Tohtorikoululutettavat ulkokuva 144

Equality Plan of the University of Turku

We are an equal and diverse University community. Achieving equality and non-discrimination is a matter that concerns the whole University community. Therefore, everyone has an important role in nurturing and promoting them. Accessibility and the promotion of study and work well-being are at the heart of the work towards equality. We work towards strengthening equality and non-discrimination related to e.g. age, sex and ethnicity in our community. These is a policy of zero tolerance against racism at the University of Turku.

The University of Turku complies with the Equality Plan compiled for the strategy period 2021-2030 and approved by the University Board.

The Plan includes an assessment on the state of equality and non-discrimination at the University and a description of the measures that are used to monitor the situation. It also includes evaluation of the non-discrimination and equality work so far and defines the next measures. The Equality Committee monitors the progress of the Plan annually and makes the required updates to the measures. The Plan’s progress is monitored regularly and continuously.

See the plan in more detail

1. Preface

The goal of this Plan is to promote non-discrimination and equality and to prevent direct and indirect discrimination and harassment at the University.

Our University community consists of people of different age, cultural background, gender, sexual orientation and health. All of these people must have equal opportunity to participate and act as full members of the University community regardless of their characteristics and life situation.

At the University of Turku, equality and non-discrimination are matters that concern the whole University community, and everyone has an important role in nurturing and advancing them. Accessibility and the promotion of study and work well-being are in the heart of the work towards equality. We are for example strengthening equality and non-discrimination related to age, sex, and ethnicity in the University community. These is a policy of zero tolerance against racism at the University of Turku.

The central policies of the Strategy of the University of Turku and the University’s programmes include objectives and definitions for how non-discrimination and equality are advanced in our University community:

  • The Strategy 2030 of the University of Turku states that we are an equal and diverse University community. As defined in the Strategy, the common values of the University are creativity, openness, ethical principles, critical thinking, and strong community. The underlining themes of the Strategy are internationality, multidisciplinarity, open science and impact, responsibility and sustainable development as well as collaboration and interaction, digitalisation, and well-being. Perspectives related to non-discrimination and equality are also included in all four strategic goals and the Policy Programmes, which define them.
  • The Board of the University of Turku has approved the new Personnel Policy in March 2021. It describes how the objectives of the Strategy and Policy Programmes are implemented as HR activities carried out at the University. The annually compiled personnel and training plan includes decisions on e.g. flexible working hours, balancing work and family life, principles of employing people who are able to work partially, and questions related to employees’ ageing. The annually compiled Personnel Report also includes statistical information about non-discrimination and equality and thus fulfils the requirement to monitor the non-discrimination and equality situation on the personnel’s part.
  • University of Turku has an Accessibility Policy, the goal of which is to promote the accessibility of the University and develop practises and modes of operation that support accessibility and are also required by legislation. Accessibility means the possibility for all types of actors to participate and act equally in the University community, regardless of their characteristics. Accessibility can be examined from the perspectives of the physical and mental environment, social interaction, values and attitudes, and the politics. At its core, accessibility is a matter of realising civil and human rights.

This Equality Plan follows the next strategy period of the University of Turku, meaning that it has been compiled for years 2021–2030. The draft compiled by the Equality Committee has been approved in a meeting of the Board of the University of Turku on October 8, 2021. The Equality Committee monitors the progress of the Plan annually and makes the required updates to it. The monitoring of the Plan’s realisation is a continuous process.

