Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE

RUSE on maan johtava yhteiskuntatieteellistä koulutustutkimusta tekevä tutkimuslaitos ja myös kansainvälisesti laajasti tunnettu.

Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen (RUSE) missio on

  • tuottaa kansainvälisesti korkealaatuista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta koulutuksesta ja tutkimuksesta, erityisesti korkeakoulutuksesta, koulutuspolitiikasta sekä koulutuksen ja työelämän välisistä suhteista;
  • kouluttaa alan tohtoreita;
  • kehittää uusia menetelmäratkaisuja yhteiskuntatieteiden käyttöön sekä analyysimalleja tutkimuksen ja koulutuksen arviointiin;
  • tutkia ja kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön RUSElle myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä on osoitus RUSEn valmiudesta tuottaa kvantitatiivista tutkimusta myös koulutuspolitiikan perustaksi.

 

Tutkimuskeskuksen historia

Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen, RUSE, juuret ovat muutamissa 1980-luvun tutkimusprojekteissa.

RUSEsta tuli Turun yliopiston erillislaitos vuonna 1990. Vuosina 1995–2007 RUSE oli oma laitoksensa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 1995 perustettuun koulutussosiologian professuuriin valittiin Osmo Kivinen. 1.1.2008–31.12.2018 RUSE oli yksi Turun yliopiston erillislaitoksista, jossa hallinnosta vastasivat johtokunta ja johtaja professori Osmo Kivinen. 1.1.2019 RUSE siirtyi jälleen osaksi Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa, nyt hallinnollisesti osaksi Sosiaalitieteiden laitosta. Tutkimuskeskuksen vastuuhenkilönä toimii erikoistutkija, dosentti Sakari Ahola.

RUSE on pitkälti projektiorganisaatio, jossa on käynnissä viitisen projektia vuosittain. Ulkoisia rahoituslähteitä ovat esimerkiksi Suomen Akatemia, eri ministeriöt, Euroopan Unioni, Euroopan sosiaalirahasto ja NordForsk. Rahoitusta on saatu myös paikallisilta tahoilta ja teollisuudelta.

Enemmistö tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsopimuksissa projekteissa. Vakituista henkilökuntaa ovat professori, kolme erikoistutkijaa, tutkijatohtori ja projektitutkija.

Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSEn yhteyteen perustettiin vuonna 2008 RoSA-laboratorio (Research Laboratory of Strategic Action). RoSA-laboratoriossa tehtiin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta modernia informaatioteknologiaa ja uusia kokeellisia ja empiirisiä lähestymistapoja (mm. simulaatiot, data mining) hyödyntäen. RoSAa kehitettiin digitaalisena oppimisympäristönä. Turku Science Parkissa, PharmaCity-rakennuksessa sijainnut RoSA-laboratorio joutui lopettamaan toimintansa asteittain 2017–2018 henkilöresurssileikkausten tuloksena.

Professori Kivisen ohjauksessa on tähän mennessä valmistunut 26 koulutussosiologian alan tohtoria, joista osa RUSEn koordinoimissa tutkijakouluissa ja osa laitoksen tutkimusprojekteissa. Tällä hetkellä tohtorikoulutettavia on viisi. Jatkokoulutettavat valmistuvat valtiotieteiden tohtoriksi yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Paitsi tutkimusprojekteissaan, RUSE on kouluttanut jatko-opiskelijoita kahdessa kuusipaikkaisessa Suomen Akatemian ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tutkijakoulussa.

  • Korkeakoulutuksen ja tieteen instituutioiden vertailevan tutkimuksen tutkijakoulu, COREHES (2010-2013)

Tutkijakoulun tematiikan perustana on ollut korkeakoulutuksen, talouden ja hyvinvoinnin keskinäissuhteiden sekä niihin vaikuttavien instituutioiden ja sosiaalisten mekanismien monitieteinen (sosiologia, taloustiede, politiikan tutkimus, filosofia) tarkastelu.

  • Instituutioiden ja sosiaalisten mekanismien tutkijakoulun, IASM (2006-2009)

 

Pierre Bourdieu ja RUSE

"Thus the ruse of academic reason, by which the institution leads the teacher to serve it by disposing him to make use of it, ultimately serves a function of social conservation which academic reason cannot recognize. If the freedom the educational system allows the teacher is the best guarantee that he will serve the system, the freedom allowed to the educational system is the best guarantee that it will serve the perpetuation of the relations prevailing between the classes, because the possibility of this redirection of ends is inscribed in the very logic of a system which never better fulfils its social function than when it seems to be exclusively pursuing its own ends."

Pierre Bourdieu & Jean-Claude Passeron: Reproduction in Education, Society and Culture. 1977, p. 125.