STUDYcast: Fysiikan opintojen erikoistumismahdollisuudet Turun yliopistossa

Hei kaikki ja tervetuloa kuuntelemaan studycastia.

Tämä on kolmeosaisen sarjan toinen jakso ja tässä sarjassa me keskustellaan fysiikan opinnoista Turun yliopistossa.

Toinen jakso käsittelee fysiikan opintojen erikoistumisaloja ja mitä niissä voi opiskella.

Sitä varten meillä on täällä tänään minä, Nikolaos, minä olen opiskelijalähettiläs ja minä olen toisen vuoden fysiikan opiskelija.

Ja toivottavasti minusta joskus tulee sairaalafyysikko.

Ja sitten meillä on...

Täällä on Laura, eli tuleva tähtitieteilijä, tähtiintuijottelija.

Ja hei hei, Jyrki Piilo, eli mä olen teoreettisen fysiikan professori ja myös fysiikan ja tähtitieteen laitoksen varajohtaja, joka vastaa opetuksesta.

Tervetuloa teille molemmille. Kiitos, että pääsitte paikalle.

Kiitos.

Kiitos.

Tämä sarja on tarkoitettu just sinulle, jos sinä olet pohtinut hakemista Turun yliopistoon opiskelemaan nimenomaan fysikaalisia tieteitä.

Aloitetaan tämä hieno keskustelu tämmöisellä vähän kliseellä kysymyksellä, että miksi fysiikka on kivaa?

Miksi sinä aikanaan lähdet jyrkistä opiskelemaan fysiikkaa?

No mun mielestä on aivan mahtava ymmärtää, että miten fysiikallinen luonto toimii ja ymmärtää erilaisia fysiikallisia ilmiöitä.

Ja se on aika mieletöntä fysiikassa myös, että se käsittää hyvin erilaisia mittakaavoja, eli kaikista pienimmästä kvanttimittakaavasta koko kosmoksen ja universumin saakka.

Ja tässä voi olla luova ja tässä oppii uutta.

Ja tässä käytetään myös hyvin erilaisia menetelmiä, eli voi olla analyyttisiä menetelmiä tai simulaatiot ja tietokoneen menetelmiä, eli tässä mielestäni on hyvin rikas ala.

Okei. Mites Laura?

Joo, no mulla on aika paljon ehkä samoja pointteja, että mä tykkään siitä, että fysiikka on tietyllä tapaa tosi eksaktia, että vaikka mittaukset, niin aina on silleen joku joko olemassa oleva oikea tulos tai sitten jonkinlainen referenssijuttu, että mihin sitä voi verrata.

Ja sitten toisaalta taas ehkä monilla fysiikan osa-alueilla kuuluu semmoista fundamentaaliakin pohdiskelua, että jos miettii vaikka jotain, että mistä universumi on alkanut tai vaikka miten jotkut kvanttijutut toimii, niin siinä tarvii myös semmoista ajattelua ja pohdiskelua ja mulle tämä oli hyvä yhdistelmä.

Mahtavaa. Mulla ei ole kyllä mitään hienoa vastausta itsellä tähän. Kun mä sanoin, niin mä lähdin opiskelemaan fysiikkaa. Pääasiassa sen takia mä tykkään laskea ja matikalla ei olisi päässyt laskemaan ihan näin paljon.

Joten mulla on myös aina ollut semmonen intohimo oppia erilaisia notaatioita, matemaattisia notaatioita käyttämään ja laskemaan niiden avulla ja tekee aina vaan monimutkaisempia laskutoimituksia, vaikkakaan en ole menossa teoreettiselle fysiikalle.

Mutta fysiikka on tosi kokonaisvaltainen ala. Tässä voi oikeastaan opetella mitä itse haluaa. Mua kiinnostaa myös ohjelmointia aika paljon, niin mä pystyn implementoida sitä hyvin, jos mä semmoista lähden tekemään.

Mutta palataankin nyt Jyrki semmoiseen asiaan, että kun me puhutaan fysiikan kandiopinnoista, eli luonnontieteen kandidaatin tutkinnosta ja maisterin opinnoista, eli filosofian maisterin tutkinnosta, niin millaiset valmiudet fysiikan opinnot antaa opiskelijalle työelämään varten?

