MS-tauti yleistyy Suomessa ja sen esiintyvyydessä on huomattavia alueellisia eroja (Väitös: LL Anna-Leena Pirttisalo, 19.11.2021, neurologia)

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyä heikentävä neurologinen sairaus. Taudin esiintyvyys kasvaa maailmanlaajuisesti ja esiintyvyyden on todettu suurenevan siirryttäessä päiväntasaajalta pohjoiseen. Suomi kuuluu MS-taudin korkean riskin alueisiin.

Turun yliopistossa väittelevän LL Anna-Leena Pirttisalon tutkimus osoitti, että MS-taudin esiintyvyys on noussut Suomessakin tasaisesti kuluneiden 50 vuoden aikana. Potilaiden eliniän piteneminen selittää osin esiintyvyyden nousua, mutta myös taudin ilmaantuvuus on noussut 1990-luvulta lähtien. Ilmaantuvuuden nousu taas voi selittyä ainakin osittain taudin aiempaa varhaisemmalla ja herkemmällä diagnostiikalla.

– Tutkimuksemme vahvisti, että Suomessa on merkittäviä alueellisia eroja MS-taudin esiintyvyydessä. Esiintyvyys oli erityisen korkea Suomen länsi- ja lounaisosissa, ja korkein esiintyvyys todettiin Etelä-Pohjanmaalla. Itä-Suomessa MS-taudin esiintyvyys ja ilmaantuvuus olivat kolmanneksen alhaisemmat. Alueelliset erot MS-taudin epidemiologiassa liittyvät todennäköisesti väestörakenteen ja ympäristötekijöiden poikkeavuuksiin sekä geneettisiin eroihin itä- ja länsisuomalaisten välillä, Pirttisalo pohtii.

MS-taudin esiintyvyyden on todettu jakautuneen Suomessa epätasaisesti jo ensimmäisissä tutkimuksissa 1960-luvulla. Tämän jälkeen tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet pääosin Länsi-Suomeen, eikä Itä-Suomessa ole tehty lainkaan epidemiologisia selvityksiä nykyaikaisten diagnostisten menetelmien aikana.

– Myöskään korkean MS-riskin alueeksi tiedetyn Varsinais-Suomen alueella ei ole aiemmin selvitetty taudin ilmaantuvuutta, Pirttisalo kertoo.

MS-potilaiden sairaalahoitojaksot vähentyneet merkittävästi

Anna-Leena Pirttisalon tutkimuksessa osoitettiin lisäksi, että MS-tautiin liittyvät sairaalahoitojaksot ja niihin liittyvät kustannukset vähenivät Suomessa merkittävästi tutkimusjakson aikana vuosina 2004–2014. MS-taudin uusien ja osin aiempaa tehokkaampien lääkehoitojen käyttö lisääntyi selvästi samalla aikavälillä.

– MS-taudin lääkehoidot ovatkin saattaneet vähentää pahenemisvaiheiden määrää ja vakavuutta sekä hidastaa taudin etenemistä vähentäen edelleen sairaalahoidon tarvetta. Potilaiden infektioihin liittyvät hoitojaksot olivat muita hoitojaksoja pidempiä ja sairaalakuolleisuus oli niihin liittyen huomattavasti korkeampi, mikä osoittaa infektioiden ehkäisyn tärkeyden MS-potilailla, Pirttisalo sanoo.

Sairaalahoitoa vaativat infektiot yhteydessä edenneeseen MS-tautiin

Jatkotutkimuksena Pirttisalon väitöstutkimuksessa selvitettiin sairaalahoitoa vaativille infektioille altistavia tekijöitä Varsinais-Suomessa. Infektion vuoksi sairaalaan joutuneet potilaat olivat vanhempia, pidempään MS-tautia sairastaneita ja useammin miehiä verrattuna muihin MS-potilaisiin.

– Lisäksi heillä oli useammin etenevä MS-tauti sekä enemmän invaliditeettia ja liitännäissairauksia, Pirttisalo kertoo.

MS-taudin lääkehoito on kehittynyt nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Uudet immuunijärjestelmään vaikuttavat MS-taudin lääkkeet saattavat lisätä potilaiden riskiä infektioille.

– Tutkimuksessamme infektion vuoksi sairaalahoitoon joutuneilla potilailla oli kuitenkin yllättäen MS-taudin lääkehoito käytössä harvemmin kuin verrokkipotilailla. Infektioon liittyvien hoitojaksojen yhteys edenneeseen MS-tautiin ja vähäisempään MS-taudin lääkehoidon käyttöön korostaa taudin tehokkaan hoidon ja potilaiden hyvän toimintakyvyn merkitystä infektioiden ehkäisyssä, väittelijä päättää.

***

LL Anna-Leena Pirttisalo esittää väitöskirjansa ”Epidemiology of multiple sclerosis in Finland with the emphasis on hospitalization and infection-related admissions” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.11.2021 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjinä toimii professori Jukka Peltola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Merja Soilu-Hänninen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on neurologia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: alkpir@utu.fi