2. Background and foundation of the equality activities of the University of Turku

World Economic Foorumin (Global Gender Gap Report 2021) 156 maan vertailussa Suomi sijoittuu naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumisen osalta hopealle heti Islannin jälkeen. Vertailun kärkiviisikkoon sijoittuvat myös Norja, Uusi Seelanti ja Ruotsi. Myös Euroopan Unionin jäsenmaissa arvioidaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista vuosittain. Tässäkin vertailussa Pohjoismaat menestyvät hyvin ja Suomi on sijalla 4. Vuoden 2020 arvion mukaan koko EU:n tasolla on vielä paljon tehtävää naisten ja miesten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Pohjoismaissa sukupuolten välinen tasa-arvo on siis varsin kehittynyttä, vaikka työtä on täälläkin edelleen tehtävänä. Suomessa esimerkiksi naisten ja miesten välinen segregaatio koulutuksessa ja työelämässä näyttäytyy edelleen sitkeänä ilmiönä. 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus on kirjattu velvoittavana perustuslakiin, lakiin naisten ja miesten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuuslakiin. Perustuslain 6§ mukaan: "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Saavutettavuusdirektiivi ja sen soveltamiseen tähtäävä laki digitaalisten palvelujen saatavuudesta muuttavat ja uudistavat osaltaan toimintatapoja.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kestävän kehittämisen linjauksissaan marraskuussa 2020 sitoutuneet korkeakoulutuksen saavutettavuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tämä on linjassa hallitusohjelmaan, jossa tasa-arvon edistäminen yhteiskunnassa - myös eri koulutusasteilla - on vahvasti esillä. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan on kirjattu tavoite Suomesta tasa-arvon kärkimaana. OKM:n laatimassa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa käydään läpi korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet.

Turun yliopiston strategia 2021-2030: Kestävän tulevaisuuden rohkea rakentaja

Turun yliopiston uusi, vuodet 2021-2030 kattava strategiakausi on juuri alkanut. Strategian pääsanoman mukaan Turun yliopisto on kestävän tulevaisuuden rohkea rakentaja. Yliopiston yhteisiksi arvoiksi määritellään strategiassa luovuus, avoimuus, eettisyys, kriittisyys ja yhteisöllisyys. Strategiassa tuodaan selkeästi esille se, että yliopistoyhteisömme on yhdenvertainen ja moniarvoinen.

Myös strategian yhdistävistä teemoista (kansainvälisyys; avoin ja monitieteinen tutkimus, vuorovaikutus yhteistyökumppaneiden ja -verkostojen kanssa, vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi) moni on suoraan tai välillisesti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävä. Strategisiin tavoitteisiin sisältyy strategian kaikissa neljässä osassa myös yhdenvertaisuusasioita, ja erityisesti ne korostuvat neljännessä osassa, Osaava ja hyvinvoiva yhteisö.

Turun yliopisto tarjoaa innostavia oppimiskokemuksia ja erinomaisia oppimistuloksia. Koulutamme monisyisten tieteellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoita ja kestävän maailman rakentajia. Opetuksemme kannustaa opiskelijaa itsenäiseen kriittiseen ajatteluun ja laaja-alaisen sivistyksen hankkimiseen. Tuemme eri taustoista tulevia opiskelijoita. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus oppimista tukevaan ohjaukseen, joka osaltaan luo Suomen parhaita oppimiskokemuksia ja erinomaisia oppimistuloksia. Yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa edistää se, että tarjoamme houkuttelevia, monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja osaamien täydentämiseen elämän eri vaiheissa.

Tutkimusympäristömme ovat korkealaatuisia ja vetovoimaisia. Yliopisto on sitoutunut edistämään tutkijoiden sujuvaa urapolkua ja kansainvälistä liikkuvuutta. Se tarkoittaa myös kansainvälisiä rekrytointeja, joissa hakijoiden yhdenvertainen kohtelu on keskeistä ja prosessit avoimia ja oikeudenmukaisia. Yliopisto on myös sitoutunut edistämään tutkijoiden eurooppalaisessa peruskirjassa ja säännöstössä esitettyjä periaatteita. Meillä alkuvaiheen tutkijat saavat valmiudet ja tarvitsemansa tuen menestyäkseen tutkijan uralla. Turun yliopisto on houkutteleva ja kilpailukykyinen ympäristö myös kansainvälisille huippututkijoille.

Yliopiston yhtenä tavoitteena on olla houkutteleva ja vaikuttava kumppani. Olemme globaali vastuunkantaja ja aloitteellinen kehittämiskumppani. Koulutamme uudistumiskykyisiä osaajia, jotka rakentavat kestävää tulevaisuutta yhteiskunnan eri aloilla. Yrittäjyysyliopistona teemme yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja osaamisen vientiä toteutamme vastuullisella tavalla. Näiden kumppanuuksien kautta voimme edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa myös yliopistoa ympäröivässä yhteiskunnassa.