No minun mielestä ne antaa hyvinkin monipuoliset ja laaja-alaiset valmiudet työelämään. Eli tähän liittyy oleellisesti myös merkittävät ongelmanratkaisukyvyt ja tämä pitää sisällään sekä analyyttiset taidot, joka myös sisältää matemaattisia taitoja.

Nykyään opetetaan myös koodausta, on osa tutkintoon ja tässä mielessä on hyvin laajat valmiudet ja tietysti tämä pätee myös siihen riippumatta siitä, että mikä se varsinainen erikoistumisalavalinta tai sitten maisterin linjavalinta kenties on myöhemmin.

Eli myös pohjalla on hyvin merkittävät tiedot silloin. Ja jos me ajatellaan työtehtäviä, niin ne voivat olla hyvinkin laaja-alaisia asiantuntija- tai tutkimustehtäviä joko julkisella puolella tai yksityisellä puolella.

Ja nykyään kenties on tulossa yleisemmäksi myös, että opiskelijat valmistuttuaan saattaa perustaa startup-yrityksiä.

Hyvä vastaus. Fysiikan ekana vuonna käydään tosiaan fysiikan perusopinnot läpi ja niitä opettaa ensimmäisessä jaksossa haastateltu Teemu Hynninen ja toisena vuonna sitten käydään kaikille pakolliset aineopinnot ja niihin kuuluu muun muassa mekaniikka, sähkö- ja magnetismioppi eli meille rakas smo.

Jos joskus sähkö- ja magnetismin opin kurssille tulette, niin tulette oppimaan, että yksi meidän dosenteistamme rakastaa yksisarvisia.

Eli jos olet yksisarvisfani, niin kannattaa.

Ja tämän lisäksi kvanttimekaniikka 1A-kurssi.

Niin mikä merkitys näillä aineopintokursseilla on, Jyrki?

Meillä tosiaan opinnot koostuu perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opintoista.

Jos me ajatellaan kaikille yhteisiä aineopintoja, niin ne antavat ikään kuin perustiedot eri fysiikan aloilta ja erikoistumisaloilta, mitä meillä on.

Tämä auttaa sitten tukemaan opiskelijan valintaa, kun he tekevät näitä erikoistumisalan valintoja.

Eli ne ovat tässä mielessä kenties ikään kuin yleissivistäviä ja tietysti näitä taitoja ja aiheita syvennetään syventävissä opinnoissa.

Jos ajatellaan, miten opiskelijat valitsee erikoistumisalansa, niin joillekin se saattaa olla selkeää jo esimerkiksi lukiovaiheesta aikaisin.

Ja tietysti joillekin muille se valinta kenties tulee ajankohtaiseksi tai se tehdään vasta sitten kenties toisena vuonna.

Ja silloin kumpikin on täysin fine, ok. Ja nimenomaan aineopinnoilla voi olla tässä myös merkitystä, että joku saattaa vaihtaa kenties mielenkiintoisakohdetta.

Eli se on sekä yleissivistävä jossain mielessä, että myös auttaa sitten näissä valinnoissa.

Selvä. Eli fysiikalla tosiaan toisen vuoden aikana, nyt keväällä meillä se dedis oli...

Olikohan se viime viikolla?

Varmaan viime viikolla silleen, että meidän piti valita meidän oma erikoistumisala kandivaihetta varten.

Kandivaiheessa erikoistumisaloja on neljä.

On kokeellinen fysiikka, on teoreettinen fysiikka, sitten on tähtitiede ja avaruusfysiikka, ja sitten on tämä niin sanottu opettajan linja, eli fysiikan ja matematiikan tai kemiaan aineen opettajan ja luokan opettajan linja.

Me kutsumme näitä myös mafykeloiksi. Minä itse valitsin jo viime vuonna, ykkösvuonna, että musta tulee kokeellinen, mutta mä en tehnyt sitä valintaa vielä siellä meidän opintotietojärjestelmässä,

jos sen nimi on se, kun vastaa pari viikkoa sitten itsekin, koska muakin jännittiin, että jos nämä aineopinnot saisikin mut muuttaa mun mieleen.

Ja ei ne oikeastaan ole, vaikka mä oonkin käynyt tai käynkin nyt vähän teoreettisen opintoja sivussa ihan mielenkiinnosta ja omaksi iloksi.

