Energia- ja ympäristötutkimus

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella on vankka historia monitieteisen ympäristötutkimuksen ja -konsultoinnin edelläkävijänä. Tutkimushankkeissamme olemme erityisesti keskittyneet kestävän kehityksen mallintamiseen sekä indikaattoreiden kehittämiseen. Kestävään kehitykseen liittyen olemme tehneet useita energia- ja ilmastotutkimuksia. Alueellisesti ne liittyvät paitsi Suomeen ja muihin EU-maihin, mutta myös kehitysmaihin.

Tutkimusten tavoitteena on pyrkiä mallintamaan kehityksessä tapahtuvia muutoksia sekä tunnistamaan tekijöitä, jotka aiheuttavat näitä muutoksia. Muutoksen taustatekijöitä voidaan selvittää esimerkiksi ASA-työkalulla, joka on kehitetty Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. 
 
Teemme yhteistyötä niin julkisen sektorin, yritysten kuin ulkomaisten alan huippututkimuslaitosten kanssa. Tutkimusryhmän muodostaa laaja joukko insinöörejä, ekonomisteja sekä yhteiskuntatieteilijöitä.

Käynnissä olevat kansainväliset tutkimushankkeet:

Capacity Building for Renewable Energy Planning in Cuban Higher Education Institutions (CRECE)

The CRECE project supports Cuba in the provision of regionally relevant multidisciplinary education in sustainable energy engineering and renewable energy development.

This is done in order to ensure that Cuban higher education institutions (HEIs) are better equipped and able to provide high-quality experts for the ever-growing societal and energy sector development needs. The Cuban energy sector is undergoing a state-led transformation. So far, this “Energy Revolution” has improved energy efficiency but harnessing renewable energy (RE) resources is still lagging far behind. In order to attract investors, meet the government’s RE targets, and reduce CO2 emissions and environmental pollution from fossil fuels, Cuba needs national expertise and experts in RE development. CRECE answers this call by training skilled experts and enabling cross-sectoral and regional cooperation possibilities. 

Partners:

  • Finland Futures Research Centre (FFRC), University of Turku, Finland;
  • Tampere University of Technology (TUT), Finland;
  • Europa-Universität Flensburg (EUF), Germany;
  • University of León (ULE), Spain;
  • University of Oriente (UO), Cuba;
  • Instituto Superior Politécnico Jose Antonio Echeverria (CUJAE), Cuba;
  • Instituto Superior Minero Metalúrgico de Moa (ISMMM), Cuba;
  • United Nations University for Peace (UPeace), Costa Rica;
  • EARTH University (Earth), Costa Rica;
  • University of Vigo (Uvigo), Spain;
  • CubaEnergia, Cuba;
  • Centro de Investigacion de Energia Solar (CIES), Cuba;
  • Universidad Autónoma deCentroamérica (UACA), Costa Rica

CRECE project is funded by Erasmus+ Capacity Buiding in Higher Education during  10/2017-10/2020.

Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
Mika Korkeakoski, Noora Vähäkari ja Jyrki Luukkanen  

Hankesivusto: https://erasmus-crece.fi

Development of Energy Education in the Mekong Area (DEEM)

Hankkeessa toteutetaan yhdeksän partnerin kanssa kestävää energiasuunnittelua ja -koulutusta Myanmarissa, Laosissa ja Kambodzassa. 

Kapasiteetin kasvatus tarkoittaa hankkeessa opetussuunnitelmien päivittämistä, uusien kurssien suunnittelua, train the trainers -koulutuksia, laitteiston modernisointia, opetusmenetelmien päivittämistä, yhteistyökapasiteetin parantamista ja edesauttamista, yhteisjulkaisuja ja -seminaareja, ja alueellisen yhteistyön tukemista.

Koulutusten aiheina tulevat olemaan mm. ilmastonmuutos, ekosysteemipalvelujen arvottaminen, erilaiset mallinnus- ja suunnittelutyökalut, kestävät energiateknologiat ja niin edelleen.

Kumppaneita on sekä Euroopasta että Mekongilta:

  • Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto (koordinaattori)
  • Tampereen teknillinen yliopisto
  • National University of Laos, Laos
  • Institute of Technology of Cambodia, Kambodža
  • Royal University of Phnom Penh, Kambodža
  • Yangon Technological University, Myanmar
  • Europe-Universität Flensburg, Saksa
  • University of Wageningen, Alankomaat
  • University of Yangon, Myanmar

Tulevaisuuden tutkimuskeskus on toiminut Mekongin alueella, ja osittain samojen kumppaneiden kanssa, jo yli 10 vuotta lukuisissa erilaisissa tutkimus- ja koulutushankkeissa. Hanketta johtaa professori Jyrki Luukkanen.

