Usein kysytyt kysymykset

Valintamenettely ja opinto-oikeus
Miksi valintamenettelyn uudistaminen haluttiin tehdä?

Yliopistojen tavoite on ollut luoda kaikille aloille yhteiset, läpinäkyvät ja oikeudenmukaiset valintakriteerit, joiden perusteella haetaan yliopiston opinto-oikeutta.

Valintamenettely on osa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistusta, jonka tärkein tavoite on parantaa koulutuksen laatua. Toinen uudistuksen tärkeä tavoite on ohjata koulutusmääriä siten, että kaikille erikoisaloille turvataan riittävä määrä erikoislääkäreitä/erikoishammaslääkäreitä koko Suomessa.

Mitä tapahtuu niille, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden vanhan ilmoittautumismenettelyn kautta ennen 31.12.18?

Ne erikoistuvat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden vanhan ilmoittautumiskäytännön kautta, voivat jatkaa erikoistumistaan entiseen tapaan. Pitää kuitenkin huomata, että ilmoittautuminen ei takaa työpaikkaa.

Vain yksi opinto-oikeus voi olla kerrallaan voimassa. Mikäli hakija tulee hyväksytyksi opiskelijavalinnassa uudelle erikoisalalle, tulee hänen luopua vanhasta opinto-oikeudesta. Ilman sitä, uutta opinto-oikeutta ei myönnetä.

Haluan vaihtaa erikoisalasta toiseen, miten menettelen?

Erikoisalaa voi vaihtaa hakemalla uudelle erikoisalalle valintamenettelyn kautta. Vain yksi opinto-oikeus voi olla kerrallaan voimassa. Mikäli hakija tulee hyväksytyksi opiskelijavalinnassa uudelle erikoisalalle, tulee hänen luopua vanhasta opinto-oikeudesta ennen 10-vuotisen opinto-oikeuden myöntämistä.

Olen muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja haluan vaihtaa opinto-oikeuteni toiseen yliopistoon. Mitä minun tulee tehdä?

Koulutusohjelman vaihtaminen tapahtuu siten, että opiskelija hakee opinto-oikeutta uudelle alalle ja luopuu aikaisemmasta. Vaihtaessaan tiedekuntaa erikoistuvan lääkärin tai hammaslääkärin on haettava opinto-oikeutta uudesta yliopistosta valintamenettelyn kautta. Vanhasta opinto-oikeudesta tulee luopua ennen uuden 10-vuotisen opinto-oikeuden myöntämistä.

Miksi pisteitä saa sekä työkokemuksesta että tutkimuksesta?

Yliopistot haluavat, että sekä tieteellisesti ansioituneella että työkokemusta kerryttäneellä lääkärillä ja hammaslääkärillä on mahdollisuus päästä erikoistumaan. Tieteelliset ansiot ovat kansainvälisesti kaikkialla meriitti. Myös jatkossa tietyt erikoisalat ovat haluttuja, ja niihin tulee olemaan kilpailua. Suurimpaan osaan aloista ja paikoista ei kuitenkaan tarvita korkeita alkupisteitä vaan jompi kumpi polku, tutkimus tai työkokemus, riittää. Työkokemuksen pisteytystä on pyritty mitoittamaan niin, että se kannustaa hankkimaan laajaa kokemusta ja kokeilemaan myös eri aloja.

Aion hakea verisuonikirurgialle. Lasketaanko valintamenettelyn erikoisalakohtaisiin pisteisiin kirurgian runkopalveluiksi soveltuvat kuukaudet?

Kyllä, ns. runkopalvelut lasketaan erikoisalakohtaisiin pisteisiin.

Olen hakemassa valmistumisen jälkeen lastentaudeille. Pitääkö minun aloittaa nyt väitöskirjan valmistelu, jotta pärjään haussa?

Pääosalle erikoisaloista tarvittavat alkupisteet (työkokemus ja tieteellinen kokemus) ovat sellaiset, että pelkillä työkokemuspisteilläkin pärjää haussa hyvin. Yksittäiselle erikoisalalle tietyssä yliopistossa tietyllä hakukierroksella tarvittavia pisteitä ei luonnollisesti voida ennustaa, mutta ensimmäiset hakukierrokset näyttävät varmasti suuntaviivoja. Ei siis kannata hätäillä aloittamaan väitöskirjatyötä vain valintamenettelyn takia. Koulutusohjelman vastuuhenkilöltä saa varmastikin hyviä neuvoja, miten voi parhaiten edistää tulevia erikoistumissuunnitelmia jo LL-koulutuksen aikana.

Miksi lääketieteen kandidaattina tehdystä työkokemuksesta ei saa pisteitä valintamenettelyssä?

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta, jota säätelee asetus. Näin ollen valinnan kriteerinä ei voida käyttää työskentelyä opiskelijana, ohjauksen ja valvonnan alaisena. Suomalainen käytäntö, jossa lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin sijaisena on kansainvälisesti poikkeuksellinen ja hieno mahdollisuus saada arvokasta käytännön oppia. Samalla saa hyvin mahdollisuuksia tutustua itseä kiinnostaviin erikoisaloihin. Opiskeluaikaista työskentelyä ei ole haluttu ottaa mukaan valintapisteisiin myöskään sen takia, että eri yliopistoissa opiskelevilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet tehdä lääkärin töitä opiskelujen aikana, eikä hakijoita haluta saattaa epätasa-arvoiseen asemaan. Opiskelijana saadusta työkokemuksesta kannattaa kirjoittaa motivaatiokirjeeseen.