Mutta mites Laura, sä kerroitkin, että susta tulee tähtitieteilijä, niin haluaisit sä kertoa miksi?

No mä oon oikeastaan tehnyt tämän valinnan jo lukiossa ja ehkä silleen jopa sitä aikaisemmin, koska mun iskä on ollut tosi kiinnostunut tähtitieteestä silleen harrastajan mielessä ja sit se on ollut silleen vähän niinku osa mun elämää tietyllä tapaa tai se niinku harrastus ja se kiinnostus on ollut jo lapsesta asti.

Ja sitten lukiossa, no siellähän ei tietysti opeteta tähtitiedettä, mutta mä pääsin semmoiselle opintomatkalle just tänne Turkuun, NOT-kouluun.

Ja se oli vähän niin kuin semmoinen viimeinen silaus silleen, että mä hain Turkuun ja mä haluan opiskella tähtitiedettä.

En mä tiedä, se on vaan tuntunut tosi mielenkiintoiselta ja vähän jopa surrealistiselta, että sitä voi oikeasti opiskella, että mä voin oikeasti opiskella sitä yliopistossa.

Selvä, kuulostaa tosi hienolta. Mä valitsin varmaan kokeellisen sen takia, että mä tykkäsin tehdä meidän harjoitustyöosastolla näitä harjoitustöitä, jotka mä saankin tässä ihan piakkoin kaikki loputkin valmiiksi.

Ja sen lisäksi kaikki tämmöinen kokeellinen soveltaminen on mua oikeastaan aina kiinnostanut. Ja sen takia mä myöskin käyn noita teoreettisen opintoja, koska sitten mä voin soveltaa kokeellista sekä teoreettista keskenään joskus ajallaan.

Ehkä. Tässä voi aina haaveet muuttua matkan varrella. Haluaisitko Laura kertoa, että millainen sun peruspäivä yliopistolla sitten on ja millainen sun perusviikko olisi?

No se riippuu tosi paljon siitä, että missä vaiheessa jaksoa mennään, että ollaanko alkupuolella vai loppupuolella, koska yleensä asiat vähän sitten kasaantuu ja vähintäänkin vaikeutuu sitten kurssin loppukohtaa lähestyttäessä.

Ja mun ihan semmoinen peruspäivä on tosi aamupainotteinen, että mä tykkään tulla tänne yliopistolle opiskelee itsenäisesti ennen luentoja sen sijaan, että mä jäisin pitkäksi aikaa luentojen jälkeen, koska kyllä ne asiat pitää joka tapauksessa tehdä, niin tykkään saada ne tavallaan heti pois alta.

Että semmoinen mun peruspäivä on ehkä jostain kahdeksasta kahteen tai neljään, että semmoinen kuusi tuntia, kahdeksan tuntia on aika semmoinen tavallinen.

Mutta sitten taas, jos ollaan läheltä tenttiviikkoja, niin valitettavasti saattaa helposti tulla semmoisia kahdentoista tunnin päiviä täällä, että mä en tykkää yhtään opiskella kotona.

niin mä oon aina yliopistolla tai kirjastossa, että ne on aika pitkiä päiviä sitten tenttiä lähellä.

Miten se sun päivä sitten rakentuu? Millaisia asioita sä teet ennen luentoja ja sitten luentojen jälkeen, niin millaisia luentoja sulla saattaa olla?

Esimerkiksi nyt?

No esimerkiksi nyt on just periodi vasta alkanut, niin tänään mä tulin poikkeuksellisesti vasta 12 tänne,

Koska mulla oli etäluento 10-12 ja kuuntelin sen sitten vaan kotona. Mutta tyypillisesti aamuisin mä teen demotehtäviä, eli semmosia viikkotehtäviä, mitä meillä on käytännössä joka kurssilla.

Semmosia laskutehtäviä yleensä.

Laskuharjoituksista on puhuttu aiemmassa jaksossa.

Juu, laskareiksi. Jotkut niitä myös kutsuvat. Eli käytännössä läksyjä teen tai sitten saatan perehtyä etukäteen tulevan luennon aiheisiin, jos on jotkut luentokalvot tai kirja saatavilla.

Ja tuommoisia juttuja, mitä pitää luentoja ulkopuolella tehdä ja suurin osahan meidän opiskelusta tapahtuu luentojen ulkopuolella, niin tykkään itselleni tehdä sellaisen aika yksityiskohtaisen viikkosuunnitelman, että käytännössä tunti tunnilta määrittelen, että mitä teen.

