Tutkimus poliittisen historian oppiaineessa

Nyky-yhteiskunnassa menneisyyden tuntemus nähdään yhteiskunnan tulevaisuuden voimavarana. Historiatietoisesta näkökulmasta tehdyn tutkimuksen tavoitteena on lisätä nykymaailman tapahtumien ymmärrettävyyttä tutkimuskentässä, koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Poliittinen historia täyttää tätä yhteiskunnallista tehtäväänsä edelleen vahvasti tuottamalla korkeatasoista politiikan, yhteiskunnan ja kansainvälisten suhteiden lähihistorian tutkimusta.

Tutkimuksen painopistealueet ovat: Suomen sisäpoliittinen kehitys, median ja politiikan suhde, Suomen ulkopoliittisen aseman kehitys, Eurooppa ja Itä-Aasian tutkimus.

Oppiaineen asiantuntijat ovat erikoistuneet poliittisen historian eri osa-alueisiin ja tarjoavat asiantuntemustaan sitä tarvitseville. Lisätietoja asiantuntijoista, julkaisuista ja maisteritutkinnon opinnäytetöistä löytyy sivun reunapalkista.

tutkimus

Meneillään olevat hankkeet

Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) (2018–)

Hanke tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta 200 vuoden aikajänteellä – autonomian ajasta nykypäivään. Se käsittelee suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkia sekä niihin liittyneitä sääntelyn mekanismeja ja instituutioita. Historiantutkimus mahdollistaa turvallisuusajattelun ja kontrollipolitiikan pitkän aikavälin trendien tarkastelun.

Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin ja millä perusteilla eri toimijat muodostavat tilannekuvan uhkista? Millaisia strategioita viranomaistahot rakentavat uhkakuvien perusteella? Millaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä konteksteissa uhkakuvat ja uhkien torjunnan mekanismit muotoutuvat? Millaisia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia uhkakuvilla ja viranomaisstrategioilla on?

Hanke käyttää suomalaisia ja kansainvälisiä alkuperäisaineistoja (esim. turvallisuuspoliisi, tuomioistuimet, sotilastiedustelu, santarmilaitos ja Malmin vastaanottokeskus). Aineistot avaavat monisäikeisen näkymän sisäisen turvallisuuden historiaan ja suomalaisten turvallisuusorganisaatioiden kansainvälisiin yhteyksiin. Metodeina käytetään turvallistamisteoriaa, kriminologian ”epäiltyjen yhteisö” -käsitettä ja ”aikakausienvälisen historian” -ajatusta. Metodit auttavat muodostamaan kuvan siitä, millaisten diskurssien avulla sekä millaisten prosessien kautta uhkakuvat ja uhkien torjumiseksi ehdotetut strategiat rakennetaan. Hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteitä, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sekä edistää alojenvälisyyttä.

Yliopistonlehtori Mika Suonpää johtamaa hanketta Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Karjalaisevakkojen sijoittuminen Suomen ruotsinkielisille alueille 1944–1950 (2018–)

VTT Olli Kleemolan johtamassa Turun yliopiston ja Oy Sigillum Ab:n yhteishankkeessa tarkastellaan karjalaisevakkojen sijoittumista Suomen ruotsinkielisille alueille. Hanke selvittää, miten paljon evakoita ruotsinkielisiin kuntiin sijoitettiin sekä millaisen kohtelun evakot saivat osakseen. Hankkeen aineistoina käytetään arkistoaineistojen lisäksi lehtiaineistoja sekä laajoja kysely- ja haastatteluaineistoja. Hankkeen toisena tutkijana toimii FM Riku Kauhanen.

Hanketta rahoittaa Svenska Kulturfonden.

”Kolme kovaa koota” aikansa ammattisotilaana – Kaarle Kustaa Karin elämä isänmaan palveluksessa (2018-)

Tutkimusprojektissa tarkastellaan Karia osana hänen uraansa eri vaiheissa merkittävässä roolissa olleita sotilasyhteisöjä sekä kuvataan Karin toimintaa niissä.

Karin tapaus avaa mielenkiintoisia näkökulmia muun muassa ensimmäisessä tasavallassa käytyyn kamppailuun suomalaisen upseerikoulutuksen esikuvista. Tutkimus tarkastelee myös sitä, millainen yhteisö Kainuun rajavartiosto oli, miten erämaamaisemat ja rajajääkäriyhteisö muovasivat Karin identiteettiä miehenä ja sotilaana ja miten urallaan merkittävään asemaan noussut, preussilaiset johtamisopit mukanaan tuonut Kari muokkasi Rajavartiostoa.

