Concluded projects at the Faculty of Law

AAWA – Advanced Autonomous Waterborne Applications Initiative

In February 2015, the Finnish Funding Agency for Innovation Tekes approved a joint industry-academia research project on autonomous ships. The project, called Advanced Autonomous Waterborne Applications Initiative (AAWA), seeks to analyze challenges in different scientific fields related to autonomous shipping operations. It develops both autonomous and remote operation for ship navigation, machinery and all onboard operating systems. The project was kicked off in March 2015 and continued until June 2017.

In AAWA, the University of Turku had a diverse scope of research. There were four participating units which had research activities in technological, economical and legal areas of autonomous shipping development. The project was led by Rolls-Royce, and the other industry partners were DNV GL, NAPA, Deltamarin, and Inmarsat. The other research partners included Aalto University, Tampere University of Technology, Åbo Akademi University, and VTT Technical Research Centre of Finland. The total budget of the project was 6.5 MEUR.

Faculty of Law in AAWA Initiative

Regulation is said to be among the largest challenges for autonomous shipping operations to materialize. These issues have not, however, been studied in detail yet. The Faculty of Law is involved in the legal assessment of this matter with the Department of Law of the Åbo Akademi University.

In shipping, private maritime law and insurance determines who is liable for damage caused by vessels. If autonomous vessels are introduced, the status quo is likely to change. In autonomous vessels, accidents will be increasingly caused by technical failures as the operator errors are eliminated. This disrupts the prior liability rule landscape, in particular when product liability is consider. In AAWA, the Faculty of Law focuses on the eventual liability vessel manufacturers may have for defective autonomous vessels. Also the key insurance issues on this matter will be taken into account.

Collective Gendered Violence from the Preventive and Punitive Perspective

Recent and on-going societal changes (including multiculturalisation, attitudinal changes, and the shortage of economic resources) have led to increasing recognition of the impact that collectivity, gender, and ethnicity may have on experiences of violence. The research project Collective Gendered Violence from Preventive and Punitive Perspective aimed at focusing the issue by combining criminal law and preventative aspects.

Collective gendered violence, for example in the form of honour-related violence, is a challenge faced also in Finland. Hence, the project offered a platform to discuss and study how the already existing juridical and societal mechanisms could be utilized in the prevention and – when needed – in the criminal processing of this type of violence. Due to the concerns regarding the incapacity of the judicial system to provide justice in a way that would not violate the equality of the victims of violence, the project proposed a further question concerning the development of new and more effective measures to tackle different kinds of collective violence.
 
Additional information on the project's web site

Design for Value

Project leader: Mika Viljanen

ECOHERENCE - Arvoristiriitojen sovittelu moninapaisessa yhteiskunnassa

Ecoherence-projektin tutkimusryhmässä yhdistettiin Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Vrije Universiteit Brusselin Institute for European Studies’n asiantuntemus. Projekti toteutettiin laajan tutkijoiden liikkuvuusohjelman ja intensiivisen tutkimusyhteistyön avulla. Ecoherence-projektin taustana oli globalisaation ja fragmentaation kaksoisprosessi. Projektin tavoitteena oli tutkia ja kehittää taloudellisten ja ei-taloudellisten arvojen oikeudellisia sovittelumekanismeja kansainvälisessä, kansallisessa ja EU-tason talousoikeudellisessa päätöksenteossa. Projektissa etsittiin tapoja ymmärtää ja parantaa mekanismien järjestelmätason koherenssia moninapaisessa yhteiskunnassa.

Tutkimuskohteena olivat punnintanormit kauppa-, kilpailu-, immateriaali- ja investointioikeudessa. Projekti tuotti yli 30 tieteellistä julkaisua, joista valtaosa julkaistiin kansainvälisissä vertaisarvioiduissa kausijulkaisuissa (esim. CMLRev) tai kirjoissa (esim. Hart, Springer). Siinä valmistui lisäksi kolme väitöskirjaa. Projekti tarkensi kuvaa siitä, miten po. talousoikeuden alojen punnintanormit toimivat, mitä ongelmia niihin liittyy ja minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä niissä on. Eräs havainto oli, että punnintanormit usein marginalisoivat tiettyjä arvoja, jotka ovat tyypillisesti ei-taloudellisia (esim. ympäristönsuojelu, ilmaisun vapaus). Tutkimuksissa kehitettiin tapoja parantaa punnintanormien toimintaa. Tutkimuksiin on viitattu muualla useasti ja tutkimukset ovat poikineet merkittävää jatkoyhteistyötä. Tutkimustulokset ovat myös olennaisia käytännön toimijoiden kannalta.

Vieraile myös projektin verkkosivuilla IES:n puolella tästä linkistä.

Julkaisut

Tapahtumat ja muu tiedottaminen

Experiences of policing among ethnic minority youth in the Nordic countries (EPEN)

Ethnic minority youth have gained increasing focus by the media, political commentators and law enforcement, and there has been a growing interest on delinquent activities among immigrant male youth in the Nordic countries. Encounters with the police tend to be a commonplace experience for many young people in Finland, however, there is not much research on the experiences of ethnic minority youth. Researchers have highlighted the potentially harmful effects of targeted police practices on relationships between ethnic minority youth and the police. Our aim is to study how ethnic minority youth perceive their encounters with the police in four Nordic countries. The study conducted in Finland focuses also on young people’s experiences of private security guards as the role of private security has extended.

