Vastasyntyneiden teho-osaston hoitokulttuuri vaikuttaa siihen, miten suuri rooli vanhemmille annetaan vauvansa hoitajina ja hoitotiimin jäseninä. Usein vanhemmat saavat käydä hoitamassa lastaan, mutta heidän läsnäolonsa ja osallistumisensa on rajoitettua, ja heillä on lähinnä vierailijan rooli. TtM Mirka Toivosen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että henkilökunnalle annettu koulutus ja perhehuoneet edistävät perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastoilla.
Vanhempien tarjoama läheisyys ja hoiva luovat parhaan mahdollisen kehitys- ja kasvuympäristön vastasyntyneelle. Vauvan hoitamiseen osallistuminen edistää myös vanhempien omaa hyvinvointia ja tukee vauvan ja vanhemman välistä suhdetta.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2009–2012 kehitetty Vanhemmat Vahvasti mukaan -koulutus pyrkii vahvistamaan vanhempien roolia vauvansa pääasiallisina hoitajina ja edistämään vauvan ja vanhemman välistä suhdetta sekä perhekeskeistä hoitamista.
Mirka Toivosen väitöstutkimuksen mukaan vastasyntyneiden teho-osastojen moniammatillisen henkilökunnan kouluttaminen Vanhemmat Vahvasti mukaan -koulutusmallilla edisti perhekeskeistä hoitokulttuuria, ja vanhempien rajoittamaton osallistuminen vauvan hoitamiseen ja päätöksentekoon lisääntyi.
– Tutkimukseni perusteella koulutus auttoi hoitajia muuttamaan ammatti-identiteettiään lapsen pääasiallisesta hoitajasta vanhempien tukijaksi, jolloin vanhemmat saivat suuremman roolin vauvansa hoitajina, Toivonen kertoo.
Perhekeskeisen hoitokulttuurin jalkauttaminen vastasyntyneiden teho-osastojen päivittäiseen toimintaan on ollut aiemman tutkimustiedon mukaan haastavaa. Syitä tähän ovat tutkimusten mukaan muun muassa teho-osastojen tehtäväkeskeinen hoitokulttuuri ja ympäristö, joka ei tue vanhempien läsnäoloa ja osallistumista. Toisaalta taustalla voi vaikuttaa vähäinen tieto perhekeskeisestä hoitamisesta sekä henkilökunnan ja vanhempien väliset valtasuhteet.
– Tutkimukseni kuitenkin osoitti, että koko henkilökunnalle kohdistettu systemaattinen koulutus on tehokas keino edistää tehtäväkeskeisen toimintatavan muuttumista perhekeskeiseksi, Toivonen summaa.
Perhekeskeisyys parantaa hoidon laatua
Kun vanhempien rooli vahvistui, henkilökunta huomasi sen hyödyttävän niin lapsia ja vanhempia kuin heitä itseäänkin, mikä muutti henkilökunnan asennetta vanhempien läsnäoloa arvostavaksi. Hoitajat kertoivat, että he oppivat luottamaan vanhempien kykyyn hoitaa vauvaansa, eivätkä enää kokeneet vanhempia riskinä kriittisesti sairaan vauvan hyvinvoinnille.
– Sekä henkilökunta että vanhemmat arvioivat koulutuksen parantaneen perhekeskeisen hoidon laatua. Henkilökunnan kyky vanhempien aktiiviseen kuuntelemiseen ja neuvotteluun lisääntyi, mikä edisti tasavertaista kumppanuutta vanhempien ja henkilökunnan välillä ja siten vanhempien osallistumista vauvansa hoitamiseen ja hoitoa koskevaan päätöksentekoon, Toivonen summaa.
Etenkin isien tyytyväisyys perhekeskeisen hoidon laatuun ja päätöksentekoon osallistumiseen lisääntyi koulutusintervention jälkeen. Aiemmin isät ovat jääneet helposti sivustaseuraajiksi.
– Isät tarvitsevat tutkimusten perusteella enemmän tukea ja rohkaisua vauvansa hoitamiseen. Näkisin, että koulutuksen myötä hoitajat osasivat vauvan osastohoidon alusta saakka tukea isiä aktiivisemmin, jolloin isien rooli vahvistui, Toivonen kertoo.
Perhehuoneet lisäävät hoitajien ja vanhempien vuorovaikutusta
Perhehuoneet ovat tutkimusnäytön perusteella suositeltavin osastomalli hoidettaessa keskosia ja sairaita vastasyntyneitä. Perhehuoneissa vanhempien läsnäoloa ei rajoiteta, ja heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua vauvansa hoitamiseen, lääkärinkierroille ja päätöksentekoon. Perhehuoneita kohtaan on esitetty myös huolta, mikäli perheet jäävät niissä ilman tukea.
Toivosen väitöstutkimus osoitti, että perhehuoneet lisäsivät hoitajan ja vanhempien välistä vuorovaikutusaikaa.
– Riittävä vuorovaikutus hoitajien ja vanhempien kesken edistää vanhempien tukemista ja heidän osallistumistaan vauvansa hoitamiseen. Aktiivinen vuorovaikutus on myös olennainen tekijä henkilökunnan ja vanhempien välisen luottamuksellisen suhteen luomiseksi, Toivonen korostaa.
Perhehuoneet eivät myöskään vähentäneet hoitajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta.
– Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vuorovaikutuksen tärkeyden vauvan optimaaliselle kehitykselle. Mikäli vanhemmat ovat estyneet olemasta vauvansa luona, on hoitaja vuorovaikutuksessa vauvan kanssa perhehuoneissakin, Toivonen huomauttaa.
***
TtM Mirka Toivonen esittää väitöskirjansa ”Kohti perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastoilla: Hoitokulttuurin ja osastoarkkitehtuurin muutos” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00.
Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
