LATUA! Asiaa yliopistopedagogiikasta ja oppimismuotoilusta
LATUA! on Turun yliopiston podcast, jossa tarkastelemme pedagogiikan ajankohtaisia teemoja yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Podcast-sarjan toimittaa Turun yliopiston Opetuksen tuki -yksikkö yhteyshenkilönään kehittämispäällikkö Satu Hakanurmi.
Oppiminen ja opetus ovat uusien haasteiden edessä. Mm. AI, mikro-oppiminen ja tutkimusperustainen oppimismuotoilu haastavat opetuksen ja osaamisen kehittämisen muotoja. Tutkimusten mukaan 92% opiskelijoista käyttää jo tekoälyä opinnoissaan. Miten opetus ja oppiminen muuttuvat ja miten haluamme sen muuttuvan?
Otetaan oppimisen tulevaisuus haltuun askel ja asiantuntija kerrallaan.
Tekstivastineet
00:00:05 Satu
Oppiminen ja opetus ovat uusien haasteiden edessä. Korona mikro-oppiminen ja tekoäly haastavat opetuksen ja osaamisen kehittämisen muotoja. Tarkastelemme latua sarjassa pedagogiikan ajankohtaisia teemoja yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
00:00:23 Satu
Tänään vieraanamme on erikoissuunnittelija Totti tuhkanen. Tervetuloa.
Totti:
Kiitos kiitos.
00:00:29 Satu
Oletko pitkään tehnyt töitä Turnitinin kanssa ja voidaan ajatella, että Turnitin plagiaatintunnistusohjelma on tällainen varhainen. AI-työkalu. Mitä Turnitin-ohjelman kokemuksista voidaan oppia?
00:00:47 Totti
Joo Turnitin on aika vanha keksintö. Se on samalta vuodelta kun windows-käyttöjärjestelmä silloin Kaliforniassa opiskelijat panivat tämmöisen autotallivirityksen käyttöön.
00:01:00 Totti
Ja tuota siinä pitkään käytettiin ihan kieliteknologiaa tässä niin kuin edellisen polven muodossa ja sitten vähitellen tässä viimeisen 8-9 vuoden aikana, niin siihen on tullut tekoäly tai kielimallipohjaisia rakenteita. Siinä on oikeastaan useita tekoälyjä. Se on jo yksi tämmöinen sisällönhallinnan haaste, että se on globaali palvelu, jolla on yli 40 miljoonaa käyttäjää eli se läpivalaisee maapalloa. Tänä aamuna yksi tällainen käsiteltävä tukitapaus
00:01:29 Totti
oli siitä, että opiskelijalle löytyi 100% vastine Väli-Amerikasta. Ja kun asiaa tutkittiin, niin hänellä oli edellinen affiliaatio sieltä ja hän oli testannut opinnäytteen tutkimussuunnitelmaa siellä ja se näkyi sitten meillä täällä, että sille löytyi selitys.
00:01:46 Satu
No mä muistan, että kun Turnitin tuli käyttöön niin niin siihenkin kysyttiin aika tarkkoja ohjeita, että miten niitä Turnitinin antamia raportteja pitäisi oikein tulkita.
00:01:57 Satu
Ja tarkkoja prosenttimääriä, että paljonko saa näkyä siellä, mutta näetkö sä, että onko se muuttunut tässä aikojen saatossa?
00:02:05 Satu
Miten tunnitin tekoälyä? Sitten osataan lukea nyt vaikka tässä tässä esimerkissä mitä kerroit, että lähdettiin katsomaan että mistä se johtuu se 100% vastaavuus.
00:02:15 Totti
Joo, niitä prosentteja on läpi historian käytetty väärin. Mulla on aina se ensimmäinen neuvo, että se prosenttiarvo on semanttisesti tyhjä määre. Oleellista on, että minne on merkitty samansanaisuuksia ja miten niitä on käsitelty, jos ne on nootitettua tekstiä tai se tekstin funktio on sellainen tai tutkimusasetelma on sellainen, että siinä käytetään niinku vakioitua sanastoa.
00:02:41 Totti
Niin se on luonnollista, että siinä on paljon vastaavuuksia. Ja sitten tässä nykyisessä toimintaympäristössä niin tuommoinen logiikka, että se niin kun samoihin koodijonoihin pohjautuu se tunnistus niin se ei oikein riitä, että tässä nyt tekoäly jahtaa tekoälyä useassa tapauksessa ja siihen kaikkein suurimmat kehittämispanokset nyt pistetäänkin että se
00:03:06 Totti
olisi myöskin, ei syrjivä, että koulutusaineistossa on eri kansallisuuksia kullekin kielelle, siis vaihto-opiskelijoita, kielivähemmistöjä, etnisiä vähemmistöjä että saadaan tavallaan se uusi normaali mallinnettua ja ne semmoiset niin kuin loogiset luonnolliset oikeat selitykset kiinni ja sitten.
00:03:29 Totti
Tavoitteena on tietenkin sellainen lopputulos, että
00:03:33 Totti
vääriä tunnistuksia ei tapahtuisi.
00:03:37 Totti
Että Turnitinin se oma ehto julkistukselle oli että enintään 2% saa olla vääriä positiivisia tunnistuksia ja mitä nyt on Euroopassa tehty Saksassa tämmöisiä laajoja testejä niin jopa 0% tasolla on siinä selviydytty, että sikäli se on luotettava että se ei vääräksi tunnista, mutta toisaalta se ei myöskään näytä kaikkea mitä se löytää.
00:04:04 Totti
Eli siinä on tää tämmöinen suojaperiaate kuitenkin on olemassa.
00:04:10 Satu
No se on kovaa myöskin tekoälyn opettamisprojekti tää Turnitinin ylläpitäminen?
00:04:17 Totti
On se sillä tavalla, että se on teetättänyt kyllä paljon testailua.
00:04:23 Totti
Ja kun siinä on lähtökohtana, että opiskelija tai tutkija ei välttämättä tunnista, että milloin käyttää tekoälyä, koska niitä välineitä, välineympäristöjä ja sovellusyhteyksiä on paljon.
00:04:37 Totti
Ja sitten toisaalta on sitten kielimallipohjaisia ja sitten on tämmöisiä hybriditoteutuksia, että siinä on niinku mikä on se semmoisen niinku toisenlaisen kieliteknologian osuus, niin se vaikuttaa siihen, että tuleeko se liputus.
00:04:53 Totti
Sitten siinä on tällainen, niin kun oikeudellinen rajoite se, että se ei
00:04:59 Totti
siis tekoälytunnistin ei tunnista suomenkielisiä tekstejä.
00:05:04 Totti
Että se on toistaiseksi englanti ja espanja tämmöisenä maailmankielinä, joita se käsittelee hyvin.
00:05:12 Totti
Nää pienemmät kielialueet tulee perässä. Hyvää kyytiä kyllä, mutta kieliä on paljon.
00:05:17 Satu
Hyvä. Mennäänkö eteenpäin?
Totti: Mennään eteenpäin.
Satu:
Automaattinen tällainen oikein väärin kyselyiden arviointi on verkkoympäristöissä jo tuttua kaikille, mutta nyt tekoälyn myötä entistä enemmän puhutaan tällaisesta automaattisesta esseearvioinnista ainakin lyhyt esseiden kohdalla. Turun yliopistossakin on useita tutkijoita, jotka ovat kehittäneet tätä automaattista
00:05:43 Satu
essee arviointia, mutta miten näet tämän alueen kehityksen ja mahdollisuudet?
00:05:50 Totti
Mahdollisuuksia on.
00:05:52 Totti
On, mutta siinä sitten kuitenkin
00:05:56 Totti
meidän niinku julkisoikeudellisina toimijoina
00:06:00 Totti
yliopiston pitää myöskin pitää kirkkaana ne rajat, että milloin käytetään sellaista valtaa mitä ei voi luovuttaa koneelle.
00:06:09 Totti
Jos ajatellaan 2018 meillä käynnistyi NLP-yksikössä meidän Exam-konsortiolle tämmöinen tilattu tai kehitys rahoitettu hanke, jossa tämmöistä autograding-
00:06:28 Totti
essee niin kuin lyhyt essee tenttimallia kehitettiin. Siinä käytettiin hyviä koulutusaineistoja ja sen toimintalogiikka oli se että se auttoi opettajaa luokittelemaan jos on esimerkiksi 300 tai 500 tenttiä, että pysyy, pysyy paremmin koordinaatit kohdallaan ja sitten esimerkiksi 3-4 kategoriaan pystytään luokittelemaan ja siinä voidaan arvioida sitä kielen koheesiota.
00:06:58 Totti
Sitä niin kun faktatiheyttä ja oikeellisuutta ja erilaisia arviointikriteereihin liittyviä ulottuvuuksia.
00:07:08 Satu
Eli näet että tää kuitenkin on tämmöinen tuki opettajalle, vaikka se oikeudellisesti opettajalla se vastuu sitten on niinku niistä lopullisista arvosanoista, että?
00:07:19 Totti
Juu opettaja päättää se on se on kuitenkin se täytyy mennä näin, että kyllähän nyt painetta on
00:07:27 Totti
käyttää sitä enempi kuin
00:07:30 Totti
hyväkään olisi, mutta että kyllähän se rationalisoi. Mut että toinen puoli tätä tutkimusta että siinähän tehtiin tämmöinen niin kun
00:07:39 Totti
konsepti toteutus eikä tässä vaiheessa muuta tavoiteltukaan, mutta että siinä tehtiin vertailua sitten myös GPT-versioiden välillä ja ne oli sitten ne versioloikat siinä tarkkuudessa ja tavallaan sen käsittelyn mieli mielekkyydessä. Niin ne oli dramaattisia, että kyllä ne
00:08:00 Totti
Chat GPT 3.5 niin se oli aika tylsä veitsi verrattuna seuraaviin versioihin.
00:08:08 Satu
No mitä sä ajattelet, että jos ja kun opettajana alkaa käyttämään tällaista automaattista arviointia, niin mitä nekin opettajan keinot sitten lisätä sellaista omaa panosta ja ja sitä niinku omaa arviointia siihen kuitenkin on, että onko me tämmöisiä pistareita vai niitä ääripäitä?
00:08:30 Satu
Tai mitä opettajan kannattaisi sitten tällaisista automaattisesti arvioiduista niin nostaa vielä omaan tarkasteluun?
00:08:39 Totti
Niin no kaikki pitää mennä omien silmien ohitse. Niinhän se on Turnitinissakin. Sehän on apuväline ja se semmoinen semanttinen päätös ja arvio sitten löydöksistä niin niin se on sitten kuitenkin työnohjaajan tehtävä, että ne voi olla todeta että nää on luonnollista. Tässä on tutkittu runoutta. Tässä on paljon suoria sitaatteja.
00:09:04 Totti
Tai.
00:09:05 Totti
Tai sitten todellakin että se on niin spesifi. Tuommoinen tutkimusjärjestely, että siinä jos siinä käyttäisi omaa puhuntaa joka olisi tämmöistä uniikkia, niin julkaisupaikkaa ei löytyisi
00:09:21 Totti
mistään, että siinä on tämmöisiä niinku reunaehtosääntöjä.
00:09:26 Totti
Sitten tuossa autogradin kehyksessä niin siinä on taas niin kun haasteita.
00:09:34 Totti
Keskeisiä haasteita
00:09:36 Totti
sitten tämmöiset niinku ehdolliset kriteerit.
00:09:41 Totti
Että.
00:09:42 Totti
Jos tenttikysymys pyytää kuvailemaan jonkin ilmiön niin ilmiön logiikan kuvaus voi olla oikea, mutta esimerkiksi sen historiallinen ajoitus väärä.
00:09:55 Totti
Ja tekoälyllä on taipumus arvioida se sitten niin kun virheelliseksi vastaukseksi nollapisteeksi, vaikka se olisi aivan sekundaarinen se historiallinen ajankohta siinä jos siinä ollut niinku kysymys jatkumossa kuitenkin, niin se ilmiön haltuunotto ja sen niin kun ymmärrys tavoitteena arvioida.
00:10:14 Totti
Että tätä parametrointia
00:10:18 Totti
tarvitaan paljon ja se on semmoinen hyvin työllistävä ja laaja kehittämisalue. Että miten promptataan, että sen oikean promptin metsästys niin se on tässä se suuri jahti.
00:10:30 Satu
Miten tota niin toi tietenkin tuottaa suurta houkutusta niin kuin helpottaa just tätä arvioinnin työtaakkaa, mutta paljon keskustellaan siitä, että nyt pitäisi sen rinnalla sitten myöskin tuoda vahvemmin esiin sellaisia niinkuin
00:10:45 Satu
kampuksella läsnä tehtäviä niin kun suorituksen arvioinnissa käytettäviä tehtäviä ja semmoista suullista ehkä ilmaisua myöskin niistä samoista asioista mitkä on osittain sitten automaattisestikin arvioitu, niin näetkö sä tämän tulevaisuuden tämmöisenä yhdistelmänä vai näetkö että se tekoäly
00:11:06 Satu
ottaa niitä arvioinnin tehtäviä niinku laajasti ja se opettaja sitten sen tekemän arvioinnin pohjalta vielä tarkistaa sitten?
00:11:16 Totti
Se varmaan menee ja tuota hyvä niin että se vapauttaa yhtäällä aikaa ja mahdollistaa sitten toisaalla. Tässäpä minäpäs kaivelen täältä
00:11:29 Totti
Whatsappista viestin, jonka sain kollegalta naapurikaupungista.
00:11:36 Totti
Hän vähän totesi, että kuukausi sitten opiskelija ihmetteli, miten opiskelijat pystyivät tekemään koodaustehtäviä ennen AI:n tuloa.