Elämäkerta avaa uusia näkökulmia suomalaisen upseerikoulutuksen alkuvaiheisiin, sotienvälisen ajan suojeluskuntien sekä rajavartiolaitoksen toimintaan ja talvi- ja jatkosodan historiaan. Elämäkerta palvelee siten muitakin kuin vain Karin henkilöhistoriasta kiinnostuneita.

Hanketta rahoittavat  Suomen tietokirjailijat ry ja Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätiö.

Suomen historian avainkuvat (2017–)

VTT Olli Kleemola selvittää tutkimuksessa, miten valokuvien avulla on Suomesta ja Suomen historiasta ja identiteetistä rakennettu käsitystä ulkomailla ja kotimaassa. Tulosten avulla on mahdollista ymmärtää, miten kuvia voi käyttää viestinnässä tehokkaammin.

Kansallisvaltion sisäinen rakennusprojekti on edellyttänyt tietyn toivotun Suomi-käsityksen tuottamista suomalaisten keskuudessa. Suomalaisten herääminen kansalliseen tietoisuuteen osui ajallisesti yhteen uuden median, valokuvan, kehityksen kanssa.

Laajojen kuva-aineistojen tutkimukseen perustuvassa hankkeessa vastaan seuraaviin päätutkimuskysymyksiin:
•    Millaisin valokuvin Suomea ja Suomen historiaa on ulkomaisille ja kotimaiselle yleisölle esitelty? Millaisia kuvia ei ole käytetty?
•    Millaisiin mielikuviin Suomesta kuvissa on ollut aineksia?
•    Millaisin kuvin on tuotettu käsitystä Suomen historiasta? Millaisia visuaalisia kertomuksia suomalaisesta menneisyydestä ne muodostavat, ja millainen kokonaiskertomus niistä hahmottuu?
•    Millaista ajallista muutosta kuvissa ja niistä muodostuvissa kertomuksissa on havaittavissa?

Hanketta rahoittavat Alfred Kordelinin säätiö ja Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö.

Nurturing Populism? The Impact of the Media on the Growth of Populist Parties in Finland, the Netherlands and France

Hankkeessa tarkastellaan mediajulkisuuden ja populismin uuden nousun yhteyttä Suomessa, Alankomaissa ja Ranskassa.  Hanke toteutetaan yhteistyössä englantilaisen Counterpoint-ajatuspajan kanssa ja sitä koordinoi populismin ja vertailevan tutkimuksen asiantuntija, Dr. Catherine Fieschi. Eduskuntatutkimuksen keskus toteuttaa hankkeen Suomea koskevan osuuden vuonna 2014.  Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi Eduskuntatutkimuksen keskukselle 25 000 euron apurahan tähän tarkoitukseen.
 
Hankkeessa pureudutaan kysymykseen siitä, minkälainen yhteys tiedotusvälineiden tuottamalla raportoinnilla Euroopan talouskriisistä, poliittisesta korruptiosta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta on ollut populististen puolueiden voimakkaaseen viimeaikaiseen kasvuun. Hankkeen aineisto koostuu kansallisesti keskeisistä televisiouutisista ja sanomalehdistä. Aineiston kehysanalyysin avulla selvitetään, missä määrin uutiskehykset valituista aiheista tukevat tyytymättömyyden, voimattomuuden ja ulkopuolisuuden tuntemuksia, jotka ovat populismin keskeisiä voimavaroja.
 
Counterpointin hankesivut

Turun kaupungin historia 1971–2017

Turun kaupungin rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkitaan kaupungin ja kaupunkilaisten lähihistoriaa. Tarkastelussa ovat kulttuuri, politiikka, kaupunkiympäristö, elinkeinoelämä, palvelut, koulut ja korkeakoulut ja kansalaistoiminta paikallisesta, mutta maanlaajuiseen ja kansainväliseen kontekstiin kiinnittyvästä näkökulmasta. Hankkeen tavoite on tuottaa lukijaystävällinen ja tieteellisesti korkeatasoinen kirja, joka on jatkoa aiempaan 11 niteen laajuiseen sarjaan.

