Maailmanmenoa on Turun kauppakorkeakoulun Pan‑Eurooppa‑instituutin podcast, jossa pureudutaan kansainvälisen liiketoiminnan, kauppapolitiikan ja geotalouden ajankohtaisiin ilmiöihin tutkijoiden ja asiantuntijoiden silmin.
Maailma muuttuu nopeammin kuin akateeminen tutkimus ehtii perässä – siksi tässä podcastissa puhutaan niistä kehityskuluista, jotka vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön juuri nyt. Teemoina mm.:
- kauppapolitiikka ja globaalit taloussuhteet
- geopoliittinen murros ja turvallisuus
- yritykset muuttuvassa maailmassa
Jaksoissa kuullaan tutkijoiden lisäksi myös asiantuntijavieraita. Tavoitteena on tarjota selkeää, ajantasaista ja tutkimuspohjaista analyysiä siitä, mitä maailmanmeno tarkoittaa yrityksille, päättäjille ja yhteiskunnalle.
Tule mukaan pysymään kärryillä maailman muutoksista!
Podcastin tekstivastineet
Hei ja tervetuloa Maailmanmenoa‑podcastiimme. Minä olen Elina, tutkimusapulainen Pan-Eurooppa‑instituutista ja opiskelija Turun kauppakorkeakoulussa. Lisäksi meillä on täällä studiossa Anna ja Eini.
Anna:
Jes, eli Anna Karhu, kansainvälisen liiketoiminnan tutkija Pan‑Eurooppa‑instituutissa Turun kauppakorkeakoulussa. Teema-alueisiini kuuluvat tällä hetkellä erityisesti kauppapolitiikka ja sen vaikutukset liiketoimintaan ja liiketoimintaympäristöön. Laajemmin olen tutkinut teollisuudenalojen suuria muutoksia, esimerkiksi lääketeollisuuden kontekstissa ja kulutusyhteiskunnassa. Olen myös mukana opetuksessa ja vastaan erityisesti kauppapolitiikkaan ja kansainväliseen liiketoimintaan liittyvästä opetuksesta.
Eini:
Kiitos munkin puolesta, että saan olla mukana. Olen Eini Haaja, niin ikään kansainvälisen liiketoiminnan tutkija. Jos Anna on katsonut enemmän suuren tason muutoksia, niin minä olen tutkimuksessani keskittynyt yritystason kehityskulkuihin ja siihen, miten yritykset reagoivat muuttuvaan maailmanmenoon. Viime aikoina olen tutkinut paljon vihreää siirtymää, mutta nykyinen maailman tila on saanut pohtimaan myös turvallisuuskysymyksiä ja niiden linkittymistä vihreään siirtymään ja muihin kestävyyshaasteisiin. Näiden teemojen parissa teen sekä tutkimusta että opetusta.
Meidän podcastin nimi on Maailmanmenoa. Haluaisitteko avata sitä tarkemmin – mistä me täällä puhumme?
Anna:
Puhumme maailmanmenosta, ja sitä todellakin riittää. Kuten Eini nosti esiin, monet teemat kietoutuvat toisiinsa niin tutkimuksessa kuin reaalimaailmassakin: kauppapolitiikasta lähdettiin liikkeelle, mutta nyt siihen limittyvät ulkopolitiikan, kansainvälisen politiikan ja turvallisuuden teemat, vihreä siirtymä sekä teknologinen kehitys. Keskitymme erityisesti siihen, miten nämä muutokset vaikuttavat yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön – etenkin Suomen näkökulmasta.
Eini:
Kyllä. Meneillään on valtavasti muutoksia, ja tutkimusaiheemme – kauppapolitiikka, yrityspoliittinen vuoropuhelu, geotalous ja turvallisuuskysymykset – kytkeytyvät kaikki yritystoimintaan sekä yritys- että toimialatasolla. Muutosta tulee nyt niin nopeasti, että ennustaminen on vaikeaa. Juuri siksi koimme tärkeäksi alkaa puhua näistä teemoista laajemmin.
