Sen sijaan vanhempien koulutustaso ei ole yhteydessä nuorten osattomuuden kokemuksiin koululuokassa, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus.
Vuoden 2021 KiVa-koulu on Kimitonejdens skola Kemiönsaarelta. Valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että Kimitonejdens skolassa opettajien tekemä pitkäjänteinen kiusaamisenvastainen työ näkyy oppilaille.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on kehittänyt aikuisille internetsivuston, joka antaa perustaidot lapsen ahdistuksenhallintaan kriisitilanteissa.
Parisuhteiden muutos on yhteydessä sekä elinikäisen lapsettomuuden että suurten lapsilukujen yleistymiseen enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö väheni 28 prosentilla COVID-19-pandemian alussa, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja kansainvälinen kirjallisuuskatsaus. Merkittävin muutos tapahtui kiireellisissä päivystyskäynneissä, jotka vähenivät keskimäärin 40 prosenttia.
Lucy Bowes on yksi kehityspsykologisen tutkimuksen kärkinimistä. INVESTissä hän keskittyy etenkin luento-opetukseen ja mentorointiin.
Uusi tutkimus ei tue oletusta, että isovanhemmat aina osallistuisivat vaikeissa tilanteissa lapsenlapsen elämään aiempaa enemmän.
Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa kehitetään digitaalisessa hoitoympäristössä toteutettavaa raskaudenaikaisen masennuksen hoitoa ja tutkitaan sen vaikuttavuutta odottajan ja lapsen terveydentilaan. Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja suomalaisten kuntien yhteistyönä.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on valinnut KiVa Koulun yhdeksi kiusaamisen vastaisten menetelmien arviointikohteeksi. Mukaan haki 27 menetelmää, joista seitsemän etenee arviointivaiheeseen. Arvioinnilla tuotetaan tietoa menetelmien käytettävyydestä, juurrutettavuudesta sekä tuloksellisuudesta.
Käsitys lapsuuden sosioekonomisen ympäristön suuresta merkityksestä elämänkululle on vakiintunut tutkimuskirjallisuudessa. Empiirinen näyttö viittaa kuitenkin siihen, että koulutuksessa, ammattiasemassa ja tuloissa pelkän sosiaalisen ympäristön merkitys on vähäinen. Sen sijaan sosiaalinen ympäristö ja geenit vaikuttavat yhdessä. Koulutuksessa ja ammatillisessa periytymisessä näkyy vahvasti sosiaalisen perhetaustan mukaan vaihteleva geneettinen yhteys, jolla on myös iso merkitys siihen, mihin ammatteihin päädytään.