Koulutuksen ja oppimisen tulevaisuus

Tutkimus- ja kehittämisprojektiemme keskiössä ovat tulevaisuuden oppiminen, osaaminen, oppimisympäristöt sekä henkilökohtainen tulevaisuusajattelu. Projektit ovat monitieteisiä ja tarkastelun lähtökohta on systeeminen, jolloin tutkimuksessa päästään kokonaisvaltaiseen ja kontekstin huomioivaan näkemykseen.

Tulevaisuuden oppimiseen liittyvien hankkeidemme tuloksina syntyy esimerkiksi ennakointiselvityksiä, arviointeja, työpajoja raportteineen sekä tulevaisuuskuvia oppimisesta, koulutuksesta ja ohjauksesta.

Osallistavat prosessit kehittämistyössä ovat keskeinen osa koulutuksen tutkimusta ja tulosten aktiivinen hyödyntäminen lisää merkittävästi koulutusosaamistamme.

Käynnissä olevia hankkeita:

Development of Energy Education in the Mekong Area (DEEM)

Hankkeessa toteutetaan yhdeksän partnerin kanssa kestävää energiasuunnittelua ja -koulutusta Myanmarissa, Laosissa ja Kambodzassa. 

Kapasiteetin kasvatus tarkoittaa hankkeessa opetussuunnitelmien päivittämistä, uusien kurssien suunnittelua, train the trainers -koulutuksia, laitteiston modernisointia, opetusmenetelmien päivittämistä, yhteistyökapasiteetin parantamista ja edesauttamista, yhteisjulkaisuja ja -seminaareja, ja alueellisen yhteistyön tukemista.

Koulutusten aiheina tulevat olemaan mm. ilmastonmuutos, ekosysteemipalvelujen arvottaminen, erilaiset mallinnus- ja suunnittelutyökalut, kestävät energiateknologiat ja niin edelleen.

Kumppaneita on sekä Euroopasta että Mekongilta:

  • Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto (koordinaattori)
  • Tampereen teknillinen yliopisto
  • National University of Laos, Laos
  • Institute of Technology of Cambodia, Kambodža
  • Royal University of Phnom Penh, Kambodža
  • Yangon Technological University, Myanmar
  • Europe-Universität Flensburg, Saksa
  • University of Wageningen, Alankomaat
  • University of Yangon, Myanmar

Tulevaisuuden tutkimuskeskus on toiminut Mekongin alueella, ja osittain samojen kumppaneiden kanssa, jo yli 10 vuotta lukuisissa erilaisissa tutkimus- ja koulutushankkeissa. Hanketta johtaa professori Jyrki Luukkanen.

Euroopan komission Erasmus+ -ohjelman rahoittama hanke on nelivuotinen ja se toteutetaan vuosina 2016–2020.

Hankkeen verkkosivut: https://erasmus-deem.fi/

Lisätietoja: Jyrki Luukkanen, Mika Korkeakoski & Noora Vähäkari

 

Osaamispolkuja tulevaisuuteen (OSATA)

OSATA-hankkeen tavoitteena on toteuttaa oppilaitoksille toimintamalli, jolla osaamisidentiteetin kehittymistä tuetaan opintojen alkuvaiheesta lähtien, jatkokoulutusvalintaan ja työelämään siirtymiseen saakka. Opiskelijoille tullaan toteuttamaan aktiivisuutta tukevia työkaluja ja valmennusta itseohjautuvaan opinto- ja urapolkujen luomiseen sekä osaamisidentiteetin rakentamiseen.

Ammatillista peruskoulutuksen reformi tukee tutkintojen osaamisperusteisuutta sekä joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Samalla edistetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat ja työ ei sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin. Tällöin korostuu yksilön kyky tunnistaa oma osaaminen ja nähdä se osana erilaisia urapolkuja. Osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden toteutuminen oppilaitoksissa edellyttää sekä ajatuksellista että toiminnallista muutosta.

Opinto- ja työpolut eivät ole enää lineaarisia, vaan taitoja ja osaamisia kerrytetään sekä opintojen aikana että työelämässä. Ohjauksen ja opetuksen rooli tuleekin muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä reittejä tulevaisuuteen.

OSATA-hankkeen ensisijaiset kehittäjä- ja kohderyhmät ovat erityisesti 2. asteella opiskelevat nuoret, toisen asteen opettajat, erityisopettajat, opinto-ohjaajat ja muut ohjaustyötä tekevät sekä näihin ammatteihin opiskelevat.

Kolmivuotinen hanke yhdistää laajan joukon kotimaisia toimijoita

OSATA-hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinaattori), Hämeen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Raahen ammattiopisto, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

Yhteistyökumppaneina ovat Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK.

Hanke toteutetaan 1.9.2016–31.8.2019 välisenä aikana ja sen rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ohjelmasta "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020".

