Tutkimus Saaristomeren tutkimuslaitoksella

Saaristomeren ja Itämeren alueen tutkimusta

Tutkimus- ja opetustoimintamme keskittyy Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimukseen. Kansainvälisestikin arvostetun tutkimustyön keskiössä ovat meriympäristön pitkäaikaisseuranta ja siihen liittyvät mallinnukset.

Meren lisäksi Seilissä tutkitaan puutiaisia eli punkkeja. Eri alojen tutkijat kartoittavat muun muassa punkkien levinneisyyttä, elinoloja ja niiden levittämiä taudinaiheuttajia.

Saaristomeren tutkimuslaitos on osa valtakunnallista merentutkimuksen infrastruktuuria. Vierailijoille tarjoamme tutkimuksen ja opetuksen tukipalveluita. Seilissä työskentelevien tutkijoiden käytössä on muun muassa laboratoriotiloja, jotka soveltuvat merentutkimuksessa tarvittaviin menetelmiin. Asema on auki ympäri vuoden.

Saaristomeren tutkimuslaitos on toiminut Seilin saarella vuodesta 1964 alkaen, mutta saaren värikäs historia ulottuu paljon kauemmaksi. Seilin ainutlaatuisen luonnon, kulttuuriperinnön ja pitkän historian ansiosta yhteiskuntien, historian ja kulttuurin tutkimuksella on merkittävä osuus tutkimuslaitoksen toiminnassa. Saaren monipuolisuus tarjoaa hyvät edellytykset monitieteiselle tutkimukselle.

Saaristomeren ja Itämeren alueen tutkimusta

Ympäristön pitkäaikaisseurannat

Meriympäristön tilaa on seurattu Seilin saarella vuodesta 1966 lähtien. Tämän pitkäjänteisen ja kauaskatseisen seurannan ansiosta laitoksella on nykyään käytettävissään useita yli 50 vuotta pitkiä aikasarja-aineistoja, jotka auttavat ymmärtämään meressä tapahtuvia muutoksia.

  • Seilin pohjoispuolella Päiväluodon ODAS (Ocean Data Acquisition System)-intensiiviseurantapisteessä seurataan mm. meriveden suolapitoisuuden ja lämpötilan vaihteluita yhteistyössä Ilmatieteenlaitoksen kanssa ja meriveden laatua tarkkaillaan myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Tutkimuslaitos kerää myös samasta näytepisteestä kuukausittain eläinplanktonnäytteitä.
  • ODAS -seurantapisteen vieressä sijaitsee myös Turku AMKn kanssa yhteistyössä vuonna 2006  käynnistetty reaaliaikainen meriympäristön tilan monitorointipoiju, jonka tarkoituksena on kerätä tarkkaa tietoa veden yleisestä laadusta, syvyyssuuntaisesta kerrostuneisuudesta ja niissä tapahtuvista muutoksista avovesikauden aikana. Poijun lähettämät On-Line mittaustulokset (meriveden syvyyskohtainen lämpötila, suolapitoisuus, happipitoisuus, sameus, klorofylli-a sekä sinileväpitoisuus) ovat nähtävissä osoitteessa saaristomeri.utu.fi. Tutkimuslaitos on lisännyt mittauspoijuun myös ilman lämpötilaa, ilmanpainetta, ilmankosteutta, sadantaa sekä tuulen nopeutta ja suuntaa mittaavat anturit.
  • Vuodesta 1984 lähtien tutkimuslaitos on seurannut myös Saaristomerellä kutevan silakan lisääntymisbiologiaan vaikuttavia ominaisuuksia osana silakan lisääntymisbiologiaa tutkivaa projektia.
  • Meriympäristön tilan lisäksi laitos on 1980-luvulta lähtien avustanut Säteilyturvakeskuksen (STUK) silakoiden ja haukien taustasäteilyseurantaa ja seurannut Seilin saarella esiintyviä lintulajeja.
  • Vuodesta 1993 lähtien laitos on myös osallistunut Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ja ELY-keskuksen koordinoimaan valtakunnalliseen yöperhosseurantaan.
  • Saarella seurataan myös sään vaihtelua, lepakkolajien esiintymistä ja vuodesta 2013 lähtien tutkimuslaitos on kartoittanut myös puutiaisten runsautta eri elinympäristöissä.
  • Riistaeläinten kannanvaihteluita Seilissä sekä sen lähisaarilla seurataan Metsähallituksen sopimusyhteistyökumppanina toimivan metsästysseuran toimena.
  • Kalasääksen pesintää on Seilissä seurattu web-kameran välityksellä vuodesta 2006 lähtien (Seilin sääksikamera)

Seilin saaren pitkäaikaisseurantatietoja voi seurata osoitteessa saaristomeri.utu.fi

Tutkimusinfrastruktuuri

Saaristomeren tutkimuslaitos on osa kansallista merentutkimuksen infrastruktuuria (FINMARI), jota koordinoi Suomen Ympäristökeskus (SYKE).

