Säädökset ja koulutusta koskevat päätökset

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 56/2015 erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta astui voimaan 1. helmikuuta 2015. Asetuksen voimaan tullessa valtioneuvoston asetuksen 420/2012 mukaan erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärin tutkintoa suorittava siirtyy uuden asetuksen mukaiseen koulutusohjelmaan. Asetus 420/2012 koski erikoistuvia, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden 1.1.2013 jälkeen. Aikaisemmin erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeuden saaneita koskee asetus 678/1998 siirtymäajan vuoden 2022 loppuun saakka. Aikaisemmin erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-oikeuden saaneita koskee asetus 316/2003 siirtymäajan vuoden 2020 loppuun. Edellisiä on muutettu asetuksilla 1343/2002 ja 401/2007.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjaus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriön hallintovastuulle 1.2.2015, jonka myötä astui voimaan uusi asetus (56/2015) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta.

Yliopistoissa kirjoitetaan tutkintotodistusten sijaan todistus koulutusohjelman suorittamisesta.

Turun yliopiston opintojohtosääntö ja muut johtosäännöt
Yliopistolaki
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (1355/2014)

Muut yleislääketieteen erityiskoulutusta (YEK) koskevat säädökset
Yleislääketieteen erityiskoulutus perustuu EU:n direktiivin 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta, muutettu direktiivillä 2013/55/EU. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sosiaalivakuutuksen piirissä Euroopan Unionin muissa maissa kuin Suomessa. Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (1355/2014) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (56/2015).

Koulutuksen kesto on asetuksen 56/2015 mukaan kolme vuotta kokopäiväisenä koulutuksena, josta Suomessa tai Belgiassa valmistuneet lääkärit voivat korvata yhden vuoden lääketieteen lisensiaatti tutkintoon sisältyvällä kliinisellä palvelulla. Koulutukseen kuuluu lisäksi pakollisena 16 tunnin teoreettinen hallinnon- ja sosiaaliturvan koulutus.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittamisesta tehdään erillinen merkintä sosiaali- ja terveysalan valvontaviraston (VALVIRA) ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Yliopistot toimittavat yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittamisesta tiedon suoraan Valviraan. Erillistä yleislääkärin laillistusta yleislääketieteen erityiskoulutuksen perusteella ei myönnetä.

Katso tarkemmin YEK-opas.
EU:n ammattipätevyysdirektiivi

EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaikutus aiempien opintojen hyväksymiseen suoritettaessa toista erikoislääkärikoulutusta

HUOM! koskee erikoistuvia, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden koulutusohjelmaan 18.1.2016 tai sen jälkeen.

EU:n ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY on muutettu vuoden 2014 alussa niin, että jäsenvaltioiden on varmistuttava siitä, että aikaisemmasta vastaavan tasoisesta koulutuksesta myönnetty vapautus vastaa enintään puolta kyseisen erikoislääkärikoulutuksen vähimmäiskestosta. Samaa palvelua on mahdollista hyväksyttää useampaan tutkintoon/koulutukseen, jos se on ko. alan koulutusvaatimuksien mukaista. Hyväksilukeminen perustuu direktiiviin, aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksiluvun perusteisiin ja henkilökohtaiseen koulutussuunnitelmaan. Direktiivin siirtymäaika loppui 18.1.2016 ja em. hyväksiluvun perusteet on lisätty opinto-oppaaseen v. 2015. EU:n ammattipätevyysdirektiivi on otettu yhtäläisesti käyttöön kaikkien erikoisalojen kohdalla ja kaikissa yliopistoissa, eikä paikallisilla sopimuksilla voida ohittaa EU:n määräystä.

Suoritusten vanhenemista koskevat määräykset ovat voimassa myös toista erikoistumiskoulutusta suorittaessa.

Käytännön esimerkki direktiivin vaikutuksesta

Sisätautien erikoislääkäri suorittaa endokrinologian 6-vuotista koulutusohjelmaa. Hän on saanut endokrinologian opinto-oikeuden 01.08.2016. Direktiivin mukaan aiemmin suoritetusta sisätautien koulutuksesta voidaan hyväksilukea uuteen koulutukseen korkeintaan 3 vuotta palvelua, ja endokrinologian eriytyvää koulutusta tulee suorittaa vähintään 3 vuotta ennen valmistumista. Palvelujen hyväksiluvun maksimimäärää ei suurenna se, paljonko aiempaan sisätautien koulutukseen on sisältynyt endokrinologian palvelua.

