Tieteen päivillä Turun yliopistossa kuultiin mielenkiintoisia yleisöluentoja eri aiheista, kuten uusien eläinlajien löytämisestä, lukemisesta sekä kissojen ja koirien persoonallisuuksista. Tapahtumassa yleisö pääsi myös tutustumaan eläinmuseon kokoelmiin ja testaamaan työpajassa kemian ja fysiikan lakeja.
Kaikki Turun yliopiston Tieteen päivien yleisöluennot ovat katsottavissa tallenteina. Tallenteet löytyvät alla olevasta ohjelmasta kunkin luennon kuvauksen alta.
> Lue uutinen: Turun yliopiston Tieteen päivät tarjosi oivalluksia tieteestä kaikenikäisille
Avoimet ovet eläinmuseossa klo 10–14
Eläinmuseon avoimien ovien teemana on tuntemattomat lajit, joista yleisölle kertovat eläinmuseon tutkijat. Esillä on erilaisia hyönteislaatikoita, ja vierailijat pääsevät tutkimaan lajeja, joita kukaan muu tutkijoiden lisäksi ei ole vielä nähnyt. Tutkijat opastavat vierailijoita tarkastelemaan mikroskoopeilla luonnon näkymättömiä ihmeitä, kuten hyönteisten rakenteita.
Nuoren tutkijan pop-up -työpaja klo 10–14, Aurum
Lounais-Suomen LUMA-keskuksen ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön pop-up-työpajassa nuoret tutkijat pääsevät kurkistamaan kemian, biologian ja fysiikan maailmaan tutkijoidemme opastuksella. Työpajassa tutustutaan auringonpimennykseen, ratkaistaan värimysteeriä, tutkitaan mikroskoopeilla sekä mitataan puristus- ja ponnistusvoimaa.
Lepakon vuosi – tiedesatutunti ja Lepakkotietäjän työpaja lapsille klo 10–11, luentosali X ja Naturan aula
Tule katsomaan ja kuuntelemaan videoitua tiedesatutuntia. Tiedesatutunnilla luetaan tutkijoiden Mia Rönkän ja Thomas Lilleyn kirjoittama sekä Nadja Sarellin kuvittama kirja Lepakon vuosi. Lukijana Suomen ensimmäisen yliopistollisen päiväkodin Rauman pikkunorssin varhaiskasvatuksen opettaja Pauliina Liukkoila, joka hyödyntää tunnilla Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen lukuintoon kannustavien tutkimusten keinoja. Satutunti on suunnattu noin 5–7-vuotiaille lapsille. Tiedesatutunti kestää puoli tuntia, jonka jälkeen kirjan toinen kirjoittaja, tutkija, tiedetoimittaja ja kirjailija Mia Rönkä pitää lapsille puoli tuntia kestävän Lepakkotietäjän työpajan. Työpajassa sukelletaan lepakoiden maailmaan askarrellen, piirtäen tai kirjoittaen ja jutellaan lepakoista. Työpajaa tukee Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.
Intoa lukemiseen – Kirjoosi ja Lukupesä esimerkkeinä lukutaitoon kannustavista tutkimuksista klo 10–11, luentosali IX, Natura
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos ja yliopistollinen harjoittelupäiväkoti Rauman pikkunorssi ovat tehneet yhteistyötä innostaakseen lapsia ja heidän perheitään lukemaan. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistonlehtori Juli-Anna Aerila sekä Suomen ensimmäisen yliopistollisen harjoittelupäiväkodin, Rauman pikkunorssin varhaiskasvatuksen opettajat Tiina Kauranen, Pauliina Liukkoila ja Iida Myllymaa esittelevät videotallenteella kahta lukemiseen innostavaa tutkimus- ja kehittämishanketta: Lukupesää ja Kirjoosia.