Tänään olemme täällä studiossa kolmestaan, mutta jatkossa mukana on myös vierailevia asiantuntijoita. Mistä idea podcastin perustamiseen lähti?
Anna:
Maailma muuttuu todella nopeasti, mutta tutkimuskirjallisuus valmistuu hitaammin ja julkaistaan usein muodossa, joka ei ole kaikille helposti saavutettava. Halusimme luoda väylän jakaa tietoa ajantasaisesti yritysten ja muiden toimijoiden hyödynnettäväksi – dialogin muodossa, ei vain tutkimuspapereina.
Eini:
Julkaisuprosessit voivat kestää vuosia, eikä se tavoita tämän ajan tarvetta tai yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jota tutkimuksella toivottaisiin olevan. Podcast on loistava tapa kertoa ajantasaisia havaintoja sekä muusta tutkimuskirjallisuudesta että omista tutkimuksistamme. Lisäksi haluamme hyödyntää paremmin asiantuntijoita, jotka vierailevat kursseillamme, ja tuoda heidän asiantuntemuksensa myös laajemman yleisön kuultavaksi.
Anna:
Ja sitten ehkä myös hyödyntää paremmin sitä, että meilläkin on aika paljon vierailijoita luennoillamme – asiantuntijoita omilta erikoisaloiltaan. Haluamme tuoda heidän osaamistaan laajemmin esille ja näyttää, miten monipuolisesti tarkastelemme yliopistossa näitä teemoja opiskelijoiden kanssa. Podcast on uusi väylä tavoittaa uusia ihmisiä ja korvia laajemmin kuin perinteisillä tavoilla olemme aiemmin pystyneet.
Eini:
Pan-Eurooppa‑instituutissa ja kauppakorkeakoulussa ylipäätään on jatkuvasti käynnissä todella mielenkiintoisia tutkimushankkeita. Podcastin avulla pystymme kertomaan niiden ajankohtaisista havainnoista nopeasti yritysten, poliittisten toimijoiden ja yhteiskunnan käyttöön.
Podcast tulee osaksi uutta Kauppapolitiikka-sivustoamme. Mikä sen rooli siellä on?
Anna:
Podcastin tarkoitus on tarjota mahdollisimman ajankohtaista keskustelua. Sivustolle kootaan laajemmin Turun kauppakorkeakoulun tutkimus ja opetus tähän teemaan liittyen, mutta podcast toimii sen eläväisenä osana – kanavana pureutua ajankohtaisiin aiheisiin silloin, kun ne tapahtuvat, eikä vasta vuosien viiveellä.
Mitä on luvassa seuraavissa jaksoissa?
Anna:
Meillä on tulossa Doing Business in Wider Europe ‑kurssi, jonka puitteissa kuulemme monia asiantuntijoita – heistä saamme myös podcastiin vieraita.
Eini:
Keväällä on tulossa kurssini geopolitiikasta ja geotaloudesta Suomen ja Euroopan näkökulmasta, ja sinne on tulossa todella mielenkiintoisia vieraita. Arktinen ulottuvuus on ollut paljon esillä uutisissa, ja siitä riittää varmasti kerrottavaa.
Onko teillä vielä jotain sanottavaa loppuun?
Eini:
Vaikka uutisia lukiessa moni asia tuntuu olevan huonosti ja aamuisin saattaa jopa jännittää avata uutisvirtaa, tutkijan näkökulmasta eletään todella mielenkiintoisia aikoja. Kun saamme tällaiset keskustelut liikkeelle ja jaamme ajatuksia, syntyy uusia visioita tulevaisuuteen. Toivottavasti voimme olla siinä avuksi.
Anna:
Muutoksessa on aina myös mahdollisuus. Vaikka olemassa olevat oletukset muuttuvat – kuten vaikkapa siitä, millainen toimija Yhdysvallat on – aika näyttää, mitä seuraa. Muutoksista voi nousta jotain yllättävän hyvääkin.