Osaava ja hyvinvoiva yhteisö on Turun yliopistolle tärkeä. Hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia ja jokaisen rooli kannustavassa ja osallistuvassa yhteisössä on tärkeä. Kokemukset yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta edistävät osaltaan hyvinvointia. Turun yliopistossa jokaisella on mahdollisuus ylläpitää osaamistaan ja kehittyä asiantuntijana. Työ yliopistossa on merkityksellistä ja tarjolla on mielenkiintoisia urapolkuja. Digitaalisen toimintaympäristön ja työkulttuurin kehittämisessä korostetaan käyttäjälähtöisyyttä. Meillä johtaminen on palvelutehtävä: laadukas esihenkilötyö tukee yhteisön ja sen yksilöiden suoriutumista parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuvaus Turun yliopiston YTA-organisaatiosta

Turun yliopistossa toimii yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunta (YTA), jonka tehtävänä on edistää ja seurata yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista ja kehittymistä yliopistossa. Rehtori nimeää toimikunnan, joka koostuu eri henkilöstöryhmien, henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijoiden edustajista. Yliopiston tasa-arvovastaavalla ja esteettömyyssuunnittelijalla sekä ylioppilaskunnan edustajalla on läsnäolo-oikeus toimikunnan kokouksissa. Tämänhetkisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnan toimikausi on viisi vuotta, 2020-2024.

Turun yliopistossa toimii tasa-arvovastaava, joka antaa toimintaohjeita ja neuvontaa sekä opiskelijoille että henkilökunnalle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioissa. Tasa-arvovastaava toimii vuorovaikutuksessa yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnan kanssa sekä tekee yhteistyötä ylioppilaskunnan kanssa.

Turun yliopistossa toimii myös esteettömyyssuunnittelija, jonka tehtäviin kuuluu yliopiston esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden edistäminen. Esteettömyys liittyy muun muassa yliopiston fyysiseen ja psyykkiseen toimintaympäristöön, asenneilmapiiriin ja strategiatyöhön. Esteettömyystyölle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma ja sen toteutumista arvioidaan toimintakertomuksessa.

Ylioppilaskunnalla on edustus yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnassa. Ylioppilaskunnan hallituksessa toimii myös nimetty yhdenvertaisuusvastaava, joka seuraa ylioppilaskunnan yhdenvertaisuusohjelman soveltamista ylioppilaskunnan käytännön toiminnassa ja päätöksenteossa. Ylioppilaskunnalla on kolme häirintäyhdyshenkilöä, joiden tehtävänä on neuvoa ja tukea yliopistossa häirintää kohdanneita opiskelijoita. Häirintäyhdyshenkilöillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he kirjaa yhteydenottoja.

Jokaisen yliopistoyhteisöön kuuluvan tulee ottaa työssään ja toiminnassaan huomioon yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulma sekä pyrkiä edistämään yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista.

Turun yliopistolla on nollatoleranssi häirintään, syrjintään ja rasismiin. Häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun käsittelyyn on laadittu ohjeet (intranetissä, vaatii kirjautumisen), joissa kuvataan toimintatavat konflikti- ja ristiriitatilanteiden ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen sekä toimintatavat kaikenlaisen epäasiallisen kohtelun varalle. Erikseen on laadittu ohje uhkailun ja vihapuheen käsittelemiseksi (intranetissä, vaatii kirjautumisen).

3. Legal background

Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös sisältää mielivaltaisen kohtelun kiellon ja vaatimuksen samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa (yhdenvertaisuuden periaate). Muodollisen yhdenvertaisuuden lisäksi säännös ilmaisee ajatuksen tosiasiallisesta yhdenvertaisuudesta. Perustuslaki sisältää myös syrjintäkiellon siitä, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintäperusteiden luettelo ei ole tyhjentävä. Lisäksi perustuslaissa todetaan, että sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Julkisen vallan tehtävänä on turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Keskeinen ihmisten yhdenvertaisuutta turvaava ja edistävä laki on yhdenvertaisuuslaki (21/2004). Yhdenvertaisuuslailla on pantu täytäntöön Euroopan yhteisön ns. syrjintädirektiivi (2000/43/EY) ja työsyrjintädirektiivi (2000/78/ EY). Direktiivien tavoitteena on toteuttaa henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun periaate Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa puolestaan koskee laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986), jolla myös toteutetaan useita EU:n säädöksiä.