Lähihistoria on poliittiselle historialle tyypillistä aihepiiriä. Moderniin poliittiseen historiaan kuuluu oleellisesti laaja yhteiskunnallinen näkökulma. Turun kaupungin historian edelliseen osaan verrattuna uudempi historiantutkimus hyödyntää myös laajempia lähdeaineistoja. Lopputuloksena on Turun lähihistorian tarina, joka kuvaa politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, työn, kulttuuri- ja sivistyslaitosten vuorovaikutuksessa kehittyvää Turkua ja turkulaisuutta, näiden muutoksia ja jatkumoita.
Hankkeen kirjoittava työryhmä on koottu poliittisen historian oppiaineen professoreista ja väitelleistä tutkijoista. Työryhmään kuuluu myös kaavoitukseen ja rakentamisen erikoistunut maantieteen alan emeritusprofessori.

Hankkeen johtaja professori Vesa Vares

Neuvostoliiton kulttuuridiplomatia pohjoisen Itämeren piirissä 1939–1940 (2016–)

VTT Ville Laamasen post doc -tutkimushanke tuottaa uutta tietoa Neuvostoliiton kulttuuridiplomatiasta pohjoisen Itämeren piirissä toisen maailmansodan kynnyksellä. Toukokuun 1939 ja maaliskuun 1940 välillä Neuvostoliiton ulkomaisten kulttuurisuhteiden yhdistys VOKS isännöi viiden pohjoismaalaisen kirjailijan ja toimittajan matkoja Neuvostoliitossa. Tutkimuksessa arvioidaan sitä, muuttuiko VOKS ensisijaisesti kulttuuripoliittisesta toimijasta Moskovan välittömien ulko- ja turvallisuuspoliittisten intressien edunvalvojaksi. 

Tutkimushypoteesi on, että toisin kuin aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, VOKS:in painoarvo Moskovan strategisten pyrkimysten edistäjänä nimenomaan pohjoisen Itämeren piirissä kasvoi niin kutsuttujen Stalinin vainojen (1936–1938) jälkeen. VOKS sai tehtäväkseen esittää Moskovan aggressiivinen ulkopolitiikka koko pohjoisen Itämeren piirin alueellista vakautta edistävänä toimintana, mutta samalla sen tuli selvittää, kuinka tällaiseen politiikkaan Pohjoismaissa tosiasiassa suhtauduttiin. 

Hanke yhdistää tuoreella tavalla kulttuuridiplomatian sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimusta ja avaa uuden näkökulman Neuvostoliiton strategisiin tavoitteisiin vuosina 1939–1940. Tutkimuksen lähestymistapa on mikrohistoriapainotteinen, ja siinä tarkastellaan myös epävirallista vuorovaikutusta ja suhdeverkostoja. 

Tutkimusta rahoittaa Koneen Säätiö. 

Suomalainen liberalismi itsenäistymisestä EU-Suomeen

VTT Jenni Karimäen tutkimushanke tarkastelee suomalaista poliittista liberalismia viimeisen sadan vuoden ajalta ja jäljittää kansallisia ja kansainvälisiä jatkumoita, yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia aina Suomen itsenäistymisestä nykypäivään. Hanke tarjoaa historiallisen ja politologisen perspektiivi, ”juuret”, nykypäivän keskustelulle liberaaleista arvoista, liberaalipuolueiden kehityksestä Suomessa, suomalaisen liberalismin paikasta kansainvälisessä kentässä ja yhdentyvässä Euroopassa. Tutkimus valottaa myös sitä, miksi liberaalien puolueiden on arvojen yleisestä kannatettavuudesta huolimatta ollut haasteellista menestyä.

Hankkeen ulottuminen historiasta nykypäivään yhdistää poliittisen historian ja politiikan tutkimuksen tieteenaloja ja siten luo uusia näkökulmia ja hedelmällisiä lähtökohtia liberaalin ajattelun historiaan, pitkään linjaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Hankkeen keskeisen problematiikan ja tulosten ulottuminen nykypäivään tarjoaa työkaluja ajankohtaisen keskustelun tueksi.