00:11:46 Totti
Hän on siis tietojenkäsittelytieteen opettaja ja edelleen hän sitten
00:11:54 Totti
kertoo, että minulla opiskelija palautti viime viikolla ohjelmointikurssin 40 tehtävää 15 minuutissa tenttiä edeltävänä iltana.
00:12:05 Totti
Hän toteaa, että kaikki ratkaisut oli virheettömiä nää palautetut, mutta hän sai sitten erillisissä kysymyksissä nolla pistettä, koska hän ei pystynyt johtamaan yhtään ainoaa lauseketta.
00:12:20 Satu
Mites tämä keissi päättyi sitten opettajaopiskelijan osalta?
00:12:25 Totti
No siinä tulee sitten tuota vaihtoehtoinen suoritusmuoto kyseeseen.
00:12:29
Niin että.
00:12:30 Satu
Joo.
00:12:31 Totti
Mutta että kyllä tämä tämmöinen. Jos katsoo kansainvälisiä ohjeita suurempien yliopistojen, niin kyllä tätä korostetaan tätä suullisen tentin vaikka suppeastikin tai sitten tällä tavalla toista kautta kysymisen merkitystä.
00:12:47 Satu
Joo ja vaikka sitten jotain kokonaisuuksienkin arviointeja?
00:12:50 Totti
Kyllä varmasti. Minusta on ollut hirveän tavallaan kiinnostavia ne esimerkiksi Kanadassa tehdyt
00:12:57 Totti
kehitykset tai niinku Kanadassa tehdyt
00:13:01 Totti
pilottihankkeet missä on suullinen tentaattori korvattu tekoäly tämmöisellä avatarhahmolla.
00:13:10 Totti
Jolla on sitten sen tutun opettajan ääni ja haptiikka. Ja sitten että minkälainen dialogi siitä rakentuu, että se sama 81:lle aikaa sitten rakentuu eri tiloissa, mutta kuitenkin, että
00:13:24 Totti
siinä mukautuu tai tulee tavallaan se semmoinen niinku aidon dialogin vaikutelma ja se argumentoinnin logiikka ja siinä voi tarkentaa ja tsempata ja kyseenalaistaa, että sitähän ei oikeastaan mikään muu tenttimuoto mahdollista kovin hyvin.
00:13:42 Satu
Videoidaanko ne ja analysoidaan jotenkin että tuleeko siellä katkoksia että jää kysymykset vastaamatta tai?
00:13:51 Totti
Kyllä se varmaan se vaan tekee raportin siitä.
00:13:54 Totti
Tää järjestelmä ja sitten opettaja tsekkaa.
00:13:58 Totti
En tiedä niin yksityiskohtia myöten, mutta mua se konsepti kiinnostaa.
00:14:03 Totti
Koska oma kokemus on että
00:14:07 Totti
jo kaukaisella opiskelu-uralla niin jok ikisen suullisen tentin minä vielä muistan kirkkaasti, mutta niitä kymmeniä muita en.
00:14:16 Satu
Niin kyllähän tää tuo semmoisia mahdollisuuksia, että ei enää tarvitse opettajan sanoja tentata niinku että ne voidaan tekoälyn kanssa jankata ja sitten laitetaan niinku opiskelemaan vaikka vieraalla kielellä keskustelemaan, että aikaa vapautuu sitten ehkä sinne haasteellisempiin tehtäviin.
00:14:36 Totti
Niin sopii toivoa.
00:14:40 Satu
No yliopistossa on asiantuntijoita ja tekoäly voi ja varmaan pitääkin olla tukena erilaisissa tehtävissä jatkossa entistä enemmän, mutta kerro miten sä Totti käytät omassa työssä tekoälyä nyt tukena ja apuna?
00:14:58 Totti
Voi voi. Mä oon tämmöinen sekakäyttäjä. Joka päivä
00:15:03 Totti
pilvessä.
00:15:05 Totti
Joo tuota käyttötapoja on monia. Tänä aamuna tuossa ennen kuin uutta aamukahvia keitellessä niin
00:15:15 Totti
huomasin, että yhden julkaisun esipuhe oli kovin konstikasta kieltä, että minulla on taipumusta vähän monisanaisuuteen.
00:15:25 Totti
Ja ja tuota sitten minä sen
00:15:29 Totti
annoin tuota Cloud 3.7:lle ja kysyin että voiko tämän sanoa selkeämmin? No sain siitä sitten rinnalle tutkailtavaksi ja käytin siitä joitakin sellaisia oivaltavia oikaisuja hyväksi.
00:15:47 Totti
Se on yksi keissi. Kielenhuolto.
00:15:51 Totti
Tuossa merkityksessä ja toki käännöstyössä ja sitten toinen puoli on paljon kokouksia ja
00:15:58 Totti
tämmöisiä intensiivisiä kehittämisistuntoja Zoomin tai Teamsin yli.
00:16:05 Totti
Niin niin sellaisessa sen muistion saaminen, että se todellakin hyöty tulee siitä että on 3-5 ihmistä tunnin tai 2 palaverissa niin sellaisessa että siinä voi käyttää vaikka Teamsin tekstitys-
00:16:21 Totti
generaattoria ja pohjana taltioon taltiosta ja sitten ajaa
00:16:27 Totti
tuota mä ajan mielellään rinnakkain mä käyn. Yleensä käytän GBT4-versiota ja tuota Cloudia ja katson mitä ne nostavat sieltä. Niistä tulee erilainen tarina. Se tarkkuustaso on erilainen. Jäsennyslogiikka on hiukan erilainen, mutta kun ne panee rinnakkaispalstoihin näytölle
00:16:47 Totti
niin siitä voi poimia ne mansikat ja promptaa sillä tavalla, että se katsoo aina niin kuin pätkän, tunnistaa sieltä sen ydinaiheen, siihen liittyvät pääargumentit miten on käsitelty ja sitten aina pieni yhteenveto. Niin siitä on sitten hirveän nopea työstää se loppuraportti, jonka voi jakaa tai joskus mä oon generoinut siitä myös pieniä artikkeleita niin kuin työkäyttöön.
00:17:13 Satu
Onko tämmöisissä palavereissa sitten enää tarvetta olla sihteeriä ollenkaan?
00:17:17 Totti
No tässä. No kyllähän siinä tulee kuitenkin.
00:17:21 Totti
Tää on hiukan monipolvinen prosessi. Niin tää toki on
00:17:26 Totti
tämmöisiä paketoituja ratkaisuja tähän, mutta mä en luota yhteen.
00:17:30 Totti
Se on niin dramaattinen merkitys, että minkä kielimallin päällä järjestelmä toimii. Mitä ominaispiirteitä sillä on?
00:17:41 Totti
Että vaikka käyttää sitä identtistä promptia, niin se lopputulos on niin erilainen, niin kyllä mä niinku parilla.
00:17:48 Totti
Hiilijalanjälkeä suurentaenkin, niin kyllä minä parilla rinnakkain ajan ja sitten lopputulos on aika hyvä.
00:17:55 Satu
Miten Turun yliopisto tällä hetkellä ohjeistaa opettajia ja opiskelijoita tekoälyn käyttöön? Mitkä siinä on ne semmoiset keskeiset kulmakivet?
00:18:09 Totti
Apua mä oon unohtanut…
00:18:14
No toi oli väärä vastaus.
00:18:17 Totti
Joo.
00:18:18 Satu
No voisko niinku että mitkä ne keskeiset hyvät periaatteet opettajan ja opiskelijan roolissa niin tekoälyn kanssa työskennellessäni omaksua?
00:18:31 Totti
Läpinäkyvyys, läpinäkyvyys ja läpinäkyvyys näin vähän setämäisesti, mutta kuitenkin se tekoälyn suurin haaste on
00:18:43 Totti
sen generoiman tiedon verifioitavuus.
00:18:47 Totti
Ja siinä oikeastaan tommoinen perinteinenkin viittauskäytäntö haastetaan, että meidän oikeastaan pitäisi
00:18:55 Totti
jos oltaisiin niin kun ankaria siinä verifioitavuudessa niin niin liittää julkaisuihin
00:19:05 Totti
ne dialogit, mitä on käyty tekoälyn kanssa. Ne promptit mitä on käytetty.
00:19:10 Totti
Ja joissakin tapauksessahan niin ohjeistetaan, että on toki on tutkijoille tietopankkeja, joissa voi pysyvästi säilyttää tämmöistäkin aineistoa, mutta se on toisaalta sen käytettävyys sitten, että kuka lukee niin syvältä
00:19:28 Totti
nootteja niin niin tuota siinä on vaikeuksia, mutta että kyllä tuommoinen niinku yleinen avoimuusperiaate.
00:19:37 Totti
Hyvä kuvaus siitä miten on käyttänyt missä yhteyksissä niin se niinku vapauttaa monesta, että muutenhan tässä tulee törmäys esimerkiksi Turnitilin kanssa.
00:19:49 Totti
Se tunnistaa, että tässä on käytetty mahdollisesti kiellettyä teknologiaa tai jos se ei ole kiellettyä, niin se joka tapauksessa niin kun rikkoo sen Turnitinin funktion. Eli jos on kielentarkastus täysin oikeuksin annettu tehdä tekstille, niin tunnistustaso on 0% vaikka se olisi pohjaltaan ihan kollaasi se teksti.
00:20:14 Totti
Siis tuommoinen
00:20:17 Totti
parafraasin teko on kovin helppoa nykyisin.
00:20:21 Totti
Ja siihen voi olla houkutusta.
00:20:23 Totti
Mutta jos hiukan pidemmällä jänteellä ajattelee, niin sellaisen tekstin käyttöarvo on aika vähäinen
00:20:31 Totti
akateemisessa yhteydessä.
00:20:34 Satu
Pitäisikö siinä suosia tuoda ne tekoälynkin ilmaisemat originaalit lähteet niin esiin, että pyrkiä siihen niinku tutkimuksen läpinäkyvyyteen, niin myöskin tekoälyn tuottamissa sisällöissä että purkaa sitä hiukan enemmän auki omissa töissä?
00:20:53 Totti
Niin.
00:20:55 Totti
Siinä on monia
00:20:57 Totti
eri väyliä tietenkin edetä, mutta.
00:21:02 Totti
usein auttaa se, että tekee pieninä kokonaisuuksina.
00:21:06 Totti
Ja nimenomaan tämmöinen dialoginen eteneminen, että se jos Turnitin-raporttia vasten vaikka peilaa käsiteltyä tekstiä, niin jos esimerkiksi kielenhuolto
00:21:19 Totti
tai tiivistys tai muu on tehty kysellen, eikä niin kuin tämmöisenä kokonaiskäskynä, että käy läpi ja tee tämä niin kuin uusiksi, niin silloin siinä säilyy niitä piirteitä, jotka ei tuota lopputulokseksi sitten 100% tekoälytuotosta tai että se tunnistaa myöskin ne taustatekstit mitä siinä luonnollisessa
00:21:44 Totti
kirjoitusprosessissa on käytetty.
00:21:48 Satu
Mitäs muita tällaisia vinkkejä sä voisit antaa promptien ja kehotteiden tekoon?
00:21:55 Satu
Se on nyt semmoinen, vähän niinku uusi työelämätaito. Mitä tässä yritetään ottaa haltuun eli miten päästä hyvään lopputulokseen tekoälyn kanssa käytössä dialogissa?
00:22:08 Totti
Ne on semmoisia geneerisiä ohjeita on
00:22:12 Totti
aika haastavaa antaa niin aihekohtaisia mutta tuommoisena
00:22:19 Totti
sormiharjoituksena. Mä aina ajattelen, että olen jättänyt soittamisen vähemmälle kuin olen käpistellyt näitä
00:22:27 Totti
teknologioita, mutta ne vaatii kuitenkin jokapäiväistä huomiota.
00:22:31 Totti
Niin niin kuvien promptaaminen on erinomainen harjoittelumuoto.
00:22:38 Totti
Siinä huomaa, kun on kuitenkin itsellä voimakas käsitys siitä lopputuloksesta minkälainen se pitää olla ja tavallaan ne loogiset virheet, että sellainen kehote, joka näin vuorovaikutteisessa keskustelussa menee ihan niin kun täydestä tai on siis hyvää viestintää, niin siitä voi puuttua jokin semmoinen looginen varmistus.
00:23:02 Totti
Että se
00:23:04 Totti
vie vaikka tavarat ikkunan väärälle puolelle, jos tämmöistä esimerkkiä sanoo.
00:23:09 Totti
Että se niinku näyttää sen virhealttiuden että mistä tämä kehote vuotaa tavallaan.
00:23:16 Totti
Ja kuvien generointi on muutenkin kivaa.
00:23:20 Totti
Mutta että siinä tulee niin kuin se semmoinen selkäytimeen se semmoinen tatsi. Tavallaan että.
Miten sen pitää olla tarkempaa ja vaativampaa kuin tämmöinen arkiviestintä?
00:23:32 Satu
Joo toi on varmaan hyvä harjoitus.
00:23:36 Totti
No tietenkin sitten tämmöinen takaperin promptaaminen.
00:23:39 Totti
Että on joku lopputulos ja sitten miettii, että millä tavalla tämä on saatu.
00:23:46 Satu
Ja lähteä itse kokeilemaan, että pääsisikö samaan?
00:23:47 Totti
Niin.
00:23:50 Satu
Mitä sä aiot tehdä nyt tekoälyn kanssa kun sä vapaudut näistä yliopiston tehtävistä tässä kevään aikana?
00:23:59 Totti
Mulla varmaan se oivallinen lisenssikin vanhenee mikä on tarjonnut mulle todella laajan paletin. Näitä ihania välineitä.
