Väitös (fysiologia): FM Riikka Huhtaniemi
Aika
8.3.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Riikka Huhtaniemi esittää väitöskirjansa ”Androgen receptor related therapy resistance in prostate cancer - From the disease model to the mechanisms” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 08.03.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuomas Mirtti (Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen sairaala) ja kustoksena professori Matti Poutanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on fysiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9633-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Androgeenireseptoriin liittyvä hoitoresistenssi eturauhassyövässä -Tutkimusmallista mekanismiin
Eturauhasen kasvu ja toiminta ovat riippuvaista androgeeneista eli miessukupuolihormoneista, joita tuotetaan kivesten lisäksi pieniä määriä lisämunuaisissa. Miessukuhormonit, androgeenit, vaikuttavat kudoksissa androgeenireseptorin (AR) kautta ja ne ovat välttämättömiä elimistön normaaleille toiminnoille, mutta edistävät myös eturauhassyövän kasvua. Edenneen eturauhassyövän ensivaiheen hoitomuoto onkin jo vuosikymmenien ajan ollut kemiallinen tai kirurginen kastraatio, mutta ajan mittaan vaste hoidolle usein häviää ja syöpä muuttuu kastraatioresistentiksi eturauhassyöväksi. Resistenssin kehittyminen on merkittävä kliininen ongelma eturauhassyövän hoidossa. Vaikka sen taustalla on useita mekanismeja, AR ja androgeenit ovat edelleen tärkeitä tekijöitä taudin etenemisessä.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa hiiren ihon alle istutettiin ihmisestä peräisin olevia eturauhassyöpäsoluja ja potilaiden hormonaalisten hoitojen mallintamiseksi muodostuneiden kasvaimien kehittymistä seurattiin kