Opiskelun tavat ja välineet muuttuvat ajan kuluessa. Jos aiemmista opinnoistasi on aikaa tai et ole aiemmin opiskellut yliopistossa, tutustu opiskelutaitoihin ja haasta käsityksesi korkeakouluopiskelusta.
Kuuntele podcast: Miten sovitan opiskelun elämääni?
Podcast-jaksossa on vieraana elinikäinen oppija, jonka vaiheikkaaseen polkuun kuuluu vaikka mitä ammattikoulusta yliopistoon ja tekniikan alasta opetustyöhön. Oman osaamisen täydentäminen tuo resilienssiä, kun maailma on myllerryksessä ja työura yllättäen vaihtaa paikkaa. Mutta miten opiskelun saa luontevaksi osaksi omaa arkea? Lisäksi Turun yliopiston asiantuntijat kertovat, millaisella digikompetenssilla opinnoissa pääsee alkuun ja miten opintoja voi vauhdittaa hyväksilukujen avulla.
Opiskelun taidot ja vinkit
Omia opiskelutaitoja ja opiskelun edellytyksiä on hyvä pohtia jo ennen opintojen alkua. Opiskelutaitoja voi onneksi kehittää läpi elämän:
- Opiskelutaidot.fi -portaali on 7 suomalaisen yliopiston yhteistyön tulos. Löydät paljon käytännön apuja opiskeluun: teemat vaihtelevat verkko-opiskelusta tenttiin valmistautumiseen ja tiedonhakuun.
- Turun yliopiston kirjastot ovat käytössäsi opiskelitpa meillä tai et. Hanki kirjastokortti ja tutustu palveluihin.
- Tunnetko jo Turun Aikuiskoulutuskeskuksen podcastin Puhetta aikuisten oppimisesta? Jaksoissa pureudutaan mm. oppimisen esteisiin ja niiden voittamiseen.
- Turun yliopiston opintopsykologien podcast Miälecast käsittelee opiskeluun liittyviä teemoja, kuten motivaatiota, ajankäyttöä ja itsemyötätuntoa.
Miksi emme saa aikaiseksi tärkeitä asioita?
Prokrastinaatio eli vitkuttelu vaivaa toisinaan useimpia meistä - eikä vähiten opintoasioissa. Miksi emme saa aikaiseksi tärkeitä asioita? Psykologi Kalle Partanen valaisi syitä prokrastinaation taustalla ja antoi opiskeluvinkkinsä PODI-hankkeen webinaarissa 27.9.2023. Tallenne on katsottavissa 27.9.2024 saakka.
Myyttejä yliopisto-opinnoista
Vastaus: Kokonaisen tutkinnon suorittaminen vaatii tavallisesti useamman vuoden, vaikka valmistumista voi vauhdittaa hyväksilukemalla aiemmin hankittua osaamista.
Kun haluat täydentää ammatillista osaamistasi sinun ei kuitenkaan onneksi aina tarvitse suorittaa kokonaista tutkintoa, vaan riittää, että täydennät tai päivität osaamistasi yksittäisillä suorituksilla tai opintokokonaisuuksilla.
Useimpien yliopisto-opintojen laajuus mitataan opintopisteissä niin, että yksi opintopiste (1 op) vastaa noin 27 tuntia opiskelua. Opintohin varattavaa aikaa voi arvioida tämän perusteella. Esimerkiksi 30 op vastaa täysipäiväisen opiskelijan yhden lukukauden opintoja. Jos käyt töissä opiskelun ohessa, saattaa olla viisasta hajauttaa 30 op suoritus pidemmälle ajalle kuin yhdelle lukukaudelle, ettei työkuorma kasva liian suureksi. Etenemistahti opinnoissa on kuitenkin hyvin yksilöllistä.
Myytti: murrettu.
Vastaus: On totta, että yliopistossa opintoihin liittyy usein tutkimuskirjallisuutta, kirjoja ja artikkeleita, sillä yliopistokoulutuksissa hyödynnetään alan tuoreinta tutkimustietoa.
Ei kuitenkaan tarvitse olla erityisesti lukijatyyppiä sopiakseen yliopistoon! Opetusmenetelmät vaihtelevat sen perusteella, mikä parhaiten sopii kunkin suorituksen oppimistavoitteisiin. Voit myös lukemisen sijaan kuunnella äänikirjan tai hyödyntää tietokoneen ääneenlukuohjelmia. Mahdollisiin lukemisen esteisiin on saatavilla apua yliopiston esteettömyyssuunnittelijan kautta.
Ken ties aiemmissa opinnoissa tuntui, ettet ole lukijatyyppiä, mutta ehkä lukeminen vie sinut mukanaan, kun saat keskittyä aiheisiin, joista olet innostunut ja jotka olet itse valinnut. Oppiminen on erilaista eri elämänvaiheissa.
Sama voi päteä myös, jos koet ettet ole kirjoittajatyyppiä, tutkijatyyppiä tai jotain muuta tyyppiä.
Myytti: murrettu.
Vastaus: On hyvä miettiä omia oppimistavoitteita jo ennen opintojen aloittamista.
Yliopistossa opiskellaan paitsi teoriatietoa, myös teorian soveltamista käytäntöön. Esimerkiksi terveystieteiden avoimessa yliopisto-opetuksessa opitaan tutkimusmenetelmiä, johtamista ja palvelumuotoilua, jotka ovat käytännöllisiä taitoja sote-alan kehittämis- ja johtotehtävissä. Lisäksi yliopistossa kartutetaan myös työelämässä tarvittavia, keskeisiä käytännön asioita, kuten kieli- ja viestintätaitoja, projektinhallintaa tai koodausta.
Korkeakouluopintojen sivutuotteena myös monet käytännön taidot, kuten digitaidot, karttuvat. Vaikka suorittamallasi kurssilla opiskeltaisiin jotain ihan muuta alaa, suoritukseen sisältyy tyypillisesti myös erilaisten digitaalisten työkalujen hyödyntämistä, jolloin osaaminen karttuu huomaamatta.
Myytti: murrettu.
Vastaus: Jako ei onneksi ole näin jyrkkä, eli on monia tapoja opiskella yliopistossa aiemmasta koulutustaustasta riippumatta.
On totta, että osa koulutuksista edellyttää tiettyä aiempaa osaamista. Esimerkiksi yhteishaussa kandidaatin ja maisterin tutkintoon huomioidaan hakijan yleinen korkeakoulukelpoisuus. Samoin mm. ammatilliset erikoistumiskoulutukset edellyttävät soveltuvaa aiempaa tutkintoa.
Sen sijaan esimerkiksi avoin yliopisto-opetus on nimensä mukaisesti avointa kaikille. MOOC-kursseilla ei ole vaatimuksia aiemmista opinnoista.
Myytti: murrettu.
Vastaus: Suoritustapa riippuu siitä, mitä opiskelet: Joillekin aloille itsenäinen tai etäopiskelu luonnistuu paremmin. Suoritustavat valikoituvat ensisijaisesti opintojakson oppimistavoitteiden perusteella.
Jos elämäntilanteesi edellyttää etäopintoja, valikoima on kattava. Aloita esimerkiksi MOOCeista tai valitse jokin yksittäinen etäsuoritus.
Jos tavoitteesi on suorittaa laajempi kokonaisuus, kuten perus- tai aineopintokokonaisuus avoimessa yliopistossa tai ammatilliset erikoistumisopinnot, kannattaa varautua siihen, että myös lähitapaamisia tulee.
Myytti: murrettu.