00:24:07 Satu
Eli onks se ollut yliopiston paletti nimenomaan?
00:24:09 Totti
On se on.
00:24:11 Satu
Jos sä haluaisit samanlaisen paletin nyt niinku sitten itse rakentaa niin
00:24:16 Satu
mitä se edellyttää?
00:24:17 Totti
Siis tarkoitan vaan, että se lisensiointi on yliopiston puolesta ollut käyttöön, mutta se on yksi. Näitähän on näitä
00:24:27 Totti
vaihtoehtoja mitä kautta voi että tavallaan niin kun se lähtökohta oli ChatGPT4:n lisensiointi, mutta siinä tulee sitten tämän operaattorin kautta sitten nämä kaikki kilpailevat
00:24:39 Totti
versiot ja sitten näitä eri
00:24:43 Totti
tyyppisiä
00:24:45 Totti
sovelluksia sitten kymmenin kappalein.
00:24:48 Satu
Montaks tekoälysovellusta sulla on yliopiston paletissa käytössä? Suunnilleen?
00:24:55 Totti
No se on vähän dynaaminen se kokonaisuus, mutta
00:24:59 Totti
että se on todellakin niinku tavallaan sen yhden tuotteen lisenssihinnalla siinä
00:25:04 Totti
saa ehkä 50.
00:25:08 Satu
Hyvä.
00:25:10 Totti
Nyt jos haluaa Mangaa tehdä tai… Et nyt kyllä mä olen niinku aika vakavamielinen sitten kuitenkin ollut näissä että
00:25:20 Totti
niin ja me itse asiassa me ei ole tuota puhuttu tästä turvallisesta käytöstä.
00:25:26 Totti
Niin se että
00:25:28 Totti
siinä arkikäytössähän tulee usein
00:25:31 Totti
tehdyksi hakuja. Se on miellyttävää saada hyviin jäsennelty vastaus.
00:25:36 Totti
Ja vaikka sen hyvin tietää, niin tuppaa unohtumaan, että tämä voi olla aivan epäluotettava.
00:25:44 Totti
Että tulee mieleen tästä viime vain edelliseltä viikolta. Yksi artikkeli missä kuvattiin tämmöinen koejärjestely siinä
00:25:56 Totti
valittiin yhteensä 200 artikkelia 20 artikkelia 10 kustantajalta.
00:26:07 Totti
Ja niin sitten tuommoisella puolella 10 tekoälyllä niitä
00:26:11 Totti
käytettiin lähteenä tai niihin viitattiin, että niistä tuli hakea
00:26:17 Totti
sitaatti tai osa ja löytää sille sitten se alkuperäinen julkaisupaikka,
00:26:25 Totti
nettiosoite, tekijät ja joitakin muita kuvailutietoja.
00:26:31 Totti
Niin.
00:26:32 Totti
40%
00:26:35 Totti
meni täysin harhaan ja sitten siinä oli sellaisia ongelmia, että kun niissä siinä aineistossa oli sellainen ansa että osa oli suljettu. Siis ohjelmoiden suljettu indeksoinnilta.
00:26:49 Totti
Koska ne oli maksumuurin takana.
00:26:52 Totti
Niin niin. Siitä huolimatta monet tekoälyt niiden koulutusmateriaalissa niin olivat, eli ne löysivät tämän aineiston.
00:27:02 Totti
Eli tässä niinku tahtomattaan menee niin kun harmaalle alueelle vähintään ja mä kun teen tommoista terminologista
00:27:12 Totti
määritystyötä osana työpöytää, niin tuota mä olen huomannut, että esimerkiksi iso standardeja niin mä kyllä sopivilla ohjelmilla pystyn lukemaan vaikka ne on maksumuurin takaista tietoa.
00:27:26 Totti
Mutta mä en voi pääse tarkastamaan. Sitten pitäisi aineisissa 120 € maksaa, että pääsisi tsekkaamaan, että oliko se nyt oikein vai oliko tässä jotain harhaisuutta?
00:27:36 Satu
No tieto lisää tuskaa, mutta varmaan ihan hyvä. Hyvä kuitenkin tiedostaa tämäkin tilanne.
00:27:42 Totti
Yhdenkin prosentin virhemahdollisuus niin vaatii sen manuaalisen tsekkauksen.
00:27:49 Satu
Olet kuunnellut Lapua podcastia ja vieraanamme on ollut erikoissuunnittelija Totti Tuhkanen. Minä olen satu hakanormi opetuksen tuesta ja seuraavassa jaksossa keskustelemme viime kesänä voimaan tulleesta AI act:ista ja mitä jokaisen tulisi tietää siitä.
Satu Hakanurmi & Mika Viljanen
00:00:05 Satu
Oppiminen ja opetus ovat uusien haasteiden edessä. Tarkastelemme Latua-podcast sarjassa pedagogiikan ajankohtaisia teemoja asiantuntijoiden kanssa. Minä olen Satu Hakanurmi opetuksen tuesta ja tänään vieraanani on yksityisoikeuden professori Mika Viljanen. Tervetuloa.
00:00:25 Mika
Kiitos kiitos.
00:00:26 Satu
Ja aiheena on siis tekoälysäädös ja nyt erityisesti, että miten se vaikuttaa yliopistossa tehtävään työhön ja etenkin yliopistossa annettuun opetukseen. Todella kiva saada sut tänne vieraaksi vielä tässä näin juhannuksen kynnyksellä avaamaan tätä tekoälysäädöstä meille yliopistolaisille. Kerro hiukan alkuun, että miten tämä tekoälysäädös elää tällä hetkellä sun omalla työpöydällä?
00:00:55 Mika
Ihan ekaksi tosi mukava päästä päästä juttelemaan tekoälystä ja tekoälysäädöksestä. Se on ollut mun työpöydällä tosi pitkään, oikeastaan vuodesta 2021 lähtien silloin kun se ensimmäinen komissioehdotus tuli ulos. Koko ajan ollaan oikeasti tehty samojen tyyppien kanssa töitä tuolla kauppakorkeakoulussa on professori Matti Mäntymäki, jolla ollut jatkuvasti tekoälyn hallintaan liittyviä projekteja. Oon pyörinyt niissä mukana. Silloin -21 oli eri projekti kun nyt, mutta tämänhetkinen on nimeltään FLAIG ja siinä me yritetään nyt ihmetellä sitä, että miten tekoälysäädös vaikuttaa finanssialan toimijoiden tekemisiin. Mutta että tutkimusta se mulle on ollut lähinnä.
00:01:34 Satu
Tekoälysäädös on ollut otsikoissa tässä keväällä ja se tietenkin liittyy myös tähän yliopistolla tehtävään työhön. Mitä sä ajattelet mitä jokaisen yliopistolaisen tulisi tietää tästä AI-aktista eli tekoälysäädöksestä?
00:01:51 Mika
Toi on tosi hyvä kysymys. Sellainen yksi asia jota mä tässä oon huomannut on se, että ehkä tekoälysäädökseen liittyy aikamoisia väärinkäsityksiäkin. Ja yksi ensimmäinen väärinkäsitys on ehkä sellainen, että ihmiset ottaa sen vähän liian tosissaan. Että ensimmäinen asia, joka jokaisen yliopistolla olisi ehkä pitäisi tietää on se, että ottaisi aika rauhallisesti. Tekoälysäädöksessä ensimmäinen asia on ehkä se, että se ei loppujen lopuksi ole erityisen kieltävä instrumentti. Siellä ei ole ihan hirveän paljon sellaisia kovia kieltoja, jotka estäisi tekoälyn käyttämistä. Voisi ehkä mieluumminkin ajatella, että se on ytimeltään ehkä sellainen instrumentti, jolla yritetään ja itse asiassa lukitaan aika iso osa tekoälysovelluksista ja tekoälyn käyttötapauksista kokonaan sääntelyn ulkopuolella. Et se kannattaa kääntää tällainen perinteinen ajatus siitä, että mitä oikeus on ja miten oikeudelliset instrumentit toimii, niin ehkä päälaelleen ja ruveta miettimään sitä, että se absoluuttinen pyramidin pohja on tekoälysovelluksia joiden kehittämiseen ei kohdistu erityisesti rajoituksia eikä erityisiä vaatimuksia. Aika usein puhutaan tekoälysäädöksessä tällaisesta riskiperusteisesta pyramidista. Mut että tosiaan kannattaa muistaa, että se pyramidin alaosa on sekä leveä että korkea ja se tarkoittaa myöskin sitä, että mitä korkeammalle sitä pyramidia mennään, niin sitä kovemmiksi nekin kiellot muuttuu, ja rajoitukset muuttuvat ja ohjaus muuttuu. Mutta että myöskin se tekoälyjärjestelmien lukumäärä ja ehkä niinku laaja-alaisuus kapenee mitä kovempia ne vaatimukset tekoälysäädöksestä ovat. Se on kai se eka asia mikä pitäisi ehkä muistaa. Toinen asia on se, että siinä vaiheessa kun me ruvetaan käyttämään tekoälyä opintosuoritusten arvioimiseen tai esimerkiksi päätöksentekoon siitä, että kuka otetaan koulutukseen, niin sitten siinä kohtaa pitäisi varoituskellojen soida ja ei välttämättä vain ja ainoastaan tekoälysäädöksen takia, vaan muutenkin oikeudellisten rajoitteiden takia, että ne päätökset ja ne niinku toiminnat pitää miettiä hyvin tarkkaan, koska tekoälysäädös rajoittaa sitä miten tekoälyä voidaan käyttää just koulutuksen arvioinnissa, koulutuksen ottamisessa. Mutta että sitten meillä on myöskin ihan suomalaiskansallista hallinto-oikeudellista sääntelyä, joka rajoittaa sitä, että miten hallintopäätöksiä voidaan tehdä tekoälyllä. Itse asiassa hallintopäätöksiä ei saa tehdä tekoälyllä laisinkaan. Se on niinku se lähtökohta suomalaisessa hallinto-oikeudellisessa lainsäädännössä.
00:04:28 Satu
Mitä sä ajattelet että tekoälysäädös miltä se meitä suojelee ja miltä se ei suojelee?
00:04:36 Mika
Sellainen ensimmäinen oikeestaan hahmotustapa, joka taas kerran, jos tää pyramidi oli ensimmäinen niin tässä olisi toinen hahmotustapa siitä mitä tekoälysäädös on. Se on niin sanotusti tuoteturvallisuussääntely. Kaikki on varmaan nähnyt näitä CE-merkkejä erinäköisten tavaroiden kyljissä niin tekoälysäädöksessä se idea on se, että me voidaan lyödä sen tekoälyn järjestelmän kylkeen CE-merkki. Eli me voidaan luottaa siihen et tekoälysäädöksessä suoraan sanotaan et siitä tekoälystä ei aiheudu riskejä, vaaraa ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja nyt sitten tuoteturvallisuuslainsäädännöstä tavallisesti poiketen niin myöskin heidän perusoikeuksiensa toteutumiselle.
Ja tää on nyt sitten se miltä niinku tekoälysäädöksen pitäisi meitä suojella. Sen pitäisi suojella meitä siltä, että meidän terveysturvallisuus ja perusoikeudet eivät tulisi uhatuiksi. Miten tehokas se sääntelypaketti on niin mä olen inauksen kyynisyyteen taipuvainen ihminen ja mä edelleenkin nyt palaisin siihen ensimmäiseen asiaan, mikä tekoälysäädöksestä pitäisi muistaa ja se on se, että sillä itseasiassa lukitaan aika iso osa tekoälyjärjestelmistä kokonaissääntelyn ulkopuolelle. Eli et voisi ehkä sanoa, että AI-act on osittain ihan tarkoituksellakin viritetty aika kevyeksi. Ettei tule ihan valtaisia rajoitteita oikeastaan kovinkaan moneen käyttötarkoitukseen.
00:06:06 Satu
Mikä siinä on syynä, että siellä on rajattu sitten niin paljon pois? Onko siellä ollut kaupallisia intressejä?
00:06:12 Mika
Mä uskoisin, että se varmaan se keskeinen syy tälle sinällään sääntelyn keveydelle niin löytyy ihan puhtaasti tästä kansainvälisestä kilpailutilanteesta. Että me nyt kuitenkin nähdään se, että tekoälysovelluksilla on hyvin paljon sellaisia käyttötarkoituksia, jos niistä saadaan valtavia hyötyjä ulos. Ja sitten jos me ajatellaan, että me lähdettäis hyvin vahvasti turvallisuus edellä, niin silloinhan me yritettäisiin aika paljon rajoittaa sitä, että millä edellytyksillä ja mihin käyttöön niitä tekoälysovelluksia voidaan ottaa. Ja tää tietysti johtaisi osittain siihen, että meidän niinku sanotaan innovaatiotoiminta tyrehtyy ja kun innovaatiotoiminta tyrehtyy niin sitten ei saada hyötyjäkään ulos ja ehkä siinä on myöskin tällainen geopoliittinen ajatus ollut taustalla että halutaan pitää sitäkin kyvykkyyttä Euroopassa eikä ainakaan haluta sitten sillä sääntelyllä estää sitä, ettei sitä tekoälyä voitaisi kehittää Euroopassa.
