Tieteellisen ajattelun taitojen oppiminen ei ole aina helppoa yliopisto-opiskelijoille. Turun yliopistossa väittelevä Heidi Salmento näkee, että tieteellinen ajattelu tulisi nostaa keskiöön erityisesti opetussuunnitelmatyössä.
Maalaisliittolainen poliitikko ja pääministeri Juho Emil Sunila puolusti tinkimättä suomalaista kansanvaltaa Lapuan liikettä ja muita ulkoparlamentaarisia voimia vastaan. Tuomas Rantala esittää poliittisen historian väitöskirjassaan, että Sunila oli yksi 1920- ja 1930-lukujen merkittävistä poliitikoista, jotka ratkaisivat Suomen yhteiskunnallisen ja kansanvaltaisen kehityksen suunnan.
New Education -liike tavoitteli kouluopetuksen nykyaikaistamista ja pyrki parantamaan tyttöjen ja työväenluokkaisten lasten mahdollisuuksia kouluttautumiseen 1900-taitteen Isossa-Britanniassa. Lauri Luoto tarkasteli kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan New Education -liikkeen verkostoitumista ja vaikutusta Ison-Britannian koulutuspoliittiseen päätöksentekoon.
Erityisherkkyyden käsite on auttanut monia tulkitsemaan omaa elämäänsä uudella tavalla. Reeta Hautaniemi tarkasteli sosiologian alan väitöstutkimuksessaan erityisherkkien elettyjä kokemuksia ja niiden merkityksellistämistä yhdistystoiminnassa.
FM Piia Vuorinen perehtyi Suomen historian alan väitöskirjassaan Suomessa vuosina 1919–1944 toimineen valtiollisen poliisin kommunisteihin kohdistamiin kontrollitoimiin sekä erityisesti siihen, miten naisepäiltyjen sukupuoli vaikutti näihin toimenpiteisiin.
Poliittinen disinformaatio on noussut keskustelunaiheeksi viime vuosina. LL.M Christopher Phiri selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka valtio voi säännellä poliittista disinformaatiota samalla sananvapauden säilyttäen.
Siirtolaisuutta ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään paitsi mediassa myös sarjakuvissa. FM Anna Vuorinne selvitti väitöstutkimuksessaan, miten 2010-luvulla Saksassa julkaistut sarjakuvateokset kuvaavat siirtolaisten oikeuksia, niiden loukkauksia ja toteutumista.
Turvapaikkapäätösten tekijät kontrolloivat maahanmuuttoa olemassa olevaa lainsäädäntöä ja siihen perustuvaa harkintavaltaansa käyttäen. OTM Johanna Vanto havaitsi väitöstutkimuksessaan, että turvapaikkaprosessissa on puutteita, jotka voivat lisätä turvapaikanhakijoiden haavoittuvuutta.
YM Eeva Nummen väitöstutkimus käsittelee dialogisen toimintakulttuurin kehittämistä fuusioitumisvaihetta elävässä sote-organisaatiossa. Tutkimus on polttavan ajankohtainen sote-kentässä edelleen käynnissä olevan murroksen sekä organisaatioiden johtamiseen lähes poikkeuksetta liitettävän tehostamispuheen vuoksi.
FM Niina Koskihaara perehtyi etnologian alan väitöstutkimuksessaan 2000-luvun kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS-hanke) ja sen vaikutuksiin paikallistasolla toimiviin yhteisöihin. Tutkimus osoitti, että uudistus vaikutti monin tavoin paikallistason yhteisöjen toimintaan ja toimintaympäristöön.