Aika näyttää. Kiitos paljon, että olitte mukana tänään, ja kiitos kuulijoille! Palataan ensi jaksossa.
Anna
Hei Anna täällä ja Maailmanmenoa podcastin toinen jakso. Meillä on tänään vieraana Merja Heikelä. Lämpimästi tervetuloa. Aloittaisitko kertomalla lyhyesti itsestäsi.
Meria
No joo, hyvin lyhyesti tuossa tosiaankin. Nimi on Merja Heikelä ja tällä hetkellä mä istun tuolla Lontoon lähetystössä, eli ulkoministeriön alaisena, mutta vielä pari kuukautta sitten oli Business Finland-nimisessä organisaatiossa, jossa tein aika pitkän uraan.
Mutta nyt ollaan sitten kaikki siirrytty, ketkä tuolla ulkomailla on, niin lähetystöjen alaisuuteen ympäri maailmaa. Työtehtävät ovat yritysten auttaminen kansainvälistymisessä, seurata tätä, mitä nyt tapahtuu ylipäätänsä kaupassa ja taloudessa. Itse asiassa istun semmoisessa tiimissäkin vielä tuolla lähetystössä, jonka nimi on talous ja kauppa, jos sitä nyt suomeksi sitten kääntäisi.
Ja miten mä olin tämmöiseen päätynyt joskus, itse asiassa on kiva olla täällä Turussa, koska Turusta mä joskus valmistuin tuolta luonnontieteellisestä tiedekunnasta ja sen jälkeen sitten luin muutaman vuosi sen jälkeen kansainvälistä kauppaa ja sitten päädyin tuonne maailmalle, ensin Edinburgh ja sitten Lontooseen.
Eli tässä on tausta. Ja sitten mun työ oli joskus enemmän vielä tuommoista globaalia, että kiertelin vähän näissä samoissa tehtävissä. Tosin aina olin Lontoossa, mutta sitten aika paljon tuolla Aasiassa ja Gulffin alueella tein sitten aina tehtäviä kun tarve vaati.
Anna
Lämpimästi tervetuloa ja kiitos avauksesta. Sitten päivän aiheeseen, eli laajemmin käsitellään tätä Brexitiä ja mitä tässä on kaikkea tapahtunutkaan Iso-Britannian ja EUn välillä ja maailman myrskyissä, että miltä se näyttää siellä pienen rapakon toisella puolella se maailmanmeno, mitä USA on tässä saanut aikaiseksi.
Meria
Joo, eihän siis Isosta-Britanniasta todellakaan ilman Brexitiä puhuta vieläkään, että siitähän on aika monta vuotta aikaa, kun se tapahtui. Mutta nyt kun katsotaan sitä tilannetta, niin kaikki ne tavallaan sekä pelot että myös toiveet ja odotukset oli liian dramaattisia. Mitään kovin erikoista ei ole puolesta ja vastaan tapahtunut. No, ihmisiä tulee, ihmisiä menee maahan, kauppa pelaa, Britannia on yhä erittäin suosittu ja kiinnostava kohde kaikenlaisille eurooppalaisille yrityksille.
Toivottiin kovasti, että nyt vapautuu valtavasti rahakäyttöön, kun ei enää makseta näitä jäsenmaksuja, sitten se voidaan sijoittaa terveydenhuoltoon tai mihin sitten. En mä tiedä, kävikö siinä loppuun lopuksi näin. Varmasti jotakin, mutta ei semmoista, että voitaisiin sanoa, että hei nyt yhtäkkiä nousi koko Britannian terveydenhuolto esimerkiksi tämän tähden tai joku muu teollisuus.