Toki tässä on sitten toisaalta myöskin taustalla sellainen ajatus bryssel-vaikutuksesta. Jos EU myöskin laskee sen varaan, että kun meillä on mitä meillä on 700 miljoonaa ihmistä talousalueella, niin jos meillä on tietyt säännöt niin ne helposti tulee de facto globaaleiksi standardeiksi, koska välttämättä ei ole mitään järkeä tehdä useammille tai eri markkinoille eri versioita samoista tuotteista. Että siinä mielessä niin EU varmaan pelkää jonkun verran tai on pelännyt hiukan sitä, että mitä tää tekee EUn globaalille kilpailukyvylle. Mutta toisaalta siellä on ollut selkeätä yritystä ryhtyä tällaiseksi sääntelyn viejäksi myöskin jo ehkä sellaiseksi globaalin sääntelyn tuottajaksi.
00:07:44 Satu
No mitäs tämmöisiä peruskäsitteitä tähän tekoälysäädökseen liittyen pitäisi myöskin hallita?
00:07:51 Mika
Tää onkin hyvä kysymys ja sinällään sellainen asia, jota nyt tosiaan 4 vuotta mä olen eri versioita tuijottanut ja tää tekoälysäädöskin nyt alkaa olemaan vuoden vanha siltä osin että meillä on ollut hyvä käsitys siitä mitkä ne lopulliset sanamuodot oli ja mä olen edelleen vähän niinku ihmeissäni. Tekoälyjärjestelmä tosiaan on tekoälysäädöksen keskeisin käsite. Ja ihan ekaksi voidaan lähteä siitä, että ne on konepohjaisia järjestelmiä tarkoittaa sitä, että ne ei ole biologisia järjestelmiä. Ne toimii jollakin tavalla autonomisesti. Tekoälysäädöksessä sanotaan, että niillä voi olla tällaista niinku mukautuvuutta käyttöönoton jälkeen ja sen lisäksi ne tietyllä tavalla inferoi, se on siis termi jota käytetään, päättelee syötteistä sen, että minkälaisia tuotoksia pitäisi tulla ulos.
Tää ei niinku vielä kenellekään sano oikeasti mitään, mutta että jos ajattelee sitä miten minkälaisen tarinan mä itselleni olen yrittänyt kertoa näistä, niin ehkä se lähtee siitä että tekoälyjärjestelmät eivät ole pelkkää ohjelmointia, vaan ne on sellaisia tietokoneohjelmia, joissa käytännössä joko käytetään sellaisia perinteisen tekoälyn menetelmiä, kuten esimerkiksi tällaisia logiikkaperusteisia lähestymistapoja tai tietämysperusteisia lähestymistapoja. Viittaa lähinnä 90-luvun tällaisiin tietynlaisen tekoälyn järjestelmiin, joita asiantuntijajärjestelmäksi myöskin kutsuttiin tai sitten ne on jotain sellaista, jotka on luotu koneoppimisella. Eli että tekoälyjärjestelmät niin ne on suhteellisen kehittyneitä ja sellaisia niinku ei tavallista tietojenkäsittelyä. Ja se on se idea siinä koko asiassa, että siellä excel ei ole tekoälyjärjestelmä ainakaan jos ei siinä ole todella monimutkaisia makroja. Siitä nyt voidaan olla aika varma.
Mut et tää kuvio menee sinällään hankalaksi, koska tää tekoälyjärjestelmän idea niin se oli alunperin peräsin 2020-2019 vuosilta ja sitten 2022 tai oikeastaan 2021 jo kesällä niin erilaiset toimijat open AI muun muassa niin kertoi, että meillä on tällaisia kummallisia tekoälyjärjestelmiä, jotka ei oikeastaan noudattanut sitä komission ensimmäisen esityksen käsitystä tekoälyjärjestelmistä, joiden niinku ytimessä oli oikeastaan se ajatus siitä, että ne tekoälyjärjestöt on kehitetty yhtä käyttötarkoitusta varten. Ja sitten kun meillä alkoi tulemaan näitä LLMiä mitä eli laajoja kielimalleja sitten yhtäkkiä huomattiin, että meillä oli sellaisia ilmiselvästi tekoälyjärjestelmältä näyttäviä olentoja tai ohjelmistoja, joilla on monia ja lukuisia käyttötarkoituksia. Ja sen kanssa sitten jouduttiin ihmettelemään todella pahasti, koska se oli tosi ikävä yllätys lainsäätäjille, jotka oli luonut koko sen tekoälysäädöksen järjestelmän tällaisille ykskäyttöisille tekoälyjärjestelmille. Ja se hämmennys sitten jatkui oikeastaan ihan sinne 2024 vuoden keväälle, jolloin itse asiassa sitten niinku ihan viime vaiheen neuvotteluissa niin pystyttiin päätymään sellaiseen lopputulokseen, että tekoälysäädökseen otettiin sellainen uusi käsite kuin yleiskäyttöinen tekoälymalli joka siis käytännössä tarkoittaa LLMää tai tällaista niin kuin generatiivisen tekoälyn tai tässä tapauksessa mallia eli käytännössä sitä mallia joka on open AIn chat GPTn taustalla, mutta ei kuitenkaan open AIn sitä chat GPTn sovellusta itsessään, koska sitten taas sitä kutsutaan yleiskäyttöiseksi tekoälyjärjestelmäksi. Ja tää on niinku sellainen kuvio, että meillä on niinku kaksi erilaista lähestymistapaa tekoälyyn siinä tekoälyasetuksessa sisällä ja niiden väliset
suhteet on vähän jännitteiset ja myöskin sen takia kun ne, tai tää on mun käsitykseni asiasta, mutta myöskin sen takia kun se meni niin viime hetkillä niin erityisesti sen yleiskäyttöisen tekoälyn sääntelykehys jäi osittain sanotaanko kehitysvaiheeseen ja nyt sitten siellä on aika isoja kysymyksiä auki edelleenkin.
00:11:53 Satu
Mites siitä jatkuu sitten? Laajennetaanko sitä tekoälyssäädöstä tai tarkennetaan mikä on se tulevaisuuden näkymä?
00:12:01 Mika
Tää on tietysti vähän auki tää kuvio, koska siis meillähän vaihtui komissio myöskin viime vuonna ja ehkä myöskin tää taloudellinen tilanne joka maailmassa on niin se on johtanut siihen, että ehkä komissiokin uudelleen arvioi omia prioriteettejaan ja siellä on ehkä monellakin sektorilla niin itse asiassa lähtenyt tällainen deregulaatio-ajatus liikkeelle. Mä en ole ihan hirveän tarkasti seurannut sitä keskustelua, mutta että on esitetty erilaisia ajatuksia siitä, että tekoälysäädöstäkin itse asiassa ryhdyttäisiin purkamaan ja osittain ainakin vähintään siirrettäisiin sen voimaantulon määräaikoja jonkun verran eteenpäin, että mä en niinku jotenkin luule, että tää ei välttämättä tule ainakaan tarkentumaan. Voi olla että se tulee hiljalleen hiukan rapisemaan se tekoälysäädös sen sijaan että se tarkentuisi jatkuvasti. Samaan aikaan on kuitenkin todettava että nää tekoälyn mallien osalta niin siellä on ollut käynnissä tällaista vapaaehtoisten käytännesääntöjen valmisteluprosessia. Itseasiassa siitä pitäisi nyt sitten ensi kuun alussa tulla ulos lopullisia versioita. Se on itse asiassa poliittisesti hankala projekti, koska sen lopputuloksesta riippuu aika paljon se, että miten näiden isojen tekoälyä kehittävien yritysten mallien tai mikä niiden mallien kohtalo Euroopassa tulee olemaan.
00:13:16 Satu
Tekoälyjärjestelmä siis on yksi käsite nyt. Onko muita mitä meidän pitäisi ottaa haltuun?
00:13:18 Mika
Kyllä. Yliopistolaisten kannalta varmaan keskeisin käsite on tää suuririskinen tekoälyjärjestelmä eli niin kutsuttu high risk AI-system englanninkielisessä versiossa ja miksi se on tärkeä käsite on ajatus siitä, että siis tekoälysäädöksen sääntelyratkaisu perustuu ajatukselle siitä, että säännellään käyttötapauksia ja nyt sitten koulutus, arviointi koulutuksessa, koulutukseenotto, tämäntyyppiset kysymykset on yksi suuririskinen käyttötapa, jolloin se tarkoittaa sitä, että tekoälysäädöksen se pyramidin yläosasta tulee vaatimuksia just esimerkiksi koulutukseen ottamiseen, koulutuksessa arvioimiseen, niihin tekoälyjärjestelmiin, joita käytetään näihin käyttötarkoituksiin. Joten tekoälyjärjestelmät ovat silloin, kun niitä käytetään koulutuksiin ne ovat suuririskisiä tekoälyälyjärjestelmiä ja silloin meidän täytyy olla varovaisia sen tekoälyn säädöksen kanssa, että me voidaan olla varmoja siitä, että noudatamme sääntelyvaatimuksia.
Pari käsitettä ehkä lisää. Tekoälysäädös pääosin koskee niin sanottuja tarjoajia eli providereita. Tää tarkoittaa käytännössä suomen kielellä varmaan jotain sellaista kun tekoälysovelluksen kehittäjä. Käyttäjät, niihin ei kohdistu niinkään paljon sääntelyvaatimuksia vaan niinku suurin osa niistä sääntelyvaatimuksista kohdistuu just näihin kehittäjiin. Tää tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi yliopisto ostaa jonkun tekoälyjärjestelmän ulkopuolelta, niin silloin yliopisto on käyttäjä. Mutta että jos me kehitetään se tekoälyjärjestelmä niin sanotusti itse eli in house, niin sitten me ollaankin yhtäkkiä tarjoajia. Ja tässä on sellainen asia, että täytyy olla tosi tarkka siitä, että kummassa kategoriassa on, onko käyttäjä vai onko se tarjoaja. Jos on tarjoaja niin sitten täytyy taas kilikalikellojen soida vähän enemmän kuin mitä silloin jos olisi käyttäjän asemassa.
00:15:17 Satu
Mutta näillä käsitteillä.
00:15:18 Mika
No.
00:15:19 Satu
Suunnilleen pärjätään. Mut sä mainitsit nyt tämän korkeariskisenä tämän koulutuksen tai oppimisen arvioinnin. Niin kerro siitä lisää. Eli se on se mikä opettajia kiinnostaa. Siellä on isoja houkutuksia lähteä helpottamaan omaa työtä ja saada aikaa vaikka sitten keskusteluihin oppijoitten kanssa. Millä tavalla sä saattelisit opettajia tän tyyppiseen pedagogiseen maisemaan missä voi tehdä töitä tekoälyn kanssa siinä arvioinnissa, mutta ei mentäisi tekemään mitään liian isoja riskejä.
00:15:58 Mika
Nyt täytyy sanoa, että vaikea kysymys. Enpä ole sitä juuri ajatellut ja mistä tää vaikeus tulee. Tuossa alussa sanottiin että mä olen yksityisoikeuden professori ja nyt mennään sinne julkisoikeuden puolelle ja hallinto-oikeuteen. Vuonna 2023 eduskunta sääti lain, jolla säädettiin hallintolakiin uusi 53e pykälä jossa sitten taas on säännöksiä siitä, että milloin hallintopäätös voidaan tehdä automaattisesti.
00:16:25 Mika
Ja lähtökohta tässä kuviossa on se, että hallintopäätöstä johon liittyy harkintaa ei saa automatisoida eli käytännössä esimerkiksi hallintopäätöksen voi mun käsittääkseni automatisoida esimerkiksi silloin, jos tekee monivalintatenttejä, niin silloin se on ihan OK käyttää examissa missä on monivalintatenttikuvioina, koska silloin siinä ei liity siihen arviointiin harkintaa mut sitten taas, että jos käyttäisi esimerkiksi esseen vastaukseen tällaista jotain esimerkiksi laajan kielimallin päälle rakennettua järjestelmää, niin sitten oltaisiin ongelmissa sen hallintolain 53e pykälän kanssa. Siellä nimittäin edellytetään, että jos tehdään automatisointia niin sen pitää olla sellaista, että ne päätöksentekosäännöt pystytään artikuloimaan luonnollisella kielellä, joka siis tietysti johtaa siihen, että tällainen LLM ei voi oikeasti olla sellaisen hallintopäätöksenteon osa.
Sen sijaan me voidaan käyttää sitä avustavana komponenttina siinä työssä, mutta että sitä itse sitä arviointiaktia ei saisi automatisoida ainakaan tällä LLMllä eli että sen pitäisi olla sellainen ymmärrettävissä oleva luonnolliselle kielelle perustuva arviointikehikko, jonka varassa liikutaan. Se on nyt ensimmäinen asia, että älkää nyt hyvät ihmiset menkö kauhean paljon automatisoimaan ainakaan kovin tarkasti asioita ajattelematta, niin sitä miten te arvioitte opiskelijoita.
Sitten se toinen kysymys, mikä tässä tulee vastaan niinku sanottua niin nää oppimisen arviointiin käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat tekoälysäädöksissä suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä. Se tarkoittaa samantien sitä, että silloin niiden täytyy noudattaa niitä vaatimuksia joita suuririskisille tekoälyjärjestelmille asetetaan. Ne on pääasiassa ne säätelyvaatimukset tällaisia prosessiluonteisia tai dokumentaatioluonteisia. Siellä esimerkiksi edellytetään, että tällaisten suuriskisten tekoälyjärjestelmien riskit arvioidaan, niitä pyritään poistamaan, vähentämään, hallinnoimaan siten, että niitä voidaan sitten myöhemmin pitää hyväksyttävinä. Niitä tarvitsisi testata, niistä tarvitsisi laatia riittävä tekninen dokumentaatio, täytyisi pystyy kertomaan käyttäjille minkälaisia ne vehkeet on, laatimaan käytännössä käyttöohjeet, pitäisi järjestää jonkunnäköinen ihmisvalvonta siihen toimintaan. Ja sitten pitäisi myöskin varmistua siitä, että ne toimii riittävän tarkasti, ne on riittävän vakaita ja että kyberturvallisuuden taso on riittävä. Sieltä tulee siis jonkunmoinen paketti erilaisia prosessiin liittyviä ja dokumentaatioon liittyviä vaatimuksia, jotka sen tarjoajan täytyy täyttää tai joiden täyttymisestä sen tarjoajan täytyy huolehtia. Se tietysti tarkoittaa sitä, että jos rakentaisi jonkin sellaisen järjestelmän, jota käytettäisiin esimerkiksi oppimisen arviointiin käsitykseni mukaan myöskin avustavassa roolissa. Ja tästä mä en ole varma. Tää on niinku se kiusallinen juttu että mä en voi olla varma siitä, että onko se avustava tai kuinka itsenäisesti sen järjestelmän pitäisi toimia, jotta se olisi tekoälyjärjestelmä.