Data consist of in-depth qualitative interviews with ethnic minority youth in Finland who are first or second generation immigrants. In the project we will interview in total 80-100 young people. We will make comparisons between interviews done in Denmark, Norway and Sweden. The findings will inform policy debates on how the police should engage with young people and how to create good relations between ethnic minority youth and the police.

The project’s theoretical framework is based on procedural justice. The theory argues that trust and legitimacy of the police and criminal justice system are based on whether the citizens’ perceive that the police officers are acting in a ‘procedurally just’ manner. Procedural justice includes perceptions of police fairness and neutrality. This means that citizens believe that the police and other authorities should be unbiased that they treat everyone fairly and equally regardless of ethnicity, class, or gender. Research has showed that perceptions of unfair police treatment can have negative effects. It can increase conflicts between citizens and the police, decrease people’s willingness to comply with the law and challenge their social belonging. However, only limited research has been conducted in Nordic countries on the perception of procedural justice among ethnic minority youth.

Research questions of the project:

    In what situations and for what reasons do ethnic minority youth interact with police officers?
    How do ethnic minority youth perceive these interactions with police officers? Are the encounters and perceptions of the police behaviours perceived as procedurally just, fair and respectful?
    Do ethnic minority youth view police behaviours towards them to be based on police biases?

This project runs from 1st October 2016 to the 1st February 2018. It is co-funded co-funded by The Scandinavian Research Council for Criminology (NSfK).  The project is international project carried out by researchers in Finland, Denmark, Norway and Sweden.

The project is a collaboration between the following partners:

    Centre for Alcohol and Drug Research, Aarhus University (host institution): Professor Torsten Kolind (PI); Professor Geoffrey Hunt; post doc Mie Birk Haller.
    Norwegian Police University College, Oslo: Associate professor Gunnar Thomassen; post doc Randi Solhjell
    Department of Sociology, Lund University: Profesor Malin Åkerström; associate professor David Wästerfors; lecturer Veronika Burcar.

FinnCrime

Monitieteisessä FinnCrime-tutkimuskokonaisuudessa yhdistyivät Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen koordinoimat hankkeet, joissa tutkittiin rikollista käyttäytymistä erilaisissa väestöpohjaisissa aineistoissa ja hyödynnetään valtakunnallista poliisirekisteriä. Laajuudessaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset tutkimusaineistot tarjosivat empiiristä tietoa kriminologian ydinkysymysten tutkimukseen. Tutkimus tuotti myös yhteiskunnallisesti hyödyllistä tietoa sen keskustelun tueksi, jota käydään esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä ja väkivallanteoista sekä erilaisten psykososiaalisten ongelmien ja mielenterveyshäiriöiden yhteydestä rikolliseen uraan.

Pitkäaikaisin FinnCrime-hanke keskittyi vuoden 1981 syntymäkohortin seuraamiseen. Tärkeimmät tutkimuskysymykset liittyivät rikosuriin ja niiden taustatekijöihin. Psykososiaalisia taustatekijöitä koskeva aineisto kerättiin valtakunnallisen LAPSET-tutkimuksen yhteydessä 1989, kun kohortti oli 8-vuotias. Lomakkeen täytti yhteensä lähes 6000 tyttöä ja poikaa sekä heidän vanhempansa ja opettajansa. Pojat vastasivat uuteen kyselyyn kutsunnoissa. Taustatekijäaineistoon yhdistettiin poliisilta saadut rikostiedot ikävuosilta 15–30. Otos edusti koko maan suomenkielistä väestöä. Tutkimus oli monitieteinen, ja sitä johtivat lastenpsykiatrian professori André Sourander lääketieteellisestä ja kriminologian dosentti Henrik Elonheimo oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimus tarjosi monia kriminologisesti relevantteja kysymyksiä, jotka sopivat esimerkiksi opinnäytteiden aiheiksi.

How to Rule the Economy - Talouden oikeudellinen sääntely

How to Rule the Economy on Suomen akatemian rahoittama tutkimushanke (2011-2014).

Hankkeessa on mukana 13 tutkijaa, jotka lähestyvät oikeuden ja talouden välisiä kysymyksiä oikeustieteen eri alojen sekä filosofian ja taloussosiologian näkökulmista.