Lukupesä on konkreettinen tila, joka on rakennettu helpottamaan kirjojen maailmaan sukeltamista. Kirjoosissa vahvistetaan koko perheen lukijuutta tarjoamalla materiaaleja ja toimintaohjeita kodeissa sekä päiväkodeissa toteutettavaan toimintaan. Tietoiskussa esitellään myös pikkunorssissa lasten kanssa luotu, Suomessa vielä vähän käytössä oleva hiljainen kirja.
Ohjelma toimii samalla Lepakon vuosi -tiedesatutunnin isi- ja äitiparkkina (lapset kuuntelevat ensin puolen tunnin tiedesatutunnin ja sen jälkeen askartelevat oman lepakon, joten tapahtumat alkavat ja päättyvät samaan aikaan).
Turun yliopiston oman tutkimuksen esittelyn jälkeen katsotaan Helsingin tieteen päivien ohjelmasta Lukutaidon monet muodot -keskustelun tallenteesta Turun yliopiston psykologian apulaisprofessori Johanna Kaakisen ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professorin Minna Torpan puheenvuorot. FINSCI-hanketta johtava Kaakinen kertoo, mitä tiedepääoma on, kuinka paljon sitä suomalaisilla on ja miksi lukutaidon eriytyminen on haaste demokratialle. CRITICAL-hankkeen varajohtaja Torppa käsittelee lasten ja nuorten kriittistä lukutaitoa. erityisesti lasten peruslukutaidon, kielellisen taidon ja kotiympäristön yhteys kriittiseen lukutaitoon.
Johanna Kaakisen ja Minna Torpan puheenvuorot voit katsoa Helsingin Tieteen päivien ohjelmasta.
Persoonalliset koirat ja kissat klo 11–12, luentosali IX, Natura
Miten koirasta tuli ihmisen paras ystävä ja miten jalostus on vaikuttanut koiran elämään? Miten voimme koiran perimän tutkimisella saada oppia ihmisen perinnöllisten sairauksien selvittämiseen? Mitä vaikkapa tanskandoggien ja lagottojen genomit voivat paljastaa ihmisen hermorappeumasta tai ahdistuneisuudesta?
Katsomme aluksi etäyhteydellä Helsingin Tieteen päivien ohjelmasta aiheeseen perehtyneen professori Hannes Lohen luennon Koiran alku. Tämän jälkeen Lohen ryhmässä aiemmin työskennellyt, Turun yliopiston evoluutiobiologian tutkijatohtori Milla Salonen kertoo paikan päällä tutkimuksistaan, joissa on selvittänyt muun muassa koirien ja kissojen persoonallisuuspiirteitä ja niihin vaikuttavia ympäristötekijöitä, käyttäytymisen eroja rotujen välillä sekä omistajan ja lemmikin välistä suhdetta. Hän paljastaa myös yllättävän tiedon lemmikin ja omistajan yhteydestä.
Tieteelle tuntemattomat eläinlajit – ja miten niitä löydetään? klo 11–12, luentosali X, Natura
Miten tutkijat etsivät uusia eläinlajeja? Entä mitä tapahtuu sitten, kun tuntematon laji löytyy? Mistä tiedetään, että laji on tuntematon?
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat Ilari E. Sääksjärvi, Kari Kaunisto ja Alireza Zamani esittelevät luennolla tieteelle tuntemattomia lajeja ja kertovat, miten lajit on löydetty. Luennolla tutustutaan etenkin hyönteisiin ja hämähäkkieläimiin. Tutkijat kertovat myös, miten uudet lajit kuvataan tieteelle.
Alireza Zamanin osuus luennolla on englanninkielinen.
