Turun yliopiston työterveyshuollon oppiaine teki seurantatutkimuksen työhön liittyvän stressin yleisyydestä ja stressin riskiä lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä. Työsuojelurahaston tuella tehdyssä tutkimuksessa tutkijat totesivat koetun stressin yleistyneen erityisesti opetus- ja hoitoalan ammattiryhmissä. Näillä aloilla työhön liittyvää stressiä kokee jo noin 40 prosenttia työntekijöistä.
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus on tuottanut ammattilaisille suunnattua koulutusmateriaalia stressistä ja sen vaikutuksista lapsen kehitykseen. Materiaalin tavoitteena on lisätä tietoa varhaisen stressin merkityksestä lapsen kehitykselle, jotta työntekijät osaavat arvioida lapsen hyvinvointia, keskustella perheiden kanssa stressin vaikutuksista ja pohtia tuen tarvetta erilaisissa lapsiperheen stressitilanteissa. FinnBrain-syntymäkohortin tutkimus ja aineiston keruu etenevät suunnitelmien mukaan ja seuraavaksi on alkamassa uusi 9-vuotiaiden lasten ikäpiste.
Turun yliopistossa väittelevän Hanna Vertanen-Greisin tutkimuksessa selvisi, että äänen häiriöt ja työhön liittyvä stressi ovat selkeästi yhteydessä opettajien työkyvyn laskuun. Myös koulujen sisäympäristön puutteet olivat yhteydessä äänihäiriöihin ja alentuneeseen työkykyyn.
Äidinmaidon koostumuksen tiedetään vaihtelevan esimerkiksi äidin perimän tai ravitsemuksen suhteen. Äidin kokeman stressin yhteyttä äidinmaidon koostumukseen on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Turun yliopiston metabolomiikkatutkimuksessa tarkasteltiin äidin raskaudenaikaisten masennus- ja ahdistusoireiden sekä maitokortisolin merkitystä äidinmaidon koostumukselle.
Tutkijat yli 40 maasta selvittävät, miten koronapandemia on vaikuttanut ihmisten elämään ympäri maailmaa. Turun yliopiston tutkijat keräävät tutkimuksen aineistoa Suomessa. Osallistu tutkimukseen ja kerro, miten pandemiavuosi on muuttanut psyykkistä hyvinvointiasi tai käyttäytymistäsi ja miten suhtaudut koronarokotteisiin.
Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä.
Vakavien mielenterveysoireiden ilmaantuvuus koronapandemian aikana on ollut Suomessa muita maita vähäisempää. Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan covid-19-tartunnan pelko ja pandemiaan liittyvä korkea stressi ennustavat vahvimmin heikentynyttä mielenterveyttä. Luottamus valtiojohtoon ja rajoitteiden tehokkuuteen voi puolestaan suojata yksilön mielenterveyttä pandemian aikana.
KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä.
Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.