Projektin tarkoituksena on arvioida kriittisesti taloudellisen toiminnan oikeudellisen sääntelyn teoreettisia ja käytännöllisiä reunaehtoja sekä mahdollisuuksia globaalin markkinatalouden kehyksessä. Markkinoiden vapauttaminen ja deregulaatio ovat olleet talous- ja yhteiskuntapolitiikan leimaa-antavia piirteitä viimeisten vuosikymmenten aikana. Toistuvat luotto- ja talouskriisit osoittavat, että alisäännellyt markkinat ovat jatkuvasti vaarassa ajautua sekasortoon - niin taloudellisessa kuin moraalisessakin mielessä. On käynyt yhä ilmeisemmäksi, etteivät markkinat yksinään kykene takaamaan esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, demokratian, ihmisoikeuksien tai kestävän kehityksen toteutumista, vaan taloudellisen toiminnan riittävä sääntely on välttämättömyys. Projektin keskeisenä tutkimusintressinä on etsiä keinoja ja näkökulmia oikeuden ja talouden keskinäissuhteiden uudelleenmäärittämiseksi niin, että edellä mainitun kaltaiset oikeuden perustavat normatiiviset vaatimukset voidaan toteuttaa muuttuneissa taloudellisissa oloissa.

Tapahtumia: 

Intersecting Inequalities: Expanding the Bounds of Non-Discrimination in Legal and Political Praxis (INTERSECT), Risteävä eriarvoisuus

Tutkimushanke Risteävä eriarvoisuus (INTERSECT) on Suomen Akatemian vuosina 2010-2012 rahoittama tutkimushanke, jonka tutkimusryhmä koostuu kahdesta oikeustieteen ja kahdesta valtio-opin tutkijasta sekä yhdestä tohtorikoulutettavasta. Tutkimushanke sijoittuu Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, mutta osa tutkijoista työskentelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimushanketta johtaa professori Kevät Nousiainen Turun yliopistosta.
 
Useissa Euroopan maissa on vireillä syrjintäkieltojen yhtenäistäminen ja tasa-arvoviranomaisten toiminnallinen yhdistäminen yhdeksi tasa-arvoviranomaiseksi aikaisempien useiden elinten sijasta. Näyttää ilmeiseltä, että Suomi jatkaa kahden tasa-arvoviranomaisen mallin pohjalta. INTERSECT keskittyy erityisesti 'moniperusteiseen syrjintään', jonka esiinnousu osuu yhteen feministisen risteävää huono-osaisuutta koskevan teorian vahvistumisen kanssa. Suomessa on noudatettu pohjoismaista vahvan sukupuolten tasa-arvon edistämisen politiikkaa, jossa positiiviset toimet pikemmin kuin vahvat syrjintäkiellot olivat keskiössä. Kun pohjoismaiset hyvinvointivaltiolliset tasa-arvopyrkimykset ovat rapautuneet, niiden sijaan on omaksuttu moninaisuuden hallintaa, syrjinnän vastaista oikeutta ja vastaavia poliittisia ja oikeudellisia keinoja, joilla pyritään torjumaan sosiaalista eriarvoisuutta, marginalisoitumista ja sosiaalista eristämistä. Syrjinnänvastaisen oikeuden uudistaminen avaa mahdollisuuksia risteävän syrjinnän torjumiseen ja parantaa syrjintäsuojaa. Suomen olosuhteita ja muutoksia tutkimalla INTERSECT tuottaa välineitä, joilla analysoida syrjinnänvastaisen oikeuden rajoituksia ja vahvuuksia Pohjoismaisessa kehyksessä. INTERSECT on pohjoismaisen, Nordforsk-rahoitteisen DEMDI-tutkijaverkoston suomalainen osapuoli.

IPR in New Value Creation

Monitieteinen projekti li osaamista ja kehitti menetelmiä ja työvälineitä aineettomien oikeuksien arvon määrittämiseen vastaamalla pääkysymykseen: Millaisia keinoja tulevaisuudessa voidaan käyttää aineettoman pääoman ja etenkin patenttien ja tekijänoikeuksien arvon määrittämiseen. Projektiin osallistuivat IPR University Center, Aalto yliopisto, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Legislated Security and the Impact of European and Constitutional Rights

Legislated Security and the Impact of European and Constitutional Rights is a subproject of the multidisciplinary research consortium Laws of Surveillance and Security: Constitutional limits, legislative discourses and transnational influences (LOSS)

The subproject aims to assess the impact of international legal standards embodied in European Human Rights law on domestically legislated security. The main hypothesis of the project is that although individual rights should presumptively have primacy of different collective state interests, different notions of security provide one of the main reasons – explicitly recognized in the articles of the ECHR – that justify restrictions to individual rights. As a result, the human rights law is vulnerable to some level of securitization. The project will first assess the development of ECtHR’s case law especially with a view of securitization through comprehensive analysis of surveillance related privacy cases. For this purpose, the project will critically review how the Court has balanced the two conflicting requirements of individual rights protection and the statist need to guarantee different collective security interests in its surveillance related decisions and whether or not the development has been towards increased rights protection or increased securitization.

The project will answer to three basic research questions:

  1. What minimum requirements does the privacy rights jurisprudence of the European Court of Human Rights set forth for the member states when they purport to ensure societal security through use of surveillance of individuals?
  2. What are the typical indicators of the minimum requirements stemming from the jurisprudence o ECtHR?
  3. In the light of the indicators referred in question 2, to what extent the requirements based of European human rights standards and the fundamental rights provided by the Constitution were taken into consideration in a selected group of security oriented domestic legislative project between 1989 and 2014.