Kansalaistiede – kaikkien mahdollisuus tehdä tiedettä. Esimerkkeinä sotavankileirinä toiminut Sirkkala ja Punkkilive klo 12–13, luentosali IX, Natura
UNESCO:n tuore avoimen tieteen suositus korostaa moninaisuutta ja tiedon demokraattisuutta. Yksi keino siihen on kansalaistiede. Mutta mitä kansalaistiede on? Katsomme yhdessä etäyhteydellä Helsingin Tieteen päivien ohjelmasta otteen paneelikeskustelusta, jossa väitöskirjatutkija Elena Svahn (Åbo Akademi), tutkimusjohtaja Jouni Tuomisto (Kausal, THL), professori Niina Käyhkö (Turun yliopisto) ja puheenjohtaja Markku Luoto (Suomen meriarkeologinen seura) kertovat tieteellisestä tutkimuksesta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat osittain tai kokonaan.
Tallenteen katsomisen jälkeen Turun yliopiston väitöskirjatutkija Riku Kauhanen ja genetiikan yliopistonlehtori Eero Vesterinen kertovat esimerkkejä Turun yliopistossa toteutetuista kansalaistiedehankkeista. Kauhanen esittelee, kuinka vuonna 1918 sotavankileirinä toimineen Turun Sirkkalan historiaan pureutuneessa tutkimushankkeessa otettiin kansalaiset mukaan. Vesterinen kertoo punkkilivestä, jossa eri puolilla Suomea asuvat kansalaiset kerryttävät tietoa puutiaisesiintymistä.
Caramba-pistiäinen ja Semotus-varaani – miten uusi eläinlaji saa nimensä? klo 13–14, luentosali IX, Natura
Katsomme yhdessä etäyhteydellä otteen Helsingin Tieteen päivien keskustelusta Eliöiden suomenkielisten nimitysten synty. Suomen kirjakieli syntyi 1500-luvulla reformaation seurauksena, ja kirjakielessä varhaisimmat eliöiden nimitykset esiintyvät Raamatussa. Eliöiden tieteelliseen luokitteluun perustuva nimeäminen alkoi suomeksi 1800-luvulla, kun julkaistiin ensimmäiset luonnontieteelliset tekstit kansankielellä. Keskustelussa yliopistonlehtori Kaarina Pitkänen-Heikkilä (Helsingin yliopisto), sienten nimistötoimikunnan puheenjohtaja Tapio Kekki (Suomen sieniseura), yliopistonlehtori Sari Timonen ja yli-intendentti Marko Mutanen (Oulun yliopisto) tarkastelevat, millaiset periaatteet ovat ohjanneet eliöiden kansankielisen nimistön kehittämistä historiassa ja miten uutta sanastoa nykyään kehitetään eri nimistötoimikuntien työssä.
Tallenteen jälkeen Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi kertoo, miten lukuisat Turun yliopiston tutkijoiden löytämät tieteelle aiemmin tuntemattomat lajit ovat saaneet nimensä.
Tieteen päivät esittelee tiedettä mielenkiintoisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla suurelle yleisölle. Tapahtuma tarjoaa tietoa, elämyksiä ja uusia oivalluksia tieteestä ja tutkimuksesta kaikenikäisille.
Tieteen päivät järjestetään vuonna 2023 ensimmäistä kertaa samaan aikaan useammalla paikkakunnalla. Tieteen päivi vietetään myös Helsingissä, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Rovaniemellä. Rinnakkaisista tapahtumista lähetetään verkon välityksellä ohjelmaa kaupungista toiseen.
Tieteen päivillä on jo pitkä perinne, sillä tapahtuma järjestettiin samalla nimellä ensimmäisen kerran vuonna 1954. Nykyisessä muodossaan Tieteen päiviä on järjestetty vuodesta 1977.
Onko sinulla kysyttävää Turun yliopiston Tieteen päivistä? Ota yhteyttä: viestintäjohtaja Anne Paasi tai projektityöntekijä Helka Oksanen.
Tapahtumaa tukee taloudellisesti Suomen Kulttuurirahasto ja Tieteen tiedotus ry.
University of Turku's Science Days programme on Friday 13th January is aimed at researchers, but is also open to other interested parties. The program can only be attended on site and is in English.