Euroopan komission Erasmus+ -ohjelman rahoittama hanke on nelivuotinen ja se toteutetaan vuosina 2016–2020.

Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
Mika Korkeakoski, Noora Vähäkari ja Jyrki Luukkanen  

Hankesivusto: https://erasmus-deem.fi/ 

European Futures for Energy Efficiency (EUFORIE)

European Futures for Energy Efficiency (EUFORIE) responds to the EU Horizon 2020 Work Programme 2014–15 theme “Secure, clean and efficient energy”.

The project studies energy efficiency from different perspectives by applying methodologies developed in previous EU FP6 and FP7 projects, “Development and Comparison of Sustainability Indicators (DECOIN)” and “Synergies in Multi-scale Inter-Linkages of Eco-social systems (SMILE)”.

The project consortium consists of non-profit research organisations with a strong background in socio-economic energy research and/or sustainability indicators/ evaluation.

The project started on March 2015 and it will be completed during 45 Months.

Project personnel at the FFRC: Jarmo Vehmas, Jari Kaivo-oja and Juha Panula-Ontto.

Project website: http://www.euforie-h2020.eu/ 

European Research Infrastructures in the International Landscape (RISCAPE)

The European Research Infrastructures in the International Landscape (RISCAPE) is a European Commission-funded H2020 project, focusing on international research infrastructures landscape analyses. The objective of the RISCAPE is to provide systematic, focused, high quality, comprehensive, consistent and peer-reviewed international landscape analysis report on the position and complementarities of the major European research infrastructures in the international research infrastructure landscape.

The project is funded by European Commission during 2017–2019 and it is co-ordinated by the University of Helsinki.

Finland Futures Research Centre is in charge of conducting the WP6 "Energy RI Landscape analysis". The FFRC is a specialist research facility with extensive knowledge on multidisciplinary studies, particularly in the energy sector. It will bring to the consortium connections and knowledge on the Energy sector RIs in addition to more holistic view of the whole global research infrastructures.

Project personnel at the FFRC: Jari Kaivo-oja

Project website: http://www.riscape.eu

Kohti vihreää taloutta vähiten kehittyneissä maissa: Luonnonvarapolitiikan haasteet Kambodzhassa ja Laosissa (GET-LDC)

GET-LDC on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Viikin tropiikki-instituutin muodostaman konsortion yhteisprojekti. Tutkimuksessa tarkastellaan kestävän luonnonvarojen hallinnan haasteita ja vihreän talouden mahdollisuuksia erityisesti metsä- ja energiakysymysten kannalta.

“Vihreän talouden” ennustetaan korvaavan kestävän kehityksen käsitteen uutena ympäristöystävällistä toimintaa ohjaavana voimana. Vihreä talous määritellään hiilijalanjäljeltään pieneksi, resurssitehokkaaksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioivaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Vaikka konsepti on saanut osakseen kritiikkiä, sen potentiaalisista vaikutuksista tai sen sisältämistä riskeistä on olemassa hyvin vähän empiiristä tutkimustietoa.

Luonnonvaroiltaan rikkaat kehitysmaat, kuten Kambodzha ja Laos, saattavat pystyä hyötymään ”vihreän kasvun” (green growth) tarjoamasta tilaisuudesta ja harpata kohti vihreää taloutta. Molemmat maat ovat jo tähän mennessä asettaneet joitain tavoitteita vihreän kasvun suhteen. Tässä hankkeessa esitetään uutta viitekehystä vihreän kasvun tarkasteluun luonnonvarariippuvaisilla metsäteollisuuden ja energiantuotannon sektoreilla Kambodzhassa, Laosissa ja muissa kehitysmaissa.

