University of Turku Research Collegia Lecture Series

When: 18.00–19.30 (Mondays 12 February – 8 April)
Where: Studio, Main Library, Linnankatu 2 (lectures are also streamed, please see streaming link behind the link)

12 February 
FT Kimmo Luoma: Kvanttifysiikan ja klassisen fysiikan rajojen tutkimista kvanttimittausten avulla

Kerron luennollani kvanttisysteemien yllättävistä erityispiirteistä, kuten Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta sekä kvanttikietoutumisesta ja miten ne vaikuttavat kvanttisysteemien mittaamiseen.  Mittalaitteiden toimintaperiaatteet noudattavat kvanttimekaniikan lakeja, mutta niiden antamat mittaustulokset ovat informaatiota jota voidaan kuvata tavanomaisen (eli klassisen) informaatioteorian avulla. Käsittelen luennollani miten tätä mittausprosessia voidaan kuvata dynaamisesti ja millaisia sovelluksia sillä on perustutkimuksessa sekä kvanttiteknologioiden kehittämisessä. 

19 February 
PhD Luis de Miranda: Philosophical Health for All

Thinking well is a gift to the world and a healing practice. It is a means to unleash our individual and collective potential, as well as our sense of the possible. The Philosophical Health International movement (https://philosophical.health) (transcends the traditional divide between thought and practice by merging action research, sense-making, and deep listening. Its first anthology, Philosophical Health: Thinking as a Way of Healing (Bloomsbury, January 2024, ed. by Luis de Miranda) shows how philosophy can help us to co-create the best of all compossible worlds.

26 February 
FT Heidi Kurvinen: Yhteiskunnalliset liikkeet lasten elämässä 1960-luvulta 1990-luvulle: aikalaistekstien ja muistitiedon vuoropuhelua

Esitelmässä tarkastellaan niin kutsuttuja uusia yhteiskunnallisia liikkeitä ja niiden merkitystä suomalaislasten elettyyn kokemukseen 1960-luvulta 1990-luvulle. Teemaa lähestytään lastenlehtien, arkistoaineistojen ja muistitiedon avulla.

4 March 
FT Outi Vesakoski: Karjalaan takaisin? Ekologinen ja sosiokulttuurinen ympäristö osana siirtolaisten paluupäätöstä  

Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet (esi)historiassa ihmisryhmien siirtymiseen alueelta toiseen; miten nykyinen ihmisten diversiteetti on kehittynyt? On esitetty, että ihmiset muuttivat sellaisen biologisen ympäristön sisällä, johon heidän kulttuurinen osaamisensa - kuten maanviljelyn tavat - sopivat. Tällöin ennustetaan, että esihistorialliset ihmisen migraatiot olisivat tapahtuneet tietyn ekologisen vyöhykkeen sisällä eli yleensä itä-länsi akselilla. Toisaalta oletetaan, että ihmiset muuttivat parempaan ympäristöön, kuten satoisempaan tai hallalle vähemmän alttiille maanviljelysalueelle. Entä kuinka paljon muuttopäätökseen vaikutti aikaisemmin paikalla ollut väestö? Jos tuntisimme paremmin ihmisen muuttopäätöksiin liittyviä tekijät, voisimme varmemmin rakentaa ymmärryksen ihmisen esihistoriallisistakin siirtymisistä esimerkiksi jääkauden jälkeiseen Suomeen. Testasimme ihmisen muuttopäätöksiin liittyviä hypoteeseja ensimmäisen aallon melko satunnaisesti ympäri Suomea sijoitettujen siirtokarjalaisten päätöksillä jäädä Suomeen tai palata Karjalaan välirauhan aikaan. 

11 March 
FT Kaisa Kortekallio: Huokaavat levät ja juonittelevat mehiläiset – kasvien ja hyönteisten aistit ja kyvyt nykykirjallisuudessa

Samaan aikaan kun monia lajeja uhkaa elinympäristöjen tuhoutuminen ja sukupuutto, tieteellinen tieto muiden eliölajien aisteista ja kyvyistä lisääntyy. Nykykirjallisuudessa kuvaillaan ja kuvitellaan toisten lajien elämää ekosysteemeissä – tiedepohjaisesti, aistivoimaisesti ja tunteisiin vetoavasti. Mitä tällainen kirjallisuus meille antaa?

