Ennakointitutkimus ja kehittäminen

Ennakointi on vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ja niihin liittyvien valintojen hahmottamista ja analysointia. Toteutamme ennakointiprosesseja ja -tutkimuksia monenlaisiin tarpeisiin: yhteiskunnan ja alueiden politiikkavalintojen tueksi, erilaisten organisaatioiden strategiatyön pohjaksi ja tieteellisen ajattelun ainekseksi. Aluekehittämistä koskeva tutkimus- ja kehitystyömme perustuu alueiden uudistumista ja innovaatioita jäsentävään tutkimusohjelmaamme.

Ennakoinnin menetelminä käytämme muun muassa tulevaisuusverstaita, skenaario- ja delfoi-prosesseja sekä erilaisia heikkojen signaalien tunnistusmenetelmiä. Ennakointiprosessimme ovat liittyneet esimerkiksi teknologiaan, osaamiseen, asumiseen ja liikenteeseen. Lisäksi olemme kehittäneet ennakoinnin ja tulevaisuuksien tutkimisen menetelmiä.

Aluekehittämisessä tarkastelemme erityisesti tulevaisuuteen kiinnittyviä strategisia valintoja eri tasoilla (yhteiskunta – alue – yritys/organisaatio).  

Molemmissa kokonaisuuksissa toteutamme sekä akateemisia tutkimushankkeita että tilaustutkimusta. Tutkimusryhmämme on monitieteinen, kokemuspohjaltaan rikas ja yhteistyöverkostoltaan vahva.

Käynnissä olevat tutkimus-ja kehittämishankkeet:

Bastu – Yrittäjien ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yrityskehittämö

Turun yliopiston tulevaisuusalusta Bastu® rakentaa kuudennen aallon resurssiviisasta taloutta ja yritysekosysteemiä konkreettisen tekemisen ja nopeiden kokeilujen kautta. Bastun tehtävä on mahdollistaa ja tukea alueen yritysten kehitystä törmäyttämällä asiantuntijaorganisaatioiden osaaminen yritysten käytännön tekemisen kanssa. Bastu yhdistää Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamisen yritysten konkreettisiin tarpeisiin.

Varsinais-Suomessa on vahvaa osaamista ja ainutlaatuisia resursseja, joita voidaan uusintaa ja uudistaa erilaisina yhdistelminä ja hyödyntää kestävästi. Bastu-verkostossa yritykset osallistuvat kestävän ja merkityksellisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Verkkosivut: https://bastuturku.utu.fi/

Lisätietoja: Keijo Koskinen, Markku Wilenius ja Essi Silvonen.

Bioeconomy and Justice (BioEcoJust)

A bio-based economy that seeks solutions from biological resources is proposed as the next phase of economic development providing renewable energy and resources.  It is the relationship between society, technology and nature that really become interesting in this ‘bio-age’. The bioeconomy has been widely interpreted, with strategies formed around it some positive offering renewable solutions and others more problematic threatening nature. In what ways will the bioeconomy contribute or hinder a more sustainable society?

The aim of the BioEcoJust project is to identify and explore key ethical decisions for the future bioeconomy through 2125. Our approach in the research consortium combines the two fields of Ethics & Foresight.

Funding: Academy of Finland, 2017–2020

Project website: https://bioecojust.utu.fi/

Project team: ​Markku Wilenius, Sofi Kurki, Amos Taylor, Nicholas Balcom Raleigh & Marianna Birmoser Ferreira-Aulu

Climate University – Ilmastokoulutusta kestävien tulevaisuuksien luomiseksi

Climate University on kattonimekkeenä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalle kärkihankkeelle ”Monitieteinen digitaalinen oppiminen kestävän kehityksen haasteissa – joustavia opintopolkuja työelämään”. Hankkeen kuluessa yksitoista suomalaista yliopistoa yhdistää voimansa ja tutkijoidensa tieteellisen asiantuntemuksen uusien ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä kertovien verkkokurssien suunnittelussa.

Tavoitteena on kehittää digitalisaation ja avoimen koulutuksen tarjoamilla verkkotyökaluilla uusia kursseja ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla rakennamme verkostoa koulujen väliseen yhteistyöhön ja eri tahoilla työskentelevien ilmastoammattilaisten keskuuteen. Hanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi Suomen innovaatiorahasto Sitra ja hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset.

