Turun yliopiston tutkijakollegiumit -luentosarja

Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS) ja Luonnontieteiden, lääketieteen ja tekniikan tutkijakollegium (TCSMT) järjestävät yhdessä luentosarjan, jossa monien alojen asiantuntijat kertovat tutkimuksestaan. Luentosarja on osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlaa.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, tervetuloa mukaan!

Vuoden 2021 luentosarja päivitetään tänne mahdollisimman pian.

 

Syksyllä 2020 pidetyt luennot
  • Ke 7.10., FT Saara Nolvi, Researcher (TIAS), Department of Psychology and Speech-Language Pathology and Department of Medical Psychology, Charité Universitätsmedizin Berlin: Yksilölliset erot herkkyydessä ympäristölle – varhainen stressi, aivojen muovautuvuus ja lapsen kehitys
    • Yksilöiden välillä on vaihtelua herkkyydessä ympäristön piirteille, kuten vanhemmuuden laadulle, stressille ja sosiaaliselle tuelle.  Vaikka osa tästä vaihtelusta on perinnöllistä, myös ympäristön piirteet varsinkin varhaislapsuudessa saattavat itsessään muokata yksilön herkkyyttä myöhemmin koetuille stressitekijöille. Luento käsittelee herkkyyttä ympäristötekijöille, siihen vaikuttavia aivomekanismeja sekä varhaisia stressitekijöitä tutkimustiedon näkökulmasta.
  • Ke 14.10. FT Aino Kalske, Researcher (TCSM), Department of Biology: Kasvit puolustuskannalla - salakuuntelua ja kemiallisia aseita
    • Kasvit ovat ravintoverkon perusta ja joutuvat siksi jatkuvasti eläinten hyökkäyksen kohteeksi. Ne ovat kuitenkin kehittäneet moninaisia kekseliäitä keinoja puolustuksekseen.  Korkeapiiskut aistivat tuholaisten läsnäolon hajujen avulla ja lupiinit tuottavat lehtiinsä pahanmakuisia alkaloideja.
  • Ti 27.10. VTT Mira Kalalahti, Collegium Researcher (TIAS), Department of Education: Oman elämänsä sankareita? Nuorten koulutus- ja työuraohjaus epävarmuuden ajassa
    • Opinto-ohjaajat pyrkivät työssään auttamaan nuorta sovittamaan yhteen laveaa mahdollisuuksien maisemaa, perheiden odotuksia, nuoren toiveita ja ymmärrystä omasta osaamisestaan. Mitkä ovat ohjaustyön reunaehdot? Ovatko koulutusmahdollisuudet kaikille nuorille samat? Yleisöluennolla keskustellaan nuorten kohtaamisista, ohjauksen keinoista ja muodoista.
  • Ma 2.11. FT Matteo Rossi, Postdoctoral Researcher (TCSM), Department of Physics and Astronomy: The era of quantum technologies
    • From its formulation, a century ago, quantum mechanics has puzzled physicists with its phenomena that defy our intuition of reality. However, the predictions of quantum physics are at the heart of everyday use technologies, such as transistors and lasers, and now we are on the verge of a new revolution, where the possibility to control individual quantum systems is driving the next generation of innovative technologies. In this lecture, we will explore the quantum physics behind technologies such as quantum computers and quantum cryptography.
  • Ma 9.11., Adjunct Professor, LT, Teemu Niiranen, Collegium Researcher (TCSM), Department of Clinical Medicine: Kohonnut verenpaine – maailman johtava tautitaakan aiheuttaja
    • Tiesitkö, että kohonnut verenpaine aiheuttaa eniten menetettyä terveyttä ja menetettyjä elinvuosia maailmassa? Luennon aikana perehdytään kohonneen verenpaineen ehkäisyyn, diagnosointiin ja terveysvaikutuksiin.
  • Ma 16.11., KT Heta Tuominen, Collegium Researcher (TIAS), Department of Teacher Education: Oppimista vai suoriutumista? Motivaation ja hyvinvoinnin yhteydet lapsilla ja nuorilla
    • Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että tutkittaessa lasten ja nuorten opiskelumotivaatiota ja koulusuoriutumista on erittäin tärkeää tarkastella samanaikaisesti myös hyvinvointia. Erilaiset hyvinvoinnin riskit eivät näytä koskevan kaikkia oppijoita ja yksi mahdollinen tekijä näiden erojen muodostumisessa on se, millaisia tavoitteita oppilas tai opiskelija itselleen asettaa; pyrkiikö hän esimerkiksi oppimaan ja ymmärtämään, suoriutumaan paremmin kuin muut vai lähinnä välttelemään koulutyötä. Esityksessä pohditaan, miten tavoitteisuus heijastuu hyvinvointiin ja minkälainen hinta suoritushakuisuudella voi olla.
  • Ma 23.11.. PhD Helena Duffy, Collegium Researcher (TIAS), School of History, Culture and Arts Studies: François Ozon's Frantz (2016): The Queering Potential of Heritage Cinema
    • Set in the aftermath of World War I and shot mostly in black-and-white, Frantz, a recent film by a queer French director, seemingly inscribes the cinematic convention of Heritage Cinema. Following postmodern theorist, Linda Hutcheon, and gender theorist, Judith Butler, in this lecture I will argue that Ozon subverts the convention within which he works by exploring the queering potential of cinematic adaptation/costume drama. I will also discuss the wider implications of queering a representation of Posttraumatic Stress Disorder (PTSD) that is at the centre of the film, as well as the film's resonances with contemporary political situation.
  • Ma 30.11. Professor Martin Cloonan, Director (TIAS): The King as Proletatrian: Thinking about Elvis Presley as a worker
    • Recent years have seen increasing amounts of work being done on musical careers. As part of this, musicians have been conceptualised as primarily being particular sorts of workers. This talk applies this model to the biggest music start of all time - Elvis Presley. Based on a chapter in the forthcoming book Rethinking Elvis (edited by Mark Duffett, Oxford University Press, 2021), this talk argues that while he may have been the King of Rock and Roll, an examination of Elvis' working life reveals him to be a proletarian whose untimely death can be attributed to his working life.
Keväällä 2020 pidetyt luennot

Koronavirustilanteesta johtuen Turun yliopiston tutkijakollegiumit -luentosarja siirrettiin keväältä 2020 syksylle 2020. Alla listatut luennot ehdittiin pitää keväällä 2020.

  • Tue 3.3. PhD Pere Puigbo, Collegium Researcher (TCSM), Department of Biology: A brave new microbial world – gene dynamics in bacteria
    • Evolving microbial genomes are under an extremely rapid and high variable flux of gene gain and loss, specially those genes involved in defense systems. Under this dynamic view of the microbial world, the key unit of microbial evolution is not the genome of an individual microbe, but the pangenome (i.e., the superset of the genes present in the genomes of all sequenced isolates of a given species). During the lecture, I will talk about microbial evolution and the importance of horizontal gene transfers to shape genomes, pangenomes and supergenomes. Microbes are everywhere, as an example there are more bacterial cells in the human body than own ‘human’ cells, so how does the evolution of microbes  affect our everyday life?
  • Mon 9.3. FT Erkki Kankare, Collegium Researcher (TCSM), Department of Physics and Astronomy: Supernovista kilonoviin - astrofysikaaliset transientit päättävät näyttävästi tähtien elinkaaria
    • ​​​​​​Kaikkein massiivisimpien tähtien elinkaari on verrattain lyhyt ja päättyy tyypillisesti supernovana jossa tähden materiaa leviää ympäröivään avaruuteen räjähdysmäisesti. Verrattain harvinaisissa tapahtumissa tähti voi myös repeytyä hajalle ajautuessaan liian lähelle supermassiivista mustaa aukkoa. Hiljattain gravitaatioaaltoja on onnistuttu havaitsemaan ensimmäistä kertaa kahden neutronitähden yhteensulautumisesta minkä vastineena löydettiin myös aivan uusi hyvin nopeasti muuttuvat transienttityyppi, ns. kilonova.