Työsopimuslaki (55/2001) sisältää työnantajaan kohdistuvan syrjintäkiellon sekä säännöksiä työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään erikseen tasa-arvolaissa. Työsopimuslain syrjinnän käsite, vastatoimien kielto, ns. jaettu/käännetty todistustaakka syrjintäasiaa käsiteltäessä sekä hyvitysseuraamus määräytyvät yhdenvertaisuuslain mukaan. Laissa on myös säännöksiä erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteista.

Työturvallisuuslaki (738/2002) puolestaan velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Myös työntekijälle on säädetty velvoite välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Rikoslaissa (39/1889) on säädetty rangaistaviksi teoiksi syrjintä ja työsyrjintä.

Uuden näkökulman yhdenvertaisuuteen tuo EU:n saavutettavuusdirektiivi (2016/2102/EU). Sen tavoitteena on, että kaikki ihmiset voisivat käyttää verkkopalveluja ominaisuuksistaan tai tilanteesta riippumatta. Direktiivi edistää kaikkien mahdollisuutta käyttää julkisia palveluja, se asettaa saavutettavuudelle minimivaatimukset ja parantaa digitaalisten palvelujen laatua. Suomessa saavutettavuusdirektiivin täytäntöönpanosta vastaa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Turun yliopistolla on saavutettavuusohjelma, jonka tavoitteena on edistää yliopiston saavutettavuutta ja kehittää saavutettavuustyötä tukevia käytäntöjä ja toimintatapoja, joita myös lainsäädäntö edellyttää.

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa yliopistoa viranomaisena, koulutuksen järjestäjänä ja työnantajana. Yliopiston on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehtävä tarvittavia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kiellettyä syrjintää on:

  • se, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
  • se, että näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);
  • henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon mukaiseen henkilöön liittyvään syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);
  • jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi;
  • kohtuullisten mukautusten epääminen. Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi viranomaisen/koulutuksen järjestäjän/työnantajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki;
  • ohje tai käsky syrjiä.
  • Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi (vastatoimien kielto).

Kaikki erilaisen kohtelun tilanteet eivät kuitenkaan ole kiellettyä syrjintää. Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteista säädetään yhdenvertaisuuslain 11 § - 12 §:ssä.

Yhdenvertaisuuslaissa olevan todistustaakkasäännöksen mukaan henkilön, joka katsoo joutuneensa yhdenvertaisuuslain vastaisen menettelyn kohteeksi, on esitettävä selvitys, jonka perusteella voidaan olettaa, että yhdenvertaisuuslakia on rikottu. Tämän syrjintäolettaman syntymisen jälkeen vastaajan asiana on osoittaa, että lakia ei ole rikottu.

Sanktiona syrjinnän johdosta voidaan viranomainen, työnantaja, palvelujen, koulutuksen tai etuisuuksien tarjoaja velvoittaa maksamaan syrjinnän tai vastatoimen kohteeksi joutuneelle hyvitystä. Seurauksena voi myös olla, että tuomioistuin muuttaa tai jättää huomioimatta lain vastaiset sopimusehdot. Lisäksi rikoslaissa on syrjintää ja työsyrjintää koskevia rangaistussäännöksiä.

Tasa-arvolainsäädäntö

Euroopan unionin oikeudessa ja useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on korostettu erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon merkitystä työelämässä. Asiasta on useita EU:n direktiivejä ja muita säädöksiä.

Suomen perustuslain 6 §:n 4 momentin mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään lailla yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä. Säännös sisältää toimeksiannon julkiselle vallalle edistää sukupuolten tasa- arvoa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä. Säännöksestä seuraa julkiselle vallalle myös aktiivisia toimintavelvoitteita yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) koskee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

Tasa-arvolaki velvoittaa yliopistoa viranomaisena, koulutuksen järjestäjänä ja työnantajana. Tasa-arvolaki kieltää sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän. Syrjintäkiellon mukaan kiellettyä on sekä välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella.

