Laura Niemi ja Outi Nurmela

Vau, mikä vaikutus!

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa!

Jaksot ja tekstivastineet

Jakso 1: Mitä vaikuttavuus oikein on ja miksi se on tärkeää? (15.8.2022)

Tässä jaksossa Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikön kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti podcast-sarjasta ja mitä teemoja tulevissa jaksoissa käsitellään. Lisäksi pureudutaan pintaa syvemmälle vaikuttavuuden monimutkaiseen käsitteeseen.

>> Kuuntele Jakso 1: Mitä vaikuttavuus oikein on ja miksi se on tärkeää?

Tekstivastine:

Laura: Hei, mä oon Laura.

Outi: Ja mä oon Outi ja tämä on Vau, mikä vaikutus! -podcast. Ja hei tervetuloa kuuntelemaan ihan ensimmäistä jaksoa meidän uudesta vaikuttavuusteemaisesta podcast-sarjasta.

Laura: Tää podcast-sarja on tarkotettu kaikille niille, jotka on kiinnostuneita tutkimuksen vaikutuksista ja haluaa maksimoida tutkimuksensa vaikuttavuutta. Ja täs podcast-sarjassa me tullaan käsittelee vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Outi: Joo, me tullaan tässä sarjassa haastattelemaan sekä tutkijoita ja kuulemaan sit heidän ajatuksiaan siitä tutkimuksensa vaikuttavuudesta. Että lisäksi sitten tutkimuksen tuen asiantuntijoita, jotka taas tarjoaa palveluita vaikuttavuuden tueksi. Lisäksi me pyritään perehtymään vaikuttavuuteen myös rahoittajien näkökulmasta ja keskustellaan sitten siitä, että miten sitä vaikuttavuutta olisi hyvä tuoda esiin niissä rahoitushakemuksissa.

Laura: Ja nyt tähän heti alkuun me voitas lyhyesti kertoa, et ketä me ollaan. Eli me ollaan Laura Niemi ja Outi Nurmela ja me ollaan molemmat kehittämisasiantuntijoita Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksiköstä, jonka tarkoituksena on kehittää meidän yliopistossa tehtävää tutkimusta Turun yliopiston strategian mukaisesti ja tukea tutkijoita tutkimusprosessin eri vaiheissa.

Outi: Joo ja meidän työnkuvaan kuuluu esimerkiksi tutkimuksen ja tutkijan näkyvyyden parantaminen, tutkimuksen ja tutkijan vastuullisen arvioinnin kehittäminen ja avoimen tieteen ja vaikuttavuuden lisääminen. Ja tää podcastsarjahan on nyt vähän kaikkee tätä. Ja oikeastaan tää sarja syntyikin sitten juuri tästä tarpeesta pureutua siihen, et mitä se vaikuttavuus oikeastaan on, kun se ehkä on vielä vähän semmonen vieras asia ja varsinkin se, että miten sitä omaa tutkimuksen vaikuttavuutta pystytään tuomaan esille ja sanottamaan.

Laura: Mm. Ja siis meillähän on ajatuksena nimenomaan tuoda esille sitä, miks tää vaikuttavuus on niin tärkeä asia ja miks siitä puhutaan nykyään niin paljon. Eli vaikuttavuus sinänsähän ei oo uus asia tieteen näkökulmasta, koska tieteellä ja tutkimuksella on aina ollut merkittävä vaikutus ja sekä siihen tiedeyhteisöön ja sitten ympäröivään yhteiskuntaan. Mutta nykyään, kun tutkimusta on niin paljon, niin vaikuttavuuden osoittamisen merkitys korostuu. Voidaan vaik ajatella niin, että jo vuonna 2009 on julkastu 50 miljoonaa akateemista artikkelia ja joka vuosi julkastaan nykyään noin 2.5 miljoonaa uutta artikkelia. Ja tän julkasuiden määrä kasvaa viel ehkä noin 4 - 5 % vuosittain. Niin ei oo kyl ihme, että tutkijoilta toivotaan semmosta selkokielistä kuvausta siitä, mitä hyötyä siitä omasta tutkimuksesta on sitten eri kohdeyleisöille.

Outi: Ja tää nyt tietysti vaikuttaa varmastikin myös siihen, että yhä useampi rahoittaja vaatii ihan jo siinä hankehakemuksessa erillistä selostusta hankkeen vaikuttavuudesta. Ja pitäs pyrkiä jo siinä tutkimuksen suunnitteluvaiheessa aika tarkkaankin osata kertoa, että mitä se vaikuttavuus tulee olemaan ja kuvailemaan sitä. Eli joudutaan enemmän keskittymään siihen, mitä vaikutuksia pyritään saamaan aikaan ja ennustamaan ja sanottamaan sitä vaikuttavuutta jo etukäteen siinä hakuvaiheessa. Esimerkiks Euroopan komission puiteohjelmissa tää impactosion merkitys ja laajuus on kasvanu tosi merkittävästi seitsemännestä puiteohjelmasta tähän viimeisimpään Horisontti Eurooppaan -ohjelmaan. Ja tästä puhutaankin myöhemmin tässä meiän podcastissa tutkimusrahoituksen asiantuntijoiden kanssa.

Laura: Mm. Joo ja siis ei pelkästään nää vaatimukset, mut vaikuttavuushan on siitäkin näkökulmasta hiukan hankalaa, et sitä voidaan määritellä tosi useesti eri tavoilla ja sitä voidaan luokitella monin eri tavoin ja eri tieteenaloilla voi sit vielä olla hyvin erilaisia ajatuksia siitä vaikuttavuudesta ja tieteen vaikutuksista. Eli erityisen hankalaa siinä vaikuttavuuden havaitsemisesta ja osoittamisesta tekee myös se, että sitte pääasiallisesti se vaikuttavuus konkretisoituu pitkän aikavälin jälkeen. Ja meillähän ei tietenkään oo sitä kristallipalloa, josta me nähdään varmasti miltä sen 30 vuoden kuluttua maailma näyttää, niin senkin takia sitten on hankala sanottaa,mitä se vaikuttavuus vois olla.

Outi: Ja asiaa sotkee ehkä viel vähän lisää se, että vaikuttavuus voi olla sit myös negatiivista tai epäsuoraa tai se tutkimus saakin aikaan jotain ihan tahattomia vaikutuksia johonkin aivan muuhun asiaan, kun mitä alunperin lähdettiin tavottelemaan. Ehkä semmonen hyvä perusajatus vois olla, että voidaan ajatella, että vaikuttavuus on yhtä kuin tavoitteellinen muutos. Eli yleensä ainakin kun vaikuttavuutta etukäteen tutkimuksessa suunnitellaan, niin sillä on joku suunta ja tavote ja toki se yleensä on se positiivinen vaikuttavuus, mitä pyritään saamaan aikaseksi.

Laura: Mm. Ja sittenhän vaikuttavuudelle on kuitenkin useita erilaisia tämmösiä määritelmiä ja me voitas tässä nyt seuraavaks perehtyy muutamien tahojen ajatuksiin tästä aiheesta. Koska esimerkiks Suomen Akatemia on määritellyt tutkimuksen vaikuttavuutta siten, että tutkimuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan tutkimuksen myötävaikutuksia erilaisiin yhteiskunnassa ilmeneviin asioihin ja kehityskulkuihin. Vaikuttavuus syntyy tutkimustiedon ja muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja usein pidemmän ajan kuluessa. Se on lähtökohtaisesti monimuotoinen ilmiö. Ja vaikuttavuuteen erikoistunut professori Mark Reed puolestaan on tiivistänyt ajatuksen niin kompaktiin muotoon, että vaikuttavuus on yhtä kuin hyöty. Ja hän kehottaa sit taas tutkijoita miettimään erityisesti sitä, kuka hyötyy siitä tutkimuksesta, jota nyt tehdään. Ja sit on vielä sellanenkin näkökulma, että mikä on aika tyypillinen määritelmä, jonka on antanut Englannin kansallinen tutkimusta kehittävä organisaatio UK Research and Innovation, joka määrittelee vaikuttavuuden olevan jokin todennettavissa oleva tuotos, jonka korkealaatuinen tutkimus tuottaa yhteiskunnalle ja taloudelle.

Outi: Joo täs viimeisessä määritelmässä erityisesti korostuu tää perinteinen luokittelu vaikuttavuuden eri osa-alueista. Eli se perinteinen jako on tää akateeminen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus. Ja tässä luokittelussa se akateeminen vaikuttavuus viittaa siihen, miten se tutkija vaikuttaa siihen omaan tieteenalaansa, esimerkiksi jonkin uuden menetelmän, koulutuksen tai sovelluksen keksimisellä. Ja tätä tieteellistä vaikuttavuutta mitataan yleensä erilaisilla tilastoilla,kuten esimerkiks H–indeksillä tai viittausanalyysillä tai vaikutustekijällä. Kvantitatiivinen mittaus ei kuitenkaan oo ainoa tapa mitata tieteellistä vaikutusta, et varsinkin tosi pienillä tieteenaloilla se tieteellinen vaikutus saattaa olla myös laadullinen. Et yhdellä julkasulla voi olla tosi pitkäkestonen vaikutus. Sit taas yhteiskunnallisella vaikuttavuudella tarkotetaan sitä tapaa, jolla se tutkimus vaikuttaa sitten sinne akateemisen yhteisön ulkopuoliseen yhteiskuntaan. Ja se voi sit taas kattaa eri elämänalueita, kuten esimerkiks terveyden, ympäristön tai julkiset palvelut. Ja tutkimustulosten popularisointi on osa tätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ja sitä voi olla esimerkiks aktiivinen osallistuminen julkisiin keskusteluihin, artikkeleihin ja esityksiin tai aktiivinen osallistuminen kansalaisjärjestöjen kautta. Näitä yhteiskunnallisia vaikutuksia on tosi vaikea mitata,koska on hyvin ymmärrettävää, niin vaikutukset on yleensä tosi semmosia hienovaraisia ja ne näkyy vasta sitten hyvin pitkällä aikavälillä. Tässä nää YK:n kestävän kehityksen tavotteet on nykyään monien rahottajien lähtökohtana. Niitä tosi monissa rahotushakemuksissa ihan vaaditaan miettimään näitä SDG-tavotteita ja ne onkin hyviä lähtökohtia sillon kun pohditaan, että millasia yhteiskunnallisia vaikutuksia sillä omalla tutkimuksella sitten on. Näistä SDG-tavotteistakin puhutaan myöhemmin useampaan otteeseen tässä podcast-sarjassa.

Sit vielä tää taloudellinen vaikuttavuus, niin se tarkottaa laajasti sitä, että miten se tutkimus joko tuottaa usein välillisesti taloudellista hyötyä esimerkiks kasvua tai työpaikkoja, tai sitten vaikuttaa epäsuorasti talouteen. Eli esimerkiks tutkimus voi tuoda esiin jonkun uuden innovaation, joka voidaan kaupallistaa. Sillä voi olla semmonen makrotaloudellinen vaikutus kauppaan, työllisyyteen tai jopa politiikkaan. Tää perinteinen luokittelutapa ei tietenkään kata kaikkia erilaisia vaikuttavuuden lajeja ja viime vuosina onkin paljon puhuttu tästä vaikuttavuudesta ja on tunnistettu lukuisia muitakin tapoja luokitella ja pilkkoa vaikuttavuutta helpommin ymmärrettäviin kokonaisuuksiin. Et riippuu tosi paljon siitä tieteenalasta, et minkä tyyppistä jaottelua käytetään tai edes voidaan käyttää.

Laura: Mm, se on totta. Ja näitä jaotteluja on tosi paljon ja esimerkiks Euroopan Tiedesäätiö ESF jakaa vuonna 2012 tehdyssä raportissaan vaikuttavuuden yheksään tämmöseen eri kategoriaan. Ensimmäinen näistä on tieteellinen vaikuttavuus, eli se miten tieto kehittyy, tieteenalat muodostuu ja miten tieteellinen tieto näkyy koulutuksessa esimerkiks. Toinen on teknologinen vaikuttavuus, eli miten tuote, prosessi ja palveluinnovaatiot syntyy. Kolmantena on taloudellinen vaikuttavuus, eli se, miten tutkimus vaikuttaa tuotteiden myyntihintaan, yritysten kustannuksiin ja tuloihin mikrotasolla ja taloudelliseen tuottoon, joko talouskasvun tai tuottavuuden kautta sitten makrotasolla.