As a second stage, the project will use the findings of the first stage analysis to formulate human rights indicators that will take into account both, the international case law and its possible securitization. Finally the project will assess – through systematic, indicator based analysis of ECtHR case law on surveillance and the corresponding legislative practices in Finland – how the Finnish legislator has been able to balance security and rights in an environment that is both legally and socially open to securitization. The specific cases of domestic legislation taken under closer evaluation will be decided jointly on the consortium level based on the preliminary findings in each of the research teams.

Project leader: Juha Lavapuro

Läpivirtaustutkimus tulella tehdyistä tuhotöistä, törkeistä vahingonteoista ja petoksista

Tutkimuksessa analysoidaan poliisi- ja pelastusviranomaisten ja vakuutusyhtiöiden palontutkintayhteistyötä, sen laatua ja kattavuutta, poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tekemiä ratkaisuja sekä tapausten teon- ja tekijäpiirteitä. Aineistona käytetään poliisin rikosilmoitus- ja esitutkinta-aineistoa, pelastustoimen tuottamia selosteita, syyteharkintaan ja tuomioistuinratkaisuihin liittyvää materiaalia, haastatteluita sekä vakuutusyhtiöiltä saatavia tietoja.
 
Tutkimushanketta johtaa professori (ma.) Jussi Tapani. Hankkeen muina tutkijoina ovat rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände (HY), vanhempi rikoskonstaapeli, hallintotieteen yo. Mari Lehtimäki (Itä-Suomen yliopisto), VTM, tutkija Päivi Mäkelä ja OTM, kauppatieteen yo. Anna-Erika Pesonen (TY).
 

Making MyData Real: Living Labs for Optiomal MyData Platforms (MMD)

The ability to use, transfer and monetize data resources has transformed into a crucial business and policy issue across economic, political and legal planes over the past decade. While technological development and the advent of Big Data have enabled revolutionary business opportunities, there are also significant risks for constant surveillance and total loss of privacy. A sign of the times, the forthcoming EU General Data Protection Regulation marks a clear shift in the legislative environment and renders data protection issues pertinent for companies throughout Europe.
 
As a response to the evolving legal frameworks and budding tensions, Making MyData Real: Living Labs for Optimal MyData Platforms (MMD) project seeks to operationalize the popular MyData-frame to advance individual and human-centric understanding of data resources. In particular, MMD is premised on the idea that combining legal, market and technological solutions in MyData platforms allows businesses to optimize privacy in data use and transfers. Viewing privacy and protection of personal data as inherently egally constituted and regulated, MMD merges cutting-edge legal research on privacy, information society, and contracting practices with information economy and business model expertise.
 
Explorative and experimental, MMD seeks to present new and untried approaches to the management of data collection, use and transfer. To this end, MMD will collaborate with a range of partners (private sector, government, academia) in the Living Labs to design data management platforms that implement end-to-end platform security proactively, employ user-centric privacy approaches, use data ownership as a default setting and embed privacy concerns into the technological architecture.
 
The project has three business partners: S-Ryhmä, the leading Finnish retail cooperative, Elisa Oyj, the leading Finnish mobile communicating services provider, and Lähi-Tapiola, a top-three insurance group in Finland.

Project leader: Juha Lavapuro

Oikeus, informaatio ja turvallisuus (RISEC)

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa analysoidaan New Yorkin v. 2001 terroritekojen jälkeistä globaalin tason käännettä kohti turvallisuuden valtiosääntöistymistä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti kaksi keskeistä muutostekijää:
 
1) yksilöllisten oikeuksien degeneroituminen yleisten turvallisuusintressien toteuttamisen välineeksi ja
 
2) turvallisuusvaltiosäännön toimeenpano erityisesti sellaisilla ylikansallisilla järjestelyillä, jotka pyrkivät turvaamaan julkiselle vallalle mahdollisimman laaja-alaisen toimivallan käsitellä ja kontrolloida henkilötietoja ja muuta yksilöitä koskevaa informaatiota.
 
Tutkimuksen suorituspaikkoina ovat Turun yliopisto ja European University Institute.
Projektin vastuullinen johtaja: Juha Lavapuro

Oikeushenkilön rangaistusvastuu ja työturvallisuusrikokset

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta oli mukana Työterveyslaitoksella toteutettavassa tutkimushankkeessa "Oikeushenkilön rangaistusvastuu ja työturvallisuusrikokset" (Yhteisösakko). Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Parvi3 - Parviäly, verkostot ja yritysten yhteistoiminnan juridiikka

Verkostomuotoisen liiketoiminnan taustalla on arvoketjujen pirstaloituminen keskitetyistä konserneista tai yksittäisistä sopimuksista kohti monipolvisissa sopimusketjuissa tapahtuvaa tuotantoa. Sopimusketjuissa pirstaloitumisen vastapainona toimii perinteiset sopimusrajat ylittävän yhteistoiminnan merkityksen kasvu. Verkostossa toisistaan riippuvaisista yrityksistä muodostuu ekosysteemi, jossa keskinäinen kilpailu ja yhteistoiminta muodostavat hankalasti hahmoteltavan kokonaisuuden.