Turun yliopisto osallistuu maantieteen laitoksen professori Jukka Käyhkön johtamassa osahankkeessa vuonna 2020 kahden kurssin kehittämiseen:

Lisätietoja:

Anna Kirveennummi, Morgan Shaw & Sari Puustinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

https://blogs.helsinki.fi/climateuniversity/

Ks. myös: Puustinen, Sari & Kirveennummi, Anna (2019) Innovations in education for sustainable future” in Turku 7.5.2019.

Futures Literacy across the Deep (FLxDeep)

FLxDeep is a six-partner initiative led by Finland Futures Research Centre at Turku School of Economics – University of Turku in cooperation with futures literacy experts at UNESCO. It is funded by EIT Climate KIC and aims to co-create and implement processes that introduce, develop and actively apply the capability called futures literacy to support climate-related social, business, and technological innovation.

> Read more about the project.

Further information: Nicolas A. Balcom Raleigh, Finland Futures Research Centre

Kansallinen ennakointi 2020 – Ekosysteemin kartoitus, ennakointikyvykkyyden arviointi ja kehittämissuositukset

Hankkeen tavoitteena on selvittää kansallisen ja alueellisen ennakointitoiminnan nykytilaa sekä tunnistaa konkreettisia ratkaisuja, joilla ennakointitoimintaa ja sen järjestämistä on mahdollista kehittää tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on tukea kansallisen ennakointityön kehitystä niin, että suomalaisessa päätöksenteossa on käytettävissä paras mahdollinen tietopohja ja näkemys tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista.

Hanke koostuu kolmesta osahankkeesta. Ensimmäisessä osahankkeessa analysoidaan kansallisen ja alueellisen ennakoinnin nykytilannetta ja muodostetaan kokonaiskuva Suomen ennakoinnin ekosysteemistä. Toisen osahankkeen tavoitteena on syventää kokonaiskuvaa keräämällä tietoa ekosysteemitoimijoiden ennakointikyvykkyydestä. Kolmannen osahankkeen tavoitteena on luoda visio kansallisen ennakoinnin tulevaisuudesta ja laatia kehittämisehdotuksia ennakointityön kehittämiseksi. Hankkeen tuloksena tuotetaan visuaalinen loppuraportti, joka selvittää suomalaisen ennakointitoiminnan nykytilan sekä suosittaa toimenpiteitä ennakoinnin kehittämiseksi.

Hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Demos Helsinki ja sen rahoittaa Valtioneuvoston kanslia vuoden 2019 aikana.

Hankkeen verkkosivut: https://www.ennakointi2020.fi

Yhteystiedot: Burkhard Auffermann, Laura Pouru ja Matti Minkkinen.

 

Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE)

STYLE-hanke tutkii kestävän kasvun edellytyksiä arkiliikunnan edistämisen keinoin. Hanke yhdistää ihmisten kokonaisliikunnan objektiivisen mittaamisen tapoihin, joilla pyritään lisäämään liikunnan määrää sekä edistämään siirtymistä auton käytöstä kestäviin kulkutapoihin, kävelyyn ja pyöräilyyn.

Stylen visiona on, että vuonna 2030 Suomessa arkiliikunnan lisäyksen myötä kevyen liikenteen kulkutapaosuus on noussut 38 prosenttiin, mikä on kasvattanut samanaikaisesti liiketoimintaa.

Stylen tutkimusteemat pureutuvat muun muassa liikennekäyttäytymisen hallintaan ja liikkumisen edistämiseen, eri-ikäisten kansalaisten liikuntatottumuksiin, ihmisten käyttäytymisen muutoksen perimmäisiin motiiveihin ja tunteisiin sekä liikkumista edistävän infrastruktuurin ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen.

STYLE on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) Kestävän kasvun avaimet -ohjelman viisivuotinen (3+2 vuotta) hanke. Konsortion kokonaisrahoitus ensimmäiselle kolmelle vuodelle on yli kolme miljoonaa euroa. 

Konsortio:

  • Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto [koordinaattori]
  • Markkinoinnin laitos, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
  • Suomen ympäristökeskus (SYKE)
  • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
  • Terveyden edistämisen tutkimuskeskus (TETK), Jyväskylän yliopisto
  • UKK-instituutti

Hankkeen verkkosivut: www.styletutkimus.fi

Facebookissa
Twitterissä

Lisätietoja:

Petri Tapio, Konsortion johtaja, hankkeen vastuullinen johtaja, petri.tapio(a)utu.fi
Ira Ahokas, Vuorovaikutusvastaava, ira.ahokas(a)utu.fi

Stylen logot

Local Governments for Sustainability (ICLEI)

Turun kaupunki ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat toteuttaneet tutkimuksen Turun seudun edellytyksistä osallistua ICLEI – Local Governments for Sustainabilityn käynnistämän kiertotaloustoimijoiden kaupunkiverkoston Green Circular Cities Coalitioniin (GCCC) kehittämiseen yhtenä sen perustajajäsenistä.