Neljäntenä listalla on sosiaalinen vaikuttavuus, eli vaikutukset yhteisön hyvinvointiin, elämänlaatuun, ihmisten ja ryhmien käyttäytymiseen, käytäntöihin ja ihan toimintaan. Ja viidentenä on poliittinen vaikuttavuus, joka taas viittaa siihen, miten tutkimus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Kuudentena on ympäristöön liittyvä vaikuttavuus, mikä tarkottaa tutkimuksen vaikutuksia ympäristöön,esimerkiksi luonnonvarojen riittävyyden tai ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta. Sitten seitsemäntenä on terveyteen liittyvä vaikuttavuus, joka viittaa tutkimuksen vaikutuksiin esimerkiks kansanterveyteen, elinajan odotteeseen, sairauksien ehkäisyyn ja elämänlaatuun ylipäätään. Ja kaheksantena on kulttuurinen vaikuttavuus, joka linkittyy siihen, miten tutkimus vaikuttaa eri arvoihin ja uskomuksiin. Ja viimeisenä yheksäntenä on koulutuksen vaikuttavuus, eli tutkimuksen vaikutukset muun muassa erilaisiin tämmösiin opetussuunnitelmiin, pedagogisiin työkaluihin ja sit ihan tutkintoihin. Ja tää on siis yks esimerkki tälläsestä laajemmasta luokittelusta ja näitä tosiaan on monta ja ne on monesti tieteenalasidonnaisia. Ja kaikilla tieteenaloilla on vähän oma tapa luokitella ja määritellä tätä asiaa.

Outi: Kyllä. Nää vaikuttavuuden eri luokittelutavat on noussu keskeisiksi toki myös sen mittaamisen ja arvioinnin kautta. Eli kun rahoittajat odottaa sitä vaikuttavuuden osoittamista ja arviointia, on sen määrittely myös tärkeämpää. Ja tää keskustelu vaikuttavuuden luotettavasta mittaamisesta ja arvioinnista onkin myös erittäin paljon pinnalla. Selvästi tarve erilaisille mittareille ja myös kvalitatiivisille arviointimenetelmille on vahvasti nousussa. Eli koska rahoittajat sitä vaatii, niin pitää kehittää semmosia tapoja, et miten se vaikuttavuus pystytään sitten luotettavasti osoittamaan.

Ja tästä perinteisestä kolmijaosta akateeminen ja taloudellinen vaikuttavuus on aina ollut vähän tämmösii helpompia osoittaa, koska niihin on löydettävissä selkeitä kvantitatiivisia mittareita, esimerkiksi julkasut tai rahoitusmäärät tai patentit ja niin edespäin. Et tää sosiaalisen vaikuttavuuden osoittamiseen panostetaan nykypäivänä paljon enemmän kun aiemmin, koska sen osoittaminen on selvästi tärkeämpää kun sitä vaikuttavuutta nykyään odotetaan niiden rahoittajatahojen puolesta ja sen vaikuttavuuden osoittamista odotetaan nykyään huomattavasti enemmän.

Laura: Mm. Ja sen vuoksi, koska tää odotus on noussut aika paljon ja sitä pitää pystyy tekemään eri tavoilla, niin yks semmonen, mitä tutkijat on paljon ottanut käyttöönsä ja muutenkin ehkä mikä auttaa sitten ulkopuolisia ymmärtämään sitä vaikuttavuutta paremmin, on tarinat. Ja erityisesti sosiaalisesta vaikuttavuudesta on tehty paljon tämmösiä vaikuttavuustarinoita.

Nää vaikuttavuustarinat sopii tosi hyvin näiden kvantitatiivisten mittareiden lisäks kertomaan muun muassa tutkimuksesta muille, kuin sille kyseisen alan tutkijoille.Esimerkiks ihan kansalaisille tai muiden tieteenalojen tutkijoille, jotka ei välttämättä oo niin sisällä siinä aihepiirissä. Ja vahvalla dataan perustuvalla vaikuttavuustarinalla voidaan tieteellistä ja mahdollisesti vaikeasti ymmärrettävää dataa avata helpommin lähestyttävään muotoon. Koska pelkkä tämmönen laadukkaan tutkimuksen tekeminen ei riitä, vaan se uus tuotettu tieto pitää pystyä jakamaan ja viestimään muille, koska vaan sillä tavalla voidaan tehdä tieteen toimintatapoja ymmärrettäväksi yleisölle ja parantaa sitä kautta tieteen mainetta ja luotettavuutta ja luottamusta.

Ja viime vuosina tähän on nimenomaan pyritty myös avoimen tieteen keinojen kautta ja esimerkiksi avoin julkaiseminen ja tiedeviestintä lisää todistetusti tieteellisiä viittauksia, eli ne tuottaa myös tieteellistä vaikuttavuutta tiedemaailman omilla mittareilla, mutta sitten myös niitä vaikutuksia yhteiskunnassa laajemmin. Ja tietysti, kun media kiinnostuu aiheesta, niin se vaikuttaa siihen, miten toimittajat etsii sopivia haastateltavia, esimerkiksi someprofiilien tai sitten näiden vaikuttavuustarinoiden kautta ja sitä kautta sitten taas on mahdollisuus viestiä uudella tavalla sitä uutta tietoa laajasti sitten suuremman yleisön käyttöön ja tietoon.

Outi: Just näin. Tieteellisen tutkimuksen arvo tiedeyhteisölle ja tieteen tekemiselle on monesti just paljon helpompaa osoittaa, kun se vaikuttavuus täs laajemmassa mittakaavassa. Ja viimeaikasessa keskustelussa ja tässä vaikuttavuuden korostamisessa on viime kädessä kyse just siitä, että kannustetaan niitä tutkijoita sanoittamaan heidän tekemänsä tieteellisen tutkimuksen arvo niin sanotusti tavallisille ihmisille. Eli mitä siitä omasta tutkimuksesta, mitä hyötyä siitä on vaikka sille naapurin mummolle? Mitä lisäarvoa se tuo siihen ympäröivään yhteiskuntaan? Ja tää vaatii myös yliopistoja ja muita tutkimusorganisaatioita miettimään tietysti sitä, että miten tuetaan niitä tutkijoita siinä vaikuttavuuden esille tuomisessa. Ja me ainakin ajatellaan, että tähän tarvitaan uusia työkaluja niille tutkijoille ja tutkimusryhmille. Esimerkiks siihen vaikuttavuussuunnitelman tekoon,vaikuttavuuden arviointiin ja ihan niihin rahoitushakemusten vaikuttavuusosioiden kirjoittamiseen.

Laura: Mm. Ja tietysti tää podcast-sarjahan on yks uus tämmönen toimintatapa ja tää podcast-sarjan perimmäinen tarkotus on nimenomaan tän vaikuttavuuden aikaansaaminen. Ja että lähestytään tätä aihetta sitten uudella tavalla ja erilaisista näkökulmista.

Outi: Joo. Toivotaan, että onnistutaan tässä ja ainakin tullaan jatkossa sitten tässä syksyn ja kevään aikana haastattelemaan tosi mielenkiintosia vieraita ja saadaan varmasti tosi monta erilaista näkökulmaa tähän aiheeseen ja erilaisia määritelmiä, että mitä se vaikuttavuus oikeastaan on.

Laura: Joo. Ja siis seuratkaa Turun yliopiston avoimen tieteen kiihdyttämön sometilejä, Twitteriä ja Instaa, niin me kerrotaan aina siellä, milloin aina uus jakso on kuunneltavissa. Ja me ollaan täst tosi innoissaan ja me toivotaan, että tekin ootte ja ootte sitten kuulolla heti syksyn alusta.

Outi: Ehdottomasti. Kuullaan taas ens kerralla. Moi moi.

Laura: Moikka


 

Jakso 2: Millainen toimija yliopisto on vaikuttajana nyt ja tulevaisuudessa? (5.9.2022)

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta vastaava vararehtori Mika Hannula. Hänen kanssaan keskustellaan erityisesti yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Lisäksi puhutaan Turun yliopiston vaikuttavuudesta sekä pohditaan tulevaisuuden vaikuttavuustrendejä.

>> Kuuntele jakso 2: Millainen toimija yliopisto on vaikuttajana nyt ja tulevaisuudessa?

 

Tekstivastine:

Laura: Hei. Mä oon Laura.

Outi: Ja mä oon Outi ja tämä on Vau, mikä vaikutus! -podcast.

Laura: Ja tämän päivän jaksossa me puhutaan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta Turun yliopistossa ja yliopistokentällä yleisesti, sekä sitten tulevaisuuden vaikuttavuustrendeistä.

Outi: Ja vieraaksi me ollaan tänään saatu Turun yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta vastaava vararehtori Mika Hannula. Kiitos paljon, kun tulit meidän vieraaksi, ja haluisitko tähän alkuun lyhyesti vähän kertoa itsestäsi? Kuka olet?

Mika: Kiitos kutsusta. Mukava olla täällä teidän vieraana ja olla keskustelemassa tärkeästä aiheesta myös meidän, Turun yliopiston kannalta. Olen tosiaan Mika Hannula, yksi tämän yliopiston vararehtoreista ja vastuualueeni, tossa tuli jo esille, on yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja mielelläni usein tietysti puhun myös sitten kumppanuuksista, joka on aika olennainen osa meidän yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Taustaltani olen tekniikan tohtori ja tietojohtamisen professori, ja sillä tavalla tuo oma tieteenala on liikkunut sieltä alunperin tietotekniikasta tuotantotalouteen, ja sitten vähän pehmeämpään tematiikkaan ja tietojohtamiseen, jossa tietysti ihmisillä ja osaamisella ja aineettomalla pääomalla on tärkeä merkitys.

Laura: Kiitos. Meillä on ollut tässä myös tarkoituksena se, että ymmärrettäisiin vaikuttavuutta ja päästäisiin vähän perille siitä, mitä se vaikuttavuus oikeastaan on. Ensimmäisessä jaksossa me käytiin läpi muutamia määritelmiä, muun muassa Suomen Akatemialta, miten he määrittelee vaikuttavuuden. Mutta mitä sun mielestä vaikuttavuus tarkoittaa ja miten sä määrittelisit sitä? 

Mika: No minä lähtisin itse liikkeelle niinkin muodollisesta asiasta, kuin yliopistolaki. Enkä vähiten tietysti sen tähden, että se sitoo meidän yliopistoa, mutta myös sillä tavalla, että olen itse tietyllä tavalla ihastunut siihen ja tämä syy varmaan tulee tässä matkan varrella nyt esille.

Siis yliopistolakihan toteaa siten, että yliopiston tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ja taidatkos sen nyt sitten paremmin sanoa? Siis käytännössähän vaikuttavuudessa on nähdäkseni kysymys siitä, mitä hyvää yliopisto saa aikaiseksi yhteiskunnassa, jonka osa se on. Tässä yhteydessä korostan sitä, että varon käyttämästä ilmaisua yliopistoa ympäröivä yhteiskunta, koska yliopisto on osa tätä yhteiskuntaa. Emme me ole mikään erillinen norsunluutorni, tai ainakaan emme saisi olla. Ja nyt puhutaan nimenomaan hyvästä vaikutuksesta. Olisi aika omituista kuvitella, että mikä olisi sellainen yliopisto, jolla olisi muita kuin hyviä vaikutuksia siinä yhteiskunnassa, jonka osa yliopisto on.

Mutta tietysti jos ajattelee sitä vähän syvällisemmin, niin pohjimmiltaan minusta yliopiston vaikuttavuudessa on kysymys myös yliopiston olemassaolon oikeutuksesta. Nimittäin ei ole ollenkaan mitätön seikka se, että me toimimme yhteiskunnan rahoittamana ja pääasiassa nimenomaan verovaroin. Ja tämä nyt ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikella meidän tutkimuksellamme ja opetuksellamme pitäisi olla tässä ja nyt jokin eksplisiittisesti määriteltävä ja mitattava hyvä vaikutus yhteiskuntaan. Ei se näin mene. Sen sijaan näkisin, että meillä autonomisen yliopiston ja yliopistoyhteisön jäseninä pitää itsellämme olla vankka käsitys siitä, mitä hyvää me saamme aikaiseksi.

Outi: Se oli hienosti sanottu. Puhuit siitä vuorovaikutuksestakin, onko se mielestäsi tärkeä osa vaikuttavuutta? Muidenkin vieraiden kanssa tullaan keskustelemaan tästä vuorovaikutusteemasta.