Hanketta rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Vaihtoehdosta valtavirtaan - Vihreiden sopeutuminen suomalaiseen poliittiseen järjestelmään ja kulttuuriin

VTT Jenni Karimäen tutkimushanke tarkastelee vihreiden aatehistoriallista kehitystä ja sijoittumista kansainväliseen vihreiden puolueiden kenttään sekä jäljittää kansallisia ja kansainvälisiä jatkumoita, yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia viimeisen 30 vuoden ajalta. Tutkimus valottaa myös sitä, onko poliittista ajattelua ja valintoja luonnehtinut oikeisto-vasemmisto -jaottelu korvautumassa arvoliberaali-arvokonservatiivi -jaottelulla ja onko tällainen kehitys yksi syy vihreiden kannatuksen nousuun, mikä on havaittavissa niin Suomessa kuin Euroopassa. Tutkimuksen lähestymistapa pohjaa poliittisen identiteetin rakentumisen, poliittisen aatehistorian ja politiikan tutkimuksen kvalitatiivisiin metodeihin.​

Hanketta rahoittavat Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Emil Aaltosen säätiö.

Valoa mielettömyyden keskellä: Tornio ja Haaparanta sotainvalidivankien vaihdon porttina lännen ja idän välillä 19151918 (Koneen Säätiö, 2011–, professori Timo Soikkanen)

Tekeillä olevat väitöskirjat

Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956-1990 (2015 - , väitöstutkimus, VTM Jukka I. Pesu).

VTM Jukka I. Pesu tutkii väitöskirjassaan suomalaisen rauhanturvaamisen kehittymistä alun varovaisesta ja ristiriitoja herättäneestä YK-politiikan lohkosta ulkopoliittiseksi identiteetiksi, jossa Suomi mielsi itsensä ”rauhanturvaamisen suurvallaksi”. Väitöskirjan pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on selvittää miksi Suomessa on haluttu panostaa rauhanturvatoimintaan kylmän sodan aikana, vaikka se vaati paljon resursseja ja eri operaatioiden poliittiset sekä inhimilliset riskit olivat ilmeisiä? Jotta tähän kysymykseen voisi tyydyttävästi vastata, tulee suomalaista rauhanturvaamista tarkastella sekä kansallisessa, kansainvälisessä että yksilötason kontekstissa. Näin ollen lähestyn pääkysymystä seuraavien alakysymysten avulla. Minkälaisen prosessin seurauksena suomalaiset päätyivät mukaan eri operaatioihin? Miten YK:n ja Suomen harjoittama rauhanturvaaminen asettui kylmän sodan järjestelmään? Mitkä mentaliteetit ja maailmankuvat vaikuttivat rauhanturvaamisen taustalla? Päätöksentekoprosessin lisäksi väitöskirjan toisena tutkimustehtävänä on selvittää miten suomalainen rauhanturvaamisen tarina ja ”rauhanturvaamisen suurvallan” identiteetti on käytännössä rakennettu? Mitä asioita suomalaisessa rauhanturvaamisessa korostettiin ja mistä vaiettiin?

Väitöskirjaa rahoittaa Koneen säätiö

Neuvostoliiton informaatiovaikuttamisen torjunta Suomessa kylmän sodan vuosina (2016-, Väitöstutkimus, VTM Tapio Enberg)

Muoti-ilmiö Finrando. Suomalainen ulkomaantiedotustoiminta ja Suomi-kuvan rakentaminen Japanissa kylmästä sodasta 2000-luvulle (2013-, Väitöstutkimus, VTM Laura Ipatti

Suomi länsi- ja itäsaksalaisissa ja Saksat suomalaisissa maantiedon kouluoppikirjoissa kylmässä sodassa (2016–, väitöstutkimus, VTM Virpi Kivioja)

Runeberg ja pietismi. Teologinen, filosofinen ja poliittinen analyysi (2013– , Väitöstutkimus, VTM ja TM Ville Niittynen)

Mureneva kulmakivi: Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989-1992. (2014-, väitöstutkimus, VTM Juha-Matti Ritvanen)

Puoluelehden tehtävä. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n pää-äänenkannattajien merkitys puolueiden viestintävälineinä 19912011 (2013–, Väitöstutkimus, VTM Sini Ruohonen)

Eduskuntapuolueiden ulkomaalaispoliittiset linjaukset 1970-luvulta 2010-luvulle (2013–, Väitöstutkimus, VTM Matti Välimäki

Toteutuneet tutkimukset

Photographs and History – Valokuvat ja historia (2016-2018)

The Mediation of Expertise. The Functions of Expert Opinion in News Journalism (Helsingin Sanomain Säätiö)

Vaalikampanjat merkityskamppailuna vallasta. Puolueiden, tiedotusvälineiden ja kansalaisten vuorovaikutus Suomen vaaleissa 1945-2011

Tulevaisuuden hahmottuminen Euroopan pohjoisella ulottuvuudella kylmän sodan päättyessä (Suomen Akatemia, 2013–2017).