18 March 
FT Pekka Kolehmainen: Abortinvastaisen liikkeen käsitteelliset strategiat Yhdysvalloissa

Esitelmä tarkastelee abortinvastaisen liikkeen toimintaa nyky-Yhdysvalloissa. Korkeimman oikeuden vuoden 2022 Dobbs v. Jackson -päätöksen jäljiltä abortti siirrettiin perustuslaillisesta oikeudesta osavaltioiden lainsäädännön asiaksi. Esitelmässä jäljitetään erilaisten anti-aborttijärjestöjen käyttämiä kielellisiä strategioita ja selvitetään, miten näiden järjestöjen ja niiden ylläpitämien ”raskauskriisikeskusten” (engl. Crisis Pregnancy Center) toimesta osavaltiotasolla määritellään uusiksi aborttikeskustelun avainkäsitteitä.

25 March 
FT Tuomas Huokko: Yhteyttävät solutehtaat - maailman tärkeimmän kemiallisen reaktion valjastus bioteknologian tarpeisiin

Yhteyttämisessä eli fotosynteesissä eliöt tekevät auringonvalon energian avulla vedestä ja hiilidioksidista hiiltä sisältäviä yhdisteitä, joita muut eliöt voivat käyttää ravinnokseen. Siten fotosynteesin tuottama energia on hiilineutraalia.

Luennon aikana perehdytään bioteknologian sovelluksiin, joita hyödyntäen fotosynteettiset eliöt saadaan tuottamaan kestävällä tavalla haluttuja yhdisteitä ilman fossiilisia polttoaineita.

8 April 
PhD Ranjana Saha: Medicine and Culture: Creating New Pathways?

This paper begins by broadly discussing select themes concerning nineteenth century medicine and culture across transnational boundaries. It, thereafter, context-specifically locates medicine as a cultural practice between the porous boundaries of the private and public.

When: 18.00–19.30 (Mondays 16.1.-13.3.)
Where: Studio, Main Library, Linnankatu 2

• 16 January FT Outi Vesakoski: Uralilaiset meissä - monitieteisesti itämerensuomalais- ja saamelaiskielten jäljillä
• 23 January KTT Johanna Raitis: Yritysten arvot ja yhteiskuntavastuullinen toiminta
• 30 January YTT Marjo Kolehmainen: Haavoittuvuus digitaalisissa mielenterveyspalveluissa
• 6 February FT Asko Nivala: 1800-luvun romantiikan koneihmiset
• 13 February Dr Raha Sarvestany: Constructive Resilience in accessing Higher Education: the experience of the Bahai Institution for Higher Education (BIHE) in Iran
• 20 February. PsT Vesa Putkinen: Musiikin herättämät tunteet aivoissa ja kehossa
• 27 February Dr Oleksandra Nenko: Emotional Mapping of Urban Space: Tips for Inclusive Urban Development
• 6 March LT Jetro Tuulari: Raskausajan stressitekijät, kohtaamisen merkitys ja kehittyvät aivot
• 13 March KT Jenni Tikkanen: Lukiot koulutusuudistusten ristipaineessa

When: 18.00–19.30 (11.10.–15.11.2021)
Where: Studio, Main Library, Linnankatu 2

• 11 October, Senior Research Fellow Erkki Kankare: Supernova kerran vuodessa - kirkkaat infrapunagalaksit tehtailevat tähtien räjähdyksiä

  • ​​​​Omaan Linnunrataamme verrattuna niin sanotuissa kirkkaissa infrapunagalakseissa syntyy paljon runsaammin uusia tähtiä ja täten niissä myös räjähtää paljon useammin supernovia, jopa vuosittain. Optiset supernovien etsintäohjelmat eivät kuitenkaan löydä monia niistä, johtuen näiden galaksien kirkkaudesta ja niissä olevasta tähtienvälisestä pölystä. Mitä näistä supernovista ja niiden emogalakseista tiedetään?

• 18 October, Collegium Researcher Karoliina Lummaa: Mitä aineetonta metsä antaa?

  • Taiteelliset ja tieteelliset metsistä puhumisen tavat risteävät nyt kiinnostavasti. Luonnonvarahallinnassa tunnistetaan kulttuuriset hyödyt, joita metsäluonto tuottaa. Ekologista tutkimustietoa ja käsitteistöä hyödynnetään taiteessa. Taiteen ja tieteen näkökulmissa yhdistyy ajatus metsistä kulttuuriin osallistuvina toimijoina, joita uhkaavat monet ympäristömuutokset. Esitelmässäni tarkastelen tämänhetkisiä metsäkeskusteluja ja -esityksiä metsien kulttuuristen merkitysten näkökulmasta.​​​​

• 25 October, Collegium Researcher Jetro Tuulari: Aivoverkot ja aivojen toiminnallinen järjestäytyminen

  • Kuluneen vuosikymmenen aikana aivojen toiminnallinen järjestäytyminen on ollut kiivaan tutkimuksen kohteena. Luento käsittelee sitä miten koko aivojen toimintaa voidaan mallintaa verkostomallinuksen keinoin ja antaa esimerkkejä menetelmien sovelluksesta.

• 1 November, Postdoctoral Researcher Mona Mannevuo: Työssä väsyminen eilen ja tänään

  • Työuupumus mielletään usein kiihkeän nykytyöelämän vitsaukseksi. Työssä ilmenevä väsymys on kuitenkin saanut lääkärit ja psykologit ymmälleen kautta teollisen historian. Tarkastelen esityksessäni sitä, miten suomalaisessa työlääketieteessä suhtauduttiin työssä väsymiseen 1950- ja 1960-luvuilla. Millainen on työuupumuksen nykyisyyden historia?

• 8 November, Postdoctoral Researcher Johannes Nokkala: Mitä on koneoppiminen? Lyhyt johdanto fyysikon näkökulmasta.

  • Koneoppimisella tarkoitetaan muunmuassa algoritmeja joita voi muokata tuottamaan halutun lopputuloksen antamalla niille esimerkkejä. Tällaiset algoritmit voivat oppia tunnistamaan vaikkapa puhetta tai kasvoja vaikka emme osaisikaan käsin ohjelmoida tarvittua muunnosta puheesta tekstiksi tai valokuvasta henkilöksi. Esittelen lyhyesti aiheen ja annan havainnollistavia esimerkkejä omasta tutkimuksestani missä sovellan koneoppimista fyysisiin systeemeihin.

• 15 November, Collegium Researcher Nina Gieseler: Energetic particles from the Sun observed in a new space era

  • Explosions at the Sun create high-energy particles that can become a radiation hazard to human health and technology when hitting the Earth. Working towards a forecast of this ‘space weather,’ we use spacecraft measurements of several interplanetary missions. We discuss how the recently grown fleet of spacecraft can be employed to address long-outstanding questions regarding the generation and transport of solar energetic particles.

When: 18.00–19.30 (7.10.–7.12.2020)
Where: Turku City Library Studio, Linnankatu 2