Paikallista kiertotaloutta tarkasteltiin ICLEIN määrittelemien kuuden temaattisen sektorin;

  • kaupunkisuunnittelu ja hallinto,
  • rakennukset ja rakentaminen,
  • julkiset hankinnat,
  • teolliset symbioosit,
  • kunnallinen jätehuolto ja
  • vesi-ruoka-energia puitteissa.

Kiertotaloustoiminnaksi tunnistettiin laajasti kaikki resurssien tehokkaampaan kiertoon pyrkivät ratkaisut, joiden tavoitteena on lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen siirtyminen.

Lisätietoja hankkeesta: Essi Silvonen

Hankkeen loppuraportit:

Luova sopeutuminen viheliäisiin ekososiaalisiin murroksiin (WISE)

WISE-hanke pyrkii parantamaan viheliäisiä ekososiaalisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja arviointia sekä parantamaan Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin. 

WISE kehittää ja testaa uutta kansallisen tason integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR), jossa kehitetään nopeita ja näyttöön perustuvia sopeutumistapoja odottamattomiin ekososiaalisiin murroksiin (kuten samanaikainen ilmastopakolaisuus, energiakriisi ja poliittinen epävakaus).

POR on todellista päämajaa matkiva harjoitusalusta, jossa päätöksentekijät pyrkivät toimimaan kuten toimisivat todellisessa kriisissä. POR on kehitettävissä harjoitusalustasta pysyväksi politiikkamekanismiksi. Se voi tarjota nopeaa, laaja-alaista ja tutkimustietoon perustuvaa tukea monimutkaisiin päätöksenteon haasteisiin, joihin Suomen kaltainen pieni ja avoin kansallisvaltio vääjäämättömästi altistuu lähitulevaisuudessa.

WISE-hankkeen rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto ohjelmasta 'Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä' ja se toteutetaan vuosien 2018–2023 aikana. 

WISE-konsortion osahankkeita johtavat Janne I. Hukkinen (Helsingin yliopisto, konsortion johtaja), Turo-Kimmo Lehtonen (Tampereen yliopisto, konsortion varajohtaja), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto), Peter Lund (Aalto-yliopisto), Toni Ahlqvist (vuodesta 2020, Turun yliopisto) ja Paavo Järvensivu (BIOS-tutkimusyksikkö, konsortion vuorovaikutusvastaava).

Hankkeen verkkosivut: http://wiseproject.fi/
Twitterissä: @wiseprojectfi 

Lisätietoja: Toni Ahlqvist & Marko Ahvenainen

STN logot

Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa (MAKE)

Tulevaisuuden kestävä yhteiskunta on siirtynyt fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen. Muutos on järisyttävä, sillä nykyinen fossiilitalouden maailmanmalli on monessa suhteessa hyvin erilainen kuin sen jälkeinen maailmanmalli. Erot liittyvät muun muassa perusluonteeseen (keskittynyt vs. hajautunut), paikkasidokseen, talousmalliin, talouden fokukseen, kulutusmalliin, toimien ulkoisvaikutuksiin ja hiilensidontaan. 
 
Maaseudun toimijoiden asema ja maaseudun yhteiskunnallinen rooli voi toteutua maailmanmallin muutoksessa hyvin eri tavoin. Kaikki biotalouden hyödyntämät luonnonvarat sijaitsevat maaseudulla. Kiertotaloudessa maaseutu on kaupunkien tapaan monipuolisesti osallisena.  
 
MAKE-hankkeen tavoitteena on

  1. kuvata fossiilitalouden jälkeisen yhteiskunnan ilmentymiä,
  2. tunnistaa esteitä maaseudun elinvoimaa vahvistavien ilmentymien yleistymiselle ja
  3. ääritellä keinoja esteiden poistamiseksi.

 
Hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu. Se alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2021. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä.