Seilin tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvat esimerkiksi tutkimusalus r/v Aurelia, merivesilaboratoriot luokkahuoneineen, kokeellisiin töihin hyvin soveltuva läpivirtausakvaariokokonaisuus, mesokosmos-tyyppisiin kokeisiin soveltuvat ulko- ja sisätilat, sekä monitieteistä merentutkimusta palveleva tutkimusvälinevarasto.

Tutkimusprojektit
  • Väkäkärsämatojen yleisyys Saaristomerellä kalastettavassa silakassa ja merimetsoissa

Tutkimuksessa kartoitetaan loismatojen (Corynosoma semerme ja C. strumosum) yleisyyttä Saaristomerellä kalastettavassa silakkakannassa sekä selvitetään toimiiko merimetso loisten isäntälajina harmaahylkeen ohella.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen molekyyliekologian tutkimusryhmän kanssa. Tutkimus alkaa kesällä 2018. Tutkimuksen rahoittajana toimii Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä.

  • Itämeren tulevaisuus ja me: ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämeren pelagiaalin ekosysteemissä

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa niistä keskeisistä muutoksista joita on odotettavissa Itämeren ulapan ekosysteemissä, mikäli meren stagnaatiotila jatkuu nykyisellään tai ilmaston muutos etenee kasvavan sateisuuden suuntaan. Ekologisten muutosten ohella tarkastelua syvennetään koskemaan myös ekosysteemissä tapahtuvia biokemiallisia muutoksia, esimerkkinä ravintoketju kasviplankton - eläinplankton – silakka.

Ravintoketjutarkastelussa pyritään mm. selvittämään onko silakan laadullinen ravintoarvo ihmisravintona (ns. juoksevat rasvat) muuttunut silakan joutuessa vaihtamaan epäedullisempiin ravintokohteisiin Selkämeren eläinplanktonyhteisössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tutkimus pyrkii yhdistämään Itämeren ekosysteemin toiminnan selittämiseen myös ihmisen osuuden sekä muutosten seuraukset ihmisen kannalta.

Tutkimus tehdään yhteistyössä Turun yliopiston Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen laitos kanssa. Tutkimuksen rahoittajina toimivat mm. Jenny ja Antti Wihurin Rahasto sekä Turun yliopistosäätiö.

  • Turun yliopiston puutiaisprojekti

Turun yliopiston puutiaistutkimuksessa selvitetään puutiaisten, etenkin huonosti tunnetun taigapunkin  Ixodes persulcatus, esiintymistä koko Suomen alueella. Vaikka tutkimuksen pääpaino on taigapunkissa, aineistoa kertyy myös jo vakiintuneesta lajista I. ricinus. Kerätyistä puutiaisnäytteistä analysoidaan molekyylibiologisin menetelmin taudinaiheuttajien esiintyvyys.

Tutkimus tehdään yhteistyössä Biologian laitoksen Ekologian osaston, Eläinmuseon ja Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian kanssa. Rahoittajana toimivat  mm. Turun yliopistosäätiö, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto sekä yksityinen rahoittajataho.

Hankkeen kotisivu

  • Silakan lisääntymisbiologinen perustutkimus

Silakan lisääntymisbiologinen perustutkimusta on tehty Saaristomeren tutkimuslaitoksella 1984 lähtien. Käynnissä olleissa osahankkeissa keskeisiä tutkimuksen kohteita ovat olleet mm. lisääntymisen ajoittuminen, mädin esiintyminen, määrä ja kuolleisuus, silakan homing-käyttäytyminen ja emokalan kunnon vaikutus lisääntymisen onnistumiseen.

Hankkeen kotisivu

  • Míkromuoviprojekti

Vuonna 2017 alkaneen hankkeen tavoitteena on selvittää mikromuovien levinneisyyttä niin arktisilla kuin Itämeren alueilla. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti mikromuovien ilmalaskeumia sekä niiden esiintymistä merivedessä ja -sedimenteissä.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston aerobiologiayksikön, geologian laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen (SYKE) ja Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kanssa.