikäli koulutusjaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan, se on mahdollista suorittaa myös osa-aikaisena. Osa-aikainen työskentely on kuitenkin oltava vähintään 50 % kokopäiväisestä eli vähintään 19,125h/vko.

Koejaksosta vastaavat henkilöt:

Koejakson suorittamisesta vastaavat erikoisalan vastuuprofessori tai hänen valtuuttamansa henkilö sekä erikoislääkärikouluttaja ja lähiesimies koejakson suorituspaikasta.

OHJAUS KOEJAKSON AIKANA

Hyväksytty koejakso tullaan sisällyttämään erikoislääkärikoulutuksen osaksi. Sen vuoksi erikoistuja saa jakson aikana henkilökohtaista ja ryhmämuotoista ohjausta hänen erikoistumisvaiheensa suositusten mukaisesti. Jaksoon sisältyvät siten ainakin seuraavat:

Aloituskeskustelussa erikoislääkärikouluttaja ja erikoistuja käyvät lävitse erikoistujan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) ja sopivat koejakson tavoitteet. Samalla sovitaan myös vastaanoton havainnoinneista.

Välikeskustelussa kouluttaja ja erikoistuja käyvät palautekeskustelussa läpi sitä, miten erikoistuja on saavuttanut henkilökohtaiset osaamistavoitteet. Kouluttaja ja erikoistuja pohtivat yhdessä erikoistujan osaamisen kartuttamista.

Loppukeskustelussa erikoislääkärikouluttaja, lähiesimies ja erikoistuja arvioivat, miten erikoistuja on saavuttanut jaksolle asetetut osaamistavoitteet sekä miten hänen erityisosaamisensa ja erikoisalalla tarvittavat valmiutensa ovat kehittyneet koejaksolla. Tämän lisäksi he pohtivat seuraavia osaamisen kartuttamisen alueita ja päivittävät ne HOPS:iin. Lähiesimiehen lausunnon päätelmistä keskustellaan lähiesimiehen, erikoislääkärikouluttajan ja erikoistujan kesken. 

Koejakson arviointi

Koejakson aikana erikoislääkärikouluttaja havainnoi kahdesti erikoistujan tavanomaista vastaanottoa ja käy sen jälkeen palautekeskustelun osaamisen karttumisen tukemiseksi. Ensimmäinen havainnointi tehdään noin kuukauden kuluttua koejakson alusta (1 kk ± 2 vk) ja toinen noin viiden kuukauden kuluttua aloituksesta (5 kk ± 2 vk). Ensisijainen vastuu vastaanoton havainnointien sopimisesta on erikoistujalla.

Koejakson lomakkeet

Havainnoija seuraa ennakkoon sovittua koko vastaanottoa soveltaen tähän tarkoitukseen laadittua työvälinettä. Palautekeskustelu käydään heti vastaanoton jälkeen ja siihen varataan vähintään 15 min. Palautekeskustelussa erikoistuja esittää aina ensin oman näkemyksensä käsiteltävästä asiasta ennen havaintojen kertomista. Konkreettisesta kehittymissuunnitelmasta sovitaan yhdessä.

Lähiesimies laatii jakson lopuksi sitä koskevan lausunnon ja kokoaa tarvittaessa tätä varten tietoa myös muulta toimipaikan henkilöstöltä. Lausunnosta ja vastaanottojen havainnointilomakkeista otetaan kopiot lähiesimiehelle, erikoislääkärikouluttajalle ja erikoistujalle.

Lausunnon tarkoitus on saada käsitys erikoistujan valmiuksista toimia yleislääketieteen erikoistujana perusterveydenhuollossa. Lausunto perustuu pääosin esimiehen itse havainnoimaan erikoistujan toimintaan. Koulutuspaikan lähiesimies tai erikoislääkärikouluttajat dokumentoivat koejakson aikana mahdollisesti esiintyvistä ongelmatilanteista lähiesimiehen lausunnossa.

Suosittelemme, että esimies, erikoislääkärikouluttaja ja erikoistuja keskustelevat lausunnon päätelmistä yhdessä.

Vastuuprofessori tekee päätöksen koejakson hyväksymisestä.

KOEJAKSON ARVIOINNIN TOIMITTAMINEN TIEDEKUNTAAN LOPULLISEN OPINTO-OIKEUDEN SAAMISEKSI

Erikoistuja postittaa allekirjoitetun lausunnon ja erikoislääkärikouluttaja tekemät vastaanoton havainnointilomakkeet lääketieteellisen tiedekunnan opintotoimistoon.

Hyväksytysti suoritetun koejakson jälkeen erikoistujalle myönnetään varsinainen opinto-oikeus erikoisalalle.

Mikäli koejaksoa ei voida hyväksyä, vastuuprofessori sopii erikoistujan kanssa tapaamisen, jossa keskustellaan päätöksen perusteluista.

SALASSAPITOVELVOLLISUUS

Koulutussopimus ja koejakson arviointilomake sisältävät erikoistujaa koskevia luottamuksellisia tietoja. Tietojen käsittelijöillä on salassapitovelvollisuus. Asiakirjoja säilytetään asiattomilta suojattuna.