Voinko ottaa töihin sijaisen, joka ei ole vielä saanut yliopistolta opinto-oikeutta erikoistumisiin?

Valintamenettely ei poista työnantajien tarvetta kesäloma-, äitiysloma- ym. sijaisuuksiin. Näitähän vastavalmistuneet ovat tähänkin saakka tehneet ja näistä he jatkossakin saavat työkokemusta, jota sitten voivat hyödyntää haussa. Valintamenettely koskee vain opinto-oikeutta yliopistossa, ei valintaa virkaan tai viransijaiseksi.

Jos olen sopinut töitä tietylle erikoisalalle vuoden 2020 alusta ja valmistun 2019 keväällä, miten toimitaan? Peruuntuvatko työni?

Jos olet jo varma erikoisalavalinnastasi, pääset hakemaan heti 2019 syksyllä ensimmäisessä kaikkien erikoisalojen yhteisessä haussa. Jos et saa paikkaa, voit kerryttää työkokemuspisteitä ja hakea seuraavalla kierroksella uudelleen. Sovittuun työsuhteeseesi uudistus ei vaikuta, mutta kannattaa varmistaa tulevalta esimieheltäsi, että hän on tietoinen erikoislääkäri-/erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn muutoksesta.

Aion kirurgialle, mutta en vielä tiedä tarkemmin. Voinko tehdä runkoa hakematta mihinkään ja miettiä alavalintaani?

Kyllä, erikoistumaan kannattaa hakea vasta sitten, kun erikoisala on hahmottunut. Työnantajasi saattaa pyytää sinua ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) saadakseen sinusta korvauksen koulutettavasta lääkäristä (evo-korvaus).

Minulle on myönnetty opinto-oikeus, mutta en aio suorittaa koulutusta loppuun. Kuinka luovun opinto-oikeudestani?

Voit luopua opiskeluoikeudestasi Turun yliopistossa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopiston opiskelijakeskus Discoon.

Ohjeet opinto-oikeudesta luopumiseen

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisten yleisten määräysten mukaan opinto-oikeus voi olla vain yhdessä yliopistossa, vain yhdelle erikoisalalle kerrallaan.

Miten aloituspaikkojen (haussa olevien opinto-oikeuksien) määrä päätetään?

Yliopistot päättävät kullekin erikoisalalle kullekin kierrokselle hakuun laitettavien paikkojen määrän. Tätä työtä helpottamaan Sosiaali- ja terveysministeriö laatii arviota erikoislääkärikoulutustarpeesta. Arvio valmistuu kevään 2019 aikana.

Saako työnantaja lainkaan koulutuskorvausta (evo-rahaa), jos koulutettava ei ole vielä saanut erikoistumispaikkaa?

Koulutettavaa kannattaa kannustaa ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK), jolloin työnantaja saa koulutettavasta korvauksen. YEK ei ole erikoistumisohjelma vaan vastaa aiempaa perusterveydenhuollon lisäkoulutusta. Sen pituus on kaksi vuotta (ulkomailla peruskoulutuksen tehneellä kolme vuotta), josta vähintään 9kk on terveyskeskuspalvelua. EVO-rahoitusjärjestelmää on suunnitelmissa uudistaa jatkossa.

Työnantaja kysyy todistusta opinto-oikeudestani, miten todistan sen?

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus

1.1.2019 alkaen opinto-oikeuden saaneet:
Kirjoillaolotodistuksella pystyt todistamaan opinto-oikeutesi. Anna tämä todistus työnantajallesi koulutuskorvauksen anomista varten. Kirjoillaolotodistuksen saat tulostettua Nettiopsusta.

Kirjaudu Nettiopsuun utu-tunnuksillasi. Mene kohtaan yliopistoilmoittautuminen ja valitse valikosta omat ilmoittautumiset. Avaa kirjoillaolotodistus, jonka voit tulostaa.

Ennen 1.1.2019 opinto-oikeuden saaneet:
Opinto-oikeus todistetaan opinto-oikeuspäätöksellä, jonka olet saanut, kun sinulle on myönnetty opinto-oikeus erikoisalallesi.

 

YEK

Opinto-oikeus todistetaan opinto-oikeuspäätöksellä, jonka olet saanut, kun sinulle on myönnetty opinto-oikeus yleislääketieteen erityiskoulutukseen.

 

Pidentääkö uusi valintamenettely erikoistumista, jos erikoistumispaikkaa joutuu jonottamaan monta vuotta?

Pääsääntöisesti pyritään siihen, ettei kukaan joutuisi jonottamaan vuosia. Tämän vuoksi mm. opinto-ohjausta on tarkoitus suunnata valmistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Ennen opinto-oikeuden myöntämistä suoritetut palvelut voidaan laskea erikoistumisiin AHOT-menettelyn mukaisesti (sisällön ollessa sama palvelu lasketaan erikoistumisiin) eli työkokemus ei mene siten hukkaan eivätkä valmistumisajat pitene.