Mutta että mun tulkintani on se, että avustavatkin järjestelmät ovat tekoälyjärjestelmiä, niin sitten taas jos sellaisen järjestelmän kehittää, niin silloin lipsahtaa tarjoajaksi ja silloin pitäisi pystyä huolehtimaan niitä tarjoajan velvollisuuksista.
Että siinä mielessä olisin varovainen lähtiessäni kehittämään erilaisia esimerkiksi laajojen kielimallien perustalle rakentuvia järjestelmiä, jota käytettäisiin oppimisen arvioinnissa, vaikkakin sitten avustavassa roolissa. Siinä on hiukan sellainen, niinku se on hiukan epäselvä se oikeustila, että ei oikein tiedä, että miten tähän pitää suhtautua, mutta että niin kauan kun siitä ei ole selvyyttä, niin juristi minussa kehottaisi jonkun näköiseen varovaisuuteen.
00:20:26 Satu
Eli silloin ollaan turvallisilla vesillä kun ollaan tämmöisissä oikein-väärin -tyyppisissä ja niiden tarkistaminen on opettajalta ulkoistettu älylle muualla. Mutta sitten just jos on joku tämmöinen arvosanan määrittämiseen ja avointen vastausten esseiden analysointiin, niin silloin se opettajan vastuu pitäisi olla siellä mukana isommassa roolissa.
00:20:51 Mika
Tää on todella kiusallinen kysymys ja se johtuu just siitä, että tän generatiivisen tekoälyn sääntelykehys jäi hiukan epäselväksi. Ja yksi sellainen iso kysymys on siinä, että jos lähtee kehittämään johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen järjestelmää, joka perustuu esimerkiksi laajalle kielimallille, niin mä en ole vielä pystynyt selvittämään itselleni miten se niinku jotenkin järjestyy se asia siitä, että koska itse asiassa on tekoälyjärjestelmän tarjoaja ja koska vaan chat GPTn käyttäjä. Mä en tiedä ja tää on niinku aika kiusallista.
00:21:26 Satu
No, ehkä tähän ei oo kovin monella muullakaan vastausta, mutta nyt kun me ollaan tämmöisessä tilanteessa, että tää tekoäly kehittyy ja siihen avautuu mahdollisuuksia ja niinku kuvasit tää tekoälyasetus nyt ei ihan kaikkiin sitten anna vastauksia niin onks tää aiheuttanut tähän mennessä jotakin tämmöisiä ennakkotapauksia, mistä voisi hiukan päätellä?
00:21:51 Mika
Tuota ei, mun käsittääkseni ei. Siihen on hyvä syy nimittäin aika harva itse asiassa niistä tekoälysäädöksen säännöksistä on tällä hetkellä voimassa.
00:22:02 Satu
Eli mikä se aikataulu sitten on siihen vai ehditäänkö se purkaa ennen kun?
00:22:08 Mika
Erittäin hyvä kysymys, että täytyy sanoa, että nyt mun täytyisi avata toi kone ja ruveta katsomaan koska mä en muista. Mut että siis puhutaan
Satu
Eli se on niinku porrastettu, jotenkin se?
00:22:18 Mika
Se on porrastettu joo.
00:22:25 Satu
Kenelle sä suosittelisit että lukee ihan tota tekoälysäädöstä?
Mika
En kenellekään.
00:22:30 Satu
Koska mä mietin että pitäisikö mun lukea se? Ja sitten mä totesin että nyt mulla ei ole aikaa siihen että tota vielä ehtii.
00:22:36 Mika
Sitä on kuule melkein 100 000 sanaa, että siitä sitten vaan. Että tota ei kannata.
Mä niinku jotenkin varoittaisin lähteä lukemaan tekoälysäädöstä suoraan tosta noin vaan. Se ei ole kovin yksinkertainen säädös. Mitä mä nyt olen juristien kanssa jutellut, niin joskus se tuntuu olevan myöskin juristeille aika vaikeata.
Nyt täytyy hävyttömästi mainostaa helsinkiläisten kollegojen kirjaa. Sieltä on tullut tällainen Tekoälyn sääntely niminen kirja ulos hetken aikaa sitten, että se voi olla ehkä sellainen parempi lähtökohta tekoälysäädöksen lukemiseen siis oikeasti tää säädös on tosi tosi pitkä. Mun muistiinpano-ohjelmani sanoa, että sitä tätä mun versiota niissä saattaa olla jotain mun kun kommentteja niin sitä on 91 000 sanaa.
Joten ainakin me puhutaan sellaisesta 80 000 sanasta, että se on niinku parinsadan sivun dokumentti. Yksi sellainen tärkeä asia, mikä tällaisessa oikeudellisessa dokumentissa on, on hyvä huomata on se, että aika usein piru on yksityiskohdissa. Tost esimerkiksi on niinku tosi helppo saada sellainen käsitys, että sääntely on tosi laveaa ja sitä on tosi paljon. Mutta sitten kun rupeaa katsomaan että miten ne on kirjoitettu niin siellä huomaa sitten kun hetken alkaa niitä tuijottaa, että siellä on itse asiassa rakennettu aika sellaisia hienovaraisia vesitysjärjestelyitä tai sitten ne on vaan niin monimutkaisia ne säännösrakenteet, että esimerkiksi jää huomaamatta se, että mihin järjestelmiin esimerkiksi on sovellettava tällaista kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmää.
Kun sitä tuijottaa tarpeeksi kauan, niin sitten yhtäkkiä huomaakin, että ei sitä tarvitse soveltaa juuri mihinkään. Mutta että ne on tosiaan piilotettu sinne, että se 80 000 sanan lukeminen niin siinä voi mennä aika kauan aikaa.
Että mieluummin sitten niinku, no tää nyt tietysti kuulostaa siltä kun hoitaisi kollegoille lisää työtä, mutta että kyllä mä jotenkin ajattelisin niin, että se sellainen tee se itse asenne ei ole välttämättä kauhean hyvä, että yliopistolla on hyvä legal ja melkein kehottaisin kaiken maailman kysymyksissä ekaksi ottamaan yhteyttä johonkin sellaiseen, joka on lukenut sen työnsä puolesta läpi ja ehkä ymmärtää myöskin tällaista EU-oikeuden sääntelyn perusperiaatteita.
00:25:05 Satu
No hei tämmöinen asia sitten siellä ilmeisesti kuitenkin nyt täällä parin sadan sivun jossain keskellä mainitaan tämmöinen tekoälylukutaidon varmistaminen, tämmöinen velvoite työnantajille. Niin miten sä näkisit, että miten me yliopistossa tätä voitaisiin edistää tätä tekoäly lukutaitoa? Siinä on varmaan sekä henkilöstö että meidän opiskelijat.
00:25:32 Mika
Joo. Joskus ainakin mulle tulee sellaisia fiiliksiä tietyistä säännöksistä, että ne on silakoita ja punaisia silakoita. Eli tällaisia red herringejä ja mä oon valitettavasti sitä mieltä, että tää tekoälyn säädöksen artiklanumero 4 niin se on vähän tällainen punainen silakka siinä mielessä, että joskus tuntuu siltä, että ihmiset pistää siihen aika paljon toivoja. Tai sellaista toivoa siitä, että okei nyt kun me pystytään kouluttamaan kaikki ihmiset, tai on ainakin velvollisuus kouluttaa kaikki ihmiset niin tästä tulee jotenkin kauhean hienoa väistämättä.
Jos tällainen hieman kyynisyyteen taipuvainen juristi, niin kuin minä, niin mä niin kuin, jos valitettavasti tuijotan tässä edessäni versiota, mutta että toi on täynnä sellaisia sanoja, jotka niinku luo liikkumavaraa ja silloin kun on liikkumavaraa, niin sitten ei tarvitse tehdä asioita kovin tosissaan. Et mä en jotenkin pistäisi toivoani siitä, että asiat menevät hyvin ainakaan tuon tota noin niin säännöksen varaan valitettavasti. Mut et toki niinku siinähän sanotaan et sekä niinku tarjoajat ja käyttäjät niitten pitää ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi että mahdollisimman hyvin luodaan riittävä AI-lukutaito, mut et sitten siellä tietysti myöskin sanotaan et täytyy ottaa huomioon myöskin tällainen tekninen tieto ja kokemus.
00:27:00 Satu
Toi on ihan vähän nyt tämmöinen munakana asetelma että jos tekoälysäädös on aika väljä ja sieltä on vaikea niitä vastauksia löytää, niin eihän me silloin voida edes mitään semmoisia perinteisiä koulutuksiakaan järjestää vaan meidän pitäisi ajatella ehkä yliopistossakin, että me yhdessä tuotetaan niitä tulkintoja siihen arkeen.
Että luomalla semmoisia pedagogisiakin ratkaisuja, että esimerkiksi jos opiskelijat käyttää tekoälyä niin sitten kokoonnutaan yhteen ja mietitään että miten se toimii ja mentiinkö metsään vai päästiinkö eteenpäin tehokkaammin, että meidän pitäisi itse luoda sitä kulttuuria, tätä lukutaitoa että voisiko ajatella että sitä ei ole vielä ja se muuttuu niin nopeasti, että me ei niinku tavallaan semmoisia ainakaan koulutusten kautta että on jotain itseopiskelujuttuja vaan sitä pitäisi niinku rakentaa.
00:27:56 Mika
Niin mä ehkä niinku en haluaisi ainakaan aina oikeudellistaa kaikkii kysymyksii. Et toi tietysti toi tekoälysäädösartikla 4 tuottaa sellaisen mahdollisuuden ajatella, että tää tekoälylukutaito on oikeudellinen asia ja että se tulee jostain oikeudellisesta velvollisuudesta sen tekoälylukutaidon luominen, mutta aikaisemmin sä puhuit, niin se oli ehkä enemmän sellaista niinku kaupunkilaisjärjelle perustuvaa eettistäkin päätöksentekoa, jossa me joudutaan miettimään sitä, että okei, että monet asiat ovat oikeudellisesti sallittuja. Mikään ei esimerkiksi sinällään oikeudellisesti kaiketi kiellä esimerkiksi tekoälyn käyttämistä tutkimustoiminnassa. Plagiointia koskevat hyvän tieteellisen käytännön säännöt on eettisiä sääntöjä ensisijaisesti ja silloin meidän pitäisi jotenkin pystyä itsekin käymään keskustelua siitä, että oli se sallittua tai ei niin mitkä sellaiset asiat ovat meidän mielestämme tässä yhteisössä hyväksyttäviä käytänteitä ja myöskin ottaa huomioon se, että meillä on tietynlainen tehtävä tässä yhteiskunnassa ja samalla se, että kun kun opiskelijat varsinkin käyttää tekoälyä, niin heidän pitäisi myöskin ymmärtää se, että täällä ollaan oppimassa sellaisia oman pään sisäisiä taitoja eikä välttämättä sitä että suorittamassa ja silloin sen tekoälynkin käyttämisellä asettuu erilaiset reunaehdot kun vaan silloin jos me ajateltaisiin, että mikä ikinä on sallittua, niin sitä saadaan käyttää.
00:29:22 Satu
Kyllä tekoälysivistys voisi olla se.
00:29:25 Mika
Joo. Jos nyt ajattelee tuota tekoälylukutaitosäännöstä ihan konkreettisesti. Tässähän sanotaan, että tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttäjien on parhaansa mukaan toteutettava toimenpiteitä, joilla ne varmistavat henkilöstönsä ja muiden puolesta tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä vastaavien henkilöiden riittävän tekoälylukutaidon. Ja sitten tässä vielä lisätään perään, että minkä yhteydessä otetaan huomioon heidän tekninen tietämyksensä, kokemuksensa, koulutuksensa ja tekoälyjärjestelmien käyttöyhteys sekä henkilö- tai henkilöryhmät, joihin tekoälyjärjestelmiä on määrä käyttää.
Toki me voidaan lukea sitten maksimalistinen tulkinta ja sitten me voidaan niinku mä lukisin tuosta, niin aika minimalistisen tulkinnan. Toki se tarkoittaa sitä, että tuollaista työtä on tehtävä, mutta että sehän ei aseta siinä mielessä velvollisuutta saada sun henkilökuntaasi oikeasti ymmärtämään sitä, että mitä se tekoäly on ja miten sitä pitää käyttää vaan se edellyttää sitä että nää tarjoajat ja käyttäjät ryhtyvät toimenpiteisiin. Ja siinäkin on yksi sellainen juttu joka luo sellaisen jännän etäännyttyksen siitä, että me ei edellytetäkään lopputulosta, vaan me edellytetään sitä, että käynnistetään prosessi.
00:30:36 Satu
No kuulostaa ihan fiksulta sanamuodolta.
Mika
Joo, varmasti.
Satu
Hyvä, kevennetään meidänkin nyt sitten opetuksen tuen vähän kuormaa tässä kohtaa.