Mika: On ilman muuta. Ja tietysti meidän on hyvä muistaa, että tieteenalat ovat keskenään kovin erilaisia. Jotkut alat ovat luonteeltaan hyvin soveltavia ja niille on suorastaan välttämätöntä olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Ja sitten tietysti vuorovaikutus ja vaikuttavuuden mekanismit eroavat myös tieteenaloittain. Esimerkiksi lääketieteessä, luonnontieteissä, tekniikassa, näin esimerkkinä, jollakin tutkimustuloksella saattaa olla hyvinkin nopea vaikutus ihmisen ja ympäristön hyvinvointiin, kun taas sitten toisilla tieteenaloilla nämä vaikutusmekanismit saattavat olla huomattavasti pitkäjänteisempiä ja monimutkaisempia.

Outi: Johdat myös Turun yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuutta. Mitä tämä tehtäväkokonaisuus pitää sisällään?

Mika: No sitä tehtäväkokonaisuuttahan meillä hoitaa, sitä varten on perustettu viime vuonna Kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikkö. Ja tämä tehtäväkokonaisuus, jota yksikkö hoitaa, tukee, kehittää Turun yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja sidosryhmäyhteistyötä alueellisesti, kansallisesti ja myös tietysti kansainvälisesti. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat yritysyhteistyön tukeminen, yrittäjyyden edistäminen, alumniyhteistyö, kansainväliset verkostot, strategiset kumppanuudet. Näitä strategisia kumppanuuksiahan meillä on jo kolme kappaletta tällä hetkellä. Bayer Nordic, Meyer Turku sekä Turun kaupunki. Näiden lisäksi tietysti tällä vastuualueella on ja tähän yksikköön kuuluvat, kestävän kehityksen ja kestävyyden kokonaisuus, ja myös varainhankinnan toiminnot. Mitä tuohon kestävään kehitykseen tulee, niin me rakennamme siis toimintakulttuuria pitkäjänteisesti, jossa kestävän kehityksen, ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja myös kulttuurisen ulottuvuuden periaatteet toteutuvat niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa, kuin sitten meidän vuorovaikutuksessamme muun yhteiskunnan
kanssa.

Laura: Tässä hyvin kuvasit tätä, että paljon erilaisia toimintoja on täällä Turun yliopistossa olemassa. Millaisia konkreettisia tapoja on, miten tätä yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta edistetään?

Mika: Tässä yhteydessä varmaan on hyvä ottaa esille, että usein puhutaan yliopistojen kolmannesta tehtävästä, tarkoittaen juuri näitä mainitsemiasi konkreettisia yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen liittyviä tehtäviä. Nyt, hieman pilke silmäkulmassa, mutta kuitenkin, niin vaikka kysymys on omasta vastuualueestani, niin hieman paradoksaalisesti kiistän kuitenkin niin sanotun kolmannen tehtävän olemassaolon. Ei ole erillistä kolmatta tehtävää yliopistoilla. Vaikuttavuudessa, on kysymys juurikin siitä, miten yliopiston perustehtävät, tutkimus ja opetus vaikuttavat tähän yhteiskuntaan, jonka osa me olemme. Ei se ole mikään erillinen tehtävä. Ja näin ollen näkisin, että vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa on eduksi opetuksen, tutkimuksen laadulle sekä vaikuttavuudelle ja myös näkyväksi tekemiselle tässä yhteiskunnassa.

Jos esimerkkien kautta asiaa lähestyy, kysyt konkretiaa, niin opetuksessa tahtoo olla sillä tavalla, että mitä paremmin opettaja ymmärtää oman osaamisalueensa merkityksen ja mitä paremmin hän pysyy ajan tasalla omalla osaamisalueellaan, sitä laadukkaampaa on sitten myös opetus, ja tämä taas on luonnollisesti eduksi opetuksen vaikuttavuudelle muuhun yhteiskuntaan, koska nämä meidän lahjakkaat nuoret ja joskus varttuneemmatkin oppilaat sitten kuitenkin jossain vaiheessa siirtyvät muun yhteiskunnan palvelukseen.

Sama pätee nähdäkseni myös sitten tutkimukseen, mistä tänään tietysti puhutaan varmaan paljon. Tutkimamme ilmiön yhteiskunnallisen merkityksen, siis tieteen alasta riippumatta, sen oivaltaminen on nähdäkseni eduksi tutkimuksen relevanssille ja sitä kautta myös vaikuttavuudelle. Ja tässä kohtaa korostan, että käytän termiä yhteiskunta ja yhteiskunnallinen hyvin laajassa merkityksessä siten, että viittaan sillä oikeastaan kaikkeen inhimilliseen tekemiseen, siihen ympäristöön, siellä vallitseviin ilmiöihin, lainalaisuuksiin, missä me ihmiset elämme ja mitä me täällä yliopistossa tutkimme ja opetamme. Ja ehkä jonkinlaisena yhteenvetona tästä sanoisin, että kyllä yliopiston perustehtävät, tutkimus ja koulutus, luovat sen perustan yliopiston yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle ja vaikuttavuudelle. Kysymys ei ole erillisestä kolmannesta tehtävästä.

Outi: Täytyy sanoa, että olen ihan samaa mieltä siinä, että nyt on jotenkin keksitty, että vaikuttavuus olisi joku uusi asia. Toki ehkä terminä ja käsitteenä siitä puhutaan nyt jotenkin enemmän ja vaaditaan sitä, et sitä osoitetaan enemmän, mutta ainahan tutkimus on luonut vaikuttavuutta. Ei se ole mikään uusi asia. Mutta on ehkä vähän vaikea asia ymmärtää, että se ei tosiaan ole mikään irrallinen asia, mitä voi käsitellä jotenkin erillisenä osana omaa tutkimusta, vaan pitää löytää se nimenomaan siitä omasta tutkimuksesta. Vaikuttavuus on myös yksi Turun yliopiston nykyisen strategian, mikä jatkuu tuonne vuoteen 2030 asti, läpileikkaavista teemoista. Miten vaikuttavuus näkyy strategiassa, ja miten sitä käytännössä pyritään toteuttamaan, tätä strategiaa?

Mika: Ensinnäkin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden syntymisen edellytys on, että tutkimuksen tuottama uusi tieto, teknologinen osaaminen, ymmärrys, näkökulmat, jotka välittyvät sitä kautta, loppujen lopuksi ovat hyödyksi myös yliopistoyhteisön ulkopuolella. Yliopiston vuorovaikutus sidosryhmiensä ja kumppaniensa, mukaan lukien kansalaiset, media, päätöksentekijät, yritykset, julkisen sektorin organisaatiot, kolmannen sektorin organisaatiot, muut yhteisöt, vuorovaikutus näiden kanssa on vaikuttavuuden aikaansaamisen kannalta olennaista ja välttämätöntä. Tämän tähden Turun yliopisto toimii aktiivisesti erilaisten kumppaniensa, sidosryhmiensä kanssa, niin alueellisesti kuin kansallisesti ja kansainvälisesti. Olemme osa tätä lukematonta määrää erilaisia, myös kansainvälisiä, verkostoja.

Konkreettisia käytännön esimerkkejä, joiden parissa mm. tuossa Kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikössä paljon on tehty töitä viime aikoina ovat tietysti yritysten ja tutkijoiden yhteishankkeet. Nyt tietysti korostan, että Kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikkö on nimenomaan tukipalvelu. Kyllä se todellinen työ, yhteistyö ja vaikuttavuus, tehdään tuolla meidän tiedekunnissa, tieteenalayksiköissä, oppiaineissa. Siellähän se tutkimus ja opetus tehdään. Ja meidän tehtävä on tukea sitten vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen syntymistä siellä. Yliopisto osallistuu sitten erilaisten yritysyhteistyötä edistävien verkostojen toimintaan. CLIC Innovation, DIMECC, Photonics Finland ja niin edelleen. Ja sitten tietysti siellä tutkimuspalvelujen puolella innovaatioiden kaupallistaminen ja uuden tutkijalähtöisen yritystoiminnan käynnistäminen ovat aika hyviä esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä. Tämä muuten osoittaa myös sen, että eihän tämä vaikuttavuus ja vuorovaikutus missään nimessä ole vain Kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikön toimintoja. Moni muu yksikkö tukee näitä kanssa. Ja tietysti yksi asia, minkä voisi tässä vielä mainita, on alumniyhteistyö, joka on myös hyvin tärkeää, ja jonka avulla rakennetaan pitkän aikavälin vuorovaikutusta meidän kumppaniemme kanssa.

Näitä konkreettisia esimerkkejä on lukematon määrä. En lähde niitä enempää luettelemaan tässä yhteydessä, mutta yhden näkökulman haluan nostaa esille, joka liittyy opetukseen ja meidän vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa, jotka ovat olennainen osa meidän tätä yliopistoyhteisöä. Aina vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa olisi hyvä pitää mielessä, että ennemmin kuin huomaammekaan näistä suurin osa on meidän alumneja, jotka saattavat olla hyvin keskeisessä ja tärkeässä roolissa tässä yhteiskunnassa. Ja silloin se tapa, miten me toimimme opiskelijoiden kanssa tänään, sillä on iso merkitys muutaman vuoden päästä siihen, mikä on Turun yliopiston kyky toimia vuorovaikutuksessa meitä ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja osana tätä yhteiskuntaa. Vuodet vierivät aika
nopeasti.

Outi: Ne vaikuttavuuden siemenet kylvetään jo siellä hyvin varhaisessa vaiheessa.

Mika: Kyllä. Ja kysymys on meidän yliopiston maineesta. Ei ole salaisuus, että tällä hetkellä T-median tutkimuksen mukaan Turun yliopisto on maineeltaan Suomen ykkösyliopisto, mitä tulee luotettavuuteen, ja sen kaltainen asema edellyttää pitkäjänteistä hyvää työtä, vuorovaikutusta, laadukasta työtä. Toisaalta, kuten tiedämme, maine voidaan menettää varomattoman toiminnan seurauksena
hyvinkin nopeasti.

Laura: Tämä on kyllä vaikuttavuuden yksi keskeinen asia, mikä pitää pitää mielessä, tämä aikajänne. Hirveän pitkän aikavälin jälkeen vasta usein realisoituu se, mitä nyt tehdään, niin näkyy ehkä vasta 50 vuoden päästä.

Mika: Olet aivan oikeassa. Ja itse asiassa tänään meillä oli juuri tuohon varainkeruuseen liittyvä palaveri. Nythän tuo vastinrahakelpoinen varainkeruukausi päättyi kesällä ja hieman ylitimmekin tavoitteemme siinä. Ja kun puhutaan alumniyhteistyöstä, vuorovaikutuksesta, varainhankinnasta, ne ovat oikeastaan kaikki ihan sitä samaa kokonaisuutta sillä tavalla, että se yhteistyö ja vuorovaikutus, mitä me tällä hetkellä harjoitamme yhdessä kumppaniemme, alumniemme kanssa on aivan olennainen tekijä meidän varainkeruun onnistumiselle. Tarkoitan tällä konkreettisesti sitä, että sellainen yhteistyökumppani, jokin säätiö, yritys, julkisen sektorin toimija tai varakas yksityishenkilö, jolla on hyvä kokemus pitkäaikaisesta yhteistyöstä meidän kanssamme, on tottunut luottamaan meidän toiminnan laatuun, siihen, että me hoidamme vastuumme ja teemme hyvää vuorovaikutusta. Hänelle on huomattavasti helpompaa tukea meitä myös taloudellisesti pitkäjänteisesti, kuin siinä tapauksessa, että hän ei arvostaisi meidän toimintaa.

Laura: Kyllä näillä vuorovaikutuksilla ja sitten näillä kumppanuuksilla on iso merkitys tässä vuorovaikutuksessa, ja siinä sitten tulee tämä aikajänne, mikä tulee myös meidän tulevissa jaksoissa esille. Että vuorovaikutuksella on aika pitkäkin aikajänne.

Olemme myös kiinnostuneita siitä, että mikä sun mielestä on yliopistojen rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana noin yleisellä tasolla?

Mika: Luonnehtisin tämän yhdellä sanalla: välttämätön. Siis asiansa hyvin hoitava yliopisto on välttämätön suomalaisille, minkä tahansa yhteiskunnan ja kansakunnan menestykselle.