Scholars at Risk and Protection of Academic Freedom
Säästöpankki hall, The Main Building, University of Turku at 10.15–11.45
We watch together part of the presentation Scholars at Risk and Protection of Academic Freedom from the Helsinki Science Days.
Professor Elina Vuola (University of Helsinki): The Role of Scholars at Risk in the Protection of Academic Freedom
Director Martin Cloonan (Turku Institute for Advanced Studies, University of Turku): Observations on Scholars at Risk (SAR) Finland
After the presentation we discuss together about the subject. Leaders of the discussion are director Martin Cloonan at Turku Institute for Advanced Studies and Irinja Paakkanen, Head of International Relations.
How is it to begin a research career in Finland as a foreigner?
Säästöpankki hall, The main building of the University of Turku at 12.15–13.45
We will discuss together the experiences of researchers who have received their education outside Finland and have moved to Finland to continue their research career. The topics that will be addressed are the reasons for moving to Finland, the similarities and differences between different education systems, challenges experienced in Finland, societal engagement and future outlook.
Senior Researcher Jessica Trach from Flagship INVEST and Doctoral Researcher Alireza Zamani from the Biodiversity Unit will lead to the discussion by telling their own story. The discussion is moderated by HR Specialis Eeva Keso and coordinator Eevi Savola from UTUGS.
Alla on poimintoja Helsingin Tieteen päivien ohjelmasta, jossa on mukana Turun yliopiston tutkijoita. Seuraa ohjelmaa paikan päällä, etäyhteydellä tai tallenteena.
Ke 11.1. 10.00–11.45 Asutuksen alku arkeologisesta näkökulmasta – Itämeren, jokien ja järvien rannat alkukoteina
>> Katso netissä
Puheenjohtaja: professori Georg Haggren (Turun yliopisto)
dosentti Mikael Manninen (Turun yliopisto): Suomen alueen varhaisimmasta asuttamisesta
tutkijatohtori Satu Koivisto (Turun yliopisto): Järvien ja jokisuiden asutus ja toimeentulo neoliittisella kivikaudella
yliopisto-opettaja Tuuli Heinonen (Helsingin yliopisto): Asutusjatkuvuutta vai uudisasutusta? Uudenmaan keskiaikaisten kylien juurilla
Mannerjään alta paljastunutta Suomea on asutettu yli 10 000 vuoden ajan. Etenkin etelässä ja lännessä asutus on levinnyt sisämaahan rannoilta ja rannikoilta käsin. Historialliset lähteet tarjoavat tästä kehityksestä jonkin verran tietoa keskiajalta lähtien, mutta suurin osa kirjallisesta tiedosta on vasta modernilta ajalta. Arkeologian kautta voimme tavoittaa koko tämän tuhansien vuosien mittaisen taipaleen. Asutuksen alusta saadaan jatkuvasti lisää tietoa. Uusia lähdeaineistoja ja tuoreita tulkintoja kertyy koko ajan lisää.
Sessio nostaa esiin eri aikakausien pioneereja. Keitä olivat Suomen varhaisimmat asuttajat? Millaista oli myöhäisellä kivikaudella vesistöjen varteen hakeutuneen väen elämä? Mikä oli meren takaa tulleiden siirtolaisten rooli keskiajan Uudellamaalla?
Ke 11.1. 17.00–17.50 Ihmisen alku
>> Katso netissä
Puheenjohtaja: professori emeritus Mikael Fortelius (Helsingin yliopisto, LUOMUS)
Panelistit: professori Päivi Onkamo (Turun yliopisto), professori Hannu Sariola (Helsingin yliopisto) ja professori Miikka Tallavaara (Helsingin yliopisto)
Paneelissa pohditaan ihmisyksilön alkua ja kehittymistä aikuiseksi, ihmislajin syntyä ja historiaa sekä Suomen alueen asukkaiden alkuperää ja vaiheita uusimman tutkimustiedon valossa. Näitä teemoja lähestytään moni- ja poikkitieteellisesti, pyrkimyksenä valaista ihmisen alkua ja muuttumista kehitysbiologian, genetiikan, arkeologian ja evoluutioteorian näkökulmista.