00:30:49 Mika
Ei siis niinku mä olisin sitä mieltä, että meillä on paljon muitakin hyviä syitä huolehtia siitä, että ihmiset ymmärtää mitä tekoäly on ja miten sitä voidaan käyttää ja mitkä sen eettiset rajat on ja mitkä on tieteellisissä käytännöissä hyväksyttäviä kuin vain tekoälysäädös. Ja mä melkein sanoisin, että niitten muitten syiden pitäisi olla huomattavasti merkittävämpiä siinä kuviossa kuin yhden säädöksen.
00:31:12 Satu
Ne on varmaan työelämän valmiudet, oli se henkilökunta tai opiskelijat.
00:31:17 Mika
Työelämävalmiudet, mutta samalla niin kuin jotenkin. Kyllä minä näkisin, että yliopiston tehtävänä on varmaan tuottaa sivistyneitä ihmisiä ja mä jotenkin ajattelisin et se ei saisi olla tekosivistynyt ihminen vaan se pitäisi olla sivistynyt ihminen joka ei ole sen tekoälyn varassa ja se on ehkä meidän tulevaisuudessa se suuri haastekin miten me voidaan jotenkin motivoida ja myöskin siis ihan varmistaakin se et ihmiset eivät ole vain ja ainoastaan sen tekoälyn varassa siinä vaiheessa kun he poistuu yliopistolta.
Mun mielestäni se on tosi surullista jos me annetaan käydä sellaisen kehityksen. Jos me luotetaan liian paljon siihen tekoälyyn ja jotenkin annetaan periksi siitä, että me kasvatetaan ihmisiä ajattelemaan ja tuottamaan tietoa ja kommunikoimaan tietoa ilman välttämättä kaiken maailman erilaisten apuvälineiden käyttöä.
00:32:08 Satu
Kyllä sieltä voi tulla nyt uutena aaltona sellainen ihmisten kohtaaminen ja keskustelu ja siitä tulee ehkä semmoista vähän b-tason bulkkia jos joku on tehty pelkästään tekoälyllä.
00:32:23 Mika
Siis niinku jotenkin siis kun noi on pelottavan hyviä noi meidän käytössä olevat olevat järjestelmät ja niinku toi Matti Mäntymäki aina sanoo, että tää on se päivä kun ne on huonoimmillaan ja jos katsoo sitä että mikä se kehityksen vauhti on ollut niin kyllä me niinku voidaan olla vähän erilaisessa tulevaisuudessa sanotaan 5 vuoden päästä just sen takia, että että se niinku yliopistokin joutuu ehkä miettimään itseään hiukan uudestaan.
Ihan sitä, että niinku että mitkä ne meidän tavoitteet on, miten me pyritään niinku jotenkin varmistamaan se, että ne sellainen niinku itsenäinen kognitiivinen kapasiteetti joka ei ole koneiden varassa niin pysyy tai miten me pystytään varmistamaan, että sitä oikeasti syntyy.
00:33:03 Satu
Niin onhan se aika dystooppinen maailma, että ajatellaan, että melkein voi tehdä tutkimuksen tekoälyllä ja sitten toinen tekoäly arvioi sen ja niinku että mihin tipahtaa se ihminen siellä välissä.
00:33:14 Mika
Meillä tässä nyt yksi kollega kertoi sitä, että hänellä oli aika turhauttava kokemus siinä vaiheessa, kun hän arvioi sellaista tekstiä, jonka kirjoittaja oli ilmoittanut, että sen on tekoäly tehnyt ja hän sitten niinku arvioi sitä, että minkälaista tekstiä tekoäly on tehnyt ja kommentoi, että miten se tekoäly voisi tehdä siitä vielä paremman. Mutta toki täytyy sanoa, että ainakin toistaiseksi siinä promptaamisessa on omat ongelmansa, että sen, että eihän se ole vaan sitä, että sä sanot kirjoita mulle gradu. Kyllähän se vaatii varmaan tuhansia prompteja ennen kuin se gradu syntyy, mutta että onhan siinä sellainen tietynlainen niinku hankaluus.
00:33:49 Satu
Me ollaan nyt käyty tekoälysäädöstä ristiin rastiin tässä läpi ja jotenkin ainakin mun mielestä se on muuttunut jotenkin jollakin tavalla inhimillisemmäksi. En tiedä olisiko myöskin tämmöinen sana hyvä kuvamaan sitä, että se on niinku oman aikansa kuva ja toi ehkä ajankohta mitä kerroit että miten sitä on kehitetty ja miten tekoäly sinä aikana muuttunut niin, että siihen pitäisi myöskin osata suhtautua niinku oman aikansa tuotteena. Miltä tää kuulostaa?
00:34:19 Mika
Siis ylipäätään kaikessa oikeudessa on yksi sellainen dynamiikka, joka on aika hankala nyt kun meillä on tekoälysäädös, niin siinä on tietysti ne 80-90 000 sanaa paperilla. Mut että se mitä ne sanat oikeasti tarkoittaa niin oikeudellisissa käytännössä se homma toimii niin, että esimerkiksi joku valvontaviranomainen siinä vaiheessa kun ne valvontaviranomaiset pääsee tekemään ensimmäisiä päätöksiä, tekemään ensimmäisen päätöksen sanotaan nyt että toteaa, että joku tekoälyjärjestelmä niin se ei vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Sen jälkeen sen päätöksen kohde menee ja valittaa siitä ja sitten lähtee nää oikeuden pyörät pyörimään. Ne pyörii hitaasti, siis todella hitaasti. Me saatetaan odotella 4 vuotta, että päästään käymään Luxemburgissa. Euroopan unionin tuomioistuin kertoo meille mitä joku sana tekoälyn säädöksessä oikeasti tarkoitti. Se todennäköisesti avaa uusia kysymyksiä ja sitten menee taas vuosi kaksi jonka jälkeen tulee ensimmäinen päätös. Josta valitetaan, sitten käydään taas Luxemburggissa. Tää dynamiikka on kuitenkin sellainen joka tarkoittaa sitä, että joo että se tekoälysäädös on aina oman aikansa kuva, mut että se niinku vauhti on tosi hidas millä se oman ajan kuva tulee muodostumaan ja millä me voidaan niinku oikeasti sitten tietää että mitä tää tarkoittaa. Toki tässä on muistettava se, että tekoälysäädöksissä itse asiassa luodaan aika monesta niinku sellainen koneisto, jolla pystytään tuottamaan niinku tarkempaa sääntelyä. Sehän tulee rakentamaan valtaisan koneiston, joka perustuu standardisoinnille. Ne standardisointiprosessit on tälläkin hetkellä jo käynnissä ja mä vähän veikkaan että se sitten kun niitä standardeja alkaa tulemaan niin sitten me tiedetään aika paljon tarkemmin, että mikä se niinku suurinpiirtein se ikkuna on, jossa me voidaan niitä tekoälysäädöksen säännöksiä hahmottaa.
00:36:18 Satu
Nyt jäi kyllä vähän mietityttämään, kun sä sanoit että sitä voidaan myöskin purkaa, mutta sitten osittain on tehty standardeja ja ne tarkentuu niin tästä tuli nyt vähän tällainen niinku säkki missä on vähän aukkoja, että mikä se näkymä on siihen tulevaisuuteen?
00:36:33 Mika
Mä vähän veikkaan että sen purkaminen siis siinä mielessä me ruvettaisiin kauheasti tekemään tekstimuutoksia, niin mä en pidä sitä erityisen todennäköisenä. GDPR tuli voimaan 2018. Me tiedetään, että siinä on useita valuvikoja, mutta että eipä sellaista GDPR uudistuspakettia mun käsittääkseni ole tulossa. Vähän sama juttu tässä, että kun jotkut sanat saadaan kerran paperille niin siinä on aika iso kynnys lähteä muuttamaan. Se mitä nyt sitten luultavasti voi tapahtua on se, että näitä voimaantuloaikoja siirretään hamaan tulevaisuuteen. Vähän muistin mukaan mennään, mutta että käsittääkseni esimerkiksi suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat säännöt tulee voimaan 2.8.25 ja nyt voi olla, että ehkä ne tuleekin voimaan kahden vuoden päästä. Tietysti sitten kyyninen juristi taas miettii, että jos ne tulee voimaan 2 vuoden päästä, niin siinä on taas 2 vuotta aikaa päättää, että ne tulee voimaan vähän myöhemmin.
Mutta että siinä mielessä niin tää on aika herkässä tilanteessa. Mutta samaan aikaan se tarkoittaa tietysti sitä, että komissio on antanut standardisointipyyntöjä. Ne standardisointiprosessit on ollut käynnissä jo silloin, kun lopullisesta sanamuodosta ei ollut selvyyttä ja kun meidän maailma on niitten standardien varassa, teknisten standardien varassa muutenkin toimii, niin toimijat tarvitsee standardeja siitä huolimatta, että mitkä ne tota noin niin tekoälysäädöksen niinku sanamuodot oikeasti ovat.
00:37:57 Satu
Hyvä näillä eväillä sitten jatkoon. Haluatko sä tähän loppuun kertoa vielä jonkun esimerkin että miten sä itse käytät tekoälyä omassa työssä?
00:38:09 Mika
Mä yritän olla käyttämättä tekoälyä omassa tutkimustyössä. Toki varmaan sellaiseen ensimmäisten hahmotusta, että jos mulla on esimerkiksi vieras aihe josta ei kovin paljon tiedä, niin kyllä mä yleensä lähden jo lähden juttelemaan chatGPTN kanssa että no mites tää nyt meneekään.
Mutta että samaan aikaan niin kuin edelleenkin juristi kun se ajattelee aika usein että piru on yksityiskohdissa niin chat GPT niin joskus tuntuu siltä, että se ei ole vielä kauhean hyvä niitten yksityiskohtien kanssa. Tai ainakin sitä pitää niinku aika paljon työntää niitten yksityiskohtien suuntaan. Eli että siinä mielessä mä niinku en käytä sitä tutkimustyössä ainakaan niin että mä luottaisin siihen, että kyllä se niinku yleensä menee niin että ekaksi luetaan ja sitten katsotaan että mitä chat GPT niinku sitten oikeasti on sanonutkaan lukuunottamatta niitä tilanteita kun halutaan saada ihan sellainen nopea käsitys siitä, että mitä jollain vieraammalla alueella tapahtuu.
Mutta se mihin mä käytän tosi paljon chat GPTtä on niinku erinäköisten sähköpostien kirjoittaminen ja varsinkin sellaisena niinku mä en keksi mitään muuta kuin englanninkielisenä tällaisena tone-tarkistajana eli sellaisena niinku sävyyn tarkastajana että menee, että enhän mä nyt niinku tule vahingossa loukkanneeksi ketään sähköpostissa siinä se on tavattoman hyvä.
Ja myöskin toiseen suuntaan, että jos haluaa olla mahdollisimman ikävä, niin sitten voi pyytää chat GPTtä kirjoittamaan tämän sähköpostin mahdollisimman ikävästi. Niin sitä mä nyt harvemmin käytän kyllä mut että se oikeasti tällainen niinku oman kirjoittamisen puleeraaminen, niin se on yksi sellainen juttu, johon tulee itse käytettyä sitä aika paljon.
00:39:42 Satu
Hyvä. Onko jotain mitä sä haluat nostaa vielä nyt?
00:39:47 Mika
Että siis se minkä mä haluaisin ehkä nostaa esiin on se, että riippumatta siitä, että mitä ne tekoälyssäädöksen säännökset nyt sitten onkaan ja mitä me saadaan tehdä, niin kyllä mä niinku jotenkin nostaisin esille sen että kaikkea mikä on sallittua, niin ei tarvitse tehdä ja sellainen niinku ajatus myöskin siitä, että jos te käytätte sitä tekoälyä niin siinä olisi ihan hyvä miettiä, että minkälaisia muutoksia se niihin käytäntöihin joihin se tuodaan, niin tuo. Riippumatta siitä, että onko se sallittua vai ei.
Ja no tää ehkä tulee siitä mun taustasta niin mä olen tosiaan pyörinyt niissä AI-hallinta tai AI-kehityksen hallintaprosesseissa ja jotenkin ainakin mä haluan kertoa tarinaa itselleni siitä, että me ollaan yritetty niinku miettiä sellaisia prosesseja, joissa se tekoälyn kehittäjä ei saisi aikaiseksi jotain sellaista joka on vahingossa paha mut sellainen niinku jatkuva miettiminen siitä, että mitä se on mitä mä oon tekemässä, mitä mä oon tavoittelemassa ja niinku että miten tää järjestelmä joka tulee tähän niin muuttaa sitä omaa toimintaa ja sen todennäköisiä lopputuloksia, niin kyllä se sellainen omien aivojen käyttö. Vastuullinen käyttö ja sellainen käyttö, jossa niinku ihan oikeasti mietitään niitä eettisiä luottavuuksia, niin se on kyllä se asia jota haluaisin korostaa.
00:41:01 Satu
Viisaat loppusanat. Kiitoksia Mika ajastasi ja asiantuntemuksestasi.
00:41:06 Mika
Kiitos, oli erinomaisen mukavaa olla.
00:41:08 Satu
Olet kuunnellut latua podcastia, jossa vieraanamme on ollut yksityisoikeuden professori Mika Viljanen. Kiitos sinulle, kun kuuntelit. Seuraavassa jaksossa keskustelemme tekoälyn käytön haasteista opiskelijoiden näkökulmasta.
Satu Hakanurmi ja Victoria Luovikari keskustelevat generatiivisesta tekoälystä oppimisessa ja opiskelussa.
