TUCEMEMS-kuukausiesitelmä
Aika
25.4.2024 klo 16.15 - 18.00
Esitelmän pitää Anni Hella:
Mihin tai kehen voi luottaa? Kirjoja ja oppineita idän ja lännen kirkon kohtaamisessa Ferrara–Firenzen konsiilissa (1438–1439)
Ferrara–Firenzen konsiili (1438–39) oli keskiajan viimeinen ja merkittävin yritys yhdistää idän ja lännen kirkot takaisin yhdeksi kirkoksi. Kirkolliskokoukseen saapui sadoittain oppineita sekä heidän mukanaan myös suuri määrä kirjoja idästä ja lännessä. Konsiilin neuvotteluissa keskeistä oli löytää ja määritellä yhteinen teologinen oppi tulevalle kirkolle. Väitöstutkimuksessani keskityin erityisesti käsikirjoitusten rooliin näissä keskusteluissa. Miten käsikirjoituksia käytettiin osana teologista argumentointia ja millainen vaikutus käsikirjoitusten materiaalisilla ominaisuuksilla ja niistä käydyillä keskusteluilla oli itse konsiilille ja niille yksilöille ja yhteisöille, jotka konsiiliin osallistuivat sekä laajemmin ajan opilliselle ja uskonnolliselle kulttuurille.
Tässä esitelmässä keskityn erityisesti luottamuksen ja epäluottamuksen teemoihin. Miten konsiilissa rakennettiin luottamusta toisen kulttuurin kanssa, johon oli suhtauduttu jo vuosisatojen ajan vähintäänkin epäilevästi? Pohdin, miksi luottamus oli tärkeää konsiilin onnistumisen kannalta ja toisaalta millainen oli syvällä kyteneen epäluottamuksen vaikutus konsiiliin. Miten käsikirjoitukset ja oppineisuus liittyivät tähän kaikkeen?
Mihin tai kehen voi luottaa? Kirjoja ja oppineita idän ja lännen kirkon kohtaamisessa Ferrara–Firenzen konsiilissa (1438–1439)
Ferrara–Firenzen konsiili (1438–39) oli keskiajan viimeinen ja merkittävin yritys yhdistää idän ja lännen kirkot takaisin yhdeksi kirkoksi. Kirkolliskokoukseen saapui sadoittain oppineita sekä heidän mukanaan myös suuri määrä kirjoja idästä ja lännessä. Konsiilin neuvotteluissa keskeistä oli löytää ja määritellä yhteinen teologinen oppi tulevalle kirkolle. Väitöstutkimuksessani keskityin erityisesti käsikirjoitusten rooliin näissä keskusteluissa. Miten käsikirjoituksia käytettiin osana teologista argumentointia ja millainen vaikutus käsikirjoitusten materiaalisilla ominaisuuksilla ja niistä käydyillä keskusteluilla oli itse konsiilille ja niille yksilöille ja yhteisöille, jotka konsiiliin osallistuivat sekä laajemmin ajan opilliselle ja uskonnolliselle kulttuurille.
Tässä esitelmässä keskityn erityisesti luottamuksen ja epäluottamuksen teemoihin. Miten konsiilissa rakennettiin luottamusta toisen kulttuurin kanssa, johon oli suhtauduttu jo vuosisatojen ajan vähintäänkin epäilevästi? Pohdin, miksi luottamus oli tärkeää konsiilin onnistumisen kannalta ja toisaalta millainen oli syvällä kyteneen epäluottamuksen vaikutus konsiiliin. Miten käsikirjoitukset ja oppineisuus liittyivät tähän kaikkeen?