Sovelletaanko samaa hakumenettelyä jo yhden erikoislääkärikoulutuksen suorittaneisiin hakijoihin?

Kyllä, he hakevat saman valintamenettelyn kautta, mutta heillä on luonnollisesti jo kasassa runsaasti työkokemuspisteitä.

Onko väliä, monesko kirjoittaja /millä sijalla oma nimi on julkaisuissa, joita lasketaan alkupisteisiin?

Tätä ei ole pisteytyksessä määritelty, joten kirjoittajan sijalla ei ole merkitystä.

Yliopistosairaalan seuraava erikoistumispaikka laitetaan kuulemma haettavaksi aikaisintaan v. 2021, koska tulijat on jo sovittu sinne asti. Eikö ko. alalle tule hakumenettelyssä lainkaan paikkoja haettavaksi 3 vuoteen?

Valintamenettelyssä haetaan opinto-oikeutta, ei erikoistumisvirkaa. Paikkoja auki laitettaessa katsotaan koko alueen koulutustarvetta, ei vain yliopistosairaalan tarvetta. Valittu henkilö aloittaa erikoistumisensa yksilöllisen suunnitelman mukaan.

Minulla on jo opinto-oikeus erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutukseen, pitääkö minun osallistua uudelleen hakuun?

Ei tarvitse.

Ennen 1.1.2019 myönnetyt opinto-oikeudet ovat voimassa siihen asti kuin on ilmoitettu. Ennen 1.1.2003 myönnetyt erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeudet ovat voimassa 31.12.2022 saakka, ja ennen 1.1.2003 myönnetyt erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-oikeudet 31.12.2020 saakka.

Mikäli kuitenkin aiot a) vaihtaa erikoisalaa ja/tai b) vaihtaa yliopistoa 1.1.2019 jälkeen, tulee sinun osallistua uudelleen valintamenettelyyn.

Voiko ulkomailta valmistunut lääkäri hakea?

Kyllä voi. Lääkärillä tai hammaslääkärillä tulee kuitenkin olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) myöntämät ammatinharjoittamisoikeudet, sekä riittävä suomenkielen taito koulutuksen suorittamiseksi.

Miksi erikoistuvan tulee osata suomea?

Erikoistuva lääkäri ja hammaslääkäri suorittaa koulutuksen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, jossa on välttämätöntä osata suomea. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusohjelmat ovat suomenkielisiä, minkä takia erikoistumiskoulutukseen kuuluvat teoreettiset opinnot tarjotaan vain suomeksi.

Kuulusteluun voi vastata suomeksi tai ruotsiksi.

Saako opinto-oikeuden mukana myös työpaikan?

Ei saa. Opinto-oikeuden saatuaan jokainen erikoistuja vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan ja sen jälkeen loput erikoistumispaikat. Tiedekunta on hyväksynyt sairaaloita ja terveyskeskuksia koulutuspaikoiksi, jotka täyttävät laatukriteerit.

Lue lisää koulutuspaikoista.

Pitääkö minun toimittaa liitteitä hakiessani Opintopolun kautta?

Hakijan tulee toimittaa Opintopolku-hakujärjestelmään liitteet, joihin aikoo vedota hakemuksessaan. Ilman liitteitä hakija ei voi osoittaa tietoa todeksi, jolloin hakijaa ei voida hyväksyä opiskelijaksi vaikka hän menestyisi valinnassa. Opintopolun hakulomake ohjaa, mitä liitteitä tarvitaan.

Voinko hakea, vaikka valmistun lääkäriksi vasta hakuajan loppumisen jälkeen?

Et voi. Jokaisen hakijan tulee olla joko lääkäri tai hammaslääkäri, jolla on ammatinharjoittamisoikeudet.

Onko minun pakko hakea kolmeen eri hakukohteeseen?

Ei ole. Voit hakea enintään kolmeen hakukohteeseen, tai vaikka vain yhteen.

Miksi kaverini sai toisen erikoisalan tulokset ennen minua?

Erikoisalojen tulokset saattavat valmistua eri aikaan, ja myös eri aikaan eri yliopistoissa. Tämä johtuu siitä, että haastattelut järjestetään erikoisaloittain alueellisesti. Kaikki kevään pilottikierroksen tulokset julkistetaan kuitenkin viimeistään 29.5.2019.

Mitä opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa?

Ottamalla opiskelupaikan vastaan, sinulle varataan ehdollinen, erikoisalakohtainen, määräaikainen opinto-oikeus. Jos et ota paikkaa vastaan määräaikaan mennessä, menetät opiskelupaikan. Saadaksesi sen uudelleen, tulee sinun osallistua uudelleen hakuun seuraavalla hakukierroksella.

Opiskelijavalinnan pilotti (kevät 2019)
Mistä pilotin ulkopuolelle jäävä erikoisala saa työntekijöitä, jos ensimmäinen haku on vasta syyskuussa 2019?