Oppiminen ja opetus ovat uusien haasteiden edessä. Tarkastelemme latua podcast sarjassa pedagogiikan ajankohtaisia teemoja. Minä olen Satu Hakanurmi opetuksen tuesta ja tänään keskustelemme kasvatustieteen opiskelija Victoria Luovikarin kanssa opiskelusta ja oppimisesta generatiivisen tekoälyn aikaan. Tervetuloa Victoria.
Victoria Luovikari
Joo kiitos. Mukavaa olla täällä. Satu Hakanurmi
Mitä sinulle kuuluu? Näin lokakuun lähestyessä loppuaan? Victoria Luovikari
No kiitos. Oikein hyvää huolimatta harmaasta päivästä niin ihan hyvä fiilis tällä hetkellä. Satu Hakanurmi
Kerro hiukan alkuun tässä että mitä sä opiskelet tällä hetkellä? Victoria Luovikari
Mä opiskelen yleistä kasvatustiedettä nyt tota maisterivaiheessa tällä hetkellä aika viimeisiä viedään.
Satu Hakanurmi
Onneksi olkoon siitä sekin on jo aika mittavat opinnot siinä vaiheessa sitten takana. Ootko sä aktiivinen näissä ainejärjestöjutuissa tai mitä sä haluaisit kertoa itsestä lisää tähän alkuun?
Victoria Luovikari
Joo on ollut aktiivisena ainejärjestöissä useammassakin tässä opintojen aikana ja tällä hetkellä oon ylioppilaskunnan hallituksessa, vastaan muun muassa koulutuspolitiikasta, niin sitä kautta päässyt myös vähän edunvalvontahommia tekemään.
Satu Hakanurmi
No sulla on sitten niinku tässä muidenkin ääniä, olet kuullut sitten siltä rintamalta.
Victoria Luovikari
Joo tää on ollut kyllä tekoäly isona teemana nyt monessa keskustelussa niin päässyt keskustelemaan.
Satu Hakanurmi
Minkälaisia odotuksia sulla on ollut tälle lukuvuodelle ihan henkilökohtaisesti opinnoissa tossa loppuvaiheessa kun mennään.
Victoria Luovikari
No harkkapaikkaa kovasti toivoisin ja tota gradua viimeistelen niin, että toivottavasti ne lähtee tästä hyvin sujumaan.
Satu Hakanurmi
Mennään tähän tekoäly, oppiminen ja opiskelu aiheeseen. Sä tossa aikaisemmin kerroit, että siitä on paljon opiskelijat myöskin keskustellut.
Victoria Luovikari Joo.
Satu Hakanurmi
Mikä käsitys sulla on, että miten opiskelijat, puhutaan nyt Turun yliopisto opiskelijoista tai korkeakouluopiskelijoista ihan miten vaan haluat rajata, niin käyttää tekoälyä osana opintojaan ja oppimistaan?
Victoria Luovikari
Kyllä mun käsityksen mukaan aika paljon käyttää tekoälyä ja just että se suhtautuminen tekoälyyn vaihtelee aika paljon. Tai tietysti on yhtä moninaisia suhtautumisia kuin opiskelijoitakin, että osa käyttää tosi luontevasti ja suhtautuu tosi silleen positiivisesti siihen ja osa kieltäytyy käyttämästä tai kokee sen jotenkin vastenmielisenä. Ehkä jostain eettisestä tai ekologisista syistä, että periaatteellisesti ei välttämättä halua käyttää ja se just jakautuu paljon, että joissain piireissä voi olla noloa kertoa että käyttää tekoälyä ja sitten jossain siihen suhtaudutaan silleen kriittisen uteliaasti ainakin.
Satu Hakanurmi
Ootko sä huomannut siellä että onko jotain tämmöisiä niinku tiedekuntiin tai just että pääaineissa eroja? Miten siihen suhtaudutaan vai onko se enemmän yksilötasolla sitten sitä vaihtelua?
Victoria Luovikari
No ehkä silleen jos tosi karkeasti jakaa niin vaikuttaisi ainakin mun käsityksen mukaan, että varsinkin humanistisissa aloissa opiskelijat suhtautuu kriittisemmin siihen. Ja sitten taas toki luonnontieteissä jossain tällaisissa missä on ehkä selkeämmin vaikka jotain oikeita vastauksia tehtäviin ja muihin, niin siinä jossain koodauksessa se voi olla tosi paljon parempi työkalu kuin sitten jossain luovemmissa tehtävissä, että ehkä semmoinen karkea jako voisi olla tuollainen.
Satu Hakanurmi
No mites sun opinnoissa tai mitä oot muiden esimerkkejä kuullut niin onko jotain tämmöisiä opintojaksoja tai kursseja missä tää tekoälyn käyttö on jo vähän niinku opettajan toimesta integroitu jotenkin mielekkäällä tavalla sinne mukaan?
Victoria Luovikari
Mä muistan ainakin silloin kun noissa omissa kasvatustieteen opinnoissa silloin kun tekoäly tai just generatiivinen tekoäly oli ihan uusi juttu, niin se otettiin jotenkin tosi silleen positiivisesti vastaan ja lähdettiin heti kokeilemaan, että siellä proffat otti heti koppia ja just kannusti opiskelijoita käyttämään sitä ja sitten jos he oli kokeillut tehdä luentodiat kokonaan tekoälyllä ja että se otettiin heti silleen osaksi sitä opetusta niin se olii tosi hyvä ja se ehkä just vaikuttaa tähän omaan suhtautumiseen myös tekoälyyn, että se otettiin jotenkin silleen uteliaasti vastaan. Puhuttiin heti ja alettiin miettimään jotenkin silleen, että miten sitä voisi käyttää, niin se on varmasti vaikuttanut tähän siirtymään nyt että miten se just tulee osaksi opintoja tai että siihen ei ehkä tullut semmoista pelkoa, että nyt on jotenkin opiskelijat vastaan. Sitten opettajat tässä että tai just se, että se yhdistetään usein siihen vilppiin, niin ehkä sen purkaminen on ihan hyvä heti niinku alusta lähtien.
Satu Hakanurmi
Miten se siitä on jatkunut sitten? Onko se jotenkin luontevana osana sitten muillakin kursseilla vai onko ne yksittäisiä?
Victoria Luovikari
Siihen ainakin annetaan usein kurssien alussa hyvin ohjeet, että miten sitä saa käyttää ja just se on paljon. Toivotaan just tai opiskelijat toivoo, että saadaan ohjeita siihen, että miten sitä käytetään niin oon kokenut että ihan hyvin niin ainakin siinä alussa se tuodaan esille. Mutta kyllä vielä voi olla kehittämistä siinä, että miten sen saisi vielä luontevammin osaksi kursseja.
Satu Hakanurmi
Onko siellä paljon epävarmuutta, että kun se kuitenkin integroituu moniin niinku joku kielenhuoltokin niinku ohjelmiin että käytetäänkö niinku oikein? Tai onko semmoista epävarmuutta ilmassa?
Victoria Luovikari
On joo siis varmasti iso tekijä on toi, että pelätään sitä että tai että pelätään että tekee vilppiä siinä kun käyttää tekoälyä ja sitten sitä just nimenomaan ehkä halutaan salailla joka sitten haittaa just sitä ehkä yhteistä opettelua siinä tekoälyllä käytössä just. Että ei tule sitä keskustelua kun opiskelijat koittaa peittää sitä käyttöään mahdollisesti. On todella epäselvää, että miten tekoälyä saa käyttää vaikka ne koe koitetaankin käydä aina läpi.
Satu Hakanurmi
Onko ne ohjeistukset ollut opintojaksotasolla tai -kohtaisia että kaivattaisiinko sinne sitten ihan just tämmöisiä tehtäväkohtaisia, että yhdelläkin kurssilla voi olla sitten eri tavalla tekoälyyn liittyviä tehtäviä?
Victoria Luovikari
Joo tai siis joo ainakin opintojaksokohtaiset se on hyvä. Kurssikohtaisesti nyt vähintään on hyvä vielä tarkentaa niitä ohjeita, mutta ehkä ihan hyvä just jossain tehtävissäkin tehdä sitä selkeäksi. Tai ehkä sitä että miten siitä voi raportoida, että kun sitä käyttää jos käyttää että miten se tulee ilmaista siinä tehtävässä, niin se voisi olla ihan hyvä ja sitä jossain tehdään jo, mutta ne ei ole ehkä ihan vakiintuneita vielä, että miten se pitää raportoida vaikka jossain opinnäytetöissä.
Satu Hakanurmi
Mitäs työkaluja te ootte sitten käyttänyt? Tai esimerkiksi sä, koska nythän niitä vasta sitten tulee UTUchattikin opiskelijoiden käyttöön. Onko ne ollut sitten ihan tämmöisiä muita yleisiä sovelluksia tai onko se tuntunut semmoiselta, että siihen kaivataan lisää yliopistolta apuja?
Victoria Luovikari
Joo no siis chatGPT on varmaan se mitä yleensä porukka käyttää tai se on se ehkä tunnetuin, mutta niitähän on tosi paljon monia muitakin. No se on hyvä, jos yliopistolla tulee se oma myös opiskelijoiden käyttöön. Mut sitten voi olla, että opiskelijat ei ehkä uskalla laittaa sinne niitä tehtäviään, mutta saa nähdä mitä se lähtee käyntiin.
Satu Hakanurmi
Joo, nyt siellä on sitten pitänyt niinku omilla tunnuksilla kirjautua tai jopa maksaa, että saa sitten jotakin monipuolisempia tekoälytyökaluja käyttöön. Onko ne just nää ohjeistukset mitkä tuntuu haasteellisilta siinä tekoälyn käytössä tai mitä sä siitä nostaisit esiin, että mikä siinä vaatii semmoista uuden opettelua?
Victoria Luovikari
No ainakin paljon puhutaan siitä, että kaivattaisiin niitä tarkempia ohjeistuksia, mutta ehkä se on ylipäätään vaan se uuden oppiminen. Ehkä se on myös semmoista sisäistä ristiriitaa että miten paljon haittaa siitä voi tulla, jos oikaisee käyttämällä tekoälyä ja jos sitä käyttää jotenkin ei rakentavasti niissä tehtävissä. Tai just ehkä enemmän kuin niitä sääntöjä ja rajoituksia, niin ehkä sellaista, että opetetaan ihan käyttämään, että miten sitä voi hyödyntää tai miten siitä voi saada eniten irti ilman että se sitten haittaa kuitenkaan sitä oppimista, niin ehkä siihen, että silleen tekoälyn käyttötaito niin siihen ehkä ihmiset kaipaa tukea.
Satu Hakanurmi
Onko toi kun sä sanoit että sä oot nyt tota niin gradu vaiheessa niin kirjastollahan on aika mainioita tekoälytyökaluja niin onko ne tullut tässä opintojen vaiheessa tutuksi?
Victoria Luovikari
Ahaa ei oo kyllä mä en itse asiassa ollut tietoinen ollenkaan. Näihin täytyy tutustua joo. Satu Hakanurmi
Siellä on aika ketteriä työkaluja niinku vaikka johonkin ihan uuteen aiheeseen perehtymiseen, niin se löytää sitten niitä ilman että välttämättä nyt ihan täsmälleen tietää niitä vielä aiheeseen liittyviä hakusanoja tai muuta.
Victoria Luovikari
Joo kyllä toi ehdottomasti. Tehostaa sitä tiedonhakua ja muuta ja jotenkin myös voi nähdä silleen saavutettavuusnäkökulmasta, että pystyy ehkä helpommin käsittelemään jotain isompiakin kokonaisuuksia kun ne saa paloiteltua. Siinä pääsee alkuun jotenkin paremmin sen tekoälyn avulla.
Satu Hakanurmi
No mitäs sä itse henkilökohtaisesti haluaisit oppia siitä tekoälyn käytöstä vai oletko sä jo miten sä luokittelisit osaajana itseäsi?
Victoria Luovikari
Tää on vähän vaikea kysymys. Mä käytän kyllä tekoälyä suht säännöllisesti, mutta ehkä vaikea määritellä että mitä siitä haluaisi oppia. Tai jotenkin, että se mitä enemmän sitä on käyttänyt, niin sitä jotenkin paremmin huomaa, että minkälaisiin asioihin se soveltuu ja sitten jotenkin on alkanut tunnistaa sellaista, että se tekoälyllä tuotettu teksti menee tosi helposti semmoiseksi hirveän niinku sellaiseksi mössöksi, että sen tunnistaa, että sitten kun siitä tulee semmoinen tosi tai että siinä on ne tietyt jutut mitkä toistuu ja sitten siitä tulee tosi tylsää ja huomaa nykyään tunnistaa tosi helpolla, että jos teksti on tuotettu tekoälyllä joo ja sitten myös sitä, että sitten jos kysyy jostain asiasta mistä tietää itse enemmän, niin sitten huomaa myös sen, että miten paljon se tekoäly silleen tai kun sanotaan niinku että hallusinoi sinne niitä ihan epä epätosia juttuja, niin se saa vähän epäilemään sitä ylipäätään, että kuinka paljon sillä voi tai, että just että sillä ei kannata ehkä tuottaa tietoa että enemmän niinku järjestellä tai jotenkin ideoida, mutta että se tekoälyn tuottama teksti itsessään ei ole kovin laadukasta.