Europe, Turkey and the Middle East: Interaction in Modernization and Democratization​ (Koneen Säätiö, 2012–2014)

Historical narratives in Finnish cultural diplomacy and state-sponsored discourses (Suomen Akatemia, 2011 - 2013)

Integrating and Developing European Asian Studies (IDEAS) (European Commission, 2010 - 2013)

Mediajulkisuuden agenda vuoden 2012 kuntavaaleissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö)

Politiikan teatralisoitumisen historia (Suomen Akatemia)

Jytkyn anatomia: Median vaaliagenda kevään 2011 eduskuntavaaleissa ja perussuomalaisten voitto (Helsingin Sanomain Säätiö)

Against Europe? Euro-scepticism from Rome to Maastricht (Maison Interuniversitaire des Sciences Humaines d'Alsace)

Nordic Perspectives on European Integration (Pohjoismaiden Neuvosto, NOS-HS, 2010)

Mediajulkisuuden agenda vuoden 2008 kuntavaaleissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö)

Kilpailun v​oittokulku (Suomen Akatemia, 2007 - 2010)

Suomen eduskunta 100 vuotta. Eduskunta ja kansanvalta. (Eduskunta)

Julkisuuden murros ja suomalainen politiikka 1960-luvulta 2000-luvulle (JULMU) (Koneen Säätiö) (2006 - 2007)

Suomen ulkopolitiikka ja ulkosuhteiden hoito

Ranskan historia ja yhteiskunta (2007 - 2009)

Politiikan journalismin tila ja tulevaisuus (Helsingin Sanomain Säätiö, 2008 - 2009)

Mielikuvavaalit. Vuoden 2007 eduskuntavaalien mediailmiöt (Eduskuntatutkimuksen keskus)

Poliitikot taistelivat, media kertoo. Suomalaisen politiikan mediapelejä 1981-2006 (Gummerus, Ajatus Kirjat)

Kansalaiset, päättäjät, liikenneturvallisuus ja päätöksentekoprosessi (LINTU) (Liikenne- ja viestintäministeriö)

Europarlamenttivaalit 2004 mediaseuranta (Eduskuntatutkimuksen keskus)

Varsinais-suomalaisten kansanedustajien mediasuhteet ja julkisuuskuva (Eduskuntatutkimuksen keskus)

Oppiaineessa tehdyt väitöskirjat


Auvinen, Eero: KRIMIN SOTA, VENÄJÄ JA SUOMALAISET - Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin​. 501 s. 2015.

Blom, Anders: Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä. Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011. 2018

Hauvonen, Risto: Vallanvaihdon muuttuva kuva : Kekkosen sairastuminen ja Koiviston nousu valtion johtoon lehdistön, muistelmien ja historiankirjoituksen kuvaamana. 2015.

Heikkilä, Pauli: Imagining Europe, imagining the nation. Estonian discussion on European unification, 1923-1957. 51 s. 2011.

Helin, Matti: Uskonto SKDL:n politiikassa 1944 - 1961. 1996.

Isohookana-Asunmaa, Tytti: Maalaisliitto Pohjois-Suomessa. Kehitysjakso vuosina 1906 - 1939. 289 s. 1980.

Jokinen, Christian: Terrorismista ja sen torjunnasta - Suojelupoliisi ja kansainvälinen terrorismi 1958-2004. 365 s. 2015.

Jokinen, Jyrki: Löyhästä vaaliorganisaatiosta kiinteäksi puoluejärjestöksi [Elektroninen aineisto] : Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminta ja vaalikampanjat vuosina 1944-1979. 2011.

Jokisipilä, Markku: Aseveljiä vai liittolaisia. Suomi Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus. 460 s. 2004.