Parvi³ -projektin tavoitteena on toimia uudenlaisen verkostoajattelun pilottina ja synnyttää monitieteellisessä tutkimusryhmässä näkemys uusista tavoista tehdä yritysrajat ylittävää liiketoimintaa. Tutkimuskysymyksenä on, miten dynaamiset arvoverkostot voivat korvata staattisiin yritysrakenteisiin perustuvat ratkaisut liiketoiminnan toteuttamisessa. Projektin uutuusarvo syntyy keskittämällä organisaatio- ja viestintätutkijoiden sekä oikeustieteilijöiden osaaminen nopean ja itseohjautuvan verkottumisen haasteiden ratkaisuun. Monitieteistä ryhmää täydentävät biologit, joiden johdolla haetaan liiketoimintaverkostoissa hyödynnettäviä toimintamalleja parviälytutkimuksen piiristä.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tavoitteena on hahmotella dynaamisen arvoverkon juridista ulottuvuutta. Keskeinen merkitys on juridisilla muodoilla, jotka käytännössä mahdollistavat kilpailijoiden välisen yhteistyön esimerkiksi keskitetyn ja kokonaiskuvan huomioivan riidanratkaisun kautta.

Oikeustieteellisen tiedekunnan lisäksi tutkimusprojektiin osallistuvat Turun yliopiston biologian laitos, Vaasan yliopiston johtamisen ja viestinnän yksiköt sekä VTT:n organisaatiotutkimuksen yksikkö. Projektin päätuloksena on opaskartta, joka tiivistää syntyneen uuden verkostoajattelun ja kuvaa reitin, jolla dynaamiset arvoverkostot ovat hyödynnettävissä liiketoiminnan organisoitumisen ratkaisuna. Projektin tuloksia sovelletaan alustavasti käytännön yrityskeississä, ja ne toimivat avauksina tuleville tutkimusprojekteille. Parvi³ -projektin laajempana tavoitteena on luoda perinteisille teollisuuden aloille tulevaisuuden kilpailukykyä verkostomuotoisen liiketoiminnan paremman hallinnan myötä.

 

REBUS - Towards relational business practices

Vuoden 2014 alussa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi FIMECCin (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster, FIMECC Ltd) REBUS (Towards relational business practices) -ohjelma. Ohjelmassa on mukana seitsemän suomalaista tutkimusorganisaatiota, yli 20 suomalaista yritystä sekä noin 20 ulkomaista tutkimusorganisaatiota. Ohjelman suunniteltu kokonaiskesto on kolme vuotta ja kokonaisbudjetti yli 24 miljoonaa euroa. Ohjelmaa rahoittavat siinä mukana olevat yritykset, tutkimuslaitokset sekä Tekes.

Rebus-ohjelman kokonaistavoit­teena on kehittää verkostoituneille yrityk­sille suhdetoimintaa korostavia käytän­teitä, jotka auttavat suomalaisia yrityksiä niiden innovaatioprosessien, kansainväli­sen kasvun ja tehokkuuden kehittämisessä. Käytänteiden toimivuutta testataan oh­jelman aikana hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä. Tavoitteena on luoda paitsi käytännön työkaluja yrityksille myös systeemiteoreettinen viitekehys verkosto­jen toiminnalle.

Ohjelma koostuu neljästä alaprojektista. Oikeustieteellinen tiedekunta osallistuu niistä kolmeen, joiden aiheina ovat projektiliiketoimintaverkostot, logistiikkaverkostot sekä tutkimus- ja kehitysverkostot. Oikeustieteellisen tiedekunnan osalta tutkimus koskee verkostomaisen liiketoiminnan mahdollistavan juridisen viitekehyksen luomista. Tarkoituksena on tutkia, millaiset sopimusrakenteet tukevat verkoston toimintaa ja projektin liiketoimintatavoitteiden saavuttamista. Tutkijoiden tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa sopimusprosessia ja kehittää yritysten käyttöön moduulisopimusmalli, joka palvelisi aiempaa paremmin toimituksen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimukseen osallistuu sopimus-, kilpailu-, kauppa- ja immateriaalioikeuden asiantuntijoita ja tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä Åbo Akademin, ohjelmassa mukana olevien yritysten sekä ulkomaisten yhteistyöyliopistojen kanssa.

Securitization in the Finnish legislative practice 1991-2018

Securitization in the Finnish legislative practice 1991-2018 is a subproject of the multidisciplinary research consortium Laws of Surveillance and Security: Constitutional limits, legislative discourses and transnational influences (LOSS)

The subproject aims to map the extent and assesses the mechanisms of security infiltration into Finnish legislation. Infiltration here means the processes and means to use, develop, and shape new conceptions and aspects of security in novel and expanding associations. Infiltration also refers to a process that proceeds somewhat unobserved, without a specific agent or initiator. Infiltration is detectable only when observed specifically by analyzing ways of justifying concepts and distinguishing of references and metaphors.

The research data includes the Finnish government bills issued between 1991 and 2018. The data is scanned for references to security and then grouped and coded into a data matrix. The final analysis will be based on both quantitative and qualitative content analysis and discourse analysis.

The main research question is:

  • What has been the impact of increased and broadened security awareness for the Finnish legal system?