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen

Millennium-projektin Helsinki-noodi 

Globaalin Millennium-projektin tarkoituksena on käynnistää tulevaisuuden tutkimusta, päivittää ja kehittää tietojamme maailman tulevaisuudesta ja saattaa tätä tietoa tiedotusvälineiden kautta julkishallinnon päätöksentekijöiden tietoisuuteen. Projektin avulla halutaan kehittää opetussisältöjä ja julkista koulutustarjontaa ja luoda eri tavoin kumuloituvaa tietoa mahdollisista tulevaisuuksista.

Globaalin ja lokaalin ajattelun yhdistämiseksi Millennium-projekti on perustanut noodeja (engl. node) eli yhteistyöorganisaatioita ja kutsunut tutkijoita eri maista vastaamaan paikallisesti ja alueellisesti tehtävästä tutkimustyöstä ja tutkimustulosten levittämisestä.

TVA:n yhteydessä toimii Millennium-projektin Helsinki-noodi. Helsinki-noodi perustettiin syyskuussa 2001 TVA:n, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran yhteisellä päätöksellä. Euroopan noodit ovat organisoituneet keskenään Foresight Europe Network (FEN) -verkostoksi.

Helsinki-noodin jäsenet:

  • Sari Söderlund (Turun yliopisto), noodin puheenjohtaja 2019-
  • Toni Ahlqvist (Turun yliopisto)
  • Mikko Dufva (Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry)
  • Sirkka Heinonen (Turun yliopisto)
  • Juha Kaskinen (Turun yliopisto)
  • Osmo Kuusi (Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry)

Millennium-projektin pääasialliset sisällöt ovat:

  • Pitkän aikavälin kehityskulkujen haasteiden ja mahdollisuuksien jatkuva arviointi ja niiden toimenpiteiden ja poliittisten päätösten kuvaaminen, joita tarvitaan haasteisiin vastaamiseksi.
  • Tutkijoiden yhteinen tutkimuksen tekemiseen ja tietojen vaihtoon tähtäävä, kaikille avoin verkosto.
  • Vuosittain julkaistava State of the Future -raportti, joka sisältää sekä muiden tekemää ennakointitietoa että projektissa tuotettavaa tutkimustietoa. Raportin sisältö ottaa huomioon myös aikaisempina vuosina tehdyn työn.
  • Erityisiä tutkimusaiheita ovat olleet esimerkiksi tieteen ja teknologian tulevaisuus, tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, ympäristön turvallisuus, Afrikan tulevaisuus sekä ihmiskunnan historiasta kumpuavia oppeja ja tutkimuskysymyksiä.
  • Tutkimusmenetelmiä ja analysoinnin muotoja kehitetään erilaisten tutkimuskysymysten – tulevaisuuden haasteiden ja mahdollisuuksien – tarkastelun yhteydessä.
     

Lisätietoja: www.tvanet.fi 

MyStory

MyStory is an Interreg Nord funded project in a cross-border regional development context. The project is based along the Finnish-Swedish-Norwegian border region, along the Northern Lights Route. The Northern Lights Route is an official tourism road starting from Tornio-Haparanda and follows the E8 and Road 99 along Tornio and Muonio rivers all the way to Kilpisjärvi, and continues via Storfjord to Tromsø in Norway. 

The route connects not only three neighbouring countries, but also six different languages (Finnish, Swedish, Norwegian, Meänkieli, Sami and Kven) and a shared history and cultural heritage. The common culture and history are strongly represented along the Northern Lights Route and the region shares a growing consciousness of its common roots and identity, which is the basis for this cross-border project.

The Northern Lights Route is still quite unknown. The main goal of the project is to develop the tourism in the region by supporting small-scale tourism companies and by developing tourism in the cross-border context through a common vision and a roadmaping process. The companies will receive support in using storytelling in their businesses by utilizing local cultural history and stories in a socially and culturally sustainable ways, and, in addition, new technologies such as virtual reality will be piloted. The project supports the development of new story and place-based digital tools and business concepts, skills development and cross-border collaboration with new, innovative digital solutions. This project is continuation to a previous project Our Stories, where stories from the region were collected and published in written, visual and audio forms. 

The work package of FFRC is related to the strategic development of tourism in this cross-border region. FFRC will run a vision and roadmap process which objective is to find a common understanding on what the tourism in the region should be like and be based on, and how the tourism can be developed sustainably as a cross-border regional effort. The involvement and participation of the different stakeholders involved in tourism development in the region, such as municipalities, companies, development organizations and educational institutions, is the key for successful long-term planning.