Jonkari, Lauri: Kansainliitto Suomen turvallisuuspolitiikassa ja kansainvälisissä suhteisssa - vastaanotto ja vaikutus julkisessa sanassa ja yhteiskunnassa vuosina 1919 - 1936. 482 s. 2008.

Jussila, Risto: Nuorallakävelyä uutismaailmassa. Suomen Tietotoimiston yhteiskunnallinen rooli 1956-1981. 406 s. 2015.

Karimäki, Jenni: Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919-1939. 2016.

Kaunismaa, Kari: Punatähdestä kaksoiskotkaan. Neuvostoliiton romahtamisen vaikutus venäläisen keskikoulun historian oppikirjoihin. 2009.

Keränen, Seppo: Ehdollinen demokratia. Urho Kekkonen ja työmarkkinapolitiikka. 352 s. 2010.

Kleemola, Olli: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941-1945. 2017.

Korhonen, Olli: Integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjat ja toiminta ennen Suomen EU-jäsenyyttä. 2017.

Laamanen, Ville: Suuri levottomuus : Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936-1939. 346 s. 2014.

Leitzinger, Antero: Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812 - 1972. 634 s. 2008.

Leppälä, Heli: ”Vammaisuus hyvinvointivaltiossa. Invalideiksi, vajaamielisiksi tai kehitysvammaisiksi määriteltyjen kansalaisasema suomalaisessa vammaispolitiikassa 1940-luvun taitteesta vuoteen 1987”. 314 s. 2014.

L'Hommedieu, Jonathan H.: Exiles and constituents [Elektroninen aineisto] : Baltic refugees and American Cold War politics, 1948 - 1960. 2011.

Lintunen, Tiina: PUNAISTEN NAISTEN TIET - Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet. 299 s. 2015. 

Melasuo, Tuomo: Algerian poliittinen kehitys 1800-luvulta vapautussotaan 1954. 1999.

Mylly, Juhani: Maalaisliitto ja turvallisuuspolitiikka. 318 s. 1978.

Niemi, Mari K.: KAKSI TIETÄ HUIPULLE - Media ja puoluejohtajuus Suomessa naisten noususta populismin aaltoon. 151 s. 2014.

Numminen, Risto: "Antakaa minulle 20 vuotta..." P.A. Stolypin historiografiassa. 352 s. 2006.

Okkonen, Ville: Peruskoulua vastaan - yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966-1975. 2018.

Paavonen, Tapani: Talouspolitiikka ja työmarkkinakehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella vuosina 1944-50. 365 s. 1988.

Paltemaa, Lauri: In the Vanguard of History - The Beijing Democracy Wall Movement 1978-1981 and Social Mobilisation of Former Red Guard Dissent. 390 s. 2006.

Pernaa, Ville: Tehtävänä Neuvostoliitto. Opetusminiteriön Neuvostoliittoinstituutin roolit suomalaisessa politiikassa 1944-1992. 448 s. 2002.

Perttula, Pekka: Taloton poika, maaton maalaisliittolainen, V.J. Sukselainen 1906?1945. 496 s. 2010.

Pitkänen, Ville: Puolueiden keskustelutilaisuuksista mediatapahtumiksi. Television vaaliohjelmat ja niihin liittynyt sanomalehtijulkisuus 1960-luvulta 1980-luvulle. 249 s. 2014.

Railo, Erkka: Henkilökohtainen on poliittista : neuvottelu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1975-2005. 292 s. 2011.

Reuna, Risto: ”Ei tullutkaan vallankumousta” – sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian. Äärivasemmiston kesäkuun 1946 offensiivi ja metallityöväen työpaikkavastarinta. 2018.

Saarikoski, Vesa: Keskustajääkäri Aarne Sihvo. Demokraatti ja eheyttäjä murrosaikojen asevoimissa. 421 s. 1997.

Seppänen, Esa: Itäsuhteiden kolmiodraama. Kekkonen - Breznev - Kosygin 1960-1980. Henkilökohtaisten suhteiden luonne, rooli ja merkitys. 750s. + 46s. 2007.

Smolander, Jyrki: Suomalainen oikeisto ja "kansankoti". 2000.

Soikkanen, Timo: Kansallinen eheytyminen - myytti vai todellisuus? Ulko- ja sisäpolitiikan linjat ja vuorovaikutus Suomessa v. 1933 - 1939. 1984. 