The sub-questions are:

  1. How many laws with references to different aspects of security have been passed during 1991-2018?
  2. In which fields of law and spheres of life has this taken place?
  3. Who  have  been  the  target  groups  of  such legislation?
  4. How have the laws allowing different forms of surveillance/police powers/criminalization been justified?
  5. How are securitizing moves accepted or rejected?
  6. Have they e.g. been justified using legal or political arguments?
  7. Have these changes in law been ‘exceptions within the law’ or ‘exceptions above the law’ i.e. amendments?

Project leader: Anne Alvesalo-Kuusi

 

Sopimukset työrauhan ja työehtojen turvaajana (Prometheus-projekti)

Työoikeuden oppiaineen ja Turun työtieteiden keskuksen tutkijaryhmän hanke, jossa on kysymys työrauhan sekä työehtojen neuvottelu- ja sopimusmekanismien tutkimuksesta ja kehittämisestä. Esikartoitusta on jo tehty vuodesta 2009 alkaen. Hanke alkoi kesällä 2010 ja se kestää kaksi vuotta. Päärahoittajana on Työsuojelurahasto. Vastuullisena johtajana toimii professori Martti Kairinen.
 
Tutkimuksen pääkohteina ovat työtuomioistuimen käsittelemät työrauhaa, kollektiivisopimusten työehtoja (palkat, työajat jne.) asettavia normimääräyksiä ja paikallisia sopimuksia koskevat tuomiot sekä niiden oikeudenkäynti- aineistot. Näistä käsin tutkitaan tarkemmin, miten kollektiivisopimukset ja niihin perustuvat paikalliset sopimukset turvaavat työrauhaa ja sovittujen työehtojen noudattamista.  Kyse on monitieteellisestä tutkimuksesta, johon liittyy myös kehittämistavoite. Hankkeessa hyödynnetään oikeustieteen (työlainoppi), yhteiskuntatieteen (kyselyt, haastattelut), neuvottelutaidon, proaktiivisen sopimisen, konfliktin hallintateorian ja työelämän suhteiden metodeita ja tietämystä.
 
Ensiksi selvitetään, miten työtuomioistuin on tuominnut työrauhaa, työehtoja asettavia normimääräyksiä ja paikallisia sopimuksia, minkälaisia työrauhan tai sopimusmääräysten rikkomisia on tuomioissa käsitelty, ketkä olivat asianosaisia ja mitä seuraamuksia ja vaikutuksilla tuomioilla on ollut. Hankittavista lisäaineistosta käsin tutkitaan myös, miksi konflikteja ja rikkomuksia on syntynyt ja miten niitä on pyritty ehkäisemään ja ratkaisemaan ennen oikeudenkäyntiä.  Tarkempaa tapaustietoa hankitaan muun muassa haastatteluin ja kyselyin.  Saadun aineiston ja tulosten pohjalta arvioidaan työehtojen määräytymis- ja työrauhajärjestelmää monitieteellisistä näkökulmista ja pohditaan näiden kohdeasioiden ja toimintatapojen kehittämistä.
 
Sosiologina hankkeessa työskentelee erikoistutkija Heikki Uhmavaara. Tutkijaryhmään kuuluvat tutkijoina tai asiantuntijoina myös Jari Murto, Petri Rikkilä, Maija Vähämäki, Eero Heimolinna ja työoikeuden syventävien ryhmän opiskelijoita.

Speeding towards the Future: New Vehicles, Modernization and the Law in Finland, 1830-1950

Research project led by Mia Korpiola and funded by the Kone Foundation

Early nineteenth-century Finland was one of the agrarian peripheries of Europe. Its industrialization was late. However, economic change through the building of sawmills necessitated improved means of transport. The year 1833 saw the first steamship, the S.S. Ilmarinen, plying along the inland waterways. The railway was another herald of the new era which profoundly changed the Finnish economic geography within a few decades. The railway connection between Helsinki and Hämeenlinna was opened in 1862 and the railway net was subsequently expanded steadily

The research project analyses the question of what kind of novel legal problems the new technology, the new means of transport gave rise to in Finland. It will investigate how the legal gap created when the new vehicles spread to the country was filled in the Grand Duchy of Finland and later in the independent Republic of Finland. The project also explores how the risks caused by new vehicles were limited and controlled and how the infrastructure required by the vehicles was financed. The new technology necessitated risk management and regulation that led to the development of administrative law, insurance and tort law as well as criminal law among others. Thus, the legal history of vehicles becomes an important part of sketching and understanding the modernization processes of the law.

Researchers: Juhana Salojärvi (steamboats), Jussi Sallila (trains), Mia Korpiola (bicycles and cars), Raija-Liisa Komulainen (trams) and Markus Kari (aeroplanes).

