Asiasana: Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Ennenaikainen siemensyöksy on miesten yleisin seksuaalihäiriö. Häiriön yleisyydestä ja sen aiheuttamista ongelmista huolimatta hoitovaihtoehtoja on vain vähän. FM Jyrki Lehtimäen tuoreen väitöskirjan tutkimustulokset viittaavat siihen, että siemensyöksyä voidaan hidastaa vaikuttamalla tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston aktiivisuuteen.

Arjen älylaitteet, kuten puhelimet, kellot ja aktiivisuusrannekkeet voivat tukea ja parantaa kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin hoitoa tulevaisuudessa. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että näillä laitteilla voidaan havaita uusia, hoidon kannalta merkittäviä signaaleja eli biomarkkereita.

Kliinisten lääketutkimusten ammattilaiset ovat valinneet vuoden 2022 tutkijaksi Turun yliopiston professori emeritus Mika Scheininin. Scheinin palkittiin Lääketietokeskuksen järjestämässä Kliinisten tutkimusten foorumissa 27.10.2022 Helsingissä.

Uusia lääkekehityskohteita ja niihin sopivia tehokkaita ja turvallisia lääkekandidaatteja voidaan etsiä tietokonesimulaatioiden avulla. Simulaatioista saatava tieto mahdollistaa lääkeaineiden kehityksen monille sairauksille, joille ei vielä tunneta hyvin toimivia lääkehoitoja.

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.

Kliinisten tutkimusten potilasrekrytoinnin haasteet tulevat lisäämään tarvetta potilastietojärjestelmissä käytettäville hakusovelluksille, käy ilmi FM Niina Laaksosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Terveydenhuollon organisaatioiden sähköisillä potilastiedoilla on tärkeä merkitys tutkittavien löytämisessä ja rekrytoinnissa. Laaksosen tutkimuksessa havaittiin kuitenkin tarve hakusovellusten, potilastietojärjestelmien ja lainsäädännön kehittämiselle.

Kipu on yleinen oire, jota kokee arviolta 84 prosenttia aikuisista sairaalapotilaista. Orion Oyj:n kehittämä fadolmidiini on vaikutusmekanismiltaan α2-adrenoseptoriagonisti, joita käytetään yleisesti kipua lievittävinä ja rauhoittavina aineina. MSc Tiina Leinon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että fadolmidiini toimii koe-eläimillä hyvin ilman merkittäviä haittavaikutuksia. 

Sydämen vajaatoiminnan ennuste on synkkä ja tarve uusille hoidoille suuri. FM Minttu Mattila osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa tehostamalla kalsiumin talteenottoa virusvälittäisesti.