Tervamäki, Tapio: Apua Kekkoselle vai kansainvälisen politiikan sivutuote? - Noottikriisin suomalainen kuva. 584 s. 2015. Julkaistu vain sähköisenä.

Uola, Mikko: Suomi ja keskuksen valtakunta. Suomen suhteet Kiinan tasavaltaan 1919-1949. 1995.

Uusitalo, Taina: ELÄMÄ TYÖLÄISNAISTEN HYVÄKSI - FIINA PIETIKÄISEN YHTEISKUNNALLINEN TOIMIJUUS 1900–1930 - Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä. 435 s. 2013.

Valenius, Johanna: Undressing the Maid. Gender, Sexuality and the Body in the Construction of Finnish Nation. 200 s. 2004.

Vares, Vesa: Konservatiivi ja murrosvuodet. Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. 1993.

Oppiaineessa tehdyt lisensiaattitutkimukset


Heikkinen, Reijo: Joukkovoiman läpimurto. Suurlakko-yleislakko teoriassa ja käytännössä Suomessa ennen ensimmäistä maailmansotaa. 316 s. 1980.

Hokkinen, Mika: Tutkimusotteen ja tieteenfilosofisten taustaedellytysten suhde oman ajan historiaan kohdistuvassa tutkimuksessa. Teoreettista tarkastelua taustaedellytysten vaikutuksesta tutkimukseen sekä empiirinen esimerkki mahdollisuudesta tutkia toisen maailmansodan jälkeistä suomalaista ulkopoliittista ajattelua. (vuodet 1945 - 1948). 1976.

Isohookana, Tytti: Maalaisliitto Pohjois-Suomessa. 1975.
tiivistelmä

Jokinen, Christian: Kolme askelta - turvallisuusvartioinnista terrorismin torjuntaan. Suojelupoliisi ja kansainvälinen terrorismi 1953-1989. 286 s. 2013.
tiivistelmä

Jokinen, Janne: The Regionalization of the Southeast Asian Mainland in the 1990s. 134 s. 2006.
tiivistelmä

Jussila, Risto: "Puolivirallisia uutisia" - Suomen tietotoimisto ja valtiovalta 1917-1960. 
285 s.+ 1 liites. 2006.

Kivikoski, Mikko: Antipolitical Central Europe - East Central European dissidents and the idea of Central Europe in the 1980's. 2000.
tiivistelmä

Koivukoski, Pekka: S.J. Pentti. Valkoinen legalisti, poliittinen päätoimittaja. 184 s. 2002.
tiivistelmä

Kukkonen, Heimo: Aika Aatteet uudet toi. Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön toiminta ja järjestökulttuuri 1979-2009. 2014.

Kunnas, Antti: Suomen ulkomaankaupan vapauttaminen 1954 - 58. 151 s. + 4 liitesivua. 1994.
tiivistelmä

Kunttu, Tapani: Konservatiiviset ja turvallisuuspoliittiset näkemykset Suomen itsenäistymisen murros- vuosien jälkeisessä vaiheessa (1918 - 1922). 252 s. 1980.

Kuusela, Kimmo: Geopolitiik.an ja kansainvälisen politiikan juurilla. Saksalaisia ja suomalaisia sovellutuksia 1900-luvulla. 261 s + 1 liites., 2011.
tiivistelmä

Laamanen, Ville: Taiteilija totalitarismin tulkitsijana. Olavi Paavolaisen kokonaisnäkemys Euroopan ideologisista rintamalinjoista 1930-luvun suomalaisessa aikalaiskontekstissa. 252 s. 2011.
tiivistelmä

Laiho, Irma: Ylimmästä hengenviljelystä tutkijaputkeen. Tutkijakoulutuksen valtiollinen doktriini Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. 203 s. + 10 liites. 1993.
tiivistelmä

Lehikoinen, Anja: Historianopetuksen ja poliittisen kasvatuksen maailmankuvan muodostuminen Saksan Liittotasavallassa vuoteen 1961 mennessä. Tutkimustavoitteita ja sisältöä koskevista ohjeista ja keskusteluista Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä ja Liittotasavallassa vuosina 1945 - 1961. 231 s. 1980.