Hankkeessa on viisi vaihetta. Ensimmäisessä hankkeen osapuolet keskittyvät löytämään yhdenmukaisen lähestymistavan sekä osallistamaan toimijoita molemmista maista ja eri aloilta. Toinen ja kolmas vaihe keskittyvät energian ja metsien roolin tarkasteluun kolmella eri tasolla (kansainvälinen, kansallinen ja paikallinen) käyttäen monitieteellisiä materiaaleja ja metodeja. Myös tasojen keskinäinen vuorovaikutus on tarkastelun kohteena. Analyysien tuloksia hyödynnetään neljännessä vaiheessa, jolloin erilaisia mallinnustyökaluja käytetään tulevaisuusskenaarioiden rakentamiseen. Nämä mallit yhdistävät sekä metsä- että energiasektorin. Viidennessä vaiheessa tulokset kootaan yhteen.

Sekä Kambodzhassa että Laosissa järjestetään tulevaisuustyöpajoja aiemmin osallistettujen sidosryhmien edustajien kanssa ja skenaarioita kehitetään edelleen sekä tulokset julkistetaan saadun palautteen ja käydyn keskustelun perusteella. Konsortiolla on vankka kokemus tutkimusaiheesta ja metodeista sekä laajat verkostot alueen toimijoihin.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erityisosaaminen sekä tutkimusverkostot keskittyvät energiasektorin tarkasteluun Mekong-alueen maissa. Viikin tropiikki-instituutilla taas on laajaa kokemusta metsäsektorin tutkimuksesta Kaakkois-Aasiassa. Hanke tuottaa arvokasta tutkimustietoa Suomen kehityspolitiikan, muiden kehitysrahoittajien, sekä Kambodzhan, Laosin ja muiden luonnonvarariippuvaisten kehitysmaiden kannalta.

Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2014-2018.

Tutkijoina hankkeessa toimivat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta: Jyrki Luukkanen, Mika Korkeakoski ja Noora Vähäkari

Kuuban energiamurros. Vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden integrointi sähköjärjestelmään. (IRIS)

‘Kuuban energiamurros’ (IRIS) -hanke kehittää uusia työkaluja ja menetelmiä energiajärjestelmän suunnitteluun. Projekti keskittyy vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden, lähinnä tuuli ja aurinkoenergian, integroimiseen Kuuban sähköjärjestelmään ja siihen liittyviin ongelmiin ja hyötyihin. Tavoitteena on kehittää uusiutuvan energian skenaarioita, jotka ottavat huomioon globaalin kehityksen kontekstin sekä kehitykseen liittyvät poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, ympäristölliset ja kulttuuriset dimensiot (PESTEC).

Projekti tarkastelee noiden seikkojen vuorovaikutuksia Kuubassa tapahtuvien muutosten kontekstissa. osallistuvien yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuskapasiteetin kehittämien on yksi hankkeen tavoite. Tutkimustulosten levittäminen ja hyödyntäminen tapahtuu normaalien julkaisukanavien lisäksi sidosryhmätyöpajoissa ja kuubalaisten partnerien aktiivisten kontaktien avulla ministeriöihin ja muihin organisaatioihin.

Projektin suomalaisia partnereita ovat Tulevaisuuden tutkimuskeskus/Turun yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hankkeen johtajana toimii tri Jyrki Luukkanen.

Hankkeen kuubalaiset partnerit ovat:

  • Universidad de Oriente, Santiago de Cuba
  • Instituto Superior Politécnico Jose Antonio Echeverria, Technical University of Havana, CUJAE;
  • CubaEnergia
  • CIES (Centro de Investigacion de Energia Solar, Cuba).

Rahoitus: Suomen Akatemia, 2019–2022

Lisätietoja: Jyrki Luukkanen

IRIS

 

Käynnissä olevat kansalliset tutkimushankkeet:

Amppari pamppari, mene pois! Ampiaisten ja ihmisten yhteiselon dynamiikat (AMPASE)

AMPASE-hankkeessa tarkastellaan ampiaisten ja ihmisten yhteiselon dynamiikkoja niin luonnontieteen, yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen kuin kansalaistieteenkin näkökulmin ja menetelmin.

Tutkimme ampiaisten ekologiaa sekä hyödyntämällä kansalaistiedettä että itse kerätyn aineiston avulla. Pyydämme kansalaisilta havaintoja, kokemuksia, näytteitä ja keinoja niin ampiaisten karkottamiseksi kuin niiden kanssa toimeen tulemiseksi. Tarkastelemme media-analyysin ja haastatteluiden avulla, millä tavoin tieto ampiaisten ekologiasta vaikuttaa niihin suhtautumiseen ja minkälaisia rauhanomaisia ampiaisten ja ihmisten yhteiselon keinoja urbaaneissa ympäristöissä voisi olla hahmoteltavissa.