Ke 11.1. 17.00–18.45 Feminismin uusia alkuja 2000-luvulla – Feminismens nya starter på 2000-talet
>> Katso netissä
Puheenjohtaja: dosentti Heidi Kurvinen (Turun yliopisto)
forskarstuderande Jasmine Kelekay (University of California): Mot en nordisk svart/afrofeminism
forskarstuderande Nina Nyman (Åbo Akademi): Feminismens ambivalenta förhållande till moderskap
väitöskirjatutkija Valo Vähäpassi (Turun yliopisto): Näkemykset transihmisten paikasta feminismissä Ison-Britannian ja Suomen populaarissa feminismissä
Feminismi on poliittinen liike, joka on tavoitellut sukupuolten välistä tasa-arvoa 1800-luvulta lähtien. Kyse on ylirajaisesta liikkeestä, jonka tavoitteet ovat kuitenkin olleet aina sidoksissa kunkin ajan historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin. Tämä on tuonut liikkeen kehitykseen monitahtisuutta, mikä on synnyttänyt samalla uusia alkuja.
Tässä sessiossa keskitymme intersektionaaliseen feminismiin, joka on voimistunut Suomessa vähitellen 2000-luvun kuluessa. Esityksissä tarkastellaan feministisen liikkeen suhdetta transkysymyksiin, rodullistettua feminismiä sekä äitiyden ja feminismin monitahoista suhdetta niin Suomessa kuin laajemminkin kansainvälisesti. Sessio on kaksikielinen.
Feminism är en politisk rörelse som har strävat efter jämställdhet sedan 1800-talet. Det är en gränsöverskridande rörelse, vars mål alltid har varit kopplade till varje tids historiska och kulturella sammanhang. Detta har fört med sig en flerstegskaraktär av rörelsens utvecklingen, vilket i sin tur har gett upphov till flera nya starter samtidigt.
I denna session kommer vi att fokusera på den så kallade intersektionella feminismen, som successivt har stärkts i Finland under 2000-talet. Presentationerna undersöker den feministiska rörelsens relation till transfrågor, rasifierad feminism och det mångfacetterade förhållandet mellan moderskap och feminism, både i Finland och mer internationellt. Sessionen är tvåspråkig.
To 12.1. klo 13.00–13.50 Teknologia ja tieteentekemisen uudet alut – korvaako tekoäly tutkijan?
>> Katso netissä
Puheenjohtaja: professori Harri Jalonen (Vaasan yliopisto)
Panelistit: tutkimusprofessori Tuomo Alasoini (Työterveyslaitos), yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen (Helsingin yliopisto), tutkija Sanna Ketonen-Oksi (Laurea-ammattikorkeakoulu) ja työelämäprofessori Teemu Birkstedt (Turun yliopisto)
Futuristi Roy Charles Amaran mukaan nimetyssä laissa sanotaan, että teknologian vaikutus yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Ihmiskunnan historia on täynnä ennustuksia uusien teknologioiden turmelevista vaikutuksista. Tällä hetkellä kollektiivinen huolemme kohdistuu erityisesti tekoälyyn. Yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan tekoälyyn liittyvien eettisten kysymysten ratkaisemiseksi, mutta myös tekoälyyn liittyvien perusteettomien pelkojen hälventämiseksi.
Monet tekoälyyn liittyvät ongelmat ovat yhteiskunnallisia dilemmoja, joihin ei ole vain yhtä mahdollista vastausta. Paneelissa tekoälyä lähestytään erityisesti tieteentekemisen ja tutkijantyön näkökulmasta. Panelistien kanssa etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia uudet teknologiat avaavat tutkijan työlle? Mitkä osat tutkijan työstä tekoäly voisi hoitaa? Onko asioita, mihin se ei pysty? Miten tieteentekemiseen kiinteästi liittyvän eettisen pohdinnan käy tekoälyn aikakaudella?