Ja sitten mulla on käytännössä joka päivä ainakin yksi luento, joskus on kaksi. Ja sinne mennään istumaan ja kuuntelemaan ja kerrottelemaan muistiinpanoja.

Luennon pituus on yleensä sen tunti 45 minuuttia, mitä sille on varattu, mutta puolitoista tuntia siitä monesti vaan käytetään siihen opetukseen.

Tähän välikysymys Jyrkille, että miltä näyttää professorin työpäivä yliopistolla?

Professorin työpäivä yliopistolla on vielä hyvinkin moneen erityyppinen, mutta siis päätyötehtävät liittyy opetukseen.

Eli mä itse opetan sekä aineopintoja että syventäviä opintoja ja sitten teen myös tutkimusta ja tämä sisältää sekä itsenäistä tutkimusta että myös huomattavan määrän sekä maisteri- että erityisesti jatko-opiskelijoiden ohjausta myöskin.

Ja nyt kun on laitoksen varajohto, joka vastaa opetuksesta, niin se tarkoittaa sitä, että tähän tulee mukaan myös tietyn monen määrän hallintotyötä.

Eli tämä pitää sisällään esimerkiksi suunnittelua ja suunnitteluja ja muuten seurataan, miten opetus etenee ja niin edelleen.

Ja tuossa on ne keskeisimmät tehtävät. Eli yhtä kenties tyypillistä työpäivää ei ole sellaista, että olisi tietty sama aikataulu jokaiselle päivälle.

Mutta nämä eri osa-alueet sisältävät myös tapaamisia erilaisten henkilöiden ja yliopiston työtekijöiden kanssa.

Eli hyvin monipuolista noissa eri alueissa.

Selvä. Kiitos paljon.

Nyt mä voisinkaan siitä kertoa vähän mun tavallisesta opiskelupäivästä.

Mä oon ehkä vähän poikkeuksellinen joissain määrin, tai en poikkeuksellinen, vaan keskiverto-opiskelijasta poikkeava sillä tavalla, että mä oon hirmu rohmu, jos tietää mitä rohmu tarkoittaa.

Mä varaan itselleni aina ihan älyttömän määrän kursseja, ehkä enemmän kuin mitä mä oikeasti pystyisin händläämään.

Että mun lukujärjestys on monesti aika täynnä, että mun saattaa ihan hyvinkin olla kolme luentoa, ellei jopa neljä yhden päivän aikana, että kahdeksasta neljään oon luennoilla istumassa ja monesti mä myös niillä luennoilla sitten teen joitain asioita, ehkä siihen kurssiin liittyvä, ehkä jotain muuta.

Että mä nappailin sieltä sitten itselle tärkeät asiat ylös ja teen sitten jotain muuta välillä, että pystyn sitten keskittymään paremmin.

Luentojen ulkopuolella mä teen tosiaan myös noita demoja ja laskuharjoituksia aika paljon.

Jokaisesta fysiikan ja matematiikan kurssista on lähes aina ollut demot ja niitä sitten on joskus tehty ihan kymmenittäinkin viikossa.

Älkää huoliko, aikataulu tai suunnitelmassa ei pitäisi olla, kun parit, maksimissaan kolmet demot viikossa, mutta joskus niitä saattaa olla enemmänkin.

Sen lisäksi mä oon valinnut paljon tietotekniikan laitoksen ja tietojenkäsittelytieteiden kursseja.

Mulla on tällä hetkellä toi webohjelmoinnin kurssilla, vaikka antaa shoutout ihan hirveän mielenkiintoinen ja opettava kurssi, jos ohjelmointi kiinnostaa.

Ja sen lisäksi olen opettanut, meillä on laitoksella tämä FMA2, eli Fysiikan matemaattiset apuneuvot 2, kurssi, jota edeltää tämmöinen pieni pajavaihe parin periodin mittainen, jossa kerran viikossa käydään pienen ryhmän kanssa laskemassa tehtäviä, hankkimassa itselle sitä laskurutiinia,

että FMA2, joka on sitten vähän vaativampi matikan kurssi, sujuisi paremmin, niin mä oon siellä ollut laitoksella duunissa.