Rahoitus: Koneen säätiö, 2019-2021.

Verkkosivut: http://ampase.fi/

Lisätietoja: Minna Santaoja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

 

From Failand to Winland (Winland)

Winland on monitieteinen yhteistyöhanke, jossa tutkitaan Suomen ruoka-, vesi- ja energiaturvallisuutta. Erityisesti hankkeessa keskitytään selvittämään, miten ruokaan, veteen ja energiaan liittyvät muutospaineet, uhkat ja poliittiset päätökset vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen.

Hankkeessa selvitetään kuinka mukautuvia järjestelmämme ja päätöksentekoprosessimme ovat tunnistettuihin riskeihin sekä muotoillaan analyysin perusteella suosituksia ja ydinviestejä avainasemassa oleville päätöksentekijöille yhteiskuntamme eri sektoreilla.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa hankkeessa kaksivaiheisen skenaarioprosessin, jossa ensiksi kartoitetaan Suomen kokonaisturvallisuutta uhkaavia tekijöitä ja muutosvoimien mahdollisia Suomea lamaannuttavia vaikutuksia (”Failandia”) ja toiseksi etsitään ratkaisuja ja toimenpiteitä, joiden avulla Suomen kokonaisturvallisuuden ”Winlandia”-visio voidaan toteuttaa.

Hankkeen partnerit:

  • Aalto-yliopisto (koordinaattori)
  • Suomen ympäristökeskus
  • Helsingin yliopisto
  • Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja
  • Demos Helsinki.

Hankkeen rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto vuosina 2016–2019.

Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa: Burkhard Auffermann, Ira Ahokas, Matti Minkkinen ja Riikka Saarimaa

Hankkeen verkkosivut: http://winlandtutkimus.fi

Twitterissä: @WinlandFI ja #WinlandFI

 

Kohti tulevaisuusorientoitunutta energiamuutosta: Ennakoiva monitasoinen lähestymistapa hajautetun uusiutuvan energian muutokseen (FutWend)

Kansainvälinen energiajärjestelmän muutos kohti hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa liittyy olennaisesti biotalouskehitykseen. FutWend-hanke tutkii muutoksen ulkoisia ajureita, toimijoiden rooleja, ajattelumalleja, energiapolitiikkaa ja instituutioita, jotka ovat osana, estävät tai edistävät muutosta.

 

> Lue lisää FutWend-hankkeesta 

 

 

Tutu_Futwend

Safeguarding the Saimaa Ringed Seal (Saimaannorppa-LIFE)

Turun yliopisto on partnerina Metsähallituksen luontopalveluiden koordinoimassa Saimaannorppa-LIFE -hankkeessa “Safeguarding the Saimaa Ringed Seal”.

Saimaannorppa-LIFE on viisivuotinen EU-hanke, jonka avulla edistetään saimaannorpan suojelua monipuolisten toimenpiteiden, tutkimuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen ja yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Vastuu saimaannorpan suojelusta on yksinomaan Suomella. Aktiivinen suojelu varmistaa saimaannorpan säilymisen tulevaisuudessa. Suojelemalla saimaannorppaa vaalitaan myös Saimaan järviluontoa ja sen uhanalaisia lajeja.

Hankkeessa ovat Turun yliopiston lisäksi mukana Metsähallituksen luontopalvelut, Etelä-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö.

Turun yliopistosta hankkeeseen osallistuu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Biologian laitoksen yhteinen tutkimusprojekti “Pre and post- project attitudes for Saimaa seal conservation at the regional and the national levels”, jonka tarkoituksena on selvittää sidosryhmien haastattelu- ja media-aineiston pohjalta saimaannorpan suojeluun liittyvän asenneilmapiirin kehittymistä, nykytilaa ja viisivuotisen hankkeen vaikutuksia asenneilmapiiriin. Projektin alkuvaiheen asenneilmapiiriä selvittävä raportti ”Development and present status of the attitudes and atmosphere for Saimaa ringed seal conservation” valmistui toukokuussa 2014 ja loppuraportti Saimaannorpan suojeluun liittyvien asenteiden kehitys vuosina 2013–2018 ja Saimaannorppa Life -hankkeen vaikutukset asenneilmapiirin muutokseen joulukuussa 2018. 

Tutkijoina hankkeessa toimivat FT Minttu Jaakkola Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopiston Biologian laitokselta ja KTT Salla Laasonen Turun kauppakorkeakoulusta.