Semmoisia asioita tietysti, mitkä nyt kun mainitsit tuon USA ja maailman muuttuneen tilanteen, niin siinä ehkä oli pikkusen parempi neuvotteluasema nyt näissä tariffeissa, kun UK ei varsinaisesti kuulu Euroopan unionin, vaikka läheistä yhteistyötä tehdäänkin. Mutta tällä hetkellä taitaa olla ihan ne samat kauppatariffit EU:ssa kuin on Britanniassakin, että sekin jäi vähän niin kuin ennenaikaiseksi se ilo.
Ja paljon tehdään yhteistyötä joka tapauksessa kaikilla sektoreilla. Ja sitten tietysti on huomioitava, että meneillään on useita sotia ja Venäjän hyökkäys sota tuossa lähinaapureilla. Ja siinä Britannian lähestymistapa on aivan sama kuin EU:nkin. Ollaan ihan täysin samoilla ajatusmaailmoilla ja samalla puolustus mentaliteetilla. Ja siinä tehdään valtavasti yhteistyötä, puolustusyhteistyötä. Siellä on tietysti tiedustelu ja tämän tyyppistä. Siihen ei ole Brexit vaikuttanut millään tavalla.
Ja sitten tietysti pelättiin kovasti, että tuleeko tässä nyt sellainen tilanne, että ei päästä enää tekemään innovaatioita ja koulutusyhteistyö loppuu ja näin. Alussa varmaan oli tämmöistä epävarmuutta ja ehkä jotakin hidastumistakin, mutta ei enää. Nyt ollaan taas tavallaan tavallisesti lähestytty ja kaikki tämmöiset jotkut koulutusohjelmatkin on uudestaan lähtenyt pyörimään. Ja Britannia tekee innovaatio- ja tutkimusyhteistyötä Euroopan kanssa ja toki monen muunkin maan kanssa.
Ja mä luin jostakin juuri, että esimerkiksi 60 maassa on tällä hetkellä opettajia, jotka on koulutettu Britanniassa. Eli ei se ole siihenkään pahasti vaikuttanut. No toisaalta tietysti ihmiset saattaa ajatella, että nyt meillä on enemmän päätösvaltaa, varmaan onkin, mutta nyt ollaan taas lähestymässä sitten EU:ta. En usko, että liitytään uudestaan, ainakaan nykyinen hallitus sanoo, että vaikka lähestytään, niin ei ole ajatuksena, että liitytään, mutta kuka tietää ja jos lähestytään, niin onko siitä haittaa vai onko siitä hyötyä. Tämä voi tällä hetkellä sanoa sieltä Brexitistä.
Tietysti jos nyt haetaan sellaisia välittömiä haittoja tai ehkä hidasteita kaupan teossa, niin siellä on tullut nämä tullit. Tullit on tietysti sellaiset, että ei voida ohittaa ja tuotteen alkuperäismaa pitää olla tarkalleen määritelty, että kuinka paljon sitä on tehty Euroopan unionissa ja kuinka paljon sitä on tehty esimerkiksi Kiinassa. Jos meillä on joku laite, on se sitten mistään teollisuuden osa-alueelta tahansa.
Ja sitten tietysti eurooppalaiset ihmiset siellä, tai Euroopan unionin ihmiset, itseni mukaan luettuna, niin meillä on tämmöinen settlement stages. Eli me voidaan olla vaikka melkein viisi vuotta pois Britanniasta, silti meillä jää tämä tavallaan niin kuin residenssi, jos nyt residenssi ei ole ihan sama asia, mutta mahdollisuus tehdä työtä ja asua siellä ilman viisumia, matkustaa Eurooppaan ja Euroopan rajojen yli, että aika monella semmoinen on. Ja se on ollut ihan helppo saada tietysti. Siinä on tietyt vaatimukset, kuinka on pitänyt tehdä töitä tai asua Britanniassa, mutta kyllä sen sitten on saanut. Ja sitten ihan viimeisenä tässä tuli tänä vuoden aikana voimaa, niin täytyy olla tämmöinen sähköinen matkustusilmoitus nyt kun tullaan Euroopasta. Ja se on tullut aika monen yllätyksenä ihan, että on soitettu, että mitä me nyt tehdään, kun nyt täytyy tämmöinen täyttää. Silloin sitä tietenkään ei ollut aikaisemmin. Nämä on tämmöisiä ulospäin näkyviä juttuja. Mutta aika paljon tämä Brexit-keskustelu on laantunut. On henkilöitä, jotka on valtavasti sen puolesta, henkilöitä, jotka on valtavasti sitä vastaajia. Ja ne tietysti jaksaa sitten käydä tätä debaattia ja keskusteluasiasta, mutta muuten ihan kaikki rauhallisesti maassa.