To 12.1. klo 13.00–13.50 Venäjä, politiikka ja kulttuuri: kun nationalismi ja globalisaatio risteävät
>> Katso netissä
Puheenjohtaja yliopistonlehtori Sirke Mäkinen (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto)
Panelistit: tutkijatohtori Elina Viljanen (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto), yliopistonlehtori Pia Koivunen (Turun yliopisto), yliopistonlehtori Saara Ratilainen (Tampereen yliopisto) ja professori Tuomas Forsberg (Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto)
Venäjän sota Ukrainassa alkoi jo 2014. Lisäksi ’konservatiivista käännettä’ ilmentävä politiikka, joka julistaa lännen arvojen rappeutumista ja Venäjän erityisyyttä, on ollut pitkään valloillaan Putinin Venäjällä. Silti Venäjän täysmittainen sota Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022 yllätti tutkijatkin.
Paneelimme jäsenet tuovat Venäjän nykytilaa koskevaan keskusteluun näkökulmia historian, kulttuurin ja politiikan tutkimuksesta. Tuomas Forsberg painottaa Venäjän poliittisen järjestelmän ja ulkopolitiikan murroskohtia Putinin aikana (2005, 2012–2014, 2022). Pia Koivunen selventää, miten Venäjään liittyvä historiapolitiikka Venäjän naapurimaissa on vaikuttanut näiden maiden reaktioihin sotatilanteessa. Hän kysyy, mistä erilaiset reaktiot Neuvostoliiton ja Venäjän tuomiin patsaisiin kumpuavat, ja mitä ne kertovat eri maiden suhteesta Venäjään? Elina Viljanen painottaa vuorostaan kulttuurihistorian ja ’kulttuurin politiikan’ näkökulmia Putinin Venäjän ymmärtämiseksi. Saara Ratilainen sitä vastoin valottaa Venäjän median ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta erityisesti sodanvastaiseen liikehdintään liittyen. Paneelin puheenjohtajana toimii Sirke Mäkinen.
To 12.1. 14.00–14.50 Ympäristön kaksi kulttuuria
>> Katso netissä
Puheenjohtaja: tutkija Sanna Lehtinen (Aalto-yliopisto)
Panelistit: johtaja Susanna Lehvävirta (Kestävyystieteen instituutti, Helsingin yliopisto), tutkija Karoliina Lummaa (Turun yliopisto ja BIOS-tutkimusyksikkö), professori emeritus Yrjö Sepänmaa (Itä-Suomen yliopisto)
Monialaista ympäristö- ja kestävyystutkimusta hallitsee yhä pitkälti luonnontieteellisen tutkimusparadigman määrittämä käsitys siitä, miten ympäristö määritellään ja mikä on ihmisen rooli suhteessa siihen.
Paneelissa tarkastellaan ihmisen ja muun luonnon välistä vuorovaikutusta ympäristöekologian, filosofisen ympäristöestetiikan sekä laajemmin humanistisen ympäristö- ja taiteentutkimuksen näkökulmista. Rakennamme siltaa ja yhteistä ymmärrystä luonnontieteellisen ja humanistis-filosofisen ympäristötutkimuksen välille. Pohdimme, miten ympäristö- ja kestävyystutkimuksessa päästään vastakkainasettelujen sijaan yhdessä eteenpäin yhä monimutkaisempien ympäristöongelmien aikakaudella.