Erikoistumassa olevat jatkavat palvelujaan, kuten tähänkin asti. Työsuhteita ja sijaisuuksia sovitaan kuten ennenkin. Se, ettei ole vielä saanut yliopistolta opinto-oikeutta, ei ole este työsuhteelle. Valintamenettely koskee yliopiston opinto-oikeutta, ei työsuhdetta. Henkilöä, joka on suunnitellut erikoistuvansa, mutta ei ole vielä saanut opinto-oikeutta, kannattaa kouluttaa kuten muitakin erikoistuvia: ennen opinto-oikeuden saamista kertyneet palvelut hyväksytään osaksi erikoistumista, kun sisältö vastaa erikoistumiskoulutusta.

Ovatko pilotit valtakunnallisia vai alueellisia?

Valintamenettelyn pilotit ovat valtakunnallisia ja erikoisalojen aloituspaikkoja on kaikissa viidessä yliopistossa. Sen sijaan alueilla voi olla omia, muuhun osaan erikoislääkärikoulutuksen uudistusta kytkeytyviä pilottiprojekteja, kuten Itä-Suomen yliopiston alueella koulutusväyläpilotti, jossa on mukana osin samoja erikoisaloja kuin valintapilotissa.

Voinko laittaa erikoistuvan viran auki nyt keväällä 2019, vaikka emme ole mukana pilotissa?

Erikoistuvien virkoja voi laittaa auki kuten tähän astikin on menetelty. Hakijoina voi olla jo nyt opinto-oikeuden ilmoittautumismenettelyllä saaneita tai henkilöitä, joilla ei vielä opinto-oikeutta ole. Heidän tulee kuitenkin saada opinto-oikeus jossain myöhemmin järjestettävässä haussa valmistuakseen erikoislääkäriksi. Tulee muistaa, että toistaiseksi työpaikkaan haku ja valinta on erillinen prosessi kuin yliopiston opinto-oikeuden haku, kunnes koulutusväylien luomisen jälkeen ne voidaan yhdistää tapahtuvaksi samanaikaisesti.

Haastattelu
Pääsenkö haastatteluun kaikissa hakukohteissani?

Käytännön syistä haastattelu voidaan järjestää vain yhdellä alalla eli korkeimmassa hakukohteessasi, jossa pisteet riittävät haastatteluun. Mikäli et haastattelun jälkeen tule valituksi, seuraava mahdollisuutesi on hakea puolen vuoden päästä seuraavalla hakukierroksella.

Mitä tarkoittaa strukturoitu haastattelu?

Haastattelulle on mietitty yhteinen runko, jossa on yleisiä ja erikoisalakohtaisia kysymyksiä. Nämä pisteytetään yhteisesti sovitun mallin mukaisesti.

Miksi pitää tehdä motivaatiokirje, jos siitä ei saa pisteitä?

Motivaatiokirjettä käytetään haastattelun pohjana ja siinä voi vapaamuotoisesti kertoa, miksi olisi hyvä valinta erikoisalalle. Motivaatiokirjeessä voi myös kertoa ennen lisensiaatiksi valmistumista hankitusta työkokemuksesta. Kirjeen kirjoittaminen myös ohjaa pohtimaan omia motiiveja ja vahvuuksia hakemalleen alalle.

Koejakso
Saako valintamenettelyssä opinto-oikeuden saanut automaattisesti paikan koejaksolle?

Koejakso pitää toistaiseksi etsiä itse. Tätä voi toki kysyä ensimmäiseksi haastattelemassa olleilta työnantajan edustajilta, joille on jo muodostunut hyvä kuva sinusta hakijana.

Missä koejakso suoritetaan?

Koejakso voidaan suorittaa missä tahansa paikassa, jonka yliopistot ovat hyväksyneet kyseiselle alalle soveltuvaksi koulutuspaikaksi.

Lisätietoa koulutuspaikoista.

Täytyykö koejakso suorittaa yhdessä paikassa?

Koejakso on tarkoitus suorittaa yhdessä paikassa, jotta väli- ja loppuarvioinnit voidaan suorittaa. Ongelmatilanteissa on keskusteltava koulutuksen vastuuhenkilön kanssa.

Miten pitää toimia kun aloitan koejakson?

Kun olet tullut valituksi erikoistumiskoulutukseen, voit aloittaa koejakson suorittamisen. Sinun tulee ilmoittaa koejakson alkamisesta koulutuksen vastuuhenkilölle ja laatia koejaksosopimus. Vastuuhenkilö informoi arviointiin osallistuvat henkilöt heidän roolistaan heti koejakson alkaessa.

Mitä tapahtuu, jos en saa paikkaa koejakson suorittamista varten?

Haastattelukierroksen jälkeen valituksi tullut saa määräaikaisen opinto-oikeuden, jonka aikana on suoritettava koejakso. Mikäli koejaksoa ei suoriteta kahden vuoden kuluessa opinto-oikeuden saamisesta, erikoistuva menettää opinto-oikeuden. Perustellusta syystä (esimerkiksi perhevapaa) voi saada lisäaikaa koejakson suorittamiseen. Koejaksojen toteutumista tarkkaillaan yliopistokohtaisesti. Kysy tarvittaessa neuvoa erikoisalasi koulutuksen vastuuhenkilöltä.

