Logopedisen tutkimuksen painopistealueet Turun yliopistossa
Turun yliopiston logopedian oppiaine on monitieteinen ja tutkimussuuntautunut yksikkö, joka tarjoaa tutkimukselle ja tutkimusyhteistyölle kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetut puitteet.
Oppiaineen tutkimuksessa on kaksi strategista painopistettä, joiden alla useita on tutkimusprojekteja. Ensimmäinen painopiste on kielen ja puheen ilmiöiden ja häiriöiden kognitiivisen, neuraalisen ja biologisen perustan tutkimus. Toinen painopiste on kaksi- ja monikielisyyden sekä muiden kieleen ja puheeseen vaikuttavien ympäristötekijöiden tutkimus.
Vaikka luotava tieto on kiehtovaa pelkästään perustieteen kannalta, sillä on myös tärkeä käytännön merkitys. Kielen ja puheen vaikeuksilla tiedetään olevan yhteys sosiaalisiin suhteisiin, koulumenestykseen, työllistymiseen ja mielenterveyteen. Kun tunnemme taustalla vaikuttavia mekanismeja, voimme pyrkiä mm. puheterapian keinoin muuttamaan yhteiskuntaamme niin, että kielen ja puheen oppimisen vaikeuksien negatiiviset vaikutukset pienenevät tai poistuvat.
Tutkimushankkeita
LaPA-projekti keskittyy aikuisten kieli- ja kommunikointihäiriöiden tutkimiseen. Projektin ydintavoitteena on kehittää nykyteorioihin pohjautuvia, kliinisesti mahdollisia ja merkityksellisiä menetelmiä aikuisten kieli- ja kommunikoinnin häiriöiden arviointiin ja kuntoutukseen. Erityisenä mielenkiinnon kohteenamme ovat aikuisneurologiset kommunikoinnin häiriöt kuten afasia ja Alzheimerin tauti. Koska kielen kehittyminen ja muuntuminen jatkuvat aikuisuudessa, olemme myös kiinnostuneita monikielisyyden ja -kulttuurisuuden vaikutuksista aikuisiässä. Sovellamme tutkimuksessamme sekä perus- että soveltavan tutkimuksen menetelmiä. Projektin vastaavana johtajana toimii Kati Renvall (kati.renvall@utu.fi). Projektissa työskentelee lisäksi kaksi tohtorikoulutettavaa (Ida Luotonen ja Nana Lehtinen) ja useita opinnäytetöiden tekijöitä.
Kansainvälisenä yhteistyönä toteuttava projektimme tarkastelee torontolaisten kaksikielisten maahanmuuttajalasten englannin ja kantonin kielen taitojen kognitiivisia ennustajia. Tästä yhteistyöstä on vastuussa Elina Mainela-Arnold (memaar@utu.fi). Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Ji Sook Park ja Luigi Girolametto Toronton yliopistossa sekä Carol Miller, Janet van Hell ja Daniel Weiss Penn State Center for Language Sciencessa.
FinnBrain-tutkimuksen kielen ja puheen osatutkimuksessa tarkastellaan lasten puheen ja kielen kehityksen mahdollistavia biologisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Tutkimus on osa laajempaa monitieteistä FinnBrain-tutkimusta ja oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen InterLearn-huippututkimusyksikköä.
Puheen ja kielen osatutkimuksesta vastaa Elina Mainela-Arnold (memaar(at)utu.fi). Tutkimuskäyntejä toteuttaa logopedian opiskelijat ja väitöskirjatutkijat. Valmisteilla on useita väitöstöitä, ja lisäksi tutkimuksen aineistosta tehdään pro gradu -töitä.
Tutkimuksessa selvitetään millaisia kommunikaation häiriöitä tapaturmaisesti aivovamman saaneilla aikuisilla ilmenee, millaisia kielellis-kognitiivisia häiriöitä niiden taustalla on ja millaiset aivomekanismit näihin liittyvät.
Tutkimuksesta vastaa Marjaana Raukola-Lindblom. Tutkimus toteutetaan monialaisesti puheterapeutin tutkimuksen, psykologin tutkimuksen ja aivokuvantamistutkimuksen (DTI) keinoin. Tutkimusyhteistyötä tehdään mm. TYKS:n kuntoutus- ja aivovammapoliklinikan, Suomen terveystalo Pulssin kuvantamispalveluiden ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialan psykologiyksikön kanssa. Tutkimuksen aihepiiriin liittyen valmistuu myös opinnäytetöitä.
Puheen aikana aivot automaattisesti säätävät puhetapaa (esim. puhut voimakkaammin meluisassa ympäristössä), mutta joskus puhetapaa pitää säädellä tahdonalaisesti (esim. yrität oppia lausumaan uutta, vierasta äännettä). Jälkimmäistä säätelymekanismia on tutkittu vain vähän. Tämä on merkittävä aukko tietämyksessä, sillä jotkin potilasryhmät (mm. Parkinsonin tauti) eivät huomaa kunnolla omaa puhehäiriötään, mikä estää heitä korjaamasta puhettaan.
Henry Railon johtamassa projektissa mitataan, hyvin ihmiset huomaavat, että heidän tuottama puheensa ei vastaakaan tavoitetta, ja tutkitaan mitkä aivoprosessit korreloivat automaattisen ja tietoisen puheensäätelyn kanssa. Projektissa tutkitaan myös, miten nämä tekijät vaikuttavat Parkinsonin taudin puhehäiriöihin, ja auttaako puheterapia potilaita huomaamaan puhehäiriönsä ja muokkaamaan puhettaan.
Suomen Akatemia on myöntänyt projektille rahoituksen 01.09.2022–31.08.2026.