Kiellettyä syrjintää on:

  • naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella (välitön syrjintä);
  • eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä (välitön syrjintä);
  • eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella (välitön syrjintä);
  • eri asemaan asettaminen sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella (välillinen syrjintä);
  • eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella (välillinen syrjintä);
  • seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella;
  • käsky tai ohje harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
  • Tasa-arvolaissa tarkoitettuna syrjintänä ei ole kuitenkaan pidettävä esimerkiksi naisten erityistä suojelua raskauden tai synnytyksen vuoksi tai väliaikaisia, suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi, joilla pyritään tämän tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen.

Tasa-arvolaki sisältää myös tarkemmat säännökset muun muassa sukupuolisyrjinnästä työhönottovaiheessa, työsuhteen aikana tai sen päättyessä (8 §), vastatoimien kiellosta (8 a §), syrjinnästä oppilaitoksissa (8 b §) ja häirinnästä työpaikoilla (8 d §).

Tasa-arvolaissa säädetyn todistustaakkasäännöksen mukaan sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuvan asiana on esittää seikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyse on sukupuoleen perustuva syrjintä. Tämän syrjintäolettaman syntymisen jälkeen on vastaajan, kuten työnantajan, asiana kumota syrjintäolettama osoittamalla, että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Sanktiona syrjinnän kiellon rikkomisesta on hyvitys (11 §, 12 §).

4. Evaluation of the non-discrimination and equality situation

Keskeisimmät tavat seurata Turun yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilannetta ovat vuosittain tehtävät palkkakartoitukset, henkilöstötilastot ja opiskelijatilastot, joka toinen vuosi toteutettavat työhyvinvointikyselyt ja vuosittain kerättävä opiskelijapalaute.

Henkilöstötilastot ja palkkakartoitukset

Vuodesta 2017 alkaen henkilöstön yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa käsittelevät tilastotiedot on liitetty osaksi hallituksen hyväksymää henkilöstökertomusta, joka julkaistaan intranetissä (vaatii kirjautumisen). 

Tilastotarkastelun perusteella Turun yliopiston tasa-arvotilanne on säilynyt pääosin ennallaan. Ilahduttavaa on myönteinen kehitys tutkijanuran 3. ja 4. tasolla, joissa naisten osuus on kasvanut. Professorien henkilöstöryhmässä naisten prosentuaalinen osuus on noussut viime vuosina huomattavasti: vuonna 2012 heitä oli 29,8 %, vuoden 2020 lopussa 39,1 %.

Henkilöstöpalvelut-yksikkö tuottaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnan käyttöön kalenterivuosittain palkkakartoituksen. Koko yliopiston tasolla tarkasteltuna tilanne on hyvä eli sukupuolten välillä ei ole merkittäviä poikkeamia palkoissa. Opetushenkilökunnan tehtävissä eroja on molempiin suuntiin, tutkimushenkilökunnan ja muun henkilökunnan osalta isoimmat erot ovat naisten hyväksi. Tasa-arvotoimikunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että yliopisto-opettajien kohdalla on keskimääräistä isompi ero miesten ja naisten palkkojen välillä. Osaltaan tätä eroa miesten hyväksi selittää työuran vaihe ja se, että aikaisemmin käytössä ollut ikälisäjärjestelmä vaikuttaa edelleen osalla henkilökuntaa palkkaan. Osana yliopiston palkkausjärjestelmää toimivilla arviointiryhmillä on tärkeä vastuu sen varmistamisessa, että sukupuolten sijoittuminen eri vaativuustasoille toteutuu tasa-arvoisesti.

Tilastotiedot opiskelijoiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteesta

Turun yliopiston opiskelijoihin ja hakijoihin liittyviä tilastotietoja julkaistaan yliopiston verkkosivuilla. Näistä tiedoista poimitaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnalle vuosittain tilastokooste. Vuosien 2016-2020 tiedot ovat tämän suunnitelman liitteenä (Liite 1.)

Tilastotietojen perusteella opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon haasteena ovat suuret erot siinä, miten eri sukupuolet ovat edustettuina eri koulutusaloilla. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunta seuraa myös tarkoin, miten opiskelijavalinnan muuttuminen aiempaa enemmän todistuspohjaiseksi vaikuttaa hakukohteiden sukupuolittuneisuuteen, opintojen aloitusikään sekä siihen, millainen perhetausta opiskelijoilla on. Vuoden 2018 tilastoissa oli havaittavissa, että ulkomaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä on vähentynyt muutaman vuoden takaisesta: tämä mahdollisuus ennakoitiin jo siinä vaiheessa, kun lukukausimaksujen käyttöönottoa valmisteltiin. Tohtorin tutkintoa suorittavien keskuudessa ulkomaisten opiskelijoiden osuus jatkaa tasaista kasvuaan.