Toimin keskussairaalassa kouluttajana. Erikoistuva ilmoitti tulleensa valituksi yliopiston valintamenettelyssä ja suorittaa meille koejakson. Miten toimin?

Perehdy koejakson arviointiin. Arviointilomakkeen löydät yliopiston sivuilta. Keskustele myös oman erikoisalasi TY:n vastuuhenkilön kanssa.

Koejakson tarkoitus ei ole olla enää hakijoita karsiva kierros vaan varmistaa hakijan soveltuvuus alalle. Miksi koejakson arvioinnista on tehty näin monimutkainen, eikö hyväksytty/hylätty riittäisi?

Koejakson arviointilomake on laadittu osaamisperustaisuuden periaatteita noudattaen. Jatkossa on joka tapauksessa tarkoitus, että erikoistuvan edistymistä arvioidaan säännöllisesti koko erikoistumisen ajan, ja koejakson arviointilomake on yksi tapa tutustuttaa ohjaajia ja ohjattavia osaamisperustaisuuden periaatteisiin. Jos tällainen arviointi tuntuu vieraalta ja kaipaa siihen työkaluja, kannattaa hakeutua erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikouluttajille suunnattuihin koulutuksiin, joita järjestetään kaikissa viidessa yliopistossa.

Koulutuksen suorittaminen
Kuinka kauan minulla on aikaa suorittaa erikoislääkäri-/erikoishammaslääkärikoulutus?

Johtokunta on päättänyt, että 1.1.2019 alkaen myönnetyt uudet opinto-oikeudet rajataan ajallisesti. Opinto-oikeus erikoislääkärikoulutukseen on voimassa kymmenen vuotta ja erikoishammaslääkärikoulutukseen kuusi vuotta. Poikkeuksena erikoishammaslääkärikoulutuksen suu- ja leukakirurgian ala, jolla opinto-oikeus on voimassa 10 vuotta. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen opinto-oikeus on voimassa kuusi vuotta.
Opiskelija voi tarvittaessa perustellusta syystä anoa ajallisesti rajattuun opinto-oikeuteensa lisäaikaa tiedekunnalta. 

Millainen todistus minun tulee pyytää työpaikan ulkopuolisesta kurssista?

Osallistuminen on osoitettava erillisellä todistuksella, jonka tulee sisältää osallistujan nimi, kurssin ajankohta ja tuntimäärä sekä kurssin ohjelma. Jos virallista kurssitodistusta on vaikea saada, voit pyytää kurssin järjestäjältä esim. sähköpostitse tai paikan päällä kuittauksen siitä, että olet ollut läsnä kurssilla, ja liittää mukaan kurssiohjelman.

Sisältyykö erikoistumiskoulutukseeni säteilysuojelukoulutusta?

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa noudatetaan STUK:n viranomaisvaatimuksia. Kaikkien erikoistuvien hammaslääkärien ja säteilyn käyttöön osallistuvien erikoistuvien lääkärien tulee hankkia säteilysuojelun täydennyskoulutusta vähintään 20 tuntia (tai 40 tuntia) viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Lisätietoja: Säteilylaki 859/2018, VNA:n asetus 1034/2018, STM:n asetus 1044/2018 ja ohje ST 1.7/10.12.2012, www.stuk.fi

Erikoishammaslääkärikoulustuksen kurssikalenterit

Voinko suorittaa samanaikaisesti erikoislääkärikoulutusta ja yleislääketieteen erityiskoulutusta?

Voit suorittaa.

Suoritan toista erikoislääkärikoulutusta. Miten aikaisemmat opintoni otetaan huomioon, kun suoritan toisen erikoisalan koulutusta?

Aiemman erikoislääkärikoulutuksen aikana hankittua osaamista voidaan hyväksyä uuteen koulutukseen, mikäli opiskelija osoittaa saavuttaneensa opintojaksolle asetetut oppimistavoitteet. Aiempi erikoislääkärikoulutus Suomessa tai muussa maassa ei kuitenkaan oikeuta automaattiseen hyväksilukemiseen.

EU:n ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY on muutettu vuoden 2014 alussa niin, että jäsenvaltioiden on varmistuttava siitä, että aikaisemmasta vastaavan tasoisesta koulutuksesta myönnetty vapautus vastaa enintään puolta kyseisen erikoislääkärikoulutuksen vähimmäiskestosta. Direktiivin siirtymäaika loppui 18.1.2016. EU:n ammattipätevyysdirektiivi on otettu yhtäläisesti käyttöön kaikkien erikoisalojen kohdalla ja kaikissa yliopistoissa, eikä paikallisilla sopimuksilla voida ohittaa EU:n määräystä.

Käytännön esimerkki direktiivin vaikutuksesta:

Sisätautien erikoislääkäri suorittaa endokrinologian 6-vuotista koulutusohjelmaa. Hän on saanut endokrinologian opinto-oikeuden 01.08.2016. Direktiivin mukaan aiemmin suoritetusta sisätautien koulutuksesta voidaan hyväksilukea uuteen koulutukseen korkeintaan 3 vuotta palvelua, ja endokrinologian eriytyvää koulutusta tulee suorittaa vähintään 3 vuotta ennen valmistumista. Palvelujen hyväksiluvun maksimimäärää ei suurenna se, paljonko aiempaan sisätautien koulutukseen on sisältynyt endokrinologian palvelua.