Lapland University of Applied Sciences is the main coordinator of the project. In addition, stakeholders from Finland, Norway and Sweden are involved in the project. The project is financed by Interreg Nord, Lapin liitto, Council of Torne Valley, Innovasjon Norge, Forskningsrådet Norge and Troms og Finnmark Fylkeskommune. 

Further information:

Hanna Lakkala, Finland Futures Research Centre

https://ourstories.info/

 

Intterreg nord logo

Nuorten yrittäjyyspolut maaseudulla (NUPO)

Hankkeessa kuvataan nuorten nykyisiä ja tulevia polkuja erilaisille maaseutualueille sijoittuvaan yrittäjyyteen sekä tunnistetaan niihin liittyvät nykyiset ja tulevat mahdollisuudet, esteet ja toimenpidetarpeet.

Hankkeessa on neljä työpakettia: 

  1. Mitkä tekijät edistävät ja rajoittavat nuorten ryhtymistä yrittäjiksi erilaisilla maaseutualueilla; 
  2. Millaisia rajoitteita nuorilla nykyisin on yrittäjyyspolulla etenemisessä erilaisilla maaseutualueilla; 
  3. Millaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita tuleva toimintaympäristö asettaa maaseudun yrittäjyydelle; 
  4. Millä toimenpiteillä nykyisiä ja ennakoituja rajoitteita maaseudun yrittäjyydelle voitaisiin lieventää tai poistaa. 

Kokonaisuutena tutkimushanke avaa yrittäjyysprosessin ensisijaisesti yrittäjän henkilökohtaisen kokemusmaailman näkökulmasta, koska yrittäjyydessä on aina kyse yksittäisen henkilön valinnoista. Tässä suhteessa tutkimus tuottaa uudenlaista tietoa, jossa maaseudun yrittäjyys jäsentyy monipolvisena henkilökohtaisena valintaprosessina ja valintapuuna. Erilaiset markkinoiden, alueiden, sidosryhmien ja yhteiskuntapolitiikan tarjoamat mahdollisuudet ja asettamat esteet pystytään kiinnittämään yrittäjyysprosessin kannalta kriittisiin pisteisiin. 

Hankkeen toteuttaa Tulevaisuuden tutkimuskeskus (TY) ja sen kesto on 1.4.2018–31.12.2019. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen verkkosivut: https://www.yrittajyyspolut.fi/

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen

RURALIZATION

RURALIZATION -tutkimus- ja innovaatiohankkeessa haetaan uusia keinoja EU:n maaseutualueiden kehittämiseen, maaseudun sukupolvenvaihdokseen ja maaseudulla työllistymiseen. Taustalla on tieto kasvavien kaupunkialueiden ja taantuvien maaseutualueiden epätasa-arvoisesta kehittymisestä, mikä uhkaa Euroopan taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota.

Tutkimuksessa selvitetään maaseutuasumisen ja -yrittämisen sukupolvenvaihdokseen, maallemuuttoon ja maankäyttöön liittyviä haasteita. Hanke tuottaa tietoa sellaisista käytännön toimista ja poliittisista ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää uusien sukupolvien asettumista maaseutualueille ja maataloussektorille.

Hankkeella on seuraavat tavoitteet:

  1. Ymmärretään sukupolvenvaihdokseen liittyvät haasteet ja määritellään sellaiset tekijät ja ajurit, joiden on huomattu lisäävän tiettyjen maaseutualuiden dynamiikkaa.
  2. Kehitetään usean erilaisen toimijan yhteistyöllä suotuisia olosuhteita ja dynamiikkaa edistäviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muilla maaseutualueilla.
  3. Määritellään ja arvioidaan innovatiivisia käytäntöjä, joilla edistetään maallemuuttoa, uuden sukupolven maataloustuotantoa ja maankäytön mahdollisuuksia. Keskeiset sidosryhmät sitoutetaan arvioimaan kriittisesti ja kehittämään näitä toimenpiteitä ja strategioita.
  4. Selvitetään uusien sukupolvien maaseutuun liittyviä unelmia, suunnitellaan politiikkasuosituksia, joiden avulla näitä unelmia voidaan toteuttaa.
  5. Etsitään uusia kasvun mahdollisuuksia, jotka voidaan saavuttaa ohittamalla perinteiset sukupuoliroolit maaseudun sukupolvenvaihdokseen liittyvissä kysymyksissä.
  6. Osallistetaan keskeiset toimijat levittämään tietoa hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Kannustetaan sidosryhmiä edistämään uusien toimintamallien käyttöönottoa, jotta maaseutualueista tulee mielenkiintoinen vaihtoehto uusille sukupolville. 

Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelmasta rahoitetussa RURALIZATION-hankekonsortiossa on mukana 18 partneria 12 EU-jäsenmaasta. Hankkeen seitsemästä eri työpaketista Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen päävastuulla on aihepiiriin liittyvä ennakointitutkimus. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2019–30.4.2023.

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen & Pertti Ruuska

https://www.ruralization.eu
 

Suomalaisten vaikuttajien tulevaisuustietoisuus kestävän kehityksen mahdollistajana 

Mitä vaikuttajat ajattelevat tulevaisuudesta ja pitävätkö he kuluttamista rajoittavien ohjauskeinojen käyttöönottoa mahdollisena?

Väitöstutkimuksen tavoitteena on tutkia suomalaisia vaikuttavassa asemassa olevia toimijoita, joilla on mahdollisuuksia omalta osaltaan edistää kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen teema on tutkimuksessa rajattu kuluttamiseen ja sen ohjauskeinoihin.

Tavoitteena on selvittää, kuinka tietoisia vaikuttajat ovat kestävään kuluttamiseen liittyvistä haasteista ja miten he kyseiset haasteet ymmärtävät. Vaikuttajien näkemyksiä kartoitetaan monivaiheisessa Delfoi-prosessissa, johon kutsutaan mukaan kestävään kehitykseen vaikuttavia suomalaisia toimijoita. Anonyymiin keskusteluun perustuvan prosessin aikana osallistuvat tahot saavat tietoonsa myös toisten tutkimuksessa mukana olevien tahojen mielipiteet ja perustelut.

Ymmärtämällä paremmin vaikuttajien näkemyksiä kestävän kehityksen toteutumismahdollisuuksista ja hyväksyttävistä edistämiskeinoista voidaan edesauttaa poliittisesti toimivien ratkaisujen löytämistä ja kehittämistä. 

Tulosten perusteella voidaan myös tunnistaa keinoja, joiden avulla voidaan tukea kyseisten toimijoiden aktiivisuutta ja vaikuttavuutta kestävän kehityksen edellyttämän muutoksen edistämisessä.

Tutkimuksen rahoittaa Tiina ja Antti Herlinin säätiö, 2015–.

Lisätietoja: Sanna Ahvenharju, https://users.utu.fi/sajoahv/

Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset (KOTIETU) 

Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja arvioida Suomen kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hankkeessa tuotetaan elintarvikealan toimijoiden strategiavalintojen ja hallinnon päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa erilaisten kotieläintuotannon intensiteettivaihtoehtojen vaikutuksista pellonkäyttöön, ympäristöön, aluetalouteen ja ulkomaankauppaan.

Hankkeessa laaditaan viisi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Suomen kotieläintaloudesta noin vuonna 2040: kasvis-Suomi, ympäristö-Suomi, terveys-Suomi, huoltokyky-Suomi ja kotieläin-Suomi. 

Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus Luke (koordinaattori), Tulevaisuuden tutkimuskeskus (TY) ja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu (yritysten ympäristöjohtaminen). 

Hankkeen kesto on 1.1.2018–31.3.2021. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä alan yritykset ja järjestöt (A-Tuottajat, HKScan, MTK, Raisio, Snellman, Valio, Salaojituksen Tukisäätiö).

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen

> Lue lisää hankkeesta ja sen tuottamista Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvista.

Tutkimusraportteja: 

Kuhmonen, Tuomas & Kuhmonen, Irene (2019) Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat. TUTU eJulkaisuja 7/2019. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Turku. https://www.utupub.fi/handle/10024/147943 

Urban Futures Podcasts

The Urban Futures Podcast is an interdisciplinary knowledge creation platform for the purpose of communicating and spreading research environmental information to build a better future for societies.

Project funding: The Nessling Foundation, 2019.

Website: https://greeningfutures.utu.fi

Further information: Ana Maria Jones & Markku Wilenius

Urban Futures Podcast

Valmistus 4.0 – teknologiset, taloudelliset, koulutukselliset ja sosiaalipoliittiset strategiat (MFG 4.0)

​MFG 4.0 on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvottelukunnan (STN) rahoittama kolmivuotinen monitieteellinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena on tutkia ja selvittää valmistavan teollisuuden tulevaisuutta monelta kantilta. Fokus on ns. additiivisessa valmistuksessa, yleisesti siis “3D-tulostus” nimellä kulkevien teknologioiden ympärillä. 