Kiitos Jyrki, että pääsin töihin. Jyrki oli mun esihenkilö siinä.

Sen lisäksi mulla on harrastuksia.

Mä oon speksissä mukana, eli opiskelijateatterissa.

Olen Tekniikka-tiimissä, eli hoidan meidän Speksin ääniefektejä esityksissä.

Pieni mainos, 20. päivä kolmatta on ensi ilta.

Hankkikaa Kideäppistä lippuja ja tulkaa katsomaan meidän hienoa Ylinoppinut-esitystä, se on aivan upea.

Ja sit mä myös vietän paljon aikaa mun puolison kanssa ja me liikutaan. Harrastan myös judoa, sekin on kivaa. Mä oon opetellut opiskelemaan myös kotona. Se on vähän pakko, että ei oo koko ajan yliopistolla.

Mun päivät saattaa olla ihan helposti 12 tunnin mittaisia, mutta ehkä vähän katkonaisesti.

Monesti mäkin olen aamuihminen, tai ainakin yritän olla aamuihminen.

Mä herään viimeistään seitsemältä ja sitten siitä lähtee päiväkäyntiin.

Siinä oli ehkä pientä jaarittelua, mutta toivottavasti kuuntelijat saa jotain tästä irti.

Palataan sitten vähän tämmöisiin ehkä hakijoita mietityttävämpiin asioihin.

Niin monesti hakijat varmasti pohtii, että saako fysiikalta valmistuttuaan sitten oikeasti töitä.

Että onko työllisyystilanne mikään hyvä.

Multa on aika monesti kysytty, että mikä susta sitten tulee isona.

En mä osannut siihen vuosi sitten vastata.

Nyt mä osaan vastata, että musta saattaa tulla joskus sairaalafyysikko, mutta se ei ole vielä varmaa.

Ja sen takia sitten ensisijaisesti sellainen tyyppi, joka on kiinnostunut fysiikasta, niin hakeekin jollekin tekniikan alalle. Eihän siinä ole mitään väärää, jos kokee, että se tekniikan ala on mieluisampi, mutta onko sillä mitään väliä?

Onko oikeasti niin, että työmarkkinoilla diplomi-insinööri-sanaa katsotaan paljon palvovammin kuin jotain filosofian maisteria, joka kuulostaa ehkä vähän laimeammalta?

Mun käsittys on se, että diplomi-insinööri saattaa kenties joillekin ihmisille kuulostaa jossain määrin hienommalta tutkitun nimellä kuin filosofian maisteri.

Mutta mun käsittääkseni sillä ei ole suurta merkitystä työmarkkinoilla kuitenkaan ja filosofian maistereiden työmahdollisuudet on vähintäänkin tällä hetkellä yhtä hyvät kuin diplomi-insinöörien.

Eli ei huolta sen puoleen. Osaisit sä Jyrki kertoa meille, että miten hyvin sitten fyysikko työllistyy ja millaisiin tehtäviin?

Mun käsiteksen mukaan fyysikot työllistyy varsin hyvin tällä hetkellä edelleenkin ja työtehtävät voi olla hyvin monipuolisia asiantuntijat tai tutkimustehtäviä hyvinkin erilaisissa firmoissa, yksityisellä puolella tai jopa valtionlaitoksissa.

Selvä. Kun kandivaiheesta siirtyy maisterivaiheeseen, niin pystyy valita vielä useammasta eri erikoistumisalasta. Kokeelliselta voi mennä muun muassa materiaalifysiikan puolelle, lääketieteen tekniikan fysiikalle. Se on se mihin mä meinaan mennä joskus sitten kun aika näyttää.

Sitten on myös teollisuusfysiikka. Sitten on tämmöinen vähän erikoisempi linja kuin data-analytiikka. Tämä on hyvin tuore. Onko tämä nyt neljä vuotta vasta ollut yliopistossa ainakin tässä meidän fysiikan maisterilinjana?

Siihen voi mennä kaikilta aloilta tähtitieteeltä ja teoreettiselta ja kokeelliselta. Sitten on ihan teoreettinen fysiikka ja sitten on tähtitiede- ja avaruusfysiikka ja opelinja.