Mutta sitten toisaalta käytit ilmaisua yhteiskunnallinen vaikuttaja. Minä haluaisin olla tarkka sen ilmaisun kanssa sillä tavalla, että mielestäni yliopisto on kovin erilainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, kuin esimerkiksi poliittisesti aktiivinen henkilö tai omia tavoitteitaan lobbaava etujärjestö. Toki, yliopiston on oltava hereillä omien toimintaedellytystensä varmistamisen suhteen, ja se saattaa edellyttää yhteistä lobbaamista ja sen kaltaista vaikuttamista yhteiskunnan päättäjien suuntaan, mutta yliopiston vaikuttavuus kuitenkin perustuu pitkäjänteiseen, korkealaatuiseen tutkimukseen ja opetukseen, kuten jo aiemmin toin esille. Olen hieman allerginen sille ajatukselle, että yliopisto ottaisi kovin aktiivisen vaikuttajan tai lobbarin roolin. Ainakaan siinä tapauksessa, että se halu vaikuttaa perustuu jonkinlaiseen ideologiaan.

Laura: Toi on tosi hyvin sanottu. Itsekin ajattelen‚ että yliopistolla on sellainen nimenomaan ehdoton rooli yhteiskunnassa, mutta ei kuitenkaan sellainen omaa etua tavoitteleva.

Outi: No jos nyt puhutaan siitä tulevaisuudesta vähän lisää. Mihin sun mielestä tarvittaisiin lisää resursseja, jotta yliopistot pystyy parhaalla mahdollisella tavalla edistämään ja kehittämään vaikuttavuutta ja edistämään vuorovaikutusta?

Mika: No nytpä osasit esittää mielenkiintoisen kysymyksen ja myös ajankohtaisen. Ensinnäkin tahtoisin ajatella sillä tavalla, että resurssien lisääminen ei suinkaan aina johda aiempaa parempaan, saati sitten parhaaseen mahdolliseen toimintatapaan. Minusta on tärkeää tarkastella aina tuotosten ja aikaansaannosten suhdetta niihin resursseihin, joilla me saamme niitä hyviä asioita aikaiseksi. Ja ehkä tässä sitten, vaikuttavuuden edistämisessä ja kehittämisessä, on ennen kaikkea kysymys siitä, että miten me tässä yliopistoyhteisössä toimimme ja mitä me itse pidämme tärkeänä. Vastuullisuus ja akateemisen vapauden ymmärtäminen lahjana on tärkeää. Ei tämän kaltaista vapautta tässä yhteiskunnassa kovin monilla toimijoilla tai organisaatioilla ole. Ja tätä vapautta meidän pitää käyttää vastuullisesti.

Laura: Tässä on jo aiemmin tullut esille, että alumnit ovat ehdottoman tärkeitä ja opiskelijat, joista sitten niitä alumneja myöhemmin tulee. Mutta mitä muita sidosryhmiä olisi, jotka on erityisen tärkeitä, ja mihin sidosryhmiin pitäisi eniten panostaa yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen liittyen?

Mika: Tämä jos mikä on tietysti kovasti tieteenalakohtainen asia. Nostin tuossa aikaisemminkin esille jo tieteenalakohtaiset erot. Nimittäin nämä keskeiset sidosryhmät ja myös vaikuttavuuden mekanismit, kuten myös aikajänne, ne vaihtelevat kovasti tieteenaloittain, kuten myös itsensä tiedon intressi. Joillakin tieteenaloilla kaikki uusi tieto sinänsä on lähtökohtaisesti arvokasta ja tavoiteltavaa, kun sitten joillakin muilla tieteenaloilla uuden tiedon arvon mittaa sen sovellettavuus ihmisen ja ympäristön hyväksi. Meillä on tieteenaloja, joissa on vaikea kuvitella korkealaatuista tutkimusta ja koulutusta ilman, että me toimisimme jatkuvassa vuorovaikutuksessa joidenkin sidosryhmien kanssa. Kasvatustiede tarvitsee välttämättä yhteistyötä meidän koululaitoksen kanssa esimerkiksi.

Outi: Miten näkisit, jos nyt siitä tulevaisuudesta vielä puhutaan, niin millainen sun mielestä yliopistojen rooli just sit tällaisena yhteiskunnallisena vaikuttajana, vaikka siitä puhuttiin että niin ei saa sanoa, mutta kuitenkin, niin millainen roolin pitäisi olla tai millainen se tulee ehkä sun mielestä olemaan?

Mika: No ensinnäkin, en sano, että niin ei saisi sanoa. Saa niin sanoa, mutta täytyy vain muistaa se, että yliopisto on kovin erilainen yhteiskunnallinen vaikuttaja kuin moni muu taho, josta me olemme tottuneet käyttämään termiä yhteiskunnallinen vaikuttaja.


Mitä itse kysymykseen tulee, niin viittaan noihin edellisiin vastauksiin. Meidän ei tulisi lähteä liiaksi lobbarin rooliin, saati sitten antautua jonkun ideologian puolestapuhujaksi. Yliopistolle sopii minusta faktoihin, tieteelliseen, tutkittuun tietoon perustuvien johtopäätösten tekeminen ja näiden johtopäätösten ja sen tieteellisen tiedon kertominen ja levittäminen riittävän selkeästi muun yhteiskunnan käyttöön. Ideologiat ja subjektiiviseen näkemykseen perustuva vaikuttaminen, saati sitten hyvin pitkälle menevä edunvalvonta, se jääköön muille toimijoille.

Outi: No jos leikitään ennustajaa, niin uskotko, että yliopistojen rooli pysyy tai tulee olemaan just tällainen kuin kuvasit, vai onko siinä jotain riskiä, että jotkut ottaa jotain erilaista roolia?

Mika: Kyllähän pitkällä aikavälillä yliopistojen merkitys yhteiskunnan kilpailukyvyn, elinvoiman, hyvinvoinnin moottorina, on tunnistettu ja tunnustettu. Ei kansakunnan hyvinvointia ratkaise nähdäkseni pitkällä aikavälillä luonnonvarat esimerkiksi, vaan kyllä se on se osaaminen, mistä se hyvinvointi tulee.

No nyt tietysti, kun seuraa välillä aika poukkoilevaakin korkeakoulupolitiikkaa, niin väistämättä, ihan oikeutetustikin, herää kysymys, että onko tämä osaamisen ja tutkimuksen, koulutuksen merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnin moottorina ja takaajana, aina ymmärretty meidän kansakunnan päätöksenteossa. Mutta kyllä minä luotan siihen, että pitkällä aikavälillä yliopistojen rooli pysyy vahvana ja se rooli ymmärretään. Tietysti samaan aikaan, ei meidän tule ummistaa silmiämme siltä tosiasialta, että yhteiskunnan resurssit ovat niukat. Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia, tämä on ihan fakta, ei mielipideasia. Haluamme tai ei, niin kyllä tämä kaikki vaikuttaa myös meidän yliopistojemme, ja varmasti myös Turun yliopiston, toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Ja ehkä meidän pitää varautua siihen, että yliopiston pitää nykyistä selkeämmin pystyä kertomaan vaikuttavuudesta ja siitä, mitä hyvää me saamme yhteiskunnassa ihmisen ja ympäristön hyväksi aikaiseksi.

Laura: No jos vielä tulevaisuusteemassa pysytään sen verran, että pystyisitkö näkemään, onko jotain tulevaisuuden trendejä, jotka voivat sitten muokata yliopistojen rooleja jotenkin radikaalisti tai uhkaako yliopistojen roolia jokin asia?

Mika: Lyhyellä aikavälillä varmasti meidän täytyy pitää puolemme ja pyrkiä huolehtimaan siitä, että meidän taloudelliset toimintaedellytykset säilyvät, kuten tuossa aikaisemmin jo viittasinkin. Mutta pitkällä aikavälillä, kyllä se trendi saattaa olla se, että meidän todella täytyy pystyä aiempaa paremmin ja selkeämmin kertomaan ja osoittamaan myös se, mitä hyvää me saamme aikaiseksi.

Ja ei se sen kummempi asia ole. Joku voi ajatella, että tämän kaltainen velvollisuus jotenkin vähentäisi meidän akateemista vapautta. Kun vapauden kääntöpuoli aina on tavallaan se akateeminen vastuu. Eli kyllä me olemme vastuussa siitä muulle yhteiskunnalle, että mitä me tutkimme, miten me tutkimme, mitä me opetamme ja miten me opetamme. Ja tämä kun pidetään mielessä, niin en minä sillä tavalla ole huolissani yliopistojen toimintaedellytyksistä, enkä näe siellä, pitkällä aikavälillä, erityisiä mustia pilviä.

Laura: Turun yliopistossakin keskitytään esimerkiksi avoimen tieteen kehittämiseen, joka sitten taas parantaa tieteen avoimuutta ja sitä, että miten sitä tiedettä on tehty ja parantaa sitä vaikuttavuuttakin senkin kautta. Niin se on varmaan yksi keino, millä myös sitten voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa paremmin.

Mika: Aivan varmasti. Ja tässä kun on puhuttu vuorovaikutuksista ja vaikuttavuudesta, jos siitä näkökulmasta tarkastelee tuota asiaa, minkä toit esille, niin kyllähän avoin tiede nähdäkseni edistää sitä tiedeyhteisön vuorovaikutusta. Toki tiedeyhteisön sisäistä, mutta myös vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa. Parhaimmillaan se tekee tieteellisen tiedon saavutettavuuden aikaisempaa paremmaksi. Ja taas tämän kaltainen vuorovaikutus on eduksi meidän vaikuttavuudelle, kun se meidän tutkima tieteellinen tieto on aikaisempaa avoimemmin muun yhteiskunnan saatavissa. Se on eduksi meidän vaikuttavuudelle.

Laura: Hei, kiitos tosi paljon tästä mielenkiintoisesta juttuhetkestä ja suuret kiitokset siitä, että tulit meidän vieraaksi tähän meidän podcastiin.

Outi: Kiitos minunkin puolesta. Oli tosi mukava jutella ja tärkeästä aiheesta.

Mika: Kiitos paljon. Tässähän päästiin vasta alkuun, olisi pidempikin aika hurahtanut. Mutta kiitos tosiaan vielä kutsusta ja oikein miellyttävästä keskustelusta.

Laura: Kiitos. Ja seuratkaa Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön sometilejä, Twitteriä ja Instaa, niin me kerrotaan siellä sitten, milloin seuraava jakso on taas kuunneltavissa.

Outi: Jep. Kuullaan ensi kerralla. Moi moi.

Laura: Moikka.
 

 

Jakso 3: Löytyykö vaikuttavuudesta avaimet myös rahakirstujen aukaisuun? (19.9.2022)

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston Tutkimusrahoitus-yksikön asiantuntijat Hanna Honkanen ja Johanna Toivonen de Gonzales. Heidän kanssaan jutellaan tutkimusrahoituksesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi puhutaan siitä, mitä vaatimuksia rahoittajilla tänä päivänä on vaikuttavuuden suhteen, millaista tukea tutkijoille on tarjolla ja minkälainen on hyvä impact-osio rahoitushakemuksessa.

>> Kuuntele Jakso 3: Löytyykö vaikuttavuudesta avaimet myös rahakirstujen aukaisuun?

 

Tekstivastine: 

Laura: Hei! Mä oon Laura.

Outi: Ja mä oon Outi ja tämä on Vau, mikä vaikutus! -podcast.

Laura: Tän päivän jaksossa me jutellaan vaikuttavuudesta tutkimusrahoituksen näkökulmasta. Me keskustellaan muun muassa siitä, minkälaisia vaatimuksia rahoittajilla on vaikuttavuuden suhteen, mitä palveluita tutkijoille on tarjolla meidän yliopistossa ja minkälainen on hyvä impact-osio rahoitushakemuksessa.

Outi: Vieraaksi me ollaan tänään saatu Turun yliopiston tutkimusrahoitusyksiköstä Hanna Honkanen ja Johanna Toivonen de Gonzales. Voisitte tähän alkuun nyt kertoa lyhyesti, et keitä te olette ja mitä te teette täällä.

Hanna: Moi vaan, mä oon Hanna ja tosiaan tutkimusrahoituksen asiantuntija. Mun vastuualueella on enemmän juuri nämä kansainväliset EU:n rahoitukset eli
Horisontti Eurooppa -puiteohjelma tällä hetkellä. Tuen erityisesti teknillisen tiedekunnan ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkijoita kaikilla osa-alueilla oikeestaan. Eli budjetista ja kirjoittamisesta ja kommentoinnista. Sit joskus jopa niitten arviointien läpikäymiseen, että mikä hakemuksessa on ollu hyvää ja mikä on ollu huonoo esimerkiks.