Anna
No, eli semmoinen niin sanottu uusi normaali on löytynyt.
Merja
Uusi normaali on löytynyt ehdottomasti. Ja aika äkkiä sen sitten sen jälkeen, kun myllerrys laihtui, niin se on löytynyt sieltä. Mä henkilökohtaisesti en usko, että UK ainakaan lyhyellä ajalla liittyisi uudestaan Euroopan unioniin. Tietyillä osa-alueilla saatetaan lähentyä ja siitä on ollut puhettakin, mutta en usko, että liityttäisiin tässä seuraavina vuosina ainakaan. No, saattaa olla, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä.
Anna
No, osaatko sä ajatella, että mikä siinä ajatuksessa silloin muuttui, että Britannia oli kuitenkin keskeinen osa Euroopan unionia, että miksi he sitten lähti silloin?
Merja
Kun tehtiin se äänestys, se oli muistaakseni niin, että 51 prosenttia noin oli sitä puolesta, että lähdetään ja 49 prosenttia oli vasta. Kansa oli jakautunut sopivasti melkein 50-50. Luulen, että siinä oli aika paljon sitäkin mietitty, että turhaan maksetaan EU-jäsenmaksuja. Onko meillä hyötyä tästä ja oltaisiko me parempia, jos me oltaisiin vapaampia. Joissakin kohdissa se toteutuu, joissakin sitten ei. Ja sitten taas ne, ketkä sitä pahiten pelkäsi, niin pelkäsi, että nyt me jäädään kaikesta paitsi ja meistä tulee tämmöinen yksinäinen pieni saarivaltio, joka sekään ei toteutunut.
Anna
EU:lla on tässä lähellä muitakin läheisiä kumppaneita, vaikka Norja ja muitakin tällaisia, ketkä ei ole jäsenmaita. Ja hyvin sujuu yhteistyössä.
On, ja todella läheisessä yhteistyössä, mutta tietyllä tapaa sitten monet muutokset, mitä Euroopan Unionissakin tehdään, niin Brittien tarvitsee ottaa kuten Norjan sitten omalla tavallaan ne huomioon. Juuri sen läheisen yhteistyön ja kytköksen kautta.
Merja
Ehdottomasti, ehdottomasti, mutta ei siis mitään dramaattista, ei tällä hetkellä ole tapahtunut. Ne dramaattiset asiat tapahtuvat ihan muualla ja muista syistä maailmantaloudessa tällä hetkellä.
Anna
Joo. Oletko sinä huomannut jotain sävyeroja, jos nyt lähdetään vaikka siitä Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan ja minkälaista keskustelua on ollut Briteissä versus sitten vaikka täällä meillä Suomessa?
Merja
No ei paljon sillä tavalla erilaista, että kumpikin maa haluaa nostaa näitä puolustusmäärärahoja ja se on selvää, että jos johonkin tällä hetkellä sijoitetaan esimerkiksi Britanniassa, niin se on kyllä puolustukseen ja sotilasmenoihin, jos nyt ehkä se on väärä sana, mutta sanotaan puolustukseen kuitenkin.