Leitzinger, Antero: Suomen muslimit 1918-1958 - immigraatio, integraatio ja identiteetti. 153 s. + 16 liites. 2005.
tiivistelmä

Lintunen, Tiina: Punaisen naisen kuvat. Vuonna 1918 tuomitut Porin seudun naiset. 156 s. + 2 liites.  2006.
tiivistelmä

Mattinen, Erkka: Valtiaat, vallattomat ja vallanhimoiset julkisuudessa. Helsingin Sanomissa vuosina 1978-2003 julkaistujen poliitikkojen henkilökuvien sukupuolittunut ideologia ja yhteisölliset funktiot. 131 s. 2005.
tiivistelmä

Melasuo, Tuomo: Algerian poliittinen kehitys ensimmäisestä maailmansodasta vapautussotaan (1919 - 1954). 394 s. + 11 liites. 1981.
tiivistelmä

Mylly, Juhani: Maalaisliitto ja ulkopolitiikka Suomen itsenäisyydestä 1920-luvun loppuun. 254 s. 1972.

Mäkelä, Jaakko: "Suuri leikkaus" 1923. Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen lakkauttaminen sisäpoliittisena prosessina. 280 s. 1980.

Mäkinen Riitta : Pohjola vai Baltia? Suomalaisten pan-identifioituminen 1920-1930 -luvuilla kansalaisyhteistyön valossa. 248 s. + 9 liites. 2015.

Paavonen, Tapani: Sosiaalidemokraattinen liike ja talouspolitiikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1944 - 46. 289 s. 1980.

Pernaa, Ville: "Valtion laitos 3036". Opetusministeriön neuvostoliitto-instituutti suomalaisessa politiikassa 1944-1968. 204 s. 1999.
tiivistelmä

Postinen, Pertti: Vasemmistoradikaalisen työväenliikkeen järjestörakenne ja toimintamuodot 1920-30. 1988.

Rasilainen, Aki: Suostumus ja legaliteetti. Oikeus ja politiikka porvarissäädyn vaalioikeuden sääntelyssä 1869-1905. 1995.

Rimón, Ariel: Suomen työväenliike sotien välisenä murrosaikana 1940 - 41. Sisä- ja ulkopolitiikka sekä SDP:n asema talvisodan ja ns. jatkosodan välisenä rauhanaikana. 430 s. 1974.

Saarikoski, Vesa: Keskustajääkäri. Aarne Sihvon vuodet 1889-1933. Näkökulma aseellisen voiman ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen ensimmäisessä tasavallassa. 298 s. 1993
tiivistelmä

Salin, Timo: Puolueet ja Suomen kriisi 1939 - 1941. 487 s. 1990.
tiivistelmä

Sillanmäki, Jouni: "Taistelu vapauttajan roolista". Suomalaisen ja virolaisen lehdistön ja kirjallisuuden antama kuva suomalaisten vapaaehtoisten toiminnasta Viron vapaussodassa. 154s. + 3 liites. 2005.
tiivistelmä

Smolander, Jyrki: Jarruttelusta konsensushenkeen. - Kansallisen Kokoomuksen suhtautuminen ns. pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon 1945-1975. 269 s. 1998.
tiivistelmä

Soikkanen, Timo: Kansainvälispoliittinen kehitys ja Suomen johtava poliittinen lehdistö vuosina 1938 - 1939. Ideologiset ja turvallisuuspoliittiset näkökulmat lehdistökeskustelussa. 282 s. 1973.

Suvanto, Mari: Suomalainen yliopistolaitos globalisoituvilla markkinoilla - Opetusministeriön poliittisia linjauksia 1995-2006. 2013.

Tervamäki, Tapio: Dialogia, debattia ja polemiikkia: Fagerholmin kolmannen hallituksen muodostamisen ja yöpakkaskriisin tapahtumien kuvaus kirjallisuudessa. 1998.
tiivistelmä

Turunen, Petri: Journalisti diplomaattina. Max Jakobsonin rooli ja toiminta Suomen ulkoasiainhallinnon palveluksessa 1953-1965. 249 s. 1999.
tiivistelmä

Vares, Vesa: Murrosvuosien sopeutuva konservatiivi. Lauri Ingmanin poliittinen toiminta Venäjän helmikuun vallankumouksesta tasavallan vakiintumiseen Suomessa 1917-1920. 395 s. 1989.
tiivistelmä

Wilenius, Anne: Seilin arkistohistoriaa. Arkistoteoreeettinen tapaustutkimus. 2001.
tiivistelmä

Julkaisuja