Tänä vuonna siitepölykaudesta tulee tavanomaista pidempi, sillä se on alkanut poikkeuksellisesti jo tammikuun alussa. Normaalisti siitepölykausi alkaa Suomessa helmi-maaliskuun vaihteessa, kun ensimmäiset siitepölyt kulkeutuvat Keski-Euroopasta Suomeen. Siitepölystä aiheutuva hengenahdistus ja yskä saattavat muistuttaa COVID-19-koronaviruksen oireita. Allergiaoireet on kuitenkin mahdollista erottaa virusoireista.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön projektitutkijan Sanna Pätsin mukaan Suomeen kulkeutui pähkinäpensaan siitepölyä jo tammikuun alussa Keski-Euroopasta, missä pähkinäpensas aloitti kukinnan poikkeuksellisesti jo joulukuun lopulla. Myös Etelä-Suomessa paikallinen pähkinäpensaan ja lepän kukinta alkoi tänä vuonna tavallista aikaisemmin maan eteläosissa vallinneen poikkeuksellisen leudon talven seurauksena. Sen sijaan Pohjois-Suomessa on saatu nauttia kunnon talvesta, jonka vuoksi paikallinen lepän kukinta ei ole vielä alkanut.
Pätsin mukaan tällä hetkellä leppä kukkii maan etelä- ja keskiosissa. Kukinta on alkamassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Seuraavaksi voimakkaasti allergisoivista lajeista kukinnan aloittaa koivu.
– Koivun kukinta alkaa yleensä maan eteläosissa huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa, ja etenee sitten kohti pohjoista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman siemensatoennusteen mukaan koivun kukinnasta ennustetaan heikohkoa koko maassa, Pätsi kertoo.
Allergiasta johtuvat silmien kutina ja vesinuha eivät ole tyypillisiä koronaoireita
Siitepölystä johtuvat oireet eroavat ainakin osittain COVID-19-koronaviruksen aiheuttamista oireista. Turun yliopiston keuhkosairausopin dosentti Tuula Vasankari muistuttaa, että allergiaoireisiin liittyy usein silmien kutinaa ja vesinuhaa, jotka taas eivät ole tyypillisiä koronaoireita. Koronavirukseen liittyy usein myös kuume, joka taas ei ole allergiaoire. Siitepölyallergiasta johtuvat hengenahdistus ja yskä saattavat muistuttaa koronaoireita. Myös katupöly voi pahentaa siitepölyoireita ja aiheuttaa oireita myös ei-allergisille.
Vasankari painottaa, että astmaatikkojen tulee olla erityisen huolellisia lääkkeiden ottamisessa. Erityistä huolellisuutta tarvitaan silloin, jos on taipumusta unohtaa lääkkeet. Astmaatikot yleensä itse tunnistavat hyvin astmasta johtuvat hengenahdistusoireet.
– Omaolo.fi-sivuston testin avulla voi selvittää, muistuttavatko omat oireet koronaoireita. Jos hengenahdistus käy hyvin tukalaksi ja kuume nousee, tulee soittaa terveyskeskukseen. Ammattitaitoinen hoitaja tai lääkäri osaa kyllä kertoa, miten menetellä, Vasankari kertoo.