Suomalaisen sukupuolivallan järjestykset - The Paradoxes of Finnish Gender Power Order: Law, Politics, and Multilevel Governance (GENIE)

​Monitieteisen tutkimushankkeen taustalla oli jo vuodesta 2004 toiminut tutkijaverkosto GENUINE (Gendered Europe – Network on Comparative and EU Studies). Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli selvittää niitä muutoksia, joita yhteiskunnan viimeaikainen kehitys on tuonut sen valtarakenteeseen erityisesti sukupuolten näkökulmasta. Globalisaatio, Euroopan unionin jäsenyys sekä yhä monitasoisemmaksi hajoava hallinto ovat hyvin nopeasti muuttaneet yhteiskunnallisia valtarakenteita ja -mekanismeja. Muutoksia ei tunneta vielä kovin hyvin, mutta niitä näyttää leimaavan tietty paradoksaalisuus: samalla kun erityisesti naisten mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen ovat lisääntyneet, vallan rakenteissa tapahtuvat muutokset, kuten uudet politiikan muodot, hallintotavat sekä diskurssit, näyttävät heikentävän naisten tosiasiallista asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Tutkimushankkeen kiinnostus kohdistui juuri näihin sukupuolitetun vallan uusiin paradokseihin.
 
Oikeustieteellistä ja politiikan tutkimusta yhdistävä tutkimushanke tuotti sekä uutta empiiristä tutkimusta että uusia teoreettisia näkökulmia suomalaiseen sukupuolivaltaan. Tutkimustuloksia hyödynnetään niin opetuksessa kuin valtion ja kuntien hallinnossa. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös työpajoja, joihin osallistui sekä kotimaisia että ulkomaisia valtatutkijoita.
 
Hankkeen johtajana toimi prof. Kevät Nousiainen Turun yliopistosta sekä post doc -tasoisina tutkijoina OTT Satu Paasilehto, VTT Anne Maria Holli ja VTT Johanna Kantola. Hankkeeseen osallistui lisäksi kolme väitöskirjan tekijää, Outi Anttila, Milja Saari ja Linda Hart.
 
Hankkeen rahoitti Suomen Akatemian Valta Suomessa (2007–2010) -tutkimusohjelma.

Tahallisesti sytytetyt tulipalot vuonna 2012

Kuvaus

Tehokas verkostoituminen ja oikeudelliset ratkaisut (VERA)

Yritysten välisten erilaisten kumppanuus- ja yhteistyöverkostojen määrä on viime vuosina lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla. Verkostojen muodostamisessa juridiikalla on kriittisen menestystekijän rooli. Nykyaikaisessa liiketoiminnassa juridiikka ja sen osaaminen ovat saaneet uuden merkityksen. Kehitys edellyttää muutoksia myös juridisiin toimintamalleihin ja –sovelluksiin.
 
Hankkeessa on tavoitteena tunnistaa liiketoimintamalleihin sisältyvät verkostojuridiikan osa-alueet, niihin liittyvä problematiikka ja uudenlaiset juridiset ratkaisut teollisuuden liike-elämän kehittämisessä. Oikeudelliset ongelmat tunnistetaan pitkälle kehittynyttä liiketaloustieteellistä verkostotutkimusta hyödyntäen. Juridisten ongelmien tunnistamisen ja määrittämisen ohella hankkeessa etsitään uusia verkostojen liiketoimintamalleja ja niiden elementtejä liiketaloustieteellisen ja juridisen tutkimuksen yhdistämisen avulla. Tutkimusprojektin tulokset ja tutkimuksesta saatava tutkimustieto ja materiaali hyödyttävät elinkeinoelämää, teollisuutta, projektissa mukana olevia yrityksiä ja tutkimusyksiköitä.
 
Projektin päärahoittaja on Tekes- teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus.
 
Tutkimushankkeen vastuullisena johtajana toimii professori Ari Saarnilehto.

TOPNETS - Kumppanuuksien ja verkostojen kehittäminen julkisissa hankinnoissa

Kesäkuussa 2014 Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi Turun yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimushanke nimeltään TOPNETS. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun, Porin, Seinäjoen ja KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa. TOPNETS -projekti on kaksivuotinen ja päättyy kesäkuussa 2016. Tutkimushanketta rahoittavat siinä mukana olevat kaupungit, KL-Kuntahankinnat Oy, tutkimuslaitokset sekä Tekes.

TOPNETS -projektin tavoitteena on muuttuvan hankintalainsäädännön sallimissa puitteissa löytää ratkaisuja hankintayksiköihin kohdistuviin muutospaineisiin tutkimalla hankintayksikön ja palveluntarjoajan välisestä verkostoitumisesta sekä yhteistyön kehittämisestä mahdollisesti saatavia hyötyjä.  Erityisesti tutkimuksessa tullaan kiinnittämään huomiota hankinnan kohteena olevan palvelutuotannon kehittämismahdollisuuksiin hankintayksikön ja toimittajien välisen yhteistyön kautta. Tutkimuksen keskeisenä osana on kumppanuus- ja verkosto-oppimisen tuominen hankintaprosessiin ja ennen kaikkea sopimuksen täytäntöönpanovaiheeseen. Tarkastelussa korostuu se, ettei pitkäjänteisessä osto-organisaation ja toimittajien välisessä liiketoimintasuhteessa hankintayksikön toiminta-alue rajoitu vain kilpailutusvaiheeseen, vaan jatkuu palvelun kehittämisenä koko sopimuskauden ajan.
 
