Matkustaminen oli 1800-luvun alkupuolella harvinaista, hidasta ja vaivalloista. Kulttuurihistorioitsija Heli Rantala Turun yliopistosta tarkastelee Pikisaaresta Pariisiin -kirjassaan Euroopassa matkustaneiden suomalaisten kokemuksia mantereesta ja sen suurkaupungeista. Teos on ensimmäinen kokoava esitys aiheesta.
Päiväkirjakirjoittaminen on ollut jo satoja vuosia yksi suosituimpia kirjoittamisen muotoja. Uusi kirja Päiväkirjojen jäljillä – Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen syventyy päiväkirjojen maailmaan. Kirjan ovat toimittaneet Turun yliopiston kulttuurihistorioitsijat Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö ja Liisa Lalu. Kirjoittajat ovat historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkijoita.
Suomen Akatemia on valinnut viisi tutkimuskonsortiota rahoitettaviksi Digitaalisten ihmistieteiden eli DIGIHUM-akatemiaohjelman toisessa vaiheessa. Turun yliopistosta johdetaan kahta uutta konsortiota ja lukuisia osahankkeita kolmesta eri hankekokonaisuudesta.
Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävässä Aboagora-tapahtumassa syvennytään elämän peruselementteihin tänä vuonna alkavassa The Five Rings -teemakokonaisuudessa. Ensimmäisenä on vuorossa maa, jota tarkastellaan muun muassa arkeologian ja geologian, ympäristö- ja eläinhistorian, kulttuuriperinnön, ekoteologian, runouden, performanssitaiteen ja kuvataiteen keinoin. Aboagora järjestetään Sibelius-museossa 21.–23. elokuuta 2019.
Veikko Litzen (1933–2011) oli ensimmäinen Turun yliopiston kulttuurihistorian professori vuosina 1978–1987. Hänen kaudellaan käynnistyi itsenäisen kulttuurihistorian tieteenalan ja oppiaineen kehittämistyö.
Turkuun saapuu kesäkuun alussa esoteerisuuden ja mystiikan tutkijoita eri puolilta maailmaa. Monitieteisessä kolmipäiväisessä konferenssissa uskonnon, historian ja taiteen tutkimuksen tutkijat tarkastelevat länsimaisen esoteerisuuden ja henkisyyden historiaa kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Konferenssin järjestävät kulttuurihistorian ja uskonnon tutkimukseen keskittyvä Donner-instituutti sekä Turun yliopistossa toimiva, Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke ”Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880–1940”.
Heinäkuun 21. päivä 1969 yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Apollo 11 -aluksesta ihmiskunnan suuren harppauksen kuunpinnalle. Ensimmäisen kuukävelyn 50. juhlavuoden kunniaksi Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine järjestää Kuviteltu avaruus – Tiedettä, politiikka ja kulttuurihistoriaa -seminaarin perjantaina 12.4.2019.
Jättiläiskalmareiden kerrotaan toimineen inspiraationa merihirviötarinoille ja aiheuttaneen painajaisia merenkävijöille aina antiikin ajoista lähtien. Turun yliopistossa väittelevä Otto Latva osoitti väitöstutkimuksessaan, että tämä käsitys jättiläiskalmareiden ja ihmisten välisestä suhteesta ei kestä historiallista tarkastelua. Latvan tutkimuksessa selvisi, että suurikokoiset kalmarit eivät ole ikiaikaisia universaaleja hirviöitä, vaan ne hirviöllistettiin transatlantisessa kulttuurissa etupäässä tiedeyhteisön toimesta vasta 1800-luvun lopulla.
Mitä on eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden julkinen palvelu? Mistä julkisen palvelun ajatus kumpusi ja millaisia haasteita se on kohdannut? Näihin kysymyksiin paneutuu kulttuurihistorian dosentti Paavo Oinosen uutuusteos Vain parasta kansalaisille. Yleisradiotoiminta julkisena palveluna. Teos on ensimmäinen julkisen palvelun ajatuksen syntyä, sen muovautumista ja nykyhaasteita median näkökulmasta käsittelevä suomenkielinen yleisesitys.
Turun yliopistossa väittelevä Bolivia Erazo tarkastelee tutkimuksessaan äänielokuvan saapumista Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon. Tutkimus osoittaa, että äänielokuva oli ilmiönä tuttu ecuadorilaisille jo ennen äänielokuvanäytösten alkamista. Sanomalehdissä oli käsitelty laajasti äänielokuvan teknologioita ja niiden käyttöönottoa muissa maissa, ja kaupunkilaiset vaativatkin äänielokuvan tuomista Quitoon.