Se tietysti on sellainen teollisuuden ala, joka myös avaa suomalaisemme yrityksillä väylää tehdä kauppaa siellä, koska Suomessa on valtava osaaminen tällä sektorilla. Siinä on sellainen pieni hyötykin. Sodat on totta kai ihan järkyttäviä, mutta monta kertaa niistä avautuu tämmöisiä uusia teollisuuden aloja, niin kuin on kaikkiaan maailmassa tapahtunut. Että ehkä se on se ainoa kultareunus.
Anna
Niinpä, joo, on. Ja sitten se taas on pois jostain muusta kehityskohteista.
Merja
Totta kai, mutta se on se, mihin sijoitetaan. Tietysti toivoisi, että enemmän pistettäisiin rahaa esimerkiksi terveyden ja hyvinvointiin. Siinä Britannia ei ole onnistunut, mutta joka tapauksessa sielläkin on mahdollisuuksia esimerkiksi ulkomaisen, vaikka suomalaisen tuoda sinne tuotteita. Mutta se on normaalia ihmistä koskettava asia, että se olisi voitu paremmin hoitaa.
Anna
Niinpä, joo.
Merja
Mutta se on jokaisessa maassa taas sekin, että Suomessakaan ei kaikki ole ihan hyvin siellä.
Anna
Eli vastaavanlaisena nähdään se uhka tavallaan, minkä se asettaa, tämä konflikti täällä tai sotatila.
Merja
Joo, joo. Sota on, se koskettaa ihan kaikki ja se koskettaa kyllä ihan samalla tavalla. Niin kuin tuossa alussa sanoin, niin ihan samanlaista yhtä köyttä vedetään Britannian ja EU:n välille. Tavoitteet on ihan samat kerta kaikkiaan. Ja sitten tietysti joku sota, nyt on mennyt pitkään tietysti tämä Venäjän hyökkäyssota, mutta sen lisäksi tietysti ympäri maailmaa tapahtuu kaikenlaista toisenlaista sotaa. Ja sitten siinäkin, kun sanotaan, että vaikka Lähi-Idässä nousee uusi konflikti, niin kuin nyt viime aikoina siellä on käynytkin, niin kyllä siinäkin Britannia on ihan samoilla linjoilla EU:n kanssa.
Anna
Sitten sä mainitsit tuossa, että Briteillä oli hiukan ajatusta, että mahdollisesti olisi jotain etua tämän USA kanssa neuvotteluista, niin mistä tämä kumpuisi?
Merja
Joo, siinä oli niin kuin tämä Brexit tapahtui, niin ajateltiin näin ja se on toteutunut itse asiassa, että on voitu tehdä erilaisia kauppasopimuksia ympäri maailmaa semmoisiin, jossa ei ole tätä näitä EU-säännöksiä. Me ollaan Britanniassa vapauduttu siitä, mutta sitten toivottiin, kun nämä tariffit tulee, että nyt jos esimerkiksi Euroopan Unionille tulee todella kovat tariffit, niin kun Britannia ei ole osa sitä, niin sitten selvitään siitä pelkällä säikähdyksellä. Mutta nyt ollaan suurin piirtein samoissa lukemissa, että eihän siellä mitään. Se oli varmaan päivän kaksi, kun siitä keskusteltiin. Siitä tultiin yhtäkkiä, että no samassa ollaan.
Anna
Niin kyllä, joo. Sitten muistan tuossa, nyt tähän Brexitin ja ehkä mennään vähän tiettyihin teollisuuden aloihin, toi lääketeollisuus tai sen ympärillä on sulle tuttua, niin silloin oli paljon puhetta, että firmat siirtävät pois, vaikka pääkonttoreita Britanniasta varoiksi, niin näetkö sä niin kuin, miten tämä vaikutti eri aloilla?