Työhyvinvointikyselyt

Turun yliopistossa on toteutettu työhyvinvointikyselyitä syksystä 2015 alkaen joka toinen vuosi. Kyselyissä selvitetään myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita kuten sitä, onko henkilö kokenut itse tai havainnut toisiin kohdistuvan syrjintää, häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua.

Työhyvinvointikyselyihin saatujen vastausten perusteella valtaosin nämä kokemukset liittyivät työ­yhteisön toimintaan ja toimivuuteen, huomattavasti harvemmin laeissa määriteltyihin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden osa-alueisiin. Myös rekrytointiperusteiden ja -prosessien avoimuus, palkkaus­järjestelmän toimivuus sekä päätöksenteon läpinäkyvyys nousivat avoimissa vastauksissa toistuvasti esille. Lisäksi yliopistoyhteisön jäsenet kertoivat havainnoistaan, jotka koskivat kansainvälisyyttä ja siihen liittyvää yhdenvertaisuutta sekä apurahatutkijoiden asemaa. Uusimmissa vastausaineistoissa yhdenvertaisuuden kannalta merkillepantavia ovat myös rasismiin liittyvät havainnot.

Lisätietoa Turun yliopiston työhyvinvointikyselyistä on intranetissä (vaatii kirjautumisen).

Opiskelijapalaute

Ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä perustutkinto-opiskelijoille tehtävässä kyselyssä kysytään sekä omia kokemuksia että havaintoja toisiin kohdistuneesta kiusaamisesta, syrjinnästä, häirinnästä tai muusta epäasialliseksi katsomastaan kohtelusta. Erikseen kysytään opettajien ja muun henkilökunnan sekä toisten opiskelijoiden käytöksestä. Nämä tulokset käsitellään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnassa. Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, että odotuksiin korjaavista toimenpiteistä vastataan, kun opiskelijat ovat kokemuksistaan kertoneet.

  • Keväällä 2017 toteutetun kyselyn vastauksista nousi esille teemoja, joita on tarpeen ottaa esille esim. tutorkoulutuksessa. Tällaisia teemoja ovat mm. toimiminen ryhmässä ja kaikkien kohtele­minen reilusti, käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa sekä sukupuoleen liittyvä asiaton käyttäy­tyminen.
  • Keväällä 2018 toteutetun kyselyn tulosten perusteella todettiin tarpeelliseksi miettiä toimenpiteitä rasismin kitkemiseksi (vrt. myös edellä kerrotut työhyvinvointikyselyn tulokset). Lisäksi todettiin tärkeäksi etsiä keinoja, joilla TYY ja yliopisto voisivat vaikuttaa esim. kastajaisissa ja muissa opiskelijabileissä edelleen esiintyvään alastomuuden kulttuuriin ja seksuaaliseksi häirinnäksi määriteltäviin toimintatapoihin.
  • Kevään 2019 samoin kuin aikaisempien kyselykierrosten tulokset vaikuttivat osaltaan opetus­suunnitelmakautta 2020-2022 koskevaan ohjeistukseen, jossa kiinnitetään huomiota myös yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviin näkökulmiin. Opiskelijapalautteista käy myös ilmi, että opettajille toivotaan lisää tietämystä esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ja heistä puhuttaessa käytettävistä asianmukaisista termeistä.
  • Kevään 2020 kyselyn tuloksissa kiinnitettiin huomiota erityisesti niihin tiedekuntiin, joissa yhdenvertaisuuteen liittyviä kokemuksia ja havaintoja on keskimääräistä enemmän. Näiden osalta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnasta nimetty pienempi ryhmä perehtyi asiaan tarkemmin. Jatkotoimenpiteenä toteutettiin seurantakyselyitä, joiden tulokset on raportoitu tarkastelun kohteena olleisiin yksiköihin.
  • Tarvittaessa vastauksissa esille nousseisiin yksittäisiin tapauksiin on puututtu myös tiedekunnan/ laitoksen kautta.