Erikoisalakohtaiset poikkeusluvat yliopistosairaalan ulkopuolella suoritettavan koulutusajan vaatimuksesta (ns. 50/50 -sääntö)

Voimassa olevat poikkeusluvat

AKUUTTILÄÄKETIEDE

  • Tyks: myönnetty kolmen vuoden ajaksi 27.11.2017 alkaen koskien myös niitä erikoistujia, jotka ovat kirjautuneet erikoisalalle 1.6. – 26.11.2017 välisenä aikana (Johtokunta 8.11.2017)

KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO

  • myönnetty taannehtivasti 1.8.2017 alkaen koskien niitä erikoistuvia, joille on myönnetty opinto-oikeus 1.8.2017 tai sen jälkeen (Johtokunta 31.10.2018)

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA

  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi 1.11.19 - 31.10.2022 (Johtokunta 30.10.2019)

KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA

  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi niille erikoistujille, jotka ovat nyt kirjoilla sekä niille, jotka saavat erikoisalan opinto-oikeuden poikkeusluvan aikana 15.3.18 – 14.3.2021 (Johtokunta 4.4.2018)

LASTENNEUROLOGIA

  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi 1.11.16 – 31.10.19 (Johtokunta 9.11.2016)

PATOLOGIA

  • myönnetty 1.11.13 alkaen toistaiseksi (Johtokunta 26.11.2014)

SILMÄTAUDIT

  • myönnetty kahdelle erikoistuvalle lääkärille (Johtokunta 31.10.2018)

Aiemmat poikkeusluvat

AKUUTTILÄÄKETIEDE

  • Tyks: myönnetty kolmen vuoden ajaksi koskien niitä erikoistuvia, jotka ovat kirjautuneet erikoisalalle 31.5.14 mennessä (Johtokunta 26.11.14)
  • Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaalat: myönnetty kolmen vuoden ajaksi koskien niitä erikoistuvia, jotka ovat kirjautuneet erikoisalalle 31.8.14 mennessä (Johtokunta 26.11.14) 

FYSIATRIA

  • myönnetty yhden vuoden ajaksi koskien niitä erikoistuvia, jotka ovat kirjautuneet erikoisalalle 14.5.14 mennessä (Johtokunta 26.11.14)
  • myönnetty taannehtivasti alkaen 27.11.15 jatkuen 7.3.2018 asti niille, jotka ovat parhaillaan erikoistumassa sekä niille, jotka saava opiskeluoikeuden ko. aikana (Johtokunta 27.4.2016)

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA

  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi 1.11.16 – 31.10.19 (Johtokunta 9.11.2016) 
  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi 1.11.13 – 31.10.16 (Johtokunta 26.11.14)
  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi 1.11.07 – 31.10.10 (Tiedekuntaneuvosto 7.11.07)

KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA

  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi koskien niitä erikoistuvia jotka ovat nyt kirjoilla sekä niitä, jotka saavat erikoisalan opinto-oikeuden poikkeusluvan aikana (15.4.15 - 14.4.18) (Johtokunta 15.4.2015)

KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO

  • kliininen farmakologia ja lääkehoito: myönnetty kolmen vuoden ajaksi varsinaisen pääspesialiteetin (kl. farmakologia ja lääkehoito) osalta anomuksessa mainitulle kohderyhmälle 1.4.10 – 31.3.13 (johtokunta 31.3.10)

LASTENNEUROLOGIA

  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi 1.11.13 – 31.10.16 (Johtokunta 26.11.2014)
  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi 1.11.07 – 31.10.10 (tiedekuntaneuvosto 7.11.07)

NEUROLOGIA

  • myönnetty yhden vuoden ajaksi (1.3.08 – 28.2.09) (tiedekuntaneuvosto 5.3.08)
  • myönnetty kahden vuoden ajaksi anomuksessa mainitulle kohderyhmälle 1.3.09 – 31.3.11 (Johtokunta 31.3.10)

PATOLOGIA

  • myönnetty kolmen vuoden ajaksi 1.11.07 – 31.10.10 (tiedekuntaneuvosto 7.11.07)

RADIOLOGIA

  • VSKK:n osasto K 141: myönnetty yhden vuoden ajaksi (Dekaanin päätös 28.4.08)

SILMÄTAUDIT

  • myönnetty kahden vuoden ajaksi 1.11.07 – 31.10.09, koskee erikoistuvia, jotka ovat ilmoittautuneet silmätautiopin erikoislääkärikoulutukseen viimeistään 31.10.07 (Tiedekuntaneuvosto 28.10.09)