Jos kandin jälkeen muuttaa mieltään, niin totta kai voi vaihtaa siitä maisteri tai siirtyä eri maisterilinjalle kuin mitä olin alun perin suunnitellut, mutta se vaatii sitten vain pieniä niin sanottuja siltaopintoja, että teet jotkut kandivaiheen kokeellisen syventävät opinnot, että voit vaihtaa vaikka tähtitieteeltä kokeelliselle esimerkiksi.

Mä oon meidän opettajatuutoreilta kysellyt vähän, että miten ne kuvailis näitä aloja. Meidän kaikkien rakastama Matti Murtomaan, hän joka tykkää ylen paljon yksisarvisista, niin kertoo meille, että teollisuusfysiikan maisterilinja perustettiin aikanaan vastaan Turun alueen kasvavan TNK-sektorin tarpeisiin.

En tiedä, mitä tuo tarkoittaa. Tietääkö Jyrki?

Tutkimus ja kehitys.

Tutkimuksen ja kehityksen sektorin tarpeisiin.

Linjan opintoihin kuuluu liiketoimintaan liittyviä kursseja sekä ryhmätöitä.

Fysiikan alan opinnoissa on runsaasti valinnan varaa, mikä mahdollistaa monipuolisen osaamisen.

Linjalta valmistuvat maisterit työskentelevät pääosin Turun alueen teknologiayrityksissä,

pienistä startupeista monikansallisiin jätti yrityksiin.

Aika hienoa.

Työllistyminen on ollut erittäin hyvää ja moni on löytänyt työpaikkansa firmasta, jolle on esimerkiksi tehnyt ProGradu-tutkielmansa, eli maisterivaiheen opinnäytetyön.

Lääketieteellisen tekniikan fysiikan maisterilinjalla opiskellaan muun muassa biolääketieteen kursseja ja tutustutaan lääketieteen mittaus- ja kuvantamismenetelmiin.

Melko ison osan kursseista järjestää biolääketieteen laitos tai Åbo-akademiin.

Suurin osa linjan opiskelijoista suorittaa opinnäytteitä ja harjoitteluja on TYKSissä, eli Turun yliopiston keskussairaalassa tai yliopistollisessa keskussairaalassa tai PET-keskuksessa.

Linja antaa hyvät valmiudet sairaalafyysikon uralle, mutta monet jatkavat myös tohtoriopintoihin.

Linjalta valmistuneita työllistyy myös alueella lääketieteellistä tekniikkaa kehittäviin yrityksiin.

Sitten materiaalifysiikan opetuutori Sari Granroth kirjoittaa, että materiaalifysiikan linjan opinnoissa perehdytään erilaisten materiaalien rakenteisiin ja ominaisuuksiin mittakaavan vaihdellessa atomitason perustutkimuksesta kaupallisten komponenttien rakenteiden kehitystyöhön.

Sekä opinnot että tutkimustyölinjan laboratorioissa voi sisältää sekä kokeellista että laskennallista materiaalifysiikkaa, laiterakennusta ja kehitystä unohtamatta.

Kurssivalikoimassa teoriaa ja menetelmäkurssit täydentävät toisiaan ja antavat valmistuneille mahdollisuuden työskennellä esimerkiksi erilaisissa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä teollisuudessa, opetusalalla ja erityisasiantuntijana.

Materiaalifysiikan linjalta valmistuneiden työllisyystilanne on erittäin hyvä ja alan opiskelijat työllistyvät nopeasti sekä maisteri- että tohtoritutkinnolla.

Viime aikoina opiskelijoita on työllistynyt muun muassa laivateollisuuteen tänne esimerkiksi Turun Meijerin telakalle, kylmäfysiikkaan, puolijohdeteollisuuteen, data-analytiikkaan, koneoppimiseen ja AI-kehitykseen, opettajiksi, materiaalin tutkimukseen tai akateemiselle uralle.

Tähtitietäinen ja avaruusfysiikan opetuutori Pekka Heinämäki kirjoittaa, että tähtitiede, vanhin tiede, pyrkii vastaamaan kaikkein suurimpiin kysymyksiin, miten maailmankaikkeus on syntynyt ja kehittynyt sellaiseksi kuin me sen nyt havaitsemme.

Ja miten esimerkiksi maailmankaikkeuden äärimmäiset ilmiöt, kuten supernovat, kvasaarit, mustat aukot ja neutronitähdet syntyvät ja toimivat?