Meria
Sitä pelättiin, mutta niinkään ei käynyt. Ja esimerkiksi suuret, vaikka nyt poiketaan tuossa lääketeollisuudesta. Jos sanotaan esimerkiksi tämmöiset pankit, niin pelättiin, että siirtääkö ne esimerkiksi pääkonttoreita vaikka Saksaa. Mutta kyllä täytyy sanoa, että Britannia on paljon viehettävämpi kohde useimmille Britannia ja Lontoon City kuin esimerkiksi sanotaan vaikka Frankfurt. Että ihmiset mielellään kyllä saattaa muuttaa Lontooseen, kun ne muuttaa esimerkiksi Frankfurtiin. Siinä on kielellinenkin asia tietysti yksi ja Lontoo on kuitenkin bisneksen kannalta vauhdikas kohde.
Anna
Kyllä. Sitten jos me katsotaan hiukan tuonne tulevaisuuteen, niin näetkö sä jotain, mitkä voisivat nousta haasteiksi? Sanoit, että Britit ei nyt ainakaan olisi, niin kuin siitä ei ole ollut juurikaan keskustelua, että palattaisiin Euroopan unioniin, mutta näetkö se jotain mahdollisia haasteita, mitä voisi syntyä?
Meria
Nämä on sellaisia asioita, että sitten täytyy varmaan maailmassa taas tapahtua jotakin ikävää, lisää ikävää, taikka sitten voi tietysti jotain positiivistakin sattua, mutta nyt on tapahtunut kaikenlaisia ilmastonmuutokset.
Muutokset, tietysti Britannia on hyvinkin sitoutunut näihin net zero asioihin yhäti, se ei ole muuttunut mitenkään, ehkä vielä vahvemminkin kuin aikaisemmin ja se jälleen kerran avaa kauppamahdollisuuksia, koska sinnekin on paljon teknologiaa.
Ja tietysti tämän tyyppiset muutokset, että jos tulee joku valtava katastrofi nyt, niin kuin luonnon katastrofi, niin no sitten tietysti ollaan kaikki vähän niin kuin samassa veneessä, joka tapauksessa ja uutta sotaa nyt minnekään päin maailmaa ei todellakaan toivo, mutta näinhän se on ollut maailman sivu, että niitä tapahtuu kuitenkin.
Anna
Niinpä, joo. Eli Britannia on niin voimakkaasti kuitenkin osoittaa tätä laajempaa Eurooppaa.
Meria
Joo, on toki. Ja sitten on tietysti, kun tuo USA vielä tuossa mainitsit, niin aina sanoo, että onko Britannialla tässä erikoissuhdetta. Suhdetta USA:han historiasta en osaa niin paljon kertoo, mutta ne, ketkä haluavat siitä keskustella, niin sanovat, että eipähän se ollut kovin erikoissuhde silloinkaan, kun toinen maailmansota päättyi ja Britannia joutui maksamaan aikamoiset korvaukset, eikä se ihan niin seissy se USA Britannian rinnalla.
Ja mun mielestä se on vähän semmoinen myytti, että Britannialla on hyvät suhteet EU:hun ja on sillä hyvät suhteet myöskin tuonne lahden taakse sieltä päin katsottuna, mutta en mä tiedä onko Britannia sen erikoisemmassa asemassa loppujen lopuksi.
Kielellisesti, kulttuurisesti ehkä, mutta ylipäätänsä, että lähtisikö Amerikka nostamaan tässä tilanteessa tai missään aikaisemmassakaan Britannia ylimmäksi ystäväkseen.
Anna
Niinpä. Sitten toisaalta paljon on puhuttu tästä, jos ajatellaan tätä isompaa geopoliittista kuviota, niin on Eurooppa ja sitten on Amerikka ja Kiina, niin miltä tämä Kiina näyttää sitten?
Meria
Joo, ihan mielenkiintoista, kun kysyt, koska juuri näinä tässä viimeisen kahden viikon aikana UK:n pääministerihän kävi siellä Kiinassa ja haluaa todella luoda hyvät kauppasuhteet. Siihenkin löytyy nyt sekä puolesta puhujia että vastustajia, jotka ovat sitä mieltä, että me annetaan liikaa itsestämme ulostietoa tätä kautta Kiinalle ja ovat sitä vastaan.