Vuoden 2020 alusta alkaen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa käsittelevät kysymykset on sisällytetty myös ns. kandipalautteeseen eli jatkossa kattavaa seurantatietoa saadaan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lisäksi myös 3-4 vuotta Turun yliopistossa opiskelleilta.

Tavoitteena on sisällyttää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa käsittelevät kysymykset mahdollisuuksien mukaan myös muihin opiskelijakyselyihin silloin, kun vastausten käsittelyprosessi ja käsittelijöiden määrä on sellainen, että luottamuksellisuuslupaukseen on mahdollista aidosti sitoutua.

Lisätietoa Turun yliopiston keräämästä opiskelijapalautteesta on intranetissä (vaatii kirjautumisen).

5. Evaluation of the realisation of the current Plan

The Equality Plan approved by the Board of the University of Turku on 17 March 2017 includes numerous proposals for actions. Based on them, the Equality Committee which started its three-year term in spring 2017 compiled an action programme which prioritised, scheduled, and allocated responsibilities for the action proposals. The Committee has also monitored the realisation of the Plan.

A central content-related initiative of the Equality Committee has been to include the consideration of diversity of gender, ethnicity, and identity in the curricula planning instructions. There are several reasons for this. According the Act on Equality between Women and Men, teaching and learning materials have to support the realisation of equality. According to the Equality Plan of the University of Turku, students must be able to participate as full members of the University community irrespective of their personal characteristics and life situations.

In recent years, the status of transgender and non-binary people in the University community has become a more highlighted matter, as well as racism manifested in the University community. According to the results of the occupational well-being and student surveys, students and staff members belonging to ethnic minorities often feel that they are not acknowledged in the University community. Transgender and non-binary people find it difficult to find their place in the University and society. The University wishes to show through its practices that everyone has the right to be themselves in the University community. Understanding and accepting diversity is part of current and future professional life skills.

When personnel statistics have been examined, a question has come up in the Equality Committee concerning the impacts of family leaves on the realisation of equality at the University of Turku. After learning more about the matter, the Equality Committee compiled a statement where it proposes that family leaves should be better taken into consideration in the length of the University-funded post doc positions and Collegium positions as well as in the tenure track system. 

One important action for the promotion of non-discrimination and equality has been the introduction of a harassment report form. In accordance to the policy approved by the University Board, there is zero tolerance towards inappropriate behaviour at the University of Turku. If someone experiences harassment or bullying, it is important to bring it up. At the University, there are several ways to tackle the matter. As a new channel for reporting experienced harassment or other inappropriate behaviour, a harassment report form was introduced in 2018 both to the personnel and students. The form was introduced to make the threshold on reporting inappropriate treatment as low as possible. Still, the best and primary way to tackle bullying or harassment is to bring up the topic face-to-face. There are instruction available in intranet for addressing bullying and harassment (requires logging in).

The results of the workplace well-being survey have demonstrated that the University community is not yet extensively familiar with the Equality Plan of the University of Turku. Over the on-going Plan term, the Advisor on Equality Issues and the Equality Committee have striven to share information about the non-discrimination and equality work conducted at the University of Turku more actively than before. Primarily, this has been done through articles published in intranet. According to the results of the workplace well-being surveys, awareness of the existence of the Equality Plan has increased, but there is still plenty of work to do.

To your understanding, does the University of Turku have an equality and/or non-discrimination plan?

survey year yes no I don't know
2015 60,6 %  2,9 % 36,5 %
2017 65,9 % 1,9 %  32,2 %
2019 73,8 % 1,5 % 24,7 %

 

6. Actions and the monitoring of their realisation

The following subject areas mapping the non-discrimination and equality situation and, when needed, leading to changes and corrective measures are included in the work of the Equality Committee as regularly, mainly annually, recurring themes:

Handled topic Time

annual statistics describing non-discrimination and equality among the personnel (the data is included in the Personnel Report approved by the Board)