5.6.2014: Epäluottamus päätöksentekoon hankaloittaa saimaannorpan suojelua

Saimaannorpan suojelu hyväksytään laajasti, samoin suojelun keinot. Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta selviää kuitenkin, että paikallistasolla on epäluottamusta suojeluun liittyvää päätöksentekoa kohtaan. Tämä ilmenee suojeluun liittyvien rajoitteiden vastustuksena. Lue lisää. 

 


21.12.2018: Projektin  loppuraportti on valmistunut

Raportissa selvitetään saimaannorpan suojeluun liittyvien asenteiden kehitystä vuosina 2013-2018 ja Saimaannorppa LIFE -hankkeen vaikutukset asenneilmapiirin muutokseen. Lue lisää:

Jaakkola, Minttumaaria - Laasonen, Salla & Vuorisalo, Timo (2018) Saimaannorpan suojeluun liittyvien asenteiden kehitys vuosina 2013-2018 ja Saimaannorppa LIFE -hankkeen vaikutukset asenneilmapiirin muutokseen. 

Tutu e-julkaisuja 1/2019, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 44 sivua.

 


 

Suuri sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa (SÄVÄYS)

Hankkeessa tutkitaan yhteiskunnan kokonaisvaltaista sähköistymistä uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen ja sen kytkentöjä vertaisuuden uusiin toimintamalleihin (2018). Syntyykö tästä uusi tarina Suomen tulevaisuudelle?

Suuri sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa -hankkeessa esitellään yleistajuisesti uusiutuvan energian, etenkin aurinko- ja tuulienergian esiinmarssia. Hankkeessa avataan ikkuna tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa energiantuotanto on päästötöntä ja energiajärjestelmä lähes kokonaan sähköistetty.

Tällaisessa energiajärjestelmässä kansalaisista tulee energiantuottajia. Energiajärjestelmän murros edistää niin kutsuttua vertaisyhteiskuntaa – tulevaisuuden mahdollista yhteiskuntaa, jossa kansalaiset itseorganisoituvat omaehtoisiksi, perinteisten organisaatioiden ulkopuolisiksi ryhmiksi ja verkostoiksi.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pienen mittakaavan räätälöityä teollista tuotantoa 3D-tulostimien ja aurinkoenergian avulla. Vertaisyhteiskunnassa kansalaiset itseorganisoituvat ja vaikuttavat uusissa ryhmissä ja verkostoissa, missä he jakavat tietoa ja taitoja. Vertaistuotanto luo uutta taloudellista toimintaa, jossa palveluita tuotetaan ja käytetään erilaisten tarpeiden mukaan sekä tietoja ja taitoja vaihdetaan avoimesti. Näin kansalaiset voivat osallistua myös uusien energia-alan tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseen. Tämän tiedeviestintähankkeen perusaineisto on kerätty Tekes-rahoitteisen Neo-Carbon Energy -tutkimusprojektin (2014–2017) aikana.

Hankkeella on kolme lopputuotosta, joille on yhteistä tulevaisuusnäkökulman ja -tietoisuuden vahvistaminen:

  • Interaktiivisessa suomenkielisessä tiedekirjassa nostetaan esiin tutkimuksen keskeiset ja kiinnostavimmat löydökset puhuttelevasti ja yleistajuisesti tiiviissä muodossa
  • Hankkeen yhteiskunnallisen vuorovaikutustyön pohjalta annetaan impulsseja sähköalan murrokseen sekä hiilineutraalin kiertotalouden edistämiseen
  • Hankkeessa tuotetaan tulevaisuusorientoitunutta oppimateriaalia lukio-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasolle.


Hanketta rahoittavat STEK ry, Sitra ja Turun yliopisto. 

Vastuuhenkilönä toimii professori Sirkka Heinonen yhteistyössä tohtorikoulutettava Joni Karjalaisen kanssa.

Transition to a Resource Efficient and Climate Neutral Electricity System (EL-TRAN)

Hankkeessa kehitetään tiekartta (roadmap) Suomen siirtymiselle kohti resurssitehokasta ja ilmastoneutraalia sähköjärjestelmää. Tarkastelu kattaa niin sähkön tuotannon, siirron, jakelun, kulutuksen kuin varastoinninkin.