Työskentelen terveyskeskuksessa vuokrafirman kautta. Hyväksytäänkö palveluni osaksi erikoislääkärikoulutusta?

Takautuvasti voidaan hyväksyä vuokrafirman kautta työskentely 9kk pakolliseksi jaksoksi erikoistumiskoulutukseen, jos kouluttaja on kuntatyösuhteessa (YEK:ssä eri vaatimukset). Lisäksi kuitenkin vaaditaan, että terveyskeskus on tehnyt jatkokoulutussopimuksen yliopiston ja sairaanhoitopiirin kanssa ja erikoistujaa ohjaa yliopiston yleislääketieteen oppialan hyväksymä lähiohjaaja tai erikoislääkärikouluttajaoikeuden omaava henkilö. Ohjausta tulee olla järjestetty 2h/vko normaalin päivittäisen konsultoinnin lisäksi ja että työnantaja päästää erikoistujan työpaikan ulkopuolisiin koulutuksiin sekä järjestää erikoistujalle toimipaikkakoulutusta 100h/vuosi. Terveyskeskuskoulutukseen tulee kuulua vähintään 3kk ajanvarausvastaanottoa ja sen lisäksi perehtymistä vähintään kolmeen muuhun yleislääkärin eri toiminta‐alueeseen. Vuodeosastotoimintaa voi olla yhteensä enintään kolme kuukautta. Lisätietoja jaksosta löytyy erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaasta.

Sinänsä yksinkertaistaen kunnat ostavat vuokrafirmoilta työvoimaa lääkärityöhön, eivätkä koulutettavia. Näin ollen kunnat ovat olleet perustellusti tarjoamatta erikoistumiseen vaadittavaa ohjausta ja pääsyä talon ulkopuolisiin koulutuksiin firman kautta työskenteleville lääkäreille. Vaikka siis firman kautta työskentelevä lääkäri tekisi monipuolista työnkuvaa, saisi konsultointitukea ja pääsisi osallistumaan työpaikan toimipaikkakoulutuksiin, niin yliopisto ei voi hyväksyä jaksoa erikoislääkärikoulutukseen ilman koulutustodistuksessa varmennettua ohjauksen toteutumista.

Yleislääketieteen professorit ovat kokouksessaan linjanneet 15.8.2019:

"Yhteenvetona keskustelusta todettiin, että vuokralääkärit voivat tulla julkisille asemille pääsääntöisesti työvoimaksi, ei koulutukseen. Jos halutaan siitä saatavan koulutusaikaa, on kunnan sovittava kirjallisesti koulutuksen ehdoista ja korvauksista yrityksen kanssa. Ei ole suotavaa, että kunta antaisi ohjausta ja koulutustunteja ”ilmaiseksi” eli omalla kustannuksellaan."

Vuokrafirman kautta työskennellessä erikoistuvan tulee varmistaa jo ennen työn alkamista, että hänen työjaksonsa dokumentoidaan asianmukaisesti, ja että hän tulee saamaan työstään asianmukaisen palvelutodistuksen. Erikoislääkärikoulutukseen lasketaan vain työjaksot, joista on ilmoitettu työnimike ja koulutusyksikkö, ajanjakso sekä mahdolliset poissaolot ja keskeytykset (esim. palkalliset/palkattomat virkavapaat, sairauslomapäivät ja muut poissaolot). Jos esimerkiksi työpaikan ulkopuolinen koulutus näkyy työtodistuksessa palkattomina poissaolopäivinä, ne vähennetään suoraan palvelusta.

Sähköinen tentti
Onko sähköinen tentti sisällöltään erilainen kuin paperinen?

Sähköinen erikoislääkärikuulustelu on suoritusajaltaan lyhyempi kuin aiempi paperinen tentti, koska kuulustelutilasta ei ole mahdollisuutta poistua esimerkiksi vessatauoille. Tentin kesto ei sinänsä suoraan vaikuta tentin sisältöön, mutta tentaattoreita kehotetaan huomioimaan, että tentin suoritusaika on huomioitava kysymysten laajuudessa ja/tai määrässä. Tentin kesto on pääsääntöisesti 2 tuntia 55 minuuttia, mutta radiologialla ja patologialla tenttejä on tässä vaiheessa kaksi (kuva ja teoria).

Lue lisää sähköisestä kuulustelusta.

Valmistuminen
Pitääkö työtodistuksessa näkyä poissaolot ja keskeytykset?

Kyllä. Poissaolot tarkastetaan työnantajan tekemästä työtodistuksesta, eikä koulutuksen valmistumiseen liittyvää hakemusta voida käsitellä, jos poissaolotiedot puuttuvat. Oma ilmoitus asiasta ei riitä.

En ole varma miten osa-aikainen palveluni lasketaan ja/tai miten poissaolot huomioidaan palvelujen laskemisessa. Mistä löydän ohjeita?