Tähtitieteilijä käyttää ja hyödyntää työssään maailman suurimpien ja tehokkaimpien niin maanpäällisten kuin avaruuteen sijoitettujen teleskooppien tuloksia.

Avaruusfysiikka puolestaan keskittyy lähiavaruuden tutkimukseen, aurinkokuntaan ja auringon aktiivisuuteen, kuten aurinkotuulen vaikutukseen ja vuorovaikutukseen maapallon kanssa.

Toisin kuin tähtitieteessä avaruusfysiikassa luotaimien ja instrumenttien lähettäminen tutkittamiin kohteisiin on mahdollista.

Tähtitieteen avaruusfysiikan erikoisosaamiseen ja taitojen lisäksi koulutuksen saanut maisteri osaa ja ymmärtää laajasti fysiikkaa ja matematiikkaa, mutta myös tietojenkäsittelyä ja sen hankintaa, kommunikaatiotaitoja, tieteellistä kirjoittamista ja ryhmätyötaitoja.

Koulutus kehittää erityisesti ongelmanratkaisua ja analyyttistä ajattelua.

Tässä nyt monesti on jo korostunut se, miten laajan osaamisen fysiikan opinnot tarjoaa opiskelijalleen. Siitä riippumatta, minkä erikoistumisalana loppupeleissä valitsee.

Lyhyesti opettajalinjasta. Tommi Kokkonen kertoo, että aineenopettajan sekä fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja suuntautumisvaihtoehdosta.

Suuntautumisvaihtoehdoista valmistuvilla on pätevyystoimia fysiikan aineenopettajana lukiossa tai yläasteella

Aineenopettajalle on lisäksi matematiikka toisena opettavana aineena ja toisinaan myös kemiakolmantena

Aineenopettajien luokanopettaja suuntautumisvaihtoehdosta valmistuvat saavat fysiikan aineenopettajan pätevyyden lisäksi pätevyyden toimia luokanopettajana

Molemmat suurtaantumisvaihtoehdot ovat monitieteisiä, sillä yhteisen yhtenä sivuaineena on luettava opettajien pedagogiset opinnot, jotka sisältävät kattauksen muun muassa kasvatustieteitä, historiaa, psykologiaa ja käytännön opetusharjoittelua.

Eli se on ehkä monipuolisin näistä kaikista.

Osaisitsä Jyrki kertoo meille ensin nyt vaikka teoreettisen fysiikan maisterilinjasta vähäsen?

Teoreettisen fysiikan maisterilinja on kenties tutkijapainotteisiin meidän maisterilinjoista, eli aika moni meidän teoreettisen fysiikan maistereista on jatkanut jatko-opintoihin ja tohtoriksi saakka.

Tässä vaiheessa nämä opinnot liittyvät meidän tutkimusaloihin, eli kvanttifysiikkaan, kvantti-informaatioon, kosmologiaan, kenttäteoriaan ja hiukkasfysiikkaan.

Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös se, että kvanttiteknologioista, kvantti-informaatiosta puhutaan aika paljon tällä hetkellä ja on puhuttu jo paljon useamman vuoden ajan.

Eli on ennustettu, että kvanttiteknologia, eli kvanttifirma tarvitsee lisää työvoimaa, tai se työvoiman tarve kasvaa paljon seuraavien vuosien aikana.

Eli siinä mielessä teoreettisen fysiikan maistetilin on relevantti myös tässä mielessä.

Tästä meille tulee ihan henkilökohtaisia kokemuksia puhumaan kolmannessa jaksossa sitten teoreettisen fysiikan maisterilinjan opiskelija. Entäs, sä oot Jyrki myös data-analytiikan linjan opetuutorina toiminut pari vuotta ja tää on nyt tämmönen uusi konsepti, niin osallisesti se kertoo millainen se tutkinto sitten on.

Tämä on mielenkiintoinen, että lisää meidän laitoksen tarjotaan, koska meillähän myös kahdella muulla laitoksella tarjotaan data-analytiikan tutkintoa.

Perusajatus tässä oli se, että jälleen kerran viittaan fysiikan laaja-alaisiin opintoihin, eli analyyttisiin- ja ongelmanratkaisu kykyihin, matemaattisiin taitoihin ja myös simulaatiotaitoihin, eli fysikaalisten systeemien simulointiin.