Hankkeessa tunnistetaan erilaisia siirtymisprosessiin liittyviä ongelmia, ja tehdään niihin liittyviä ratkaisuehdotuksia. Hankkeen seitsemän työpakettia käsittelevät siirtymiseen liittyviä ongelmia erilaisista näkökulmista soveltaen tieteidenvälistä lähestymistapaa ja metodologiaa.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tehtävänä hankkeessa on vastata työpaketista ”Trendit ja skenaariot”, joka tukee konsortion proaktiivisuutta muun muassa sähkön kysyntää, tarjontaa ja sähkömarkkinoita, sähköjärjestelmän poliittista ohjausta, uusia teknologioita sekä sähköjärjestelmien kansainvälistä integraatiota koskevien trendien muutoksiin. Tätä tarkoitusta palvelemaan luodaan osallistavan tulevaisuustyöskentelyn avulla backcasting-skenaarioita vaihtoehtoisista kehityspoluista kohti resurssitehokasta ja ilmastoneutraalia sähköjärjestelmää.

EL-TRAN on Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun koordinoima konsortiohanke, johon Tulevaisuuden tutkimuskeskus osallistuu Tampereen teknillisen yliopiston, VTT Energian, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto vuosina 2016–2018.

Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa: ​Jyrki Luukkanen, Jari Kaivo-oja & Jarmo Vehmas.

Hankkeen verkkosivut: https://el-tran.fi/

TRY OUT! Kiertotalouden ja cleantechin kokeilut kaupunkien ja yritysverkostojen kanssa – toimivat liiketoimintamallit esiin

Hankkeessa rakennetaan kokeilukulttuuriin ja yhteiskehittämiseen perustuva innovaatioalusta kokeiluympäristöineen,joka tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisten kiertotalouden ja cleantechin liiketoimintamallien, sektorien välisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen kokeilulle, joista toimivimmat jäävät elämään ja etenevät markkinoille.

Tavoitteet

  • Edistetään kiertotalouden ja cleantechin innovaatioalustan syntymistä
  • Etsitään toimivia kiertotalouden ja cleantechin liiketoimintamahdollisuuksia kokeilemalla
  • Mahdollistetaan uusien markkinavetoisten ratkaisujen ja palvelujen syntymistä
  • Toteutetaan kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen, muiden TKI-toimijoiden ja asiakkaiden välistä tuotekehitys-, innovaatio- tai kaupallistamisyhteistyötä konkreettisella ja edelläkävijyyttä tukevalla tavalla
  • Lisätään aihepiirin liiketoimintaa, työllisyyttä ja sitä kautta alueiden hyvinvointia
  • Edistetään toimenpiteillä kaupunkeen ja korkeakoulujen järjestelmätason muutosta sekä kehittämistoiminnassa yleensä että erityisesti kiertotalouden ja cleantechin kehittämisessä


Hankkeen toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu (koordinaattori, Demos Helsinki, Turun yliopisto sekä Helsingin yliopisto 1.8.2016–31.10.2018 välisenä aikana.

Tutkijoina hankkeessa toimivat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa: Juha Kaskinen ja Marjukka Parkkinen.

Hankkeen verkkosivut: https://tryout.turkuamk.fi

Uudet teknologiat luontosuhteen muovaajina

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat ympäristötoimijuuden vahvistumiselle ja erilaisten merkitysten huomioimiselle tiedonhallinnassa.

Luontotiedon hallinta nojaa keskitettyihin tietojärjestelmiin, ja kansalaistietoa koetetaan saada liikkeelle myös mobiilisovelluksin. Lajitiedon kokoava Suomen lajitietokeskus on käynnistymässä. Luontoharrastajien motivointiin havaintojen tuottamiseksi liittyy ongelmia ja luontotiedon hallintaa on arvosteltu liiasta teknologiavetoisuudesta. Luontotiedolla on eri toimijoille erilaisia merkityksiä.

Tutkimus hyödyntää monipuolisesti laadullisia tutkimusaineistoja. Tutkimustapaukset pureutuvat tietokantoihin, mobiilisovelluksiin ja sosiaaliseen mediaan luontotiedon keruun ja hallinnan välineinä.

Tutkimus pyrkii paitsi tuottamaan tutkimustietoa ajankohtaisesta aiheesta, myös saamaan aikaan monitieteistä yhteistyötä ja yhteiskunnallista keskustelua koskien luonnon tuntemusta ja tiedonhallintaa.

Hankkeen tutkijana toimii: Minna Santaoja