Hankkeessa pyritään luomaan käsitys niistä teknologioista, koulutusosaamisesta, liiketoimintamalleista ja yhteiskunnallisesta murroksesta, jonka tuotannollisen teollisuuden muutos ja murros tulevat aiheuttamaan ja luomaan ajatuksia ja suunnittelemaan “vastauksia” tähän murrokseen varautumiseksi ja murroksen hyödyntämiseksi. Kantavana ideana on se, että miten Suomi pärjää tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin.

MFG 4.0 -hanke on jakautunut seitsemään tutkimusryhmään, joista neljä toimii Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa (LUT), yksi Helsingin Yliopistossa (HY), yksi Jyväskylän Yliopistossa (JY) ja yksi Turun Yliopistossa (TY). Hankkeen tekninen ja liiketoimintamallien tutkimus keskittyy LUT:oon, HY vastaa sosiaalipoliittisesta näkökulmasta, JY:n ryhmä tutkii koulutukseen liittyviä asioita ja TY tutkii valmistuksen murrosta tulevaisuudentutkimuksne keinoin. 

Hankkeen verkkosivut: http://mfg40.fi
Facebook, TwitterLinkedIn

Lisätietoja: ​Jari Kaivo-oja & Mikkel Stein Knudsen

STN logot

Julkaisuja:

  • Aho, S. & Kaivo-oja, J. (2019). Suomen väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys suuralueilla ja maakunnissa vuosina 1990–2017. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 115 (2): 270-288.
  • Kaivo-oja, J., Kuusi, O., Knudsen, M.-S. & Laureaus, T. (2019.) Digital Twins Approach and Future Knowledge Management Challenges: Where We Shall Need System Integration, Synergy Analyses and Synergy Measurements? In Uden, Lorna, Ting, I-Hsien, Corchado, Juan Manuel (Eds.) 14th International Conference, KMO 2019, Zamora, Spain, July 15–18, 2019, Proceedings, Communications in Computer and Information Science, 1027, Springer Nature, Switzerland AG.
  • Knudsen, M.-S., Kaivo-oja, J. & Lauraeus, T. (2019). Enabling Technologies of Industry 4.0 and Their Global Forerunners: An Empirical Study of the Web of Science Database. In Uden, Lorna, Ting, I-Hsien, Corchado, Juan Manuel (Eds.) 14th International Conference, KMO 2019, Zamora, Spain, July 15–18, 2019, Proceedings, Communications in Computer and Information Science, 1027, Springer Nature, Switzerland AG, pp. 3-13.
  • Roth, S., Leydesdorff, L., Kaivo-oja, J. & Sales, A. (in press). Open Coopetition: When multiple players and rivals team up. Journal of Business Strategy, https://doi.org/10.1108/JBS-11-2018-0192 (Open access)
  • Roth, S., Schwede, P., Valentinov, V., Pérez-Valls M., & Kaivo-oja, J. (in press) Harnessing big data for a multifunctional theory of firm. European Management Journal, https://doi.org/10.1016/j.emj.2019.07.004 (Open access)
  • Bzhalava, L., Kaivo-oja, J. & Hassan, S.H. (2018), Data-based Startup Profile Analysis in the European Smart Specialization Strategy: A Text Mining Approach, European Integration Studies, http://dx.doi.org/10.5755/j01.eis.0.12.21869 (Open access)
  • Haukioja, T., Kaivo-oja, K., Karppinen, A. & Vähänsantanen (2018). Identification of Smart Regions with Resilience, Specialisation and Labour Intensity of Globally Competitive Sectors – The Examination of LAU-1 Regions in Finland. European Integration Studies, https://doi.org/10.5755/j01.eis.0.12.21872 (Open access)
  • Kaivo-Oja, J., Knudsen, M., & Lauraéus, T. (2018). Reimagining Finland as a manufacturing base: the nearshoring potential of Finland in an industry 4.0 perspective. Business, Management and Education, 16(1), 65-80. https://doi.org/10.3846/bme.2018.2480 (Open access)
  • Kaivo-oja, J. & Lauraeus, T. (2018). The European Mind-set, European Opinion and Economic Developments in 2007-2017: Major Changes of Public Opinion and the European Mind-set in Years 2004-2018, European Integration Studies, https://doi.org/10.5755/j01.eis.0.12.21870 (Open access)
  • Roth, S., Melkonyan, A., Kaivo-oja,J., Manke, B., and Dana, L-P. (2018). Multifunctional organisation models. A systems-theoretical framework for new venture discovery and creation. Journal of Organizational Change Management. 31(7): 1383-1400. https://doi.org/10.1108/JOCM-05-2018-0113 (Open access)
  • Roth S., Melkonyan A., Kaivo-oja J., Manke B., and Dana L.-P. (2018). Interfunctional business models. Map to an uncharted quadrant of the blue ocean. International Journal of Entrepreneurial Venturing. 10 (5): 581–595. https://doi.org/10.1504/IJEV.2018.094628
Vastuullisuus ja avoimuus laivanrakennusverkostossa (SUSTIS)