Johanna: Mä olen Johanna Toivonen de Gonzales, myös tutkimusrahoitusyksikössä toimin Hannan kanssa grant writerina. Tää grant writinghan on meillä vähän uusi toiminto tutkimusrahoituksessa, eli se alko viime vuoden puolella. Mä autan siis hakemuksen kirjoittamisessa erityisesti. Alukshan meillä oli fokus näissä globaalin etelän yhteistyön hakemuksissa, mut nyt sitten ihan Horisontti Eurooppa - puiteohjelmassa yleisesti. Eli autan kaikkien alojen hakemuksia. Tietty mun oma alani on ympäristötieteissä ja biologiassa, että ne hakemukset on mulle jonkin verran tutumpia, niin niissä pystyy auttamaan vähän syvällisemmin. Mutta kaikissa Horisontti Eurooppa -hakemuksissa autan.

Outi: Kirjotaks sä ihan niitä substanssiasioitakin hakemukseen? Vai pitääks tutkijan itse kirjoittaa se sisältö, et sä autat sit enemmän teknisessä puolessa?

Johanna: No siis lähtökohtaisesti en kirjota substanssia, että se on tutkijan. Mutta sitten se riippuu tosi paljon siitä aiheesta. Että on hakemuksia, joissa mä olen
kirjoittanu sitä substanssia, kun se ollu lähellä sitä omaa alaa. Mutta se on tosi vaihteleva skaala oikeestaan se, missä sitä apua pystyy tarjoamaan. Että joskus se on ihan niitä pieniä teknisiä juttuja tai pelkkää kommentointia ja joskus sitten on ihan tosi syvällistä kirjoittamista.

Outi: Nyt jäi kiinnostaa, ku tää on nyt ihan uus juttu tää grant writing -palvelu, jos näin voi sanoa, ni onks näitä paljon nyt tullu kyselyitä tästä aiheesta tai ootteks te paljon tehny näitä? Tietääkö ihmiset, osaaks he pyytää tätä?

Johanna: No nyt pikkuhiljaa on. Meillä on kehittyny oikeestaan vakioasiakaskunta, joka osaa pyytää niitä. Et ihan mielellään tarjotaan laajemminkin. Mutta vielä
ollaan ehkä siinä tilanteessa, että mainostetaan sitä, että meillä on tämmönen. Ja meillähän ei oo kun nyt yksikös tällä hetkellä yksi positio tähän, että sitä ollaan
tietysti laajentamassa ja miettimässä eteenpäin. Yliopistolla on sitten tietysti näissä yksiköissä ja tiedekunnissa joissain omia. Mutta siis joo, yritetään sitä saada enemmän näkyväks. Tietty siinä on se, että kun on nyt vaan yksi ihminen tekemässä sitä, niin sit pitää miettiä, et kuinka paljon sitä uskaltaa sit tarjota, et
mitä mä ehdin tehdä.

Laura: Toi on kyl tosi mielenkiintosta ja varmaan ihan kysyntää riittää sitte, kun siit tulee enemmän tietoa. Meil on tässä podcast-sarjassa myös pyrkimyksenä
ymmärtää sitä, että mitä se vaikuttavuus nyt sit oikeestaan on. Ihan ekassa jaksossa me ollaan käyty läpi muutamia määritelmiä muun muassa Suomen Akatemialta, et miten he määrittelee vaikuttavuutta. Mä haluisin nyt tähän alkuun myös kysyä sitä, että mitä teidän mielestä tutkimusrahoituksen asiantuntijoina se vaikuttavuus tarkoittaa?

Johanna: No tavallaan ku ollaan yliopistossa, niin me Hannan kans jo sitä pohdittiin, että mistä tässä kannattaa lähteä liikkeelle sitä avatessa. Mut molemmat oltiin sitä mieltä, et tavallaan se tieteellinen vaikuttavuus on se lähtökohta. Eli tuetaan korkealaatuista tiedettä, yliopistossa tutkijat tekevät korkealaatuista tutkimusta. Ja sit sen kautta tavallaan syntyy sit se yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ja vielä siihen tieteelliseen vaikuttavuuteen tai sitä fasilitoi se, että on korkealaatuinen infra, mitä meillä Turun yliopistossa onkin ja korkealaatuinen tutkimusympäristö. Ja näitä kaikkia me tarjotaan. Mut tosiaan se yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee sit sen tieteellisen vaikuttavuuden jälkeen. Ja siinä on sit nää erilaiset ulottuvuudet. Eli sosiaalinen tai yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Sit on myös ympäristöön liittyvä vaikuttavuus, se ehkä lukeutuu siihen yhteiskunnalliseen jollain osin. Ja sit vielä taloudellinen vaikuttavuus. Nää soveltaa sitä tieteellistä vaikuttavuutta jollain tavalla. Ja sitte ku siitä viestitään aktiivisesti, niin sitä kautta sitten syntyy se yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja siinä tietysti viel ne kohderyhmät ja sidosryhmät on tärkeässä roolissa.

Hanna: Just mä ajattelin, et se on ehkä yleistajuisemmin sanottuna, että miten hyvin tietyllä toiminnalla onnistutaan saavuttamaan halutut tulokset ja vaikutukset. Ja sitte just sitä vaikutusten arviointia ja mallintamista on sit taas se, että mitataan ja kuvataan toiminnalla aikaansaatuja muutoksia.

Outi: Me pohdittiin myös siinä meidän ihan ensimmäisessä jaksossa, et ainaki meijän mielestä vaikuttavuudesta puhutaan nykyään selvästi enemmän ku ennen ja sen merkitys on ehdottomasti kasvanu. Ootteks te samaa mieltä ja näkyyks se teidän työssä esimerkiks?

Hanna: Joo kyllä siis, tavallaan ehkä se merkitys on aina ollu siellä, mutta sitä korostetaan nyt todella paljon monissa rahoittajienkin ohjeissa ja ehdoissa ja arvioinneissa. Ja kyl se meidän työssä näkyy, että se vaikuttavuusimpakti kyllä leijuu ilmassa vähän niinku silmien edessä koko aika. Että se on kyllä nyt ehkä semmonen hot topic sinänsä noissa meidänkin alan konferensseissa esimerkiks. Että vaikuttavuudesta kyllä puhutaan ja monella tasolla.

Johanna: Ja siihen on joutunu itekki tavallaan kouluttautumaan ja miettimään sitä ihan eri tavalla kuin ennen, että mitä se on. Että pystyy sit sitä selittämään myös tutkijoille. Että joo, paljon sen kans on miettiny. Mut sit myös välillä tulee semmonen impaktiähky. Ja sit mä palaan aina siihen, et kuitenkin se
perustoiminta, mitä yliopistossa tehdään, niin se on se tieteellinen tutkimus ja tieteellinen vaikuttavuus. Ja ilman sitä meillä ei oo sit sitä muuta vaikuttavuutta.

Outi: Nii et kyllähän sitä vaikuttavuutta syntyy, kun tieteellistä tutkimusta tehdään ihan ilman et sit puhutaanki. Mut et nyt on ehkä tämmönen trendi, et halutaan se sanottaa tosi selkeesti, et mikä se sille suurelle yleisölle on se hyöty tästä tieteellisestä tutkimuksesta.

Hanna: Ehkä tavallaan myös tuodaan sitten se tiede lähemmäs myös tavallista kansaa ja poliittista päätöksentekoa, koska se sanotetaan saman tien auki, että
mitä se vaikuttavuus ja mitä se taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus minun tutkimuksessani esimerkiks just on. Ni sit se ehkä on tavallaan myös
yleistajuisempaa sitten muille.

Laura: Sehän on tosiaan, että rahottajathan myös edellyttää vaikuttavuutta, kun toki sitten julkisilla varoilla kun sitä tieteellistä tutkimusta tehdään. Miten
esimerkiks teijän mielestä Suomen Akatemian vaatimuksissa näkyy tää vaikuttavuus tällä hetkellä?

Hanna: Akatemialla pääpaino on edelleen siinä tieteellisessä vaikuttavuudessa. Mutta kyllä tutkimuksen liittyminen kestävän kehityksen tavoitteisiin on esimerkiks tärkeää. Että siellä Akatemian hakemuksessa ne kestävän kehityksen tavoitteet tulee ujuttaa siihen omaa tutkimukseensa ja miettiä sen oman tutkimuksensa kannalta, mitkä kohteet on semmosii, mihin se sun oma tutkimus liittyy.

Outi: Onks Akatemian hakemuksissa jo ihan tämmöst erillistä impact-osioita vai onks se vaan leivottu sinne?

Hanna: On siellä semmoset osiot tosiaan. Että toisessa pitää kuvata kestävän kehityksen vaikutukset ja periaatteet ja miten ne siinä omassa tutkimuksessa
näkyy. Ja sitten siellä on myös erillinen osio, missä kuvataan sitä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja myös otetaan kantaa siihen taloudelliseen ja tieteelliseen
vaikuttavuuteen. Eli kyllä se siellä hakemuksessa täytyy aika monella tasollakin kuvata.

Johanna: Mut siinä on tietysti se, että se yhteiskunnallinen vaikuttavuus -kappale ei oo sen yksittäisen hakemuksen arviointikriteeri, ainakaan ollu tähän asti. Et
nythän pitää vielä odottaa ne syksyn ohjeet, kun ne tulee auki. Mutta se on kuitenkin Akatemialle tärkeä oman toiminnan arviointi ja Akatemian pitää pystyä
raportoimaan siitä, miten heidän rahoittamat hankkeet tukee kestävän kehityksen periaatteita. Ja silloin sen täytyy löytyä niistä hakemuksista.
Ja sitten on tietty näitä erityishakuja, niinku nyt on ollu tää vihreän kehityksen ja digitaalisuuden haku. Siellä on tää ”do no significant harm” -periaate. Eli EU:n
jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelman periaate, jossa mainitaan kuusi ympäristötavoitetta, johon se hanke ei saa tuottaa haittaa. Niitä on mm. ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, sit on vesialueiden kestävä käyttö ja myös merialueet siihen lukeutuu samaan. Kiertotalouden
edistäminen, ympäristön saastumista edistävät toimet. Ja sit vielä luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ekosysteemien ennallistaminen. Eli näähän on sitte vaikuttavuuskuvausta myös, mut siinä mielessä, et se hanke ei saa tuottaa negatiivisia vaikutuksia näille tärkeille periaatteille.

Outi: Mites kansainvälisellä tasolla, esimerkiks tää Horisontti Eurooppa, mites vaikuttavuus näkyy näissä hakukuulutuksissa ja rahoitusehdoissa ja vaatimuksessa yleisesti? Et ilmeisesti EU-hakemuksissa aika tärkeässä roolissa tää vaikuttavuus?

Hanna: Joo ja tosiaan Horisontti Eurooppa on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, mikä nyt tällä hetkellä jatkuu vuodesta 2021 vuoteen 2027 asti. Ja
se on EU:n suurin tällainen rahoitusohjelma, missä budjetti on noin 95 miljardia euroa. Eli sieltä rahotusta olisi hyvin kyllä saatavilla. Sen puiteohjelman
tavoitteena on edistää eurooppalaista tiedettä ja kilpailukykyä. Keskiössä on ilmastotoimet ja kestävän kehityksen periaatteet. Tää vaikuttavuus näkyy
nimenomaan Pilari 2:n suurissa konsortiohankkeissa, jossa sitten sitä yhteiskunnallista vaikuttavuutta erityisesti painotetaan.

Johanna: Eli siellä kun siihen puiteohjelmaanhan kuuluu myös nää kovat tieteen haut, eli nää ERC-haut ja Marie Curiet, niin siellä tää yhteiskunnallinen
vaikuttavuus ei oo ihan samassa roolissa. Mutta just nää kuusi klusteria, jotka on siinä pilari 2:ssa, jossa pyritään ratkaisemaan suuria globaaleja haasteita ja
Euroopan kilpailukykyä ja teollisuuden kilpailukykyä edistämään, niin siellä se näkyy. Nää klusterithan on, siellä on terveysklusteri, missä on kaikki nää lääketieteelliset haut. Sit on ihmistieteiden ja kulttuurialan klusteri 2. Sit on turvallisuuskysymysten klusteri. Nää on muuten tosi vaikee sit kääntää suomeksi, koska mä olen tottunu englanniks käsittelemään, mutta yritän nyt tässä miettiä nää suomenkielisetkin nimet. Sit on 4 eli digitaalisuus, teollisuus ja avaruusalat. Ja sitten 5 ilmasto, energia- ja liikenneklusteri. Ja sit tää 6 vielä ruokaan liittyvät tutkimukset, bioekonomia, luonnonvarat ja ympäristö.