• Wed 7.10., FT Saara Nolvi, Researcher (TIAS), Department of Psychology and Speech-Language Pathology and Department of Medical Psychology, Charité Universitätsmedizin Berlin: Yksilölliset erot herkkyydessä ympäristölle – varhainen stressi, aivojen muovautuvuus ja lapsen kehitys
  • Yksilöiden välillä on vaihtelua herkkyydessä ympäristön piirteille, kuten vanhemmuuden laadulle, stressille ja sosiaaliselle tuelle.  Vaikka osa tästä vaihtelusta on perinnöllistä, myös ympäristön piirteet varsinkin varhaislapsuudessa saattavat itsessään muokata yksilön herkkyyttä myöhemmin koetuille stressitekijöille. Luento käsittelee herkkyyttä ympäristötekijöille, siihen vaikuttavia aivomekanismeja sekä varhaisia stressitekijöitä tutkimustiedon näkökulmasta.
• Wed 14.10. FT Aino Kalske, Researcher (TCSM), Department of Biology: Kasvit puolustuskannalla - salakuuntelua ja kemiallisia aseita
  • Kasvit ovat ravintoverkon perusta ja joutuvat siksi jatkuvasti eläinten hyökkäyksen kohteeksi. Ne ovat kuitenkin kehittäneet moninaisia kekseliäitä keinoja puolustuksekseen.  Korkeapiiskut aistivat tuholaisten läsnäolon hajujen avulla ja lupiinit tuottavat lehtiinsä pahanmakuisia alkaloideja.
• Tue 27.10. VTT Mira Kalalahti, Collegium Researcher (TIAS), Department of Education: Oman elämänsä sankareita? Nuorten koulutus- ja työuraohjaus epävarmuuden ajassa
  • Opinto-ohjaajat pyrkivät työssään auttamaan nuorta sovittamaan yhteen laveaa mahdollisuuksien maisemaa, perheiden odotuksia, nuoren toiveita ja ymmärrystä omasta osaamisestaan. Mitkä ovat ohjaustyön reunaehdot? Ovatko koulutusmahdollisuudet kaikille nuorille samat? Yleisöluennolla keskustellaan nuorten kohtaamisista, ohjauksen keinoista ja muodoista.
• Mon 2.11. FT Matteo Rossi, Postdoctoral Researcher (TCSM), Department of Physics and Astronomy: The era of quantum technologies
  • From its formulation, a century ago, quantum mechanics has puzzled physicists with its phenomena that defy our intuition of reality. However, the predictions of quantum physics are at the heart of everyday use technologies, such as transistors and lasers, and now we are on the verge of a new revolution, where the possibility to control individual quantum systems is driving the next generation of innovative technologies. In this lecture, we will explore the quantum physics behind technologies such as quantum computers and quantum cryptography.
• Mon 9.11., Adjunct Professor, LT, Teemu Niiranen, Collegium Researcher (TCSM), Department of Clinical Medicine: Kohonnut verenpaine – maailman johtava tautitaakan aiheuttaja
  • Tiesitkö, että kohonnut verenpaine aiheuttaa eniten menetettyä terveyttä ja menetettyjä elinvuosia maailmassa? Luennon aikana perehdytään kohonneen verenpaineen ehkäisyyn, diagnosointiin ja terveysvaikutuksiin.
• Mon 16.11., KT Heta Tuominen, Collegium Researcher (TIAS), Department of Teacher Education: Oppimista vai suoriutumista? Motivaation ja hyvinvoinnin yhteydet lapsilla ja nuorilla
  • Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että tutkittaessa lasten ja nuorten opiskelumotivaatiota ja koulusuoriutumista on erittäin tärkeää tarkastella samanaikaisesti myös hyvinvointia. Erilaiset hyvinvoinnin riskit eivät näytä koskevan kaikkia oppijoita ja yksi mahdollinen tekijä näiden erojen muodostumisessa on se, millaisia tavoitteita oppilas tai opiskelija itselleen asettaa; pyrkiikö hän esimerkiksi oppimaan ja ymmärtämään, suoriutumaan paremmin kuin muut vai lähinnä välttelemään koulutyötä. Esityksessä pohditaan, miten tavoitteisuus heijastuu hyvinvointiin ja minkälainen hinta suoritushakuisuudella voi olla.
• Mon 23.11.. PhD Helena Duffy, Collegium Researcher (TIAS), School of History, Culture and Arts Studies: François Ozon's Frantz (2016): The Queering Potential of Heritage Cinema
  • Set in the aftermath of World War I and shot mostly in black-and-white, Frantz, a recent film by a queer French director, seemingly inscribes the cinematic convention of Heritage Cinema. Following postmodern theorist, Linda Hutcheon, and gender theorist, Judith Butler, in this lecture I will argue that Ozon subverts the convention within which he works by exploring the queering potential of cinematic adaptation/costume drama. I will also discuss the wider implications of queering a representation of Posttraumatic Stress Disorder (PTSD) that is at the centre of the film, as well as the film's resonances with contemporary political situation.
• Mon 30.11. Professor Martin Cloonan, Director, Turku Institute for Advanced Studies: The King as Proletatrian: Thinking about Elvis Presley as a worker
  • Recent years have seen increasing amounts of work being done on musical careers. As part of this, musicians have been conceptualised as primarily being particular sorts of workers. This talk applies this model to the biggest music start of all time - Elvis Presley. Based on a chapter in the forthcoming book Rethinking Elvis (edited by Mark Duffett, Oxford University Press, 2021), this talk argues that while he may have been the King of Rock and Roll, an examination of Elvis' working life reveals him to be a proletarian whose untimely death can be attributed to his working life.

Due to the COVID-19 situation, the Collegia Lecture Series was moved from spring 2020 to autumn 2020. The lectures listed below were given in the spring:

• Tue 3.3. PhD Pere Puigbo, Collegium Researcher (TCSM), Department of Biology: A brave new microbial world – gene dynamics in bacteria
  • Evolving microbial genomes are under an extremely rapid and high variable flux of gene gain and loss, specially those genes involved in defense systems. Under this dynamic view of the microbial world, the key unit of microbial evolution is not the genome of an individual microbe, but the pangenome (i.e., the superset of the genes present in the genomes of all sequenced isolates of a given species). During the lecture, I will talk about microbial evolution and the importance of horizontal gene transfers to shape genomes, pangenomes and supergenomes. Microbes are everywhere, as an example there are more bacterial cells in the human body than own ‘human’ cells, so how does the evolution of microbes  affect our everyday life?
• Mon 9.3. FT Erkki Kankare, Collegium Researcher (TCSM), Department of Physics and Astronomy: Supernovista kilonoviin - astrofysikaaliset transientit päättävät näyttävästi tähtien elinkaaria
  • ​​​​​​Kaikkein massiivisimpien tähtien elinkaari on verrattain lyhyt ja päättyy tyypillisesti supernovana jossa tähden materiaa leviää ympäröivään avaruuteen räjähdysmäisesti. Verrattain harvinaisissa tapahtumissa tähti voi myös repeytyä hajalle ajautuessaan liian lähelle supermassiivista mustaa aukkoa. Hiljattain gravitaatioaaltoja on onnistuttu havaitsemaan ensimmäistä kertaa kahden neutronitähden yhteensulautumisesta minkä vastineena löydettiin myös aivan uusi hyvin nopeasti muuttuvat transienttityyppi, ns. kilonova.