March (meeting 1/202x)
annual review of non-discrimination, equality and accessibility work (included in the Personnel Report) March (meeting 1/202x)
accessibility work at the University of Turku: annual report and action plan for the next year  handled as an announcement in the meeting 1/202x
annual statistics on equality among students March (meeting 1/202x)
salary assessment May–June (meeting 2/202x)
Accessibility Policy of the University of Turku 2020–2024: follow-up and assessment of its realisation May–June (meeting 2/202x) 
results of the student surveys from the perspective of non-discrimination and equality September (meeting 3/202x)
updating the action plan included in the Equality Plan: overview of the follow-up of the actions and including new actions to the Plan September (meeting 3/202x)
thematic seminars of non-discrimination organised every 1 or 2 years 
results of the workplace well-being survey in relation to non-discrimination and equality the survey is conducted every other year

In addition to the annual schedule of non-discrimination and equality work described above, each member of the Equality Committee can also present and introduce important themes for discussion. In addition to the themes described above, the non-discrimination and equality representatives of the University of Turku focus on a few, currently topical themes each year. The action plan included in the Equality Plan is updated annually in the Equality Committee’s first meeting of the semester. In this context, the Committee will evaluate the extent to which the actions have been realised and decide on new themes to be included in the action plan and define their schedule, responsible parties, and monitored objectives. The updates will be published on the University’s website. The monitoring of the Plan’s realisation is a continuous process.

The following matters were identified as central for promoting non-discrimination and equality, and as subject areas to be included in the action plans of the up-coming years:

  • Strengthening and supporting the diversity of the University community (e.g. age, ethnicity, state of health, gender). The University of Turku shows through its practices that everyone has the right to be themselves in the University community. 
  • Promoting zero-tolerance for racism in all activities: Identifying structures and practices that have racist characteristics and increasing commitment of all members of the University community to consider cultural sensitivity in their activities. The work community mediation plan of the University of Turku (on the intranet, requires logging in) helps in conflict situations.
  • Impact of digitalisation of teaching and working on non-discrimination: new modes of operation are planned and realised in a way that gives the different members of the University community as equal footing as possible.
  • Promoting inclusion in the course selection: considering how feasible and accessible the studies are for e.g. adult students, working students, students with families e.g.
  • Assessing how the change in student admission putting more emphasis on the matriculation examination certificate will affect both the student selection (e.g. gender ratio in different degree programmes, age when studies are started) and progress of studies (e.g. study success, dropping out from studies). Directing student marketing with the objective to decreasing differences in gender ratios between different degree programmes.
  • Ensuring that applicants can apply to study at the University of Turku through multiple pathways, thus making sure that the applicant base is diverse. The International Programme of the University of Turku promotes this objective on its part.
  • Promoting equality and non-discrimination of doctoral candidates and researchers (including grant researchers). Supporting researchers in combining work and family.
  • Non-discrimination in recruitment processes: Recognising the impact of unconscious biases and prejudices on recruitment decisions and increasing awareness on this matter among people involved in recruitment processes. Executing a new recruitment system to enable the use of so-called anonymous recruitment method in some of the recruitments and stages of recruitment.
  • In addition to the above-mentioned equality considerations included in the annual schedule, monitoring the gender ratio in Tenure Track positions.
  • Monitoring the diversity of experts in the recruitments or professors and when granting docentures and also monitoring the transparency of the decision processes.
  • Carrying out a survey for the employees who retire or leave for other reasons, and utilising the feedback in the development of the organisation.
  • Increasing the personnel’s preparedness to encounter different gender identities and sexual orientations.
  • Including equality and non-discrimination themes as well as information about addressing harassment and discrimination in management training.
  • Communicating actively on activities related to non-discrimination and equality both in Finnish and in English.

 

> Equality Plan of the University of Turku (pdf)

Equality Committee

The task of the Equality Committee is to promote and monitor the realisation and development of non-discrimination and equality at the University. The Rector appoints the Equality Committee that consist of the representatives of different personnel groups, personnel organisations and students and broadly represents the different units.

Advisor on Equality Issues and Accessibility Planning Officer

The Advisor on Equality Issues offers instructions and guidance to both students and staff on matters concerning non-discrimination and equality. The Advisor on Equality Issues interacts with the Equality Committee and collaborates with the Student Union. More information: tasa-arvovastaava@utu.fi

The tasks of the Accessibility Planning Officer include promoting accessibility and the availability of services at the University. More information: esteet@utu.fi