Laura: Ootteks te muuten huomannu, että onko siinä vaihtelua, että onko joihinkin näistä klustereista helpompi löytää niitä vaikutuksia tai vaikuttavuutta kun sitten taas toisessa? Vai onko kaikille yhtä haasteellista?Hanna: No kyllähän se varmaan vähän siitä aihealueestakin tosiaan tai aiheesta riippuu. Että niissä hakukuulutuksissa se vaikuttavuus on esillä näkyvästi monella eri tasolla. Eli tavallaan siellä on ensin mainittu odotetut tulokset ja vaikutukset, jolloin sitten on tärkeää vastata nimenomaan niihin, mitkä siinä hakukuulutuksessa on ilmotettu. Ja se ei oikeastaan riitä se pelkkä hakukuulutus. Vaan silloin täytyy mennä taustadokumentteihin, kauemmas sinne historiaan niin sanotusti, että mistä se aihealue on kummunnut sinne koko ohjelmaan. Eli täytyy tutustua siihen - ohjelman eli sen destinaation kuvaukseen ja koko sen Horisontti Euroopan strategiseen suunnitelmaan. Jotta pääsee vähän paremmin perille siitä, että mistä ne tietyn haun vaikuttavuuden odotukset on siihen tullu.
Ja kyllä siinä voi olla sitte just tietenki eroja. Et jos sä olet jossain lääketieteen puolella versus se, et se on kulttuurihakemus, niin kyllä ne varmasti on erilaisia ja
ne on kuvattu eri tavalla. Ja ne voi olla hyvin konkreettisia jossain tämmösessä lääketieteen haussa esim., että pitää tuottaa vaikka joku tietty tuote. Joku
lääkinnällinen tuote käytettäväksi teollisuuteen jatkossa. Ja sitte taas jossain kulttuurihaussa se voi olla hyvin erilaista sitten se tavoitteiden asettaminen.

Johanna: Mut sit tässä mun mielestä auttaa tosi paljon ne kestävän kehityksen periaatteet, koska se koko puiteohjelma tavallaan pyörii niitten kestävän
kehityksen periaatteiden ympärillä. Et sit kun niitä rupee miettiin, ni kyl sitten sitä vaikuttavuutta löytyy mun mielestä joka klusterista. Et tietty itelle helpointa on
ajatella se tollasesta ympäristö- ja ilmastoklusterista, kun oma tausta on siellä. Ja sitten myös siinä puiteohjelmassa nää ilmastoasiat on kans tosi keskeisessä
roolissa. Ni se on helppo ehkä itselle miettii vaikuttavuutta. Mut kyllä se näistä muistakin klustereista mun mielestä, ne pystyy sijoittaa näihin 17:ään kestävän
kehityksen tavoitteeseen.

Outi: Miten teidän mielestä tutkijat osaa ajatella näit kestävän kehityksen periaatteita sen oman tutkimuksen kautta? Et onks heijän helppo löytää, et miten
vaikka joku et ”ei köyhyyttä”, niin miten se tavallaan sit sen oman tutkimuksen kautta osataan sanottaa?

Johanna: Se ei mun mielestä oo helppoa. Et ainakin ne hakemukset, missä mä oon auttanu, ni se on jäänyt usein just mun tehtäväks, grant writerin tehtäväks tuoda ne siihen pöytään. Ja sitten että nyt näistä vähintään ne minimilauseet tähän. Ja sit johdatella sitä siihen suuntaan.

Hanna: Tää on varmaan semmonen aihe, mihin ehkä tutkijat myös itse haluais enemmän sitä koulutusta. Ja toisaalta sitä on tosi vaikea antaa, koska se on niin
siitä jokaisen tutkimusaiheesta lähtevää. Eli silloin se on ehkä helpompaa, jos sitä käsittelee sen tutkijan kanssa, pyörittelee niitä aiheita yhdessä ja miettii, mitä ne vois olla. Semmonen valmis sapluuna, ei sellasta oo. Siinä täytyy haastaa sitä tutkijaa ja tutkijan täytyy itekin haastaa ittensä miettimään sitä monelta
näkökulmalta sitten sitä omaa tutkimustaan. Horisontti Euroopassahan impaktiosioon on annettu paljon ohjeistusta. Mutta ei siinä taas anneta siihen
kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tai siihen mitään ohjeistusta. Mutta siihen impaktiosioon on annettu tosi hyvin ohjeistusta.
Siinä on nykyään olemassa semmonen vähän niinku laatikkomainen kanvas, jossa sitten sen kirjallisen osion lisäksi laitetaan yhteen kuvan muotoon, taulukon
muotoon se, että mitä siinä tutkimuksessa oikeasti halutaan saavuttaa ja mikä on se kohdeyleisö ja miten se kohderyhmä tai sidosryhmät pystyy hyödyntämään
jatkossa niitä tuloksia. Eli se jo ohjaa tavallaan todella hyvin mun mielestä ajattelemaan sitä Horisontti Euroopan osalta nimenomaan sitä vaikuttavuutta ja
sen osion kirjoittamista.

Johanna: Sit viel tohon, että tekeeks tutkijat sitä itse tai pystyykö liittämään sen kestävään kehitykseen, niin se, et miks ehkä ei pysty, niin se voi olla vaan myös
kysymys siitä, että ei oo aikaa. Et tavallaan se tieteellinen puoli on se tärkein, mitä he työstää ja sit se jää usein siihen ihan loppumetreille. Ja sit huomataan, että tähänkin pitäis vielä äkkiä jotain saada. Niin se fokus on vain tutkijoita muualla ku siinä ehkä ensisijaisesti.

Outi: Niin ja se on ehkä vähän semmonen, et vaatii vähän syvällisempää pohdintaa, et miten tavallaan aika ylätason suuret linjat sit näkyy siinä omassa jossain tosi spesifissä tutkimuksessa.

Laura: Tää on vähän ehkä myös sellanen, että kun mehän siinä ensimmäisessä podcast-jaksossa on puhuttu vaikuttavuuden aikajänteestä, niin nyt kun tää jo ihan pelkästään sen vaikuttavuuden miettiminen yleisesti on haasteellista, niin miten sitte tää aikajänteen huomioiminen? Että kaikki vaikuttavuushan ei tapahdu heti. Niin miten tutkijat pystyy ennustamaan sitten sitä vaikuttavuutta?

Hanna: No siinä onkin tosiaan ehkä vähän haastetta. Koska tosiaan meidän mielestäkin vaikuttavuudella on lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin
vaikuttavuuksia. Ja Johanna sulla oli esimerkiks muutama esimerkki, mitkä ehkä vois vähän avata sitä, et mitä tää aikajänne voi tarkottaa.

Johanna: Tää ehkä sivuaa vähän yhtä hakemusta, missä mä olin auttamassa. Ei nyt ihan samalla tavalla, mutta esimerkinluontaisesti vois kertoo. Tämmösen
tilanteen, että on vaikka joku projekti, jossa istutetaan puita jonnekin kyliin ehkä Afrikassa, ehkä Intiassa, ehkä jossain globaalin etelän alueella. Ja sitten tavallaan et mikä se vaikuttavuus. No ehkä tutkijalle siinä on monta kysymystä, mitä hän tutkii. Et hän saattaa tutkia sen puun jotain ekofysiologiaa tai jonkun hedelmän biokemiallisia ominaisuuksia ja näin poispäin. Mut sit se isompi yhteiskunnallinen vaikuttavuus, niin niinku Hanna puhu, et se voidaan jakaa siihen lyhyen aikavälin tai keskipitkän tai pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Niin tavallaan sen voi jakaa tämmösiin 5 vuoden sykleihin. Elikkä projektin päättymisestä ensimmäisen 5 vuoden aikana esimerkiks tässä puuesimerkissä pystyttäs saavuttamaan maaperän kulumisen estämistä, eli eroosion estämistä. Ja maaperän laadun parantamista, koska puut heti, kun ne juuret siellä maassa kasvaa, niin heti sil on ympäristövaikutuksia siihen maaperään ja muuhun kasvillisuuteen. Eli se on lyhyen aikavälin ympäristövaikutus.

No sitten 5–10 vuotta vois olla se seuraava aikaväli. Silloin saadaan puusta ehkä jo hedelmiä, eli tulee se hedelmäntuotanto, ruokaturva-asiat sille paikalliselle kylälle. Ehkä ei vielä suuremmassa mittakaavassa, mutta pienessä mittakaavassa saadaan siitä ruokaa. Ja sitten puut myös varjostaa siellä jossain kuumalla savannilla, niin se on mikroilmastoasianakin tärkee, tuo varjoa sinne. Ja sit ne alkaa myös sitomaan hiiltä. Eli hiilensidonta jo sanotaan 10-vuotiaalla puulla on jo jonkin verran merkittävä ainakin. Ja sit vielä päästään siihen yli 10 vuoden jälkeiseen vaikuttavuuteen, niin silloin se hiilensidonta kasvaa erityisesti. Et silloin niist puista alkaa tulla pikkuhiljaa täysikasvuisia ja päästään tähän ilmastokysymykseen käsiks paremmin ja niihin hiilensidontajuttuihin. Ja sit myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon, koska sit se puusto, kun se kasvaa isoks, se pystyy ylläpitämään muuta lajistoa, eläimiä ja kasveja. Ni silloin tulee luonnon monimuotoisuusasiat kysymykseen. Ja sitten myös se hedelmäsato alkaa lisääntymään kunnolla ja sit päästään kaupallistamaan ehkä niitä tuotteita ja ihan työllisyysvaikutuksia loppupeleissä sitten saadaan siitä. Niin tällee ihan konkreettisen esimerkin kautta sitä voi miettiä ja paloitella.

Laura: Tää oli kyl tosi mielenkiintonen esimerkki. Ei mulle ois tullu mieleenkään, että tällä tavalla, et jos joku tutkii jotain hedelmää tai sen kemiallisia
ominaisuuksia, niin että sit sillä on tälläsiä ympäristövaikutuksia.

Outi: Näit on varmaan aika vaikea miettii just tämmösii tavallaan epäsuoria vaikutuksia, et mitä sit just tosi pitkän aikavälin tiimoilta tulee.

Laura: Kun mietitään tätä aikajännettä, niin mietitäänkö siinäkin sitten just tämmösiä eri tasoja näitä just, että mitkä ne taloudelliset? Pitääkö ne miettii
jokaisessa ajassa erikseen? Vai onko se niin, että voidaan ajatella, että keskitytään johonkin tai niitä joitain vaikutuksia tulee enemmän jossakin ajassa ja sitten ne toiset on pienemmässä roolissa?

Hanna: Kyllä mun mielestä just näin. Että ei voi lähteä ehkä siitäkään oletuksesta, että jokainen tutkimus vastaa jokaiseen yhtä suurella panoksella. Esimerkiks että toisessa tutkimuksessa taloudellinen vaikuttavuus voi olla paljon pienempi kuin esimerkiksi yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ja se on aivan näin. Siis näin se
pitääkin tavallaan olla. Että ei jokainen tutkimus voi vastata kaikkiin samalla tasolla. Että se täytyy myös ajatella, et se vaikuttavuus lähtee siitä tutkimuksesta
ja sen tutkimuksen aihepiiristä ja sen tekemisestä ja sen tutkimuksen tavoitteista.

Laura: Mikä on ehkä sellanen yllättävin vaikutus, mikä nyt on tullu esille että jos te ootte auttanu tutkijoita? Mikä on semmonen, mikä on teitä yllättäny, että
tämmösiäkin vaikutuksia voi syntyä?

Johanna: Sillä tutkimuksella itsellään?

Laura: Niin, tuleeko mieleen jotain?

Johanna: Ehkä se on ollut yllättävä, että niitä negatiivisiakin vaikutuksia voi olla.

Outi: No mites sit, jos tämmösii negatiivisia vaikutuksia huomataan siin hakemusvaiheessa, ni laitetaanko ne sinne hakemuksen vai jätetäänkö ne visusti
pois?

Johanna: Toi on hyvä kysymys. Ne voidaan kuvata joko siellä riskeissä, riskitaulukossa. Tai sitten mun mielestä jos ne liittyy niihin EU 6:een, niihin
palautumissuunnitelman ja elpymissuunnitelman ympäristöhaittoihin, niin ne pitäs siinä kohdassa mainita sitten, et jos ne liittyy näihin ilmastoasioihin tai
ekosysteemien ennallistamiseen tai vesiensuojeluun niin sitte siinä kohdassa.

Laura: Miten tutkijat sitten suhtautuu siihen, että tulee semmosia negatiivisia vaikutuksia? Että onko he itse yllättyneitä vai onko he hyvinkin tietosia niistä?

