Hyvinvointivaltion rakenteet voivat sekä heikentää että ylläpitää eriarvoisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle (Väitös: MA Heta Pöyliö, 23.8.2019, sosiologia)
Monien hyvinvointivaltioiden tavoitteena on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden lisääminen. Turun yliopistossa väittelevän Heta Pöyliön väitöstutkimuksessa selviää, että koulutus- ja sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa järjestelmien on todettu heikentävän etenkin huono-osaisuuden periytyvyyttä, mutta ne voivat myös ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä.
Pöyliön väitöskirja pureutuu ajankohtaiseen kysymykseen siitä, millä tavoin hyvinvointivaltion rakenteet ovat heikentäneet ylisukupolvista eriarvoisuutta.
– Länsimaisissa yhteiskunnissa jaetaan yleisesti käsitys siitä, että ihmisillä tulisi olla samanvertaiset mahdollisuudet saavuttaa haluttu yhteiskunnallinen asema. Perhetaustalla on monipuolisista hyvinvointivaltiorakenteista huolimatta pitkäjänteinen vaikutus sosioekonomisiin resursseihin, kuten koulutukseen ja ammattiasemaan, Pöyliö taustoittaa.
Hyvinvointivaltion palveluissa ja järjestelmissä tapahtuneita muutoksia tutkimalla Pöyliö on pystynyt tutkimuksessaan tarkastelemaan, miten hyvinvointivaltion rakenteet ovat vaikuttaneet sosioekonomisten resurssien periytyvyyteen sukupolvien välillä.
Koulutusjärjestelmä voi heikentää huono-osaisuuden periytyvyyttä
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että koulutus on yksi päätekijöistä, joka vähentää perhetaustan merkitystä lapsen sosioekonomisiin resursseihin. Peruskoulu-uudistuksia on toteutettu laajalti ympäri Eurooppaa, mikä on Pöyliön mukaan edesauttanut koulutusliikkuvuuden lisääntymistä. Korkeakoulutuksen laajentuminen on myös heikentänyt perhetaustan vaikutusta jälkikasvun kouluttautumiseen.
– Nämä muutokset koulutusjärjestelmissä ovat lisänneet yleistä kouluttautuneisuuden tasoa ja täten kompensoineet perhetaustan vähäisiä resursseja. Tämä on luonut uusia mahdollisuuksia etenkin huono-osaisimmista perhetaustoista tuleville, Pöyliö sanoo.
Yksi Pöyliön tutkimustuloksista osoittaa, että negatiivisetkin muutokset yhteiskunnan rakenteissa voivat lisätä koulutusliikkuvuutta. Laman aikana niukat työmahdollisuudet nuorille sekä lisääntynyt tuki opiskelijoille Yhdysvalloissa kasvattivat huono-osaisista perheistä tulevien lasten korkeakouluun hakeutumista laman aikana.
– Hyvinvointivaltiojärjestelmät voivat tukea huono-osaisia perheitä jo varhaisemmassa vaiheessa. Tutkimukseni esimerkiksi osoittaa, että pitempi äitiysloma on heikentänyt sosioekonomisten resurssien periytyvyyttä huono-osaisissa perheissä ja täten lisännyt sosiaalista liikkuvuutta Euroopassa, Pöyliö kertoo.
Ylisukupolvista tasa-arvoa voidaan lisätä heikentämällä myös hyväosaisuuden periytyvyyttä
Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat väittelijän mukaan nostaneet esiin, miten hyväosaiset perheet hyväksikäyttävät resurssejaan turvaten paremman sosioekonomisen aseman lapsilleen.
– Yleisesti ajatellaan, että hyvinvointivaltion järjestelmät pyrkivät luomaan edellytyksiä sosiaaliselle liikkuvuudelle, mutta ei ole tutkittu, voivatko samat järjestelmät ylläpitää tietyn tyyppistä eriarvoisuutta, Pöyliö sanoo.
Pöyliön väitöskirja valottaa, kuinka koulutusliikkuvuutta edesauttaneet muutokset koulutusjärjestelmissä, kuten korkeakouluttautuneisuuden lisääntyminen, ovat samanaikaisesti lisänneet vanhempien suoraa vaikutusta lasten ammattiasemaan. Tämä osoittaa, että hyväosaiset vanhemmat pystyvät hyödyntämään esimerkiksi työmarkkinajärjestelmiä niin, että voivat ylläpitää tai jopa lisätä vaikutustaan lasten ammattiasemaan turvatakseen etuasemansa.
– Ei voida ajatella, että toimivat hyvinvointivaltion rakenteet, joiden kautta tavoitellaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, lisäävät ainoastaan huono-osaisten perheiden mahdollisuuksia, vaan ne voivat myös tukea tai edesauttaa hyväosaisia perheitä säilyttämään heidän etuasemansa. Tämän prosessin heikentäminen loisi tasa-arvoisempia rakenteita ja mahdollisuuksia suuremmalle sosiaaliselle liikkuvuudelle, Pöyliö huomauttaa.
– Länsimaiset hyvinvointivaltiot ovat kuitenkin viime vuosikymmenien aikana luoneet järjestelmiä, joiden avulla on pystytty lisäämään mahdollisuuksia murtaa ylisukupolvista eriarvoisuutta. Koulutusjärjestelmien lisäksi perhepoliitiikalla sekä työmarkkinoiden rakenteilla on vaikutusta sosiaaliseen liikkuvuuteen, väittelijä lisää.
***
MA Heta Pöyliö esittää väitöskirjansa ”Institutions and the Intergenerational Transmission of Socioeconomic Resources” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.8.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Robert Andersen (Western University, Kanada) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väittelijän yhteystiedot: heta.poylio@utu.fi
