Turun yliopiston Tieteen päiviä vietettiin lauantaina 14.1.2023 Yliopistonmäellä. Tiedettä mielenkiintoisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla esittelevään tapahtumaan osallistui noin 1300 henkilöä. Kaikki tapahtuman yleisöluennot ovat katsottavissa tallenteena.
Turun yliopiston Tieteen päivillä kävijät pääsivät kuulemaan mielenkiintoisia yleisöluentoja lukemisesta, kissoista ja koirista, kansalaistieteestä sekä uusien eläinlajien löytämisestä ja nimeämisestä. Koko perheelle suunnatussa ohjelmassa tutustuttiin eläinmuseon kokoelmiin, kuunneltiin tiedesatua ja eläydyttiin tutkijan rooliin työpajassa.
Aiempien vuosien tapaan tapahtuma veti puoleensa kaiken ikäisiä alakoululaisista eläkeläisiin, mutta tänä vuonna tapahtumaan osallistui aiempaa enemmän perheitä alle kouluikäisten lasten kanssa.
– Oli ilahduttavaa nähdä, miten paljon lapsiperheitä tapahtumaan saapui. Eläinmuseossa kävi ennätyksellisen paljon vieraita, työpajat olivat täynnä ja luennoilla hienosti väkeä. Ihmiset ovat selvästi pitkän tauon aikana kaivanneet tilaisuuksia, joissa pääsee kuulemaan uutta tietoa ja kokeilemaan asioita, viestintäjohtaja Anne Paasi sanoo.
Eläinmuseossa oli koko tapahtuman ajan vilinää, kun ihmiset tutustuivat museon kokoelmiin.
Yleisö pääsi tutustumaan eläinmuseon kokoelmien hyönteisnäytteisiin mikroskoopilla.
Lepakkotietäjän työpajassa valmistettiin lepakon ruokaa muovailuvahasta, väritettiin lepakoita ja taiteltiin lepakko-origameja.
Turun yliopiston eläinmuseossa oli koko tapahtuman ajan avoimet ovet, ja eläinmuseon tutkijat olivat paikalla kertomassa yleisölle eläinlajeista sekä opastamassa mikroskooppien käyttöön.
– Eläinmuseo oli tupaten täynnä, ja kävijät pääsivät ihmettelemään muun muassa taivaansiipi-perhosten upeaa loistetta, sekä maailman suurimpiin kovakuoriaisiin kuuluvan herkuleskuoriaisen valtavia leukoja. Moni näki ensi kertaa mikroskoopin läpi pahamaineisen puutiaisen, pörröisen piha-ampiaisen tai vaikkapa upean metallinhohtoisen kenttäkiitäjäisen. Haluan omasta puolestani kiittää kaikkia tapahtumaan osallistuneita, toteaa biodiversiteettiyksikön yliopistotutkija Kari Kaunisto.
Nuoren tutkijan pop-up-työpajassa yleisö pääsi kurkistamaan kemian, biologian ja fysiikan maailmaan tutkijoiden opastuksella. Työpajassa nuoret tutkijat tutustuivat auringonpimennykseen, ratkaisivat värimysteeriä, tutkivat mikroskoopeilla sekä mittasivat puristus- ja ponnistusvoimaa.
Lounais-Suomen LUMA-keskuksen ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön pop-up-työpajassa tutkittiin eliöitä mikroskoopilla.
LUMA-keskuksen koordinaattori Matleena Tuomisto esitteli pop-up työpajoissa "kummituskuplia".
Lapset ja aikuiset pääsivät testaamaan tapahtuman työpajoissa muun muassa puristusvoimaa.
Luennoilla tutustuttiin tuntemattomiin eläinlajeihin ja opittiin uutta tutuista lemmikeistä
Turun yliopiston Tieteen päivien yleisöluennot keräsivät osallistujia niin paikan päälle kuin etäyhteyksien päähän. Luennot ovat katsottavissa edelleen tallenteena.
Tuntemattomiin eläinlajeihin tutustuttiin peräti kahdella luennolla, joista toinen käsitteli uusien lajien löytämistä ja toinen niiden nimeämistä. Persoonalliset koirat ja kissat -luennolla kuultiin koirien ja kissojen persoonallisuuspiirteistä sekä omistajan ja lemminkin välisestä suhteesta.
– Pidin Ilari Sääksjärven ja Alireza Zamanin kanssa luennon tieteelle tuntemattomista lajeista ja paikalla oli mukavasti niin lapsiperheitä kuin varttuneempaa väkeä. Luennon jälkeen saimme vielä vastailla moniin kysymyksiin, joista erityisesti lasten pohdinnat vaikkapa maailman karvaisimmasta hämähäkistä tai sademetsässä yöpymisestä jäivät mieleen, Kaunisto kertoo.
Intoa lukemiseen -luennolla yleisö pääsi perehtymään lukutaidon merkitykseen eri näkökulmista sekä tapoihin innostaa lapsia kirjojen pariin. Kansalaistiedettä käsittelevällä luennolla puolestaan kuultiin aihetta käsittelevä paneelikeskustelu ja tutustuttiin kahteen kansalaistiedehankkeeseen.
Biodiversiteettiyksikön tutkija Alireza Zamani esitteli luennollaan tieteelle tuntemattomien hämähäkkilajien tutkimista.
Genetiikan yliopistonlehtori Eero Vesterinen kertoi Turun yliopistossa toteutetuista puutiaisiin liittyvästä kansalaistiedehankkeesta.
Rauman pikkunorssin varhaiskasvatuksen opettaja Pauliina Liukkoila ja biodiversiteettiyksikön tutkija Mia Rönkä esittelivät Lepakon vuosi -kirjaa.
Tieteen päivät järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa samaan aikaan useammalla paikkakunnalla. Turun lisäksi Tieteen päiviä vietettiin Helsingissä, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Rovaniemellä. Rinnakkaisista tapahtumista lähetettiin etäyhteydellä ohjelmaa kaupungista toiseen. Tapahtumaa tuki taloudellisesti Suomen Kulttuurirahasto ja Tieteen tiedotus ry.
Kuvat: Hanna Oksanen
Katso Tieteen päivien luentoja tallenteena:
- Tiedesatutunti
- Intoa lukemiseen (Juli-Anna Aerila, Tiina Kauranen, Pauliina Liukkoila ja Iida Myllymaa)
- Lukutaidon monet muodot (Johanna Kaakinen ja Minna Torppa)
- Koiran alku (Hannes Lohi)
- Persoonalliset kissat ja koirat (Milla Salonen)
- Tieteelle tuntemattomat eläinlajit (Ilari E. Sääksjärvi, Kari Kaunisto ja Alireza Zamani)
- Kansalaistiede – kaikkien mahdollisuus tehdä tiedettä (Elena Svahn, Jouni Tuomisto, Niina Käyhkö, Markku Luoto)
- Sirkkala-hanke ja Punkkilive (Riku Kauhanen ja Eero Vesterinen)
- Eliöiden suomenkielisten nimitysten synty (Kaarina Pitkänen-Heikkilä, Tapio Kekki, Sari Timonen, Marko Mutanen)
- Caramba-pistiäinen ja Semotus-varaani – miten uusi eläinlaji saa nimensä? (Ilari E. Sääksjärvi)