Pe 13.1. klo 10.00–11.45 Utopioiden alku ja loppu
>> Katso netissä
Puheenjohtaja: professori Miikka Pyykkönen (Jyväskylän yliopisto)
yhteiskuntatieteiden tohtori Keijo Lakkala (Jyväskylän yliopisto): Alut ja loput utopiateoriassa
yliopistonlehtori Teppo Eskelinen (Itä-Suomen yliopisto): Utopia ja demokratia
yliopistonlehtori Katriina Siivonen (Turun yliopisto): Utopia ja kulttuurinen kestävyys
yliopistonlehtori Mikko Lahtinen (Tampereen yliopisto): Utopiat vailla matkasuunnitelmaa
Sessiossa keskustellaan utopian ja utooppisen toiminnan perustavanlaatuisista kysymyksistä. Keskustelua verhoava pääkysymys on, onko utopioilla alkua tai loppua? Mitä utopian toteutumisen kannalta tarkoittaa se, jos sille määritellään ennalta jokin tavoitetila ja sen mukainen päätepiste tai jos sellaista ei haluta määritellä? Entä onko utopioille paikannettavissa – tai välttämätöntä paikantaa – alkua? Mistä riittävän voimakas ”utooppinen impulssi” voi syntyä?
Keskustelijat pohtivat myös, voidaanko utopioista nähdä merkkejä nykyisissä yhteiskunnallisissa käytännöissä tai ajattelumalleissa. Miten nykyinen utooppinen ajattelu kytkeytyy muihin yhteiskuntiemme tulevaisuutta koskeviin keskeisiin teemoihin, kuten kysymyksiin kestävyydestä ja demokratiasta?
Pe 13.1. klo 12.00–13.45 Monipaikkaisuus – uusia alkuja
>> Katso netissä
Puheenjohtajat: yliopistonlehtori Riina Haanpää (Turun yliopisto), yliopistotutkija Eerika Koskinen-Koivisto (Jyväskylän yliopisto), yliopistolehtori Helena Lonkila (Jyväskylän yliopisto)
tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto (Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti) ja väitöskirjatutkija Katja Rinne-Koski (Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti): Näin syntyy monipaikkainen kotiseutu
dosentti Kristiina Korjonen-Kuusipuro (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu): Tunne, paikka ja materiaalisuus - kohti monipaikkaista kuulumista
tutkijatohtori Kaisa Mäki-Petäjä (Jyväskylän yliopisto): Piirtäminen paikkaan kutoutumisena
yliopistotutkija Päivi Granö (Turun yliopisto) ja tutkija Laura Puolamäki (Turun yliopisto): Tarttuva maisema. Kulttuurisia kiinnittymisiä kotiin ja ympäristöön
Sessiossa tarkastellaan monipaikkaisuutta ja siihen liittyviä uusia alkuja. Monipaikkaisuus voi syntyä esimerkiksi useamman kodin, maallemuuton tai maahanmuuton seurauksena. Pohdimme uusia alkuja uudessa paikassa ja eri elämänvaiheissa ja kysymme, miten asukkaat kiinnittyvät paikkaan ja yhteisöön ja millaisia tulkintoja tutut ja tuntemattomat maisemat saavat monipaikkaisuuden myötä.
Esitelmissä käsitellään kuulumisen tunnetta ja sen materiaalisia ilmentymiä sekä maiseman ja kulttuuriympäristön esteettistä kokemista. Puhujat edustavat aluehistoriaa, maisemantutkimusta sekä kulttuurien ja taiteen tutkimusta.
Pe 13.1. klo 18.00–18.50 Ulkonäkökeskeisyys
>> Katso netissä
Puheenjohtaja: vapaa toimittaja Anna Tommola
Panelistit: professori Annamari Vänskä (Aalto-yliopisto) ja erikoistutkija Erica Åberg (Turun yliopisto)
Miltä kehon pitää näyttää? Yhdistyykö ulkonäköön käsitys kunnollisuudesta – ja onko se sukupuoleen ja ikään sidonnaista? Ulkonäkö näyttäytyy yhä useammin tarkoin varjeltuna pääomana, jolla lunastetaan paikka yhteiskunnassa, ja vaikka kehorauhasta puhutaan, se ei näytä toteutuvan käytännössä.