Satu Hakanurmi
Eli eri vaiheissa hyödyntää niinku apuna enemmän? Victoria Luovikari
Joo ehkä silleen just sitä käyttämällä oon oppinut näitä juttuja. Satu Hakanurmi
Oletko käyttänyt enemmän niinku tekstin tekemiseen vai kuvien? Victoria Luovikari
No toistaiseksi mä oon käyttänyt vaan tekstiin, mutta just testaillut tässä ja sitten paljon semmoiseen niinku ideointiin ja silleen. Ja sitten jos on jotain omia muistiinpanoja vaikka niin niiden järjestämiseen tai sitten jos tekee jotain kirjoittaa vaikka no ei välttämättä opintoihin liittyviä, mutta jotain vaikka ohjeistuksia niin sitten sen voi vetää vielä siitä tekoälyn läpi, että voiko tän kirjoittaa vielä selkeämmin tai sitten just jotain semmoisia pieniä tekstinpalasia, että miten tämän asian voisi ilmaista eri tavoilla. Tai just no kääntämiseen. Se on aika hyvä silloin jos just just tekee jotain semmoisia että täytyy saada joku niinku tarpeeksi ymmärrettävä käännös ja siihen se on tosi kätevä myös vaikka englanniksi kääntämään tai sitten ylipäätään jotain tehtävänantoja jos on vaikeuksia päästä käyntiin jossain tehtävässä, niin sitten voi just kysyä, että voiko tän selittää selkeämmin, että mitä tässä tehtävänannossa tarkoittaa tai pilkkoa sitä jotenkin palasiksi tai jotain ohjeita, että miten lähtee lähtee lähestymään jotain tehtävää. Ja sitten just jos on valmis teksti niin siihen voi voi kysyä jotain kommentteja tai jotain pyytää, että se vähän niinku opponoi että mitä tässä voisi vielä kehittää niin siihen se on ollut kanssa ihan hyödyllinen, mutta sitten taas just jos sen pyytää kirjoittamaan uudestaan sen saman tekstin, niin sitten se muuttaa sen taas silleen semmoiseksi mössöksi, niin se just se on joo niitä prompteja saa miettiä aika tarkkaan että mitä, miten se on silleen tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä.
Satu Hakanurmi
Oletko kuitenkin tyytyväinen kuitenkin siihen mitä sieltä sitten tulee niinku jos sä pilkot sitä useamman promptin ketjuksi vai onko tilanteita että se ei ollenkaan niinku vastaa sun tarpeisiin sitten?
Victoria Luovikari
Joo siihen jotenkin silloin aluksi se tuntui tosi jotenkin hienolta, mut nyt siihen on alkanut vähän jo kyllästymään, koska se usein ei kuitenkaan sitten jotenkin vastaa siihen mitä odottaisi tai silleen että mitä toivoisi, niin sitten se ehkä laittaa sen työn tekemisen käyntiin, mutta sitten kuitenkin haluaa tuottaa itse sen itse sen loppu lopputuloksen.
Satu Hakanurmi
No jos sä ajattelet nyt sitten aikaa kun yliopiston ovet sulkeutuvat ja olet tuolla työelämässä, niin miten sä ajattelet, että sun omalla alalla minkälaisia muutoksia tää tekoäly sitten siellä työelämässä niin mimmoisena työkaluna sä tällä hetkellä niinku ajattelet että se toimii siellä sitten jatkossa?
Victoria Luovikari
Kyllä mä uskon että se on melkein missä tahansa työssä tulee olemaan tulevaisuudessa ainakin jonkun näköinen työkalu ja se on semmoinen taito mitä just odotetaan työelämässä tulevaisuudessa. Just että on se sitten just kasvatustieteen opiskelijana, että jos on opettamisen tai kasvatustehtävissä, niin siihenhän se vaikuttaa tietenkin tosi merkittävästi. Just aika iso mullistus ainakin opetuksen kannalta, mut sitten jos asiantuntijatehtävissä ja yleisesti tällaisissa niinku asiantuntijatehtävissä just monet semmoiset hyvin perustehtävät varmasti automatisoituu vielä tästäkin enemmän ja sitten ehkä se semmoinen erityisosaaminen korostuu todennäköisesti siinä kohtaa, kun ne perusjutut voi tehdä jo sen tekoälyn avulla, niin sitten ehkä korostuu just semmoiset niinku vuorovaikutukselliset asiat ja sitten just semmoinen ideointi ja syvempi osaaminen. Niin mä näen sen myös mahdollisuutena on niinku tai en en koe olevani mitenkään super tota myönteinen tekoälyyn mut sitten mä nään sen myös että se on osa tulevaisuutta eikä sitä pääse myöskään pakoon, joten se täytyy ottaa haltuun ja koittaa käyttää sitä vastuullisesti ja silleen tarkoituksenmukaisesti.
Satu Hakanurmi
Näetkö sä että tota niin sä voisit olla itse alan ammattilaisena niin kehittämässä vaikka sitten tämmöisiä uusia tekoälysovelluksia omalle alalle?
Victoria Luovikari
Mua kiinnostaa tää aihe kyllä, mutta en mä ehkä ihan ihan tossa tehtävässä näe itseäni. Mut innolla kyllä seuraan että mitä tulee.
Satu Hakanurmi
Joo tossa oli vaan tämmöinen humanistit ja AI ilta. Oliko se viikko pari sitten niin siellä loppukeskustelussa nostettiin sitä esille, että tuota niin pitäisi tehdä sellaista kehittämistyötä jo täällä niin kuin yliopistossa, että se sitä kautta tulee niin kuin tutuksi juurikin niin kuin mahdollisuuksineen ja rajoituksineen niin eri tavalla kuin jos vaan käytetään muiden tekemiä ratkaisuja ja tietenkin se sitten tarkoittaa aika paljon semmoista moniammatillistakin varmaan osana opintoja.
Victoria Luovikari
Joo ehdottomasti tärkeä. Satu Hakanurmi
No hei missä asioissa sä voisit luottaa tekoälyyn? Jos nyt ajatellaan niinku laajemminkin sä sanoit että sä oot aika kriittinen, mutta tota niin onko ne noi mitä sä mainitsit tai onko jotain elämänalueita niinku sitten että missä sä luottaisit enemmän?
Victoria Luovikari
Joo tää onkin hauska kysymys. Satu Hakanurmi
Niin tossa oli vaan joku Turun Sanomienkin tämmöinen tekoälyjohdanto niin siinä oli kaikkea miten suunnitella maailmanympärimatka tekoälyn avulla melkein niinku siihen pisteeseen asti, että ostaa lentoliput tai suunnitella perheruoka, ruokaostokset ja ruoat viikolle parille eteenpäin, että aika niinku semmoisia arjessakin asioita muuttavia.
Victoria Luovikari Joo ja.
Satu Hakanurmi Juttuja.
Victoria Luovikari
Joo just ton tyyppisissä jossain jossain just sellaisissa, jotka ei ehkä ole ihan no jossain vähemmän merkittävissä asioissa tai sellaisissa. No joo, vähän hassusti sanottu, että vähemmän merkittävissä, mutta just jossain arkisissa joku sähköpostin kirjoittaminen, mut sitten ehkä mä koitan välttää sitä, että turhaan käyttää myöskään sellaisissa. vähemmän välttämättömissä. Tai että kyllä joskus voi olla sellainen tarve, että ei jotenkin osaa muotoilla niin silloin tulee kova kiusaus pyytää että kirjoita sähköposti. Ehkä tällaisissa jutuissa.
Satu Hakanurmi
Joo semmoisissa mitkä ei voi mennä ihan hirveästi pieleen, että sen pystyy arvioimaan sitten.
Victoria Luovikari Joo juurikin.
Satu Hakanurmi
Meillä monet nää generatiivisen tekoälyn haasteet tässä opiskelussa ja oppimisessa niin liittyy just tämmöisten esseetyyppisten tekstien suoritusten arviointiin niin mitä sä ajattelet, että minkälaisia oppimisen arvioinnin menetelmiä me voitaisi käyttää enemmän yliopisto opiskelussa, että siitä ei pääse syntymään nyt mitään isoa ongelmaa?
Victoria Luovikari
Joo kyllä toi varmasti arviointia pistää aika uusiksi, että ehkä ne salitentit ja tämmöiset suulliset kuulustelut ja muut saattaa tulla taas käyttöön ja ne varmaan on ihan toivottujakin. Toki siinä just tulee se saavutettavuuskysymys tai just että se on hyvä että on erilaisia tapoja suorittaa opintoja, että kaikki ei ehkä sovi kaikille, niin se on hyvä pitää niissä suoritustavoissa myös jonkunlaista moninaisuutta.
Satu Hakanurmi
Joo vähän resursseja se vaatii sitten jos on isojen ryhmien kursseja ja suullisia tenttejä, tietty se voisi olla joku kiertäväkin mitä mieltä sä oot just tämmöisten kokonaisuuksien jälkeen niinku perusopinnot tai aina opinnot olisikin tämmöisiä niinku yliopintojaksojen niinku tämmöisiä. Ei nyt mitään kypsyysnäytteitä tai tämmöisiä.
Victoria Luovikari Vähän.
Satu Hakanurmi Jotakin.
Victoria Luovikari Ylioppilaskirjoitukset? Satu Hakanurmi
Niin lääketieteessähän on näitä testaamisia mitkä niinku etenee sitten opintojen kuluessa. Victoria Luovikari
Ihan mielenkiintoinen ajatus kyllä. No joo, ehkä kuitenkin lähtisin siitä, että opiskelijat on ennen kaikkea just oppimassa ja et myös opiskelijat haluaa oppia niitä asioita eikä vaan päästä läpi kursseista. Et jonkun verran myös vastuuta niille itse oppijoille. Siinä kohtaa ja sitten ehkä se tekoäly houkuttelee. Se on tosi hyvä työkalu silloin jos tota tavoite on oppia just. Mut sitten jos sitä käyttää sellaisena että kun on vaikka hirveä kiire ja kauheat paineet ja sitten täytyy tehdä joku ehkä vähemmän tärkeäksi koettu tehtävä, niin silloin se kiusaus just käyttää tekoälyä on suurempi, niin siinä kohtaa ehkä sitä tulee käytettyä. Mutta jos ne tehtävät koetaan merkitykselliseksi tai silleen hyödyllisiksi, niin silloin varmasti myös opiskelijat itse sitoutuu niihin paremmin ja haluaa myös tehdä niitä niin, että oppii niistä.
Satu Hakanurmi
Siinä varmaan auttaa se ylipäätään kuormittavuus, että se jakautuisi sitten mahdollisimman tasaisesti eri kuukausien ja viikkojen välillä.
Haluaisitko sä lähettää jotakin terveisiä yliopisto-opiskelijoille tästä teemasta? Victoria Luovikari
No ehkä sen verran voisi toivoa just että pidetään yllä semmoista dialogia just henkilökunnan kanssa ja yliopiston kanssa niinku että keskustellaan näistä ja opetellaan jotenkin yhdessä ja luodaan niitä toimintatapoja, koska kuitenkin ne on. Tai että ei pelätä liikaa sitä vilppiä tai vilppisyytöksiä ja jotenkin luodaan semmoisia käytäntöjä, jotka sitten hyödyttää kaikkea ja on oikeudenmukaisia, koska se kuitenkin on sitten kaikkien edun mukaista.
Satu Hakanurmi
Joo. Rohkeasti eteenpäin onko nää samat terveiset opettajille vai haluaisiko siinä jotain vielä nostaa esiin?
Victoria Luovikari
Niin eiköhän toi koko yhteisölle toimi sama viesti. Satu Hakanurmi
Joo mä luulen kyllä, että ihan hyvin. Onko jotain mitä sä haluaisit vielä nostaa esiin tästä aiheesta? Sillä tavalla kuin se nyt tänä päivänä näyttäytyy, että viiden vuoden päästä me voidaan olla jo aika paljon päästy eteenpäin tässä asiassa, että nyt ollaan vielä tämmöisen uuden asian ja uusien toimintamallien äärellä.
Victoria Luovikari
Joo tätä on varmaan hauskaa kuunnella sitten muutaman vuoden päästä jo kuulostaa ihan vanhentuneelta. On vaikea ennustaa. Joo niin no ehkä mä haluaisin just miettiä sitä, että on paljon kaikenlaisia uhkakuvia, että mitä ongelmia tekoälyyn tai just generatiiviseen tekoälyyn ja tähän kaikkeen voi liittyä, mutta ehkä se semmoinen että mitä kaikkia mahdollisuuksia siinä voi olla jos tai mitä mahdollisuuksia siinä on, että tekoäly pystyi tekoälyn avulla pystytään hoitaa nopeammin jotain tällaisia perusasioita ja niin siinä on mahdollisuus keskittyä johonkin syvällisempiin juttuihin ja just tekoäly toistaa asioita, mutta sitten ehkä se mahdollisuus kehittää uusia ideoita, niin siihen jää enemmän aikaa ja ylipäätään ehkä se muuttaa niinku käsitystä ylipäätään työstä ja tällaisesta, että siinä on niinku paljon mahdollisuuksia muuttaa tota.
Satu Hakanurmi
Muuttaa niinku positiiviseenkin suuntaan? Victoria Luovikari
Joo tai joo mahdollisuus semmoiselle tietynlaiselle murrokselle yhteiskunnallisesti, että jos sitä käytetään hyvin ja vastuullisesti siinä on mahdollisuuksia.
Satu Hakanurmi
Joo no mut mukavan positiivinen asenne sulla kuitenkin niinku vaikka on tämmöinen terve kriittisyys siihen, että miten se sitten aina toimii ja onnistuuko se mitä sen kanssa tavoittelee.
Olet kuunnellut latua podcastia, jossa keskustelua opiskelusta on käyty kasvatustieteen opiskelija Victoria Luovikarin kanssa. Kiitos sinulle, kun kuuntelit. Seuraavassa jaksossa vieraanamme on vuoden opettaja Minna-Kaarina Wuorela.