Tässä data-analytiikan linjassa mukana on yhtenä moduulina myös koneoppimisen ja AI-ihin liittyvä moduuli.

Tämä on ollut hyvinkin suosittu maisterilinja tässä vaiheessa kanssa.

Se on ollut mielenkiintoista seurata, minkälaisia gradu-paikkoja opiskelijat ovat löytäneet.

Ne ovat useimmiten tulleet laitoksen ulkopuolelta ja yliopiston ulkopuolelta myös.

Eli tässä mielessä meidän uusin maisterilinja täydentää erittäin hyvin meidän aikaisempaa tarjontaa.

Se kuulostaa varsin mielenkiintoiselta.

Tässä välissä voisi vähän myös mainostaa tätä, että meidän laitoksella on mahdollisuus maisterivaiheessa tähtitieteen avaruusfysiikan linjalta, teoreettiselta fysiikalta ja materiaalifysiikalta lähteä puoleksi vuodeksi.

Onko vuodenvaihtomahdollisuutta? Ei taida olla.

Yleensä puolen vuoden, mutta vuodenmahdollisuus on olemassa myös.

Puoliksi vuodeksi tai vuodeksi vaihtoon Palermon yliopistoon Italiaan, tarkemmin Sisiliaan ja siellä voisit suorittaa kaksoistutkinnon eli tämän filosofian maisterin tutkinnon ja sitten vielä englanninkielisen vastaavan tutkinnon.

Mä en muista nyt tämän nimeä, joten Jyrki voi tämän tarkentaa tähän. Osaisit sä tästä kertoa vähän kiinnostuneelle lisää?

Tämä on ollut varsin hyvä lisää meidän laitoksen tarjontaan kanssa.

Eli kysymys on siis kaksoistutkinto-ohjelma, eli käytännössä se tarkoittaa sitä, että opiskelija, joka valitaan tämän ohjelman, niin hän saa kaksi eri tutkintoa.

Eli meidän paikallisen tulun yliopiston filosofian maisterin tutkinnon ja sitten Palermo yliopiston maisterin tutkinnon.

Tämä toimii niin, että opiskelija pääsääntöisesti lähtee yhdeksi lukukaudeksi partnerin yliopistoon opiskelemaan, suorittaa 30 opintopistettä.

Motivaatio tässä on taustalla myös se, että partnerin yliopistossa kurssitarjonta ei ole täsmälleen identtinen meidän oman yliopiston kurssitarjonnan kanssa.

Eli se lisää kurssin vaihtoehtoja huomattavasti myös.

Meillä on toisaalta erittäin hyvät kokemukset tästä ohjelmasta puolia toisin.

Tämä kuulostaa ihan huipulta ja kyllähän se varmasti siellä CV-ssäkin sitten hyvältä näyttää. Tämähän ei ilmeisesti myöskään valita kyllä ihan kaikkia halukkaita, vaan kaikista hakijoista valitaan sitten muutama kappale aina.

Meillä on siis mahdollisuus sen yliopiston erasmusohjelman kautta lähteä vaihtoon opiskelemaan ja sen lisäksi sitten tämä Palermon yliopiston vaihto.

Vaikka Jyrki ja tuossa äsken haastateltiinkin näistä data-analytiikasta ja teoreettisesta fysiikasta, niin data-analytiikan linjaa opetuutoroi tällä hetkellä Femto-ryhmään kuuluva yliopistotutkija Johannes Niskanen ja teoreettista fysiikkaa opetuutoroi Kimmo Luoma.

Ja nyt on saatu toinen podcastjakso päätökseen. Kiitos kaikille kuuntelijoille siellä kuulokkeiden tai muun laitteen takana kuuntelemisesta.

Kiitos Jyrkille ja Lauralle siitä, että pääsitte osallistumaan tähän ohjelmaan. Mahtavaa, että pääsitte mukaan. Ja Jyrki sinäkin noita kiireiltäsi.

Kiitos.

Kiitos kutsusta.

Seuraavassa jaksossa meillä on vieraana laitoksen emeritusprofessori.

Mun mielestä aika isokin julkkis. Ihan mahtavaa, että hän pääsi siihen mukaan.

Ja sitten myös opintojen loppuvaiheessa oleva opiskelija.

Kiitoksia paljon. Tsemppiä yhteishakuun. Heippa!