Katso opinto-oppaasta kappale nimeltään Koulutusta ja palveluja koskevia yleisiä määräyksiä.
Opinto-oppaat

Voit myös hyödyntää Oulun yliopiston kehittämää Laskuria palveluiden laskemiseen.

Kenelle ja milloin voin palauttaa todistushakemuksen? Varaanko ajan tiedekunnasta?

Opintohallinnon toimisto (Medisiina C7) on avoinna arkipäivisin klo 12-15, eli voit tulla jättämään paperit milloin vaan ennen kolmea. Paikallaoleva opintohallinnon työntekijä ottaa paperit vastaan ja katsoo ne päällisin puolin läpi. Todistushakemuksen liitteineen voi halutessaan myös postittaa. Jos papereissasi on jotakin poikkeavaa tai kysyttävää, voit myös varata koulutuspäälliköltä erillisen tapaamisajan.

Huolehdi siitä, että hakemuksessa on kaikki tarvittavat liitteet ja myös vastuuhenkilön allekirjoitus.

Kuinka kauan todistushakemuksen käsittely kestää?

Todistushakemuksen käsittelyn nopeuteen vaikuttavat mm. käsiteltävien hakemusten määrä ja todistuksen allekirjoittajien aikataulut. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Voit itse vaikuttaa käsittelyaikaan toimittamalla kerralla kaikki tarvittavat liitteet ja huolellisesti täytetyn todistushakemuksen.

Ajanjaksolla 01-09/2019 (pl. heinäkuu) tehdyn tarkastelun mukaan erikoislääkäri-/erikoishammaslääkärikoulutuksen todistushakemuksen käsittelyajan keskiarvo oli 16,8 päivää.

Koulutusta säätelevä asetus
Jos haluan päästä suorittamaan erikoistumiseni uuden 1-1-säännön mukaan 50-50-säännön sijasta, pitääkö minun hakea uudessa valintamenettelyssä?

Ei tarvitse. Uusi erikoislääkärikoulutuksen asetus on tällä hetkellä luonnosvaiheessa ja sitä odotetaan valmiiksi ja voimaan v. 2019 aikana. Valintamenettely ja asetuksen tulossa oleva muutos ovat toisistaan erillisiä prosesseja. Uusi valintamenettely alkaa syksyllä 2019 kaikkien erikoisalojen osalta, keväällä 2019 pilottiin osallistuvien erikoisalojen osalta. Uuden asetuksen astuessa aikanaan voimaan meillä tulee olemaan monen eri ryhmän erikoistuvia:

1) vanhan ilmoittautumisen ja vanhan asetuksen (sis. aikarajat erikoistumiselle, 50-50-sääntö) mukaan erikoistumistaan tekeviä,

2) vanhan ilmoittautumisen ja uuden asetuksen mukaan erikoistumistaan tekeviä (asetuksen astuessa voimaan on mahdollista vaihtaa uuden asetuksen mukaiseen koulutukseen myöhemmin ilmoitettavalla tavalla, tällöin aikaperusteisuus muuttuu osaamisperustaisuudeksi ja 50-50-sääntö 1-1-säännöksi),

3) uuden valintamenettelyn ja vanhan asetuksen mukaan erikoistumistaan tekeviä  (käytännössä v. 2019 aloittavat erikoistuvat, jotka saavat opinto-oikeuden uudessa valintamenettelyssä ennen asetuksen voimaan astumista), ja

4) uuden valintamenettelyn ja uuden asetuksen mukaan erikoistumistaan tekeviä.

Olen aloittanut erikoistumiseni vanhan asetuksen mukaan. Voinko “vaihtaa” uuden asetuksen mukaiseen koulutukseen?

Yliopiston perusperiaatteena on, että uudemman lainsäädännön mukaiseen koulutukseen voi vaihtaa. Se, miten tämä käytännössä tehdään, varmistuu vuoden 2019 aikana, kun tiedetään asetuksen lopullinen sisältö ja voimaantuloaikataulu.

Poistuuko valtakunnallinen kuulustelu uuden asetuksen tultua voimaan?

Lausuntokierroksella olleessa versiossa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta koskevasta asetuksesta maininta valtakunnallisesta kuulustelusta on poistettu itse asetustekstistä ja yliopistoille on jätetty mahdollisuus päättää, millä tavalla erikoistuvan lääkärin osaamista mitataan ja arvioidaan. Tämä antaa erikoisaloille halutessaan mahdollisuuden miettiä muita mittarointitapoja, mutta antaa myös mahdollisuuden pitäytyä edelleen valtakunnallisessa kuulustelussa. Saman erikoisalan sisällä eri yliopistoissa ei kuitenkaan voi olla erilaisia käytäntöjä. Huomioitavaa on, että asetustekstin lopullinen muotoilu ei vielä ole tiedossa eli tenttiä koskeva kohta voi vielä muuttua luonnosversiosta.

Mitä 50-50-säännölle tapahtuu?

