Asiasana: luonto

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

SYK Oy selvittää Turun yliopiston kampusten luontoarvoja

28.05.2020

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin väheneminen aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia luontoon ja myös ihmisten hyvinvointiin. Monimuotoisuuden säilymistä on tärkeää edistää myös rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on nostanut luonnon monimuotoisuuden osaksi kestävän kehityksen työtään ja aikoo selvittää myös Turun yliopiston kampusten luontoarvoja tulevan kesän aikana.

Tienvarret, johtoaukeat ja nurmikot on mahdollista valjastaa uhanalaistuvan niittylajiston suojeluun (Väitös: FM Jussi Lampinen, 21.2.2020, ekologia)

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä. 

Emostaan irtaantuva orava saattaa muuttaa jopa 16 kilometrin matkan (Väitös: FM Suvi Hämäläinen, 4.10.2019, ekologia)

Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Turkulaistutkijat saivat selville uutta tietoa trooppisten loishyönteisten elintavoista – lajien tunteminen on tärkeää luonnonsuojelun kannalta

14.08.2019

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat tutustuivat yli vuoden ajan afrikkalaisten loispistiäisten elintapoihin, joista ei aiemmin tiedetty juuri mitään. Loispistiäiset ovat yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä äärimmäisen huonosti. Sademetsiä asuttavien loispistiäisten monimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää, koska luonto köyhtyy tropiikissa kiihtyvää vauhtia. 

Tenojoen lohet kehittyvät sukukypsiksi aiemmin ja ovat kooltaan pienempiä (Väitös: MSc Yann Czorlich, 1.6.2019, biologia)

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.

Ilari E. Sääksjärvi luennoi luonnon köyhtymisestä TSYKin lukiolaisille: ”noin miljoona lajia vaarassa kuolla sukupuuttoon”

15.05.2019

Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori ja biodiversiteettiyksikön johtaja Ilari E. Sääksjärvi vieraili maanantaina 13.5.2019 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa järjestetyssä Kukan ja Flooran päivän tapahtumassa, jonka teemana oli luonnon monimuotoisuus. Sääksjärvi painotti puheenvuorossaan nuorille, että käynnissä oleva biodiversiteettikriisi on vakava uhka, mutta vielä on aikaa muuttaa suuntaa.

Muurahaiskeoilla avainasema maaperän hyötypunkkien lajinkirjon ylläpidossa – metsähakkuut kuitenkin uhkaavat elinympäristöä (Väitös: FM Riikka Elo, 9.2.2019, biologia)

Muurahaiskeot muodostavat metsämaisemassa lajinkirjon keskittymiä, vahvistaa maaperän hyödyllisiä sammalpunkkeja käsittelevä tuore tutkimus. Riikka Elo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muurahaiskeot ylläpitävät sammalpunkkien monimuotoisuutta luomalla sopivia pienelinympäristöjä. Metsähakkuut kuitenkin häiritsevät näitä pienelinympäristöjä ja sammalpunkkilajistoa. Sammalpunkkilajeissa havaittiin lisäksi piilotettua monimuotoisuutta, sillä lajeja onkin aiemmin luultua enemmän.