Väitös (solubiologia ja anatomia): FM Milja Arponen
Aika
31.5.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Milja Arponen esittää väitöskirjansa ”Type 2 diabetes and bone - The interactions between glucose and bone-forming osteoblasts” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.05.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/16dcf127-0100-4624-9a90-9baa9554837e/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Petri Lehenkari (Oulun yliopisto) ja kustoksena dosentti Kaisa Ivaska-Papaioannou (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on solubiologia ja anatomia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9705-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tyypin 2 diabetes on kansantauti, jonka ilmaantuvuus on kasvussa väestön ikääntymisen ja ylipainon yleistymisen takia. Veren glukoositasapainon vaihtelut aiheuttavat erilaisia komplikaatioita ja diabeetikoilla on muun muassa lisääntynyt riski saada luunmurtumia. Diabeetikoilla luunmuodostus onkin häiriintynyt ja osaltaan tähän voi vaikuttaa diabeteksen aiheuttama korkea veren glukoosipitoisuus.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin uusi vasta-aineisiin perustuva määritysmenetelmä, jonka avulla voitiin mitata verinäytteistä luuta muodostavien solujen eli osteoblastien erittämää proteiinia, osteokalsiinia, potilasnäytteistä. Määrityksen avulla todettiin, että tyypin 2 diabeetikoilla on verenkierrossa vähemmän osteokalsiinia ja siten heikentynyt luunmuodostuskyky.
Korkean glukoosipitoisuuden eli hyperglykemian aiheuttavat muutokset osteoblasteissa solu- ja molekyylitasolla ovat pääosin tuntemattomia. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin glukoosin merkitystä osteoblastien toiminnalle käyttämällä soluviljelymallia, jossa rotan luuytimestä eristettyjä mesenkymaalisia kantasoluja erilaistettiin osteoblasteiksi. Tutkimuksessa havaittiin, että osteoblastit ilmentävät solukalvollaan useita erilaisia glukoosinkuljettajaproteiineja (GLUT), joista GLUT1, GLUT3 ja GLUT4 -proteiinit ovat välttämättömiä osteoblastien toiminnalle. Erityisesti GLUT4:n toiminta vaikuttaa olevan tärkeä uudisluun muodostukselle.
Hyperglykemian tiedetään muuttavan osteoblastien toimintaa. Tässä tutkimuksessa osoitimme, että pitkäaikainen altistus korkealle glukoosille heikensi osteoblastien kasvua, mutta lyhytaikainen altistus puolestaan lisäsi osteoblastien erilaistumiseen ja toimintaan liittyvien geenien ilmentymistä. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että osteoblastien geeni-ilmentyminen riippuu glukoosialtistuksen pituudesta.
Diabeettisten luustomuutosten hoitomuodot ovat rajalliset, ja hyperglykemian aiheuttamien geenimuutosten tunteminen mahdollistaa uusia lääkekehityskohteita.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/16dcf127-0100-4624-9a90-9baa9554837e/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Petri Lehenkari (Oulun yliopisto) ja kustoksena dosentti Kaisa Ivaska-Papaioannou (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on solubiologia ja anatomia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9705-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tyypin 2 diabetes on kansantauti, jonka ilmaantuvuus on kasvussa väestön ikääntymisen ja ylipainon yleistymisen takia. Veren glukoositasapainon vaihtelut aiheuttavat erilaisia komplikaatioita ja diabeetikoilla on muun muassa lisääntynyt riski saada luunmurtumia. Diabeetikoilla luunmuodostus onkin häiriintynyt ja osaltaan tähän voi vaikuttaa diabeteksen aiheuttama korkea veren glukoosipitoisuus.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin uusi vasta-aineisiin perustuva määritysmenetelmä, jonka avulla voitiin mitata verinäytteistä luuta muodostavien solujen eli osteoblastien erittämää proteiinia, osteokalsiinia, potilasnäytteistä. Määrityksen avulla todettiin, että tyypin 2 diabeetikoilla on verenkierrossa vähemmän osteokalsiinia ja siten heikentynyt luunmuodostuskyky.
Korkean glukoosipitoisuuden eli hyperglykemian aiheuttavat muutokset osteoblasteissa solu- ja molekyylitasolla ovat pääosin tuntemattomia. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin glukoosin merkitystä osteoblastien toiminnalle käyttämällä soluviljelymallia, jossa rotan luuytimestä eristettyjä mesenkymaalisia kantasoluja erilaistettiin osteoblasteiksi. Tutkimuksessa havaittiin, että osteoblastit ilmentävät solukalvollaan useita erilaisia glukoosinkuljettajaproteiineja (GLUT), joista GLUT1, GLUT3 ja GLUT4 -proteiinit ovat välttämättömiä osteoblastien toiminnalle. Erityisesti GLUT4:n toiminta vaikuttaa olevan tärkeä uudisluun muodostukselle.
Hyperglykemian tiedetään muuttavan osteoblastien toimintaa. Tässä tutkimuksessa osoitimme, että pitkäaikainen altistus korkealle glukoosille heikensi osteoblastien kasvua, mutta lyhytaikainen altistus puolestaan lisäsi osteoblastien erilaistumiseen ja toimintaan liittyvien geenien ilmentymistä. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että osteoblastien geeni-ilmentyminen riippuu glukoosialtistuksen pituudesta.
Diabeettisten luustomuutosten hoitomuodot ovat rajalliset, ja hyperglykemian aiheuttamien geenimuutosten tunteminen mahdollistaa uusia lääkekehityskohteita.
Viestintä