​Eri sidosryhmät vaativat yrityksiltä vastuullisuutta. Vastuullisuus kattaa yrityksen toiminnan taloudelliset, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Yritysverkostossa vastuullisuus muodostuu verkoston jäsenten yksittäisistä ja yhteisistä toimista. Verkostomainen toiminta aiheuttaa omat haasteensa vastuullisuustyöhön, erityisesti vastuullisuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen koko ketjussa. 

SUSTIS-hankkeen tavoitteena on tukea vastuullisuuden kehittämistä laivanrakennusverkostossa:

  1. Laajentaa vastuullisuusargumenttien käyttöä koko laivanrakennusverkostossa elikaarinäkökulmasta
  2. Luoda uutta liiketoimintaa avoimen vastuullisuustiedon avulla

Tutkimuksessa käytetään aineistonkeruumenetelminä haastatteluja ja työpajatyöskentelyä. Haastatteluja tehdään hankkeen yritys- ja yhteistyökumppaneiden työntekijöiden keskuudessa. Haastattelujen tuloksia syvennetään työpajoissa.  

Hanke toteutetaan Turun yliopiston ja VTT:n yhteistyönä. Turun yliopistosta hankkeessa ovat mukana Tulevaisuuden teknologioiden laitos (Sulautetut järjestelmät), Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Tutkimuspalvelut (CCR). Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tutkimusta tekevät Marileena Mäkelä, Katariina Heikkilä, Oana Apostol (laskentatoimen laitos) sekä Leena Jokinen. 

Hanke toteutetaan ajalla 01.02.2016–28.02.2019 ja sen päärahoittajana on Tekes. Hankkeen yritys- ja yhteistyökumppanit ovat DNV GL Group, Evac Oy, Lautex Oy, Meriteollisuus ry, Meyer Turku Oy, NIT Naval Interior Team Oy, Paattimaakarit Oy, Piikkio Works Oy, Sininen Polku Oy ja SSAB Europe Oy. 

Julkaisuja

  • Apostol, O., Höyssä, M., Kalliomäki, H., Jokinen, L., Mäkelä, M. (2018) Internal discursive effects on corporate decision to externally communicate sustainability. Paper presented in Nordic Accounting Conference 2018. Copenhagen Business School. 
  • Mäkelä, M., Apostol, O., Heikkilä, K. (2018) Chapter 6: Pride and fear: Emotions in sustainability. In: Escobar-Pérez, B., del Mar Miras-Rodríguez, M. (eds.) Corporate social responsibility: Challenges in diversity, accountability and sustainability. Management Science - Theory and Applications. Nova Science Publishers, New York. pp. 121-147.
  • Mäkelä, M., Apostol, O., Kalliomäki, H., Jokinen, L., Heikkilä, K., Saarni, J. (2018) Collaborative sustainability in a shipbuilding network. Paper presented in Corporate Responsibility Research Conference CRRC 2018. University of Leeds, Kedge Business School. 10-12 September 2018.
  • Apostol, O. (2016) Sustainability best practices. Benchmarking results of the SUSTIS project. FFRC e BOOK 10/2016. Finland Futures Research Centre, University of Turku.  
  • Heikkilä, K. (2016) Perspectives to sustainability in the shipbuilding network. Interview results of the SUSTIS project. FFRC eBOOK 9/2016. Finland Futures Research Centre, University of Turku.  

Hankkeen verkkosivut: https://tech.utu.fi/embedded/research/sustis/

Lisätietoja: Marileena Mäkelä, Katariina Heikkilä & Leena Jokinen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus), Oana Apostol (Laskentatoimen laitos, Turun kauppakorkeakoulu)