Ja taas sitten hallitus on tällä hetkellä sitä mieltä, että se on ihan hyvä asia, että tehdään näin ja pääministeri varsinkin, että Kiina on hyvä kauppakumppani. Onhan Kiina hyvä kauppakumppani. Eihän siitä pääse sekä Britannialle että monella muullakin, mutta on niin moni muukin maa.
Anna
Tästä nyt on ollut esimerkkinä sitten täällä Euroopassa, on paljon tästä Mercosur-sopimuksesta puhuttu ja se on nyt menossa taas uudenlaisiin kierroksiin. Ja venyy taas sen loppuun saattaminen, niin onko Britannialla minun suhde nyt tänne Etelä-Amerikkaan?
Meria
No minä en näe siellä mitään suurta eroa siihen, mitä on ollut aikaisemminkaan. Aina nousee joku alue hetkeksi ja se on tapetilla siellä. Mä olen nyt tässä näinä vuosina oppinut huomaamaan, että Britannian kauppasuhteet on aika nopeatempoisia.
Nyt tällä hetkellä on se Kiina, se on kerta kaikkiaan siinä keskustelussa puolesta ja vastaan, enkä siihen uskalla ottaa kantaa, että kumpaan pitäisi mennä. Mutta voi olla sitten taas, että menee hetki aikaa ja joku toinen alue nousee. Sehän on Britannian etu olla lähes kaikkien kanssa kuitenkin hyvissä kauppasuhteissa.
Ja EU on yksi Britannian tärkeimmistä kauppakumppaneista. Siitä ei kerta kaikkiaan pääse mihinkään.
Anna
Joo, se näillä on ehkä molemmilla sama vielä EU:lle ja Britannialle, että molemmat silti näkee sen arvokkaana, että luodaan näitä erilaisia kauppasopimuksia.
Merja
Ja sehän on niin kuin se, jos maailma niin pyörisikin, niin me oltaisiin kaikki paljon paremmassa tilanteessa, että otettaisiin tämmöiset kaikki hyvät mahdollisuudet huomioon, eikä niin kauheasti annettaisiin niiden poliittisten asioiden vaikuttaa.
Anna
Niinpä, niinpä. Mutta onko sulla nyt loppuun vielä joku pieni mainos suomalaisille yrityksille, että mitä erityisesti saisi sieltä Britannian markkinoilta?
Meria
Suomessa on hirvittävän hyvä tilanne monessa korkean teknologian teollisuudessa. Menee se sitten puolustusteollisuuteen, terveyteen, on se sitten ylipäätänsä IT:tä tai AI:tä tai mitä tahansa, mikä liittyy ympäristö, energia.
Suomessa on valtava osaaminen ja siellä on valtava tarve myöskin. Näillä alueilla tehdään jatkuvasti yhteistyötä, mitä on erittäin kiinnostava kohde suomalaisilla yrityksillä. Minun mielestäni vielä vuosien mittaan on tässä tullut ihan lähiaikoina vielä kiinnostavammaksi. Suosittelen kyllä ihan lämpimästi olemaan yhteydessä sinne oikeisiin tahoihin.
Anna
Kyllä. Ja mikä se olisi se ensimmäinen steppi, millä lähteä liikkeelle?
Meria
No siellä on siis, jos nyt ei ole millään tavalla maa tuttu eikä muuta, mutta ensin tietysti katso, vaikka meihin lähetystöyhteydessä nyt, kun meillä on tämä Business Finland siirtynyt sinne alle, niin me autetaan samalla tavalla yrityksiin siellä sitten löytämään mahdollisuuksia just sen yrityksen omista lähtökohdistaan. Ja sitten tietysti ohjataan oikeille markkinoille ja oikeisiin kohteisiin.
Anna
Aivan. Lämpimästi kiitoksia sinulle tästä keskustelusta. Toivottavasti nyt poikii uusia ajatuksia sitten kuuntelijoille.
Merja
Kiitoksia.
Anna
Kiitos.