Vanhassa erikoislääkärikoulutuksen asetuksessa on määritelty, että vähintään puolet erikoislääkärikoulutuksesta on suoritettava yliopistosairaalan ulkopuolella. Tätä on perinteisesti nimitetty 50-50-säännöksi, vaikkakaan siinä ei määritellä yliopistosairaalassa suoritettavaa osuutta lainkaan, vaan vain yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuksen minimi. Lausuntokierroksella olleessa versiossa uudesta asetustekstistä 50-50-sääntö on korvattu 1-1-säännöllä: tk-palvelu (9kk) poislukien muu erikoistumispalvelu on suoritettava siten, että vähintään yksi vuosi suoritetaan yliopistosairaalassa ja vähintään yksi vuosi sen ulkopuolella. Tällainen muotoilu mahdollistaisi esimerkiksi tutkimustyöstä kiinnostuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan yliopistosairaalapaikkakunnalla ja toisaalta esimerkiksi elämäntilanteensa tai mielenkiintoisen työpaikan vuoksi keskussairaalapaikkakunnalle juurtuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan keskussairaalapaikkakunnalla. Lopullinen asetustekstin muotoilu selviää vuoden 2019 aikana.

Koulutusväylät
Mitä tarkoittaa koulutusväylä?

STM:n erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaoston 2017-2019 toimenpideohjelman mukaan koulutusväylä on yliopiston yhdessä palvelujärjestelmän kanssa tekemä erikoisalakohtainen suunnitelma yksittäisen erikoistuvan koulutuskokonaisuuden toteuttamisesta. Koulutusväylän perusidea on tarjota erikoistujalle jouheva erikoistumispolku ilman turhia jonotteluja. Koulutusväylän alueellista toteutusta pilotoidaan tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston alueella viidellä erikoisalalla.

Miksi valintamenettelyä ei ole sidottu erikoistumisvirkaan?

Valinnan opinto-oikeuden saamisesta tekee yliopisto, erikoistumisvirkaan valitsee työnantaja. Jatkossa pohdittaneen sitä, halutaanko nämä valinnat yhdistää ja miten se käytännössä toteutettaisiin.

Osaamisperustainen koulutus
Mitä osaamisperustaisuus oikein tarkoittaa?

Osaamisperustaisessa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa koulutuksen tavoitteet ja sisältö, koulutuksen toteuttamistapa ja osaamisen arviointi järjestetään suunnitelmallisesti tavoitteena valmius menestyksekkääseen toimimiseen erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tehtävissä. Osaamisperustaisessa koulutuksessa käytännön työn havainnoinnin perusteella annettu oppimista tukeva palaute ja todettu osaamistavoitteiden saavuttaminen ovat koulutuksen keskiössä. Osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus on oppijalähtöistä ja linjakasta: Opinto-oppaaseen kirjattavat osaamistavoitteet sisältävät kuvauksen keskeisimmistä kunkin alan erikoislääkäriltä vaadittavista tiedoista, taidoista ja valmiuksista. Osaamistavoitteet ilmaistaan sellaisessa muodossa, että saavutettu osaaminen voidaan käytännössä havaita ja todentaa. Lisäksi koulutuksen toteuttamistapa ja osaamisen arviointi suunnitellaan osaamistavoitteiden saavuttamista tukeviksi. Laaja-alaista asiantuntijuutta ja jatkuvaa oppimista korostavan osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen perimmäinen tavoite on varmistaa potilaiden turvallinen, laadukas ja ajanmukainen hoito.

Jos uusi asetus tulee voimaan 2019, pitääkö erikoisalani osaamisperustaisen koulutuksen olla silloin jo valmiina?

Osaamisperustaisen koulutuksen kehittäminen tapahtuu vähitellen, eikä se ole kokonaisuudessaan kerralla valmis. Koulutuksen tulee olla samansisältöistä kaikissa yliopistoissa eikä harmonisointi onnistu hetkessä. Toiveena on, että perusteet ovat selvillä ja koulutuksen kehittämistyö on silloin alkanut.

Miten koulutukseni muuttuu osaamisperustaisuuden myötä?

Koulutus muuttuu nykyistä läpinäkyvämmäksi. Erikoisalan keskeiset osaamistavoitteet ja niiden kehityksen arviointikriteerit ovat tiedossa sekä ohjaajilla että erikoistuvilla. Tavoitteena on, että erikoistuva saa säännöllisesti vahvistavaa ja ohjaavaa palautetta eikä joudu liian haasteellisiin tilanteisiin liian varhaisessa erikoistumisen vaiheessa.

Miten osaan arvioida erikoistuvan osaamista? Saako tähän jossain koulutusta?

Osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus asettaa aiempaa suurempia vaatimuksia erikoistuvan lääkärin käytännön osaamisen (tiedot, taidot, valmiudet) arvioinnille. Osaamisperustaisuuteen liittyy keskeisesti myös havaintoihin perustuvan, osaamisen edistymistä tukevan yksilöllisen palautteen antaminen. Näin ollen myös kouluttajalääkärit tarvitsevat koulutusta. Uudistuksen myötä erikoislääkärikoulutuksen ohjaajille järjestetään monenlaista koulutusta kaikissa erikoislääkärikoulutusta tarjoavissa yliopistoissa. Kouluttajakoulutusta antavat myös muut tahot, kuten Lääkäriseura Duodecim. Erikoislääkärikoulutuksen keskeisten osaamistavoitteiden määrittämisestä järjestetään työpajoja vuoden 2019 alusta lähtien.