Hanna: No meil ei kauheasti oo ollu semmosia, me ei olla päästy ihan vielä niin pitkälle tässä meijän grant writing –työssä, että oltais päästy niin montaa erilaista hanketta tukemaan.

Outi: Se on varmaan toisaalta ihan hyvä, jos ei niit negatiivisii vaikutuksii niin kauheesti vastaan tuukaan?

Hanna: Joo, mutta se voi tietenkin olla, että se tutkijakaan ei ehkä osaa ajatella sitä sillä tavalla, että sillä voi olla jotain negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiks just jos tekee tutkimusta, jossa lennetään paljon maasta toiseen, eli sitte siitäkin jo tulee negatiivista ilmastovaikutusta. Et toisaalt ne voi olla semmosii konkreettisia tekoja, joilla sitä voi myös muuttaa plussalle, että miettii sitä suunnitelmaa ja siltä kannalta, et tarviiko mun lentää niin paljon. Tai jos tekee jotain meritutkimusta,
että tutkii koralleja vaikka, että joutuuko niitä irrottamaan vai voiko niitä tehdä jotenkin muuten. Et tavallaan ehkä sitä täytyis miettiä jo siinä tutkimussuunnitelmaa miettiessä, että miten niitä. Mut se on varmaan sellaista, mitä tutkija ei automaattisesti tai se on vaikea miettiä niitä oman tutkimuksen vaikutuksia, myös niitä negatiivisia tai ylipäätään. Se on ehkä hankalaa. Siihen toivottavasti on enemmän noissa kaikissa tohtorikoulutusohjelmissa ja muissa jo annettavissa jotain koulutusta tai semmosta, et miten se tutkija lähtee sitä omaa tutkimustaan miettimään ja haastamaan itsensä siihen ajatteluun.

Outi: No mites sitten tätä kaikkea vaikuttavuutta vaikka siinä ihan hakuvaiheessa jo osotetaan? Onks täs hakuvaiheessa jo tämmöset mittarit tai indikaattorit oleellisia, et pitääkö niitä löytyy sieltä, vaikka nyt jos näistä EU-hakemuksista puhutaan?

Hanna: Hakemuksissa on yleensä erillinen vaikuttavuusosio, jossa kuvataan just nää tieteelliset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikuttavuudet. Ja tavat ja keinot, joilla näihin päästään. Ja myös se, että miten näitä tutkimuksen tuloksia hyödynnetään jatkossa ja se kohdeyleisö, joka voi näitä tuloksia sitten esim. hyödyntää. Ja todellaki se pitkällä aikavälillä myös, että ei vaan sen tutkimuksen aikana, vaan sitten myös sen jälkeen. Ja tosiaankin myös ne mittarit, joilla tätä vaikuttavuutta mitataan, niin ne on tärkeä kyllä kuvata jo siin hakemuksessa.

Johanna: Ja kaikkeehan ei voi mitata. Et sekin pitää sit myöntää, että on mitattavia muuttujia, mut sit on myös aika paljon laadullisia, mistä on vaikea
saada suoraa lukemaa. Mut yritetään aina tutkijaa kannustaa, et ainaki joku niistä tavoitteista ja vaikutuksesta olis mitattavaa, vaikka kaikki ei olis. Ja sit tossa
mittaamisessa vielä, niin tavallaan se hakemustemplaattikin, se johdattelee kahteen mitattavuuden yksikköön. Et siihen skaalautuvuuteen, joka tarkottaa sitä,
et kuinka laajalle kohdeyleisölle se vaikuttavuus ulottuu. Ja sitte merkittävyys, joka taas ehkä numeerisesti sitä vaikuttavuuden suuruutta enemmänkin sitten kun sitä kohderyhmän laajuutta.

Outi: Miten paljon sitte tota vaikuttavuusosiota tai impact-osiota vaikka nyt näissä EU-hakemuksissa nää rahoittajat painottaa? Et onko se hirveen iso osa sitä
arviointia, et tuleeko sitä rahaa siitä hakemuksessa, vai onko se vaan pieni?

Hanna: Tässä Horisontti Euroopassa se on yksi kolmesta arvioitavasta kriteeristä. Ja siinä ei vaan arvioida sitä pelkkää vaikuttavuutta, vaan myös niitä tapoja ja
keinoja, joilla se tutkimus pyrkii vastaamaan haun odotettuihin vaikuttavuuksiin ja tuloksiin. Ja koska ne haut on yleensä tosi laajoja, käsittelee monta tieteenalaa yhdessä hakemuksessa, niin se odotettu vaikuttavuuskin on yleensä laaja ja monisyinen. Mutta esimerkiksi Suomen Akatemialla tämmönen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei oo ainakaan aiemmin ollu se arviointikriteeri. Kuten Johannakin tossa sano, että esimerkiks ne kestävän kehityksen tavoitteet on lähinnä sen Akatemian oman toiminnan kuvaamista varten. Ja se ei oo ollu arviointikriteeri. Mutta nyt tosiaan Akatemian syyskuun haun osalta tulee hieman uudistuksia ja muutoksia, jolloin ei vielä ihan tarkkaan osata sanoa, että miten tässä uudessa esimerkiks tutkijatohtorin ja akatemiatutkijan yhdistetyssä haussa tää arviointi menee. Et se täytyy sit vielä syksyn osalta tarkastella. Mutta ainakaan ehkä odotettavissa ei oo mitään näin laajaa, kuten tossa EU-puiteohjelmassa se arviointi olis. Että se on tosiaan siinä puiteohjelmassa 1/3 niistä pisteistä. Eli se on iso osa, että sillä voi voittaa ja menettää kyllä sinänsä aika paljon.

Johanna: Ja sit vielä tää koskee nyt tutkimus- ja innovaatiohankkeita, mut sit on myös nää pelkät innovaatiohankkeet, joissa sitä vaikuttavuusosiota painotetaan
vielä enemmän kun niitä muita osia.

Outi: Miten tää on nyt muuttunu, miten edellisessä puiteohjelmassa tää vaikuttavuus oli huomioituna?

Hanna: Se oli huomioitu, mutta paljon ehkä pienemmässä roolissa sinänsä. Eli siihen ei ollu annettu esimerkiks näin paljon ohjeistusta ja esimerkkejä jo ihan
EU:n toimesta. Että se on kyllä ihan selvästi kasvanut sieltä puiteohjelma puiteohjelmalta. Ja nyt ollaan jo aika ns. kovalla tasolla. Että se vaikuttavuus on
tärkeä osa sitä hakemusta ja sitä tutkimusta.

Johanna: Samalla lailla se oli arvioitu siis yhtä tärkeänä arviointikriteerinä. Mut nyt sit niinku sanoit Hanna, ne ohjeet on tullu paljon tarkemmiksi. Eli varmaan vois kuvitella, että EU:ssakin on huomattu, että ne ei ollu niin laadukkaita tai hyviä ne vaikuttavuusosiot suuressa mittakaavassa. Niin nyt on haluttu antaa enemmän ohjeita siihen, että osataan tehdä semmosia hakemuksia, jotka tuo sitä vaikuttavuutta.

Hanna: Joo ja se on kuitenkin EU:n politiikkaa, poliittista päätöksentekoa. Niin sieltä tavallaan myös toivotaan niistä ihan yksittäisistä hakujulistuksista ja niistä
tuloksista sitten jo tavallaan pontta sinne jatkoon, mihin se politiikka on EU:ssa menossa. Eli silloin kun se kirjoitetaan auki, se politiikka tulee myös lähemmäksi. Ja jos vaikuttavuudella pystytään jo vaikuttamaan sinne politiikkaan ja poliittiseen päätöksentekoon, niin se on se EU:n päätavoite. Eli silloin ollaan siinä
tutkimuksessakin jo todella pitkällä ja hyvällä tasolla.

Outi: No mitäs sitte, minkälaisia palveluita Turun yliopisto nyt tarjoaa tutkijoille tän vaikean vaikuttavuusosion kirjoittamisen tueksi? Et ainakin että nyt teil oli vähän niinku uutena juttuna tämä grant writing. Minkälaista muuta tukea, jos siitä haluutte vielä vähän kertoa?

Hanna: No joo, tosiaan Johanna on nyt oikeestaan ainut grant writing -henkilö tällä hetkellä. Eli Johannan ihan työajan perusteella pystytään tämmöstä grant writing - tukee sitte osottaa, mukaan lukien se vaikuttavuus ja se muu kirjoittaminen. Mutta meillä on tosiaan myös tämmöstä ns. ehkä erityinen tuki just Horisontti Eurooppa – hankkeille, jotka koordinoidaan Turun yliopistosta käsin. Ja siinä tuetaan sitä kirjottamista ja partnereitten kontaktointia. Ja siis kaikkea mahdollista, mitä siihen hankkeen aloittamiseen tai siihen hakemuksen kirjoittamiseen kuuluu. Ja siinä on mukana tietenkin tää vaikuttavuusosio. Että voidaan tukea siinä. Ja se jatkuu nyt tässä loppusyksystä 2022 ja ens vuonnaki sitte 2023, 2024 mahdollisesti riippuen nyt kaikista resursseista. Mutta et jos lähtee koordinoimaan hanketta, niin ollaan sitten luvattu vähän enemmän tukee ku aikasemmin tähän hankkeen aloitukseen ja hakemuksen kirjoittamiseen.

Johanna: Ja sitten myös kannustetaan välillä tutkijoita hankkimaan konsultteja. Mutta niissä konsulteissa mitä mä oon nähny, että hyödyllisintä on se, et tavallaan kun ei itse ehdi auttaa kaikkia, niin sitten konsultti voi hoitaa osan. Me ollaan nyt käytetty tarpeeksi montaa konsulttia, et tavallaan tietää jo sen, mitä heiltä saa. Että itellä on ainakin semmonen olo, että välttämättä se konsultti ei pysty auttamaan ehkä sen paremmin kuin mekään, mutta me ei ehditä auttaa kaikkia. Jotenka tavallaan sitten ne on hyödyllisiä kiiretilanteissa ainakin.

Laura: Mitkä on semmoset hyvät menetelmät, millä sitä vaikuttavuusosioita voidaan sen tutkijan kanssa työstää? Onko se joku työpajatyöskentely vai ihan
keskustelu, vai millä tavalla teidän mielestä se onnistuu parhaiten?

Johanna: Yksittäisen hakemuksen kohdalla ehkä ihan vaan keskustelu. Et siin ei ehkä työpaja oo niin hyödyllinen. Tietty jos useamman tutkijan kanssa ruvetaan
pohtimaan, niin sitten joku työpaja vois olla tosi hyväkin. Sit mietittiin, et jonkunnäköinen, meillähän ei varsinaisesti oo mitään impakti- tai vaikuttavuustemplaattia, niinku esimerkiks Oulun yliopistolla on tää Impact Helper, mitä ollaan vähän benchmarkattuki ja voitas vielä vähän enemmänkin sitä tutkia. En oo siis nähny tätä templaattia, mutta käsitykseni siitä on, et siin on tämmösii ohjaavia kysymyksiä, jotka just kytkee sitä siihen kestävään kehitykseen ja muihin sitte vaikuttavuuden osa-alueisiin. Niin tämmönehän vois olla meille hyödyllinen kanssa.

Hanna: Mut ehkä just hakemuksen osalta tutkijan kanssa keskustelu ja kysymysten esittäminen ja sen tutkijan haastaminen siihen just, että löydetään sitte yhdessä ne vaikuttavuuden osa-alueet ja kestävän kehityksen tavoitteet esimerkiks. Ni se on varmaan semmonen helpoin tapa tavallaan näin yksittäisen
tutkijan kanssa työskentelyssä.

Laura: Mitten isommissa konsortioissa, ootteko te tukenu kokonaisia konsortioita? Vai onko se sitten enemmän sitä, että tuetaan niitä meidän tutkijoita, jotka on osa sitä konsortiota ja vie sitä tietoa sitten sitä kautta sinne konsortioon?

Hanna: No enemmän se on ollu ehkä sitä, että tuetaan niitä meidän tutkijoita, jotka aika usein ovat partneriroolissa siinä hakemuksessa. Jollon silloin se vastuu ei oo meidän tutkijoilla, vaan se on siellä konsortiolla tai sen konsortion johtajalla, koordinaattorilla. Mutta kyllä niissä tapauksissa nyt varsinki tän erityisen tuen
osalta on tarkoitus nimenomaan se, että jos Turusta lähdetään koordinoimaan hanketta, niin tuetaan sitte myös siinä sen koko hankkeen kirjoittamisessa ja
vastuussa siinä sitä meidän tutkijaa.