La 14.1. 11.30–12.00 Suomen linnustontutkimuksen alku
>> Katso netissä
Dosentti Timo Vuorisalo (Turun yliopisto)
Ensimmäinen tieto Suomessa havaitusta linnusta julkaistiin jo vuonna 1611, mutta maamme linnustontutkimuksen varhaisimmat juuret ovat Kuninkaallisen Turun Akatemian väitöskirjoissa, joista 21 käsitteli lintuja. Vanhin tieto Suomen lintulajien lukumäärästä löytyy P. U. F. Sadelinin väitöskirjasta (1810) ja sen jatko-osista, jotka sisältävät yhteensä 192 lajia. 1880-luvulta alkaen J. A. Palménin lintutopografinen tutkimusohjelma selvitti eri lintulajien levinneisyyden pääpiirteet Suomessa. Lintulaskentojen merkittävin kehittäjä on ollut Einari Merikallio, jonka kehittämiin linjalaskentoihin Suomen linnustonseuranta edelleen osittain perustuu.
Su 15.1. klo 11.00–11.30 Vaalilupauksista politiikan sisällöiksi: uusia alkuja vai vanhan jatkoa?
>> Katso netissä
Puhuja: valtiotieteiden tohtori Juha Ylisalo (Turun yliopisto)
Vaalikampanjoissaan puolueet kertovat äänestäjille, millaista politiikkaa niiden mielestä pitäisi tehdä. Nämä sitoumukset, joita voi kutsua myös vaalilupauksiksi, ovat tärkeitä edustuksellisen demokratian teoriassa. Niitä tutkimalla voidaan valottaa sitä, millaisia vaihtoehtoja kansalaisille on tarjolla ja millainen vaikutus äänestäjien valinnoilla on politiikan sisältöihin. Usein puolueet lupaavat pitää asioita ennallaan, mutta paljon useammin puolueet lupaavat muuttaa niitä. Mikä merkitys vaalilupauksilla on kansanvallalle? Johtavatko ne uusiin alkuihin vai onko lunastettukin vaalilupaus pikemminkin merkki jatkuvuudesta?
Su 15.1. klo 11.30–12.20 Poliittisen yhteistyön uudet alut
Puheenjohtaja: yliopistotutkija Jenni Karimäki (Helsingin yliopisto)
Panelistit: politiikan toimittaja Unto Hämäläinen, yliopistotutkija Emilia Palonen (Helsingin yliopisto) ja professori Vesa Vares (Turun yliopisto)
>> Katso netissä
Suomi on monipuoluedemokratia, jossa laajapohjaisia koalitiohallituksia pidetään jatkuvuuden ja vakauden takeena. Länsinaapuristamme Ruotsista tuttuja vähemmistöhallituksia ei Suomessa ole nähty sitten Urho Kekkosen presidenttikausien, sillä enemmistöasemaa eduskunnassa pidetään hallituksen toimintakyvyn edellytyksenä. Puolueiden omasta hallitushalukkuudesta ja koalitiokelpoisuudesta muiden silmissä onkin muodostunut yksi poliittisen keskustelun kestoaiheista. Ovatko kaikki puolueet hallituskelpoisia? Miten Suomessa on päädytty hallituspoliittiseen paitsioon ja miten sieltä pääsee pois?
Paneelissa puolueiden hallituskelpoisuutta ja poliittisen yhteistyön uusia alkuja tarkastellaan historiallisesta ja ajankohtaisesta perspektiivistä. Huhtikuussa odottavat eduskuntavaalit ja niitä seuraavat hallitusneuvottelut herättävät kysymään, millaisia ovat hallituskelpoisuuden määreet ja miten ne täytetään. Onko politiikassa mahdollista saada uusi alku?
Tapahtuman ajan yliopiston henkilökunnan pysäköintipaikat ovat maksutta kävijöiden käytössä. Huomioithan, että Horttokujan varrella oleva pysäköntialue on Turun kaupungin hallinnassa eikä vapaa pysäköinti koske ko. aluetta.