Hankkeen verkkosivut: http://osata.fi/ 

Lisätietoja: Sari Miettinen, Johanna Ollila, Anne Nieminen & Anne Arvonen

Osata  
EU-ESR-logot

Potentiaali - Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke

Potentiaali-hankkeessa kehitetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen toimintamallia ja työvälineitä opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja kytketään ne osaksi uraohjausta. Hankkeen kohderyhmänä on sekä ohjauspalveluita tarjoavien tahojen henkilökunta (kuten Ohjaamot, TE-toimistot) että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajat ja ohjaajat. Hankkeessa edistetään myös opiskelijoiden ja asiakkaiden osaamisidentiteetin kehittymistä ja kykyä nähdä vaihtoehtoisia urapolkuja. 

Hankkeen taustalla on kysymys segregaatiosta eli koulutus- ja ammatinvalintojen vahva sukupuolittuminen nais- ja miesenemmistöisille aloille. Vahvinta segregaatio on toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Suomessa segregaatio on pysynyt lähes samana 1970-luvulta saakka ja työmarkkinat ovat EU-maiden vertailussa viidenneksi voimakkaimmin sukupuolittuneet. (Tilastokeskus, Purkutalkoot-hankkeen Policy Brief, VNK 18/2018.)

Eriytyminen miesten ja naisten aloihin näkyy muun muassa mies- ja naisenemmistöisten alojen palkkaeroina sekä miesten ja naisten erilaisina urapolkuina. Henkilökohtaisella tasolla yksilö ei pääse hyödyntämään koko potentiaaliaan, jos hän ei koe voivansa hakeutua jollakin alalle esim. sukupuolensa takia. Kansantaloudellisesti segregaatio voi ilmetä esimerkiksi kohtaanto-ongelmana, jossa työpaikat ja työntekijät sijoittuvat alueellisesti eri paikkoihin. Monilla aloilla hyödyttäisiin myös monipuolisemmasta työntekijöiden kirjosta, mikä voisi tuottaa alalle uudenlaisia näkökulmia ja työskentelytapoja.

Avainasemassa segragaation purkamisessa ovat ohjaajat ja opettajat, joiden kanssa opiskelija tai asiakas pohtii opintojaan ja uraansa eri koulutusasteilla sekä erilaisissa ohjauspalveluissa. Potentiaali-hankkeessa kartoitetaan ohjauksen ongelmakohtia ja kehitetään työskentelymenetelmiä ja välineitä, joiden avulla segregaatiota ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja on mahdollista purkaa. Kehitystyötä tehdään yhdessä eri yhteistyökumppaneiden ja oppilaitosten kanssa. 

Hankkeen toteuttavat:

  • Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinoija)
  • Hämeen ammattikorkeakoulu (AOKK)
  • Oulun ammattikorkeakoulu (AOKK)
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu (AOKK)
  • Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (OTUS)
  • Nuoristotutkimuseura. 

Hankkeen hallinnollinen nimi on Potentiaali - Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke (S21690) ja se toteutetaan 1.4.2019–31.12.2021 välisenä aikana. Hankkeen kokonaisbudjetti on 871 425 euroa. Hanketta osarahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 (toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ja erityistavoite 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen)

Lisätietoja: Sari Miettinen, Johanna Ollila, Anne Nieminen & Anne Arvonen

 

EU-ESR-logot

 

 

UNESCO Chair: Learning Society & Futures of Education

Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää miten tulevaisuus vaikuttaa nykyhetkeen ja toisin päin, miten nykyhetken päätökset ja teot vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuuslukutaidon kehittämisen tavoitteena on oppia ajattelemaan tulevaisuudesta laajemmin ja oppia hyödyntämään henkilökohtaista tulevaisuuskuvittelun kapasiteettia nykyhetkessä tehtävien päätösten pohjalla. 

Tulevaisuuslukutaidon avulla yksilöt pystyvät hahmottamaan paremmin vaihtoehtoisten tulevaisuuksia, ymmärtämään oman roolinsa ja vastuunsa tulevaisuuden rakentamisessa sekä tarkastelemaan tulevaisuudesta käytävää keskustelua kriittisesti. Tulevaisuuslukutaito vahvistaa yksilön henkilökohtaista resilienssiä ja navigointikykyä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Professori Markku Wileniuksen UNESCO-professuurin 'Learning Society and Futures of Education' puitteissa kehitetään menetelmiä nuorten tulevaisuuslukutaidon opettamiseen, erityisesti monialaiseen ja oppiainekohtaiseen integrointiin lukio-opetuksessa. Menetelmiä kehitetään tiiviissä yhteistyössä kumppanikoulujemme sekä muiden opetusalan asiantuntijoiden kanssa. 

Hankkeen verkkosivut: https://unescochair.utu.fi/

Lisätietoja: Markku Wilenius & Laura Pouru

Varhaiskasvatus vuonna 2040

Varhaiskasvatus vuonna 2040 -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan tilaama hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa vaihtoehtoisia kuvia siitä, millaista varhaiskasvatus on vuonna 2040; miten varhaiskasvatus on järjestetty ja toteutettu ja mikä on sen rooli tulevina vuosina. Muutosten pohtiminen auttaa tulevaisuuteen varautumisessa ja erilaisten toimintastrategioiden pohdinnassa. Tavoitteena on kerätä laaja-alaisesti tietoa ja erilaisia näkemyksiä asiantuntijatyön pohjaksi.

Lisätietoja: Leena Jokinen & Anne Nieminen