Oikeustieteellisen tiedekunnan osalta tutkimus kohdistuu niiden juridisten raamien määrittelyyn, joiden puitteissa hankintayksikön ja toimittajan välistä liiketoimintasuhdetta voidaan kehittää julkisten hankintojen kontekstissa. Yhtenä tutkimuksen keskeisistä kysymyksistä on sen selvittäminen, missä määrin uudet EU-säädökset ja kansallinen hankintalainsäädäntö rajoittavat kumppanuuksien syntymistä ja kehittymistä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miten uudet EU:n hankintadirektiivit vaikuttavat sopimuskautena ilmeneviin muutostarpeisiin ja sopimusmuutosten tekemiseen, ja mahdollistaako uusi sääntely joustavat sopimuskäytännöt hankintayksiköiden hankintatarpeiden muuttuessa.

Transformations in Law and Power

European integration, internationalisation and globalisation have had a profound influence on the traditional corner stones of the Nordic nations-state. To put it shortly, the increasing weight of internationally agreed standards, private regulation and the logic of market economy seem to directly challenge the classic and typically constitutionally rooted principles of representative democracy, sovereignty, separation of powers, rule of law, and welfare state.
 
The research project Transformations in Law and Power analysed the significance of this change within the basic premises of legitimacy and the impact of international integration on the Finnish society, democratic legitimacy and state power by concentrating on the legal and especially constitutional dimension of the phenomena. As a part of the multi-disciplinary research programme Power and Society in Finland, the project was planned to adopt an active role both as a scientific discussant and as a consultant in the area of law.
 
The project was lead by Professor Veli-Pekka Viljanen of the Faculty of Law at the University of Turku.

Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa: Valtiosääntöoikeudellinen kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 §:n suhteesta

Tutkimuksen ensivaiheen tarkoituksena on laatia kokonaisvaltainen oikeudellinen arvio poikkeuslakina säädetyn valmiuslain ja perusoikeuksia poikkeusoloissa koskevan perustuslain 23 §:n suhteesta. Tutkimuksen toinen vaihe tuottaa valtiosääntöoikeudellisesti kattavan ja luotettavan arvion siitä, missä määrin valmiuslakiin sisältyvien perustuslakipoikkeusten alaa olisi mahdollista supistaa valmiuslakiin tehtävillä̈ muutoksilla ja mikä näiden muutosten sisällön tulisi olla.
 
Kokonaisarvion laatimisen taustalla on eduskunnan lausuma, jonka mukaan valtioneuvoston pitää laatia kokonaisarvio valmiuslain suhteesta perustuslain uuteen 23 §:ään perustuslakivaliokunnan esittämät näkökohdat huomioon ottaen. Hanke vastaa käytännössä eduskunnan lausuman edellyttämästä selvitystyöstä.
 
Hankkeella on käytännön tarpeen lisäksi liityntä valtiosääntöoikeudelliseen tutkimukseen: hankkeella pyritään luomaan edellytyksiä kansainväliselle, perusoikeuksia poikkeusoloissa koskevalle julkaisutoiminnalle sekä virittämään keskustelua aiheessa kansallisessa tutkimusyhteisössä. Hankkeessa toteutettu oikeudellinen arvio muodostaa pohjaa tulevalle tutkimukselle ja keskustelulle konstitutionaalisten rajojen ja kriisitilanteisiin reagoimisen edellyttämien toimenpiteiden välisestä tasapainosta.
 
Hankkeella on kiinteä yhteys Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen Constitutionalism Reconfigured - Constitutional Change in Finland (CORE), jota johtaa professori Veli-Pekka Viljanen.
 
Hanketta johtaa Janne Salminen.  
 

Ydinvoimalaitosprojekti ja sopimussuhteet (SOPU)

Ydinvoimalaitosta koskeva rakentaminen on tiukasti erityislainsäädännössä ja muissa normeissa säänneltyä toimintaa. SOPU-projektin (2011 – 2013) tavoitteena on paikantaa ydinvoimalaitostoimitukseen parhaiten soveltuvat sopimusoikeudelliset periaatteet sekä samalla kartoittaa vältettävien sopimusmääräysten joukkoa.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä ydinvoimatoimittamiseen erikoistuneiden yritysten kanssa. Oikeudellisesta näkökulmasta ydinvoimalaitostoimitus näyttäytyy sopimusten verkkona. Tästä syystä projekti osaltaan tukee ja syventää VERA-verkostoprojektin tavoitteita.
 
Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, miten ydinvoimalaitoksen toimittamiseen liittyvät sopimukset poikkeavat tavallisista urakka- ym. sopimuksista ja mihin nämä erot perustuvat. Toiseksi tutkimuskohteeksi on nostettu ydinvoimatoimitukseen liittyvät vastuukysymykset näiden erityisen vahinkotyypin vuoksi.

Projekti tuottaa laajalti niin kohdeyrityksissä, elinkeinoelämässä kuin tutkimusyksiköissä hyödynnettävissä olevaa tietoa.

Projektin päärahoittaja on Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus. Tutkimushankkeen vastuullisena johtajana toimii professori Ari Saarnilehto.