Johanna: Siis silloinhan se on koko konsortion tukemista, kun se koordinoidaan Turun yliopistosta. Eli nää, missä nyt mä oon auttanu grant writerina, niin kyl se on ollu sit sille koko konsortiolle. Koska se koordinaattorihan vetää sitä koko kirjoittamista.

Outi: No mistäs sit tutkijan kannattaa lähteä liikkeelle siinä, kun hän miettii sitä oman tutkimuksen vaikuttavuutta, et mitä siinä pääsee alkuun?

Hanna: Mun mielestä siinä kannattaa ihan ensin ajatella sitä ylipäätään sitä kontekstia, missä se oma tutkimus on ja mikä on sen tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus. Ja sitä kautta lähteä sitten miettimään, että mikä voisi olla se taloudellinen vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ja miten näitä vaikuttavuuden osia voitais sitte mitata ja osottaa. EU:lla on nimenomaan ainakin annettuna tosiaan näihi Horisontti Eurooppa -hakemuksiin tosi hyviä kysymyksiä, joilla voi lähtee avaan ja miettiin sitä.

Sitä voi esimerkiksi ajatella ensinnäkin se, että mikä on se syy tai aihe tai tarve, jonka takia tää kyseinen tutkimus tehdään. Ja mitä odotetaan, että saavutetaan sen projektin loppuun mennessä. Ja mitkä on ne tiedon levittämistavat ja keinot tai tulosten ja tiedon hyödyntämistavat. Ja miten tietoa ja tuloksia projektista
välitetään ja kommunikoidaan muille. Ja sitten just se, että kuka hyötyy hankkeen tuloksista ja kuka vois hyödyntää niitä jatkossa. Eli tavallaan viitataan jo vähän sit tämmösiin IP- ja omistusoikeus- ja mahdollisiin tämmösiinki asioihin. Ja erityisesti just se, että mikä on se muutos, minkä tämä hanke tuottaa sille kohdeyleisölle tai sille sidosryhmälle. Ja mikä on se tieteellinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, jonka projekti saavuttaisi suhteessa siinä hakukuulutuksessa nimenomaan annettuihin oletettuihin tavoitteisiin. Ja tätä kautta sitten ehkä alkaa hahmottaan sitä, että mihin se mun tutkimus oikeasti vaikuttaa, pystyy vaikuttaa.

Johanna: Tossa vielä kun siis varsinkin siinä EU-hakutemplaatissa, niin siinä on tärkeä viitata niihin niinku sanoit Hanna niihin haun tavoitteisiin. Mut tavallaan sit pitää muistaa myös se, et se ei yksin riitä, et ympäripyöreesti vaan toistaa sitä samaa lausetta, jonka se hakukuulutus sanoo. Vaan siin pitää tarkentaa se ihan
siihen, et mitä se oma tutkimus tekee siihen tavoitteeseen liittyen.

Hanna: Joo ja sit ne on just helppo havaita esimerkiks johonki taulukkoon. Eli sulla on ihan suoraan se, mikä siin hakukuulutuksessa sanotaan. Että tämmönen
odotettu tavoite vaikka on tai vaikuttavuus on. Ja sitte kirjaa siihen viereen, että miten nimenomaan tämä mun tutkimus vastaa siihen ja millä keinoilla. Ni se jo
lähtee sitte avaamaan sitä.

Outi: Eli lyhyesti et lue ohjeet huolellisesti, sieltä tulee kaikki vastaukset.

Hanna: Kyllä, just näin. Ja täytyy vaan jaksaa perehtyä siihen ja myös siihen taustaan. Niinku puhuttiin, että mikä se poliittinen päätös tai poliittiset tavoitteet siellä takana on. Mikä EU:n puiteohjelman strategia on. Ni se avaa jo vähän sitä, että miksi tässä haussa on nämä tietyt odotetut tavoitteet ja vaikutukset.

Laura: Nyt ku te ootte nähnyt useampia näitä tämmösiä hakemuksia, niin mikä teidän mielestä on tärkeimpiä asioita siinä menestyksekkäässä impact-osiossa?

Johanna: No ne on varmaan just noi, mitä sä Hanna äsken kuvasit. Että tavallaan on otettu huomioon kaikki ne impaktin osa-alueet ensinnäkin, se tieteellinen ja
taloudellinen ja yhteiskunnallinen. On otettu huomioon se aikajänne ja viitataan sen haun niihin toivottuihin tai odotettuihin vaikutuksiin ja plus sitten siihen
ylemmän tason politiikkaan ja strategiaan. Ja sit ennen kaikkea se, että se viedään sen yksittäisen hakemuksen tasolle. Et tavallaan ihan konkreettisesti, miten tämä vastaa siihen. Niin kyl varmaan tossa ne tärkeimmät vinkit. Tuleeks sulle Hanna jotain vielä sit, mitä ois nähny?

Hanna: Niin ja sit et se on ehkä kirjotettu suhteessa siihen tehtävään työhön, että se on siis realistinen. Että ei tavoitella kuuta, kun sinne ei päästä. Ja se, että
realistisesti mietitään, mihin voidaan vaikuttaa ja mikä on se kohdeyleisö.

Laura: Onks sitten jotain yhdistäviä tekijöitä, mitkä yhdistäis tälläsiä menestyneitä rahoitushakemusten impact-osioita? Löytyykö semmosta samankaltaisuutta niistä, vai onko se aina tapauskohtaista?

Hanna: Tää on ehkä vähän sama vastaus tässä ku tossa just edellä. Että se vaikuttavuus on oltava realistinen ja vaikuttavuuden arviointiin on käytetty erilaisia
mittareita. Ja just tätä aikajännettä otettu huomioon, eli lyhyen ja pitkän aikavälin vaikuttavuutta. Ja että sillä vaikuttavuudellahan, tavoitetulla muutoksella on
oikeasti joku kohde, johon sitten vaikutetaan ja saavutetaan se odotettu muutos. Ja että se tosiaan linkittyy selvästi sinne rahoittajan niihin antamiin strategiaan ja odotettuihin tuloksiin. Ja mm. täs Horisontti Euroopassa ottaa huomioon esimerkiksi ilmastotavoitteet ja kestävän kehityksen tavoitteet, ni sitte ollaan jo
todella pitkällä. Ja jos vielä pystytään ottamaan huomioon se poliittinen päätöksenteko ja se, miten esimerkiks se oma tutkimus muuttaa sitä poliittista
ajattelua tai ohjaa vaikka ajattelemaan sit toiseen suuntaan, ni se on jo tosi hyvä.

Johanna: Mut se vielä, että tavallaan ihan miten se on kirjoitettu se rakenne, niin se on tosi vaihtelevaa. Et siihen en ainakaan ite osaa sanoa mitään semmost, et pelkästään näin tehtynä se on hyvä. Et siinä monenlainen voi olla hyvä, kuhan se sisältö sitten vaan tulee esille. Et se voi olla enemmän narratiivinen, mitä vaikka ihmistieteissä käytetään ihan selvästi. Sit taas luonnontieteilijät tykkää taulukoista et on paljon taulukoitu ja molemmat toimii. Siis riippuu siitä aiheesta ja tutkijan omasta halusta, miten se haluaa tehdä.

Laura: Onko käytetty jotain aikajanoja, että kun just tota pitkää ja lyhyttä ja näitä on, ni onko kukaan tehny semmosta aikajanaa sinne impact-osioon?

Johanna: Siis oon mä nähny semmosii hakemuksia, mut mä en oo tainnu olla auttamassa semmosessa, missä olis laitettu se ihan janaks.

Hanna: En myöskään muista, et oisin näissä nyt hiljattain olleissa nähny suoraan, mutta miksei. Siis sinänsä ku Johanna sano, et se tavallaan se muoto on vapaa. Että jos se myös auttaa hahmottamaan lukijaa, että milloin mitäkin tapahtuu, niin voisin aivan hyvin laittaa semmosenki kuvan sinne.

Outi: Oisko teillä antaa tähän loppuun vielä joku hyvä ohje, et mikä ois tärkeintä pitää mielessä, ku tätä vaikuttavuutta lähtee omassa tutkimuksessa pohtimaan?

Johanna: Kannattaa olla aika luova, antaa ajatuksen villisti lentää. Mut sitten pitää ne realiteetit hanskassa. Että tavallaan kartoittaa laajasti ensin sitä vaikuttavuutta ja sit ehkä miettiä, et mitkä nyt oikeesti sitten on niitä realistisia, mitkä siihen hakemukseen kannattaa kirjoittaa. Mut semmonen luova vaihe kannattaa ehkä olla siinä, et yrittää keksiä vaan kaikkea mahollista.

Hanna: Joo. Ja sitten vaan perehtyä tosi tarkasti niihin annettuihin ohjeisiin. Että sieltä se vastaus löytyy niinku sanottiin. Että siellä yleensä todella tarkkaan just
kuvataan ne, mitä odotetaan tuloksilta ja vaikuttavuudelta. Ja niihin ku pystyy vastaamaan, ni silloin ollaan hyvin pitkällä jo siinä, että ollaan vastattu niihin
kysymyksiin.

Outi: Tää oli hyvä kiteytys. Hei kiitos ihan tosi paljon, Hanna ja Johanna teille molemmille, et ehditte superkiireisestä aikataulusta ottaa tän pienen hetken, et
ehdittiin jutella. Oli tosi tosi mielenkiintoinen juttuhetki.

Laura: Kiitos munki puolesta. Täs tuli tosi hyviä pointteja. Mä uskon, että täst saadaan vähän semmosta just kontekstiin tätä vaikuttavuusasiaa, ni se on tosi
hyvä. Me jatketaan sitten uudella näkökulmalla seuraavassa jaksossa. Seuratkaa Turun yliopiston avoimen tieteen kiihdyttämön some-tilejä, Twitteriä ja Instaa, niin me kerrotaan sitten siellä, milloin seuraava jakso on taas kuunneltavissa.

Outi: Joo, kuullaan taas sitten ensi kerralla. Kiitos.

Laura: Moikka!

Hanna: Moi moi.

Johanna: Moi, kiitos.

Tulossa 3.10.2022 Mitä tekemistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteilla on oman tutkimukseni kanssa?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston kestävän kehityksen asiantuntija Jutta Mäkinen. Hänen kanssaan puhutaan erityisesti kestävästä kehityksestä ja vaikuttavuudesta. Lisäksi jutellaan siitä, miten kestävä kehitys liittyy vaikuttavuuteen ja miten tutkija voi konkreettisestikin huomioida kestävän kehityksen omassa tutkimuksessaan.

Tulossa 24.10.2022 Voiko strategista tutkimusta olla ilman avointa tiedettä ja vaikuttavuutta?

Tässä jaksossa Laura ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää. Hänen kanssaan keskustellaan erityisesti strategisesta tutkimuksesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi puhutaan siitä, miten avoin tiede voi edesauttaa vaikuttavuuden aikaansaamista.

Tulossa 7.11.2022 Mitkä ovat menestyksekkään yritysyhteistyön rakennuspalikat?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston Centre for Collaborative Research CCR -tutkimusyksikön johtaja Antti Saurama. Hänen kanssaan jutellaan erityisesti yritysyhteistyöstä ja vaikuttavuudesta. Lisäksi puhutaan siitä, miten yhteistyö, avoimuus ja vaikuttavuus linkittyvät toisiinsa ja miten erilaisten palvelukonseptien avulla voidaan lisätä vuorovaikutusta yritysten kanssa.

Tulossa 21.11.2022 Miten rakennetaan vaikuttavuuspolku kohti uutta hyvinvointiyhteiskuntaa?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston INVEST-lippulaivan projektipäällikkö Erika Lilja. Hänen kanssaan puhutaan Turun yliopiston eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan lippulaivahanke INVEST:n vaikuttavuustyöstä, vaikuttavuuspoluista,interventioista ja vaikuttavuusinfrastruktuureista.

Tulossa 12.12.2022 Miten 10 vuotta tutkimustietoa tuotiin nuorten ulottuville?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on luonnonyhdistekemian professori ja matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Juha-Pekka Salminen. Hänen kanssaan jutellaan siitä, miten pitkällä aikavälillä tuotettua tutkimustietoa ja tieteenalan erityispiirteitä voidaan tuoda lähemmäs nuoria ja ulos laboratorioista ja tutkijankammioista.

Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä ja ajankohtaisia aiheita Twitter-tililtä.

#avointiede #avointiedejatutkimus #openscience #vaikuttavuus #impact #tiede #tutkimus #podcast
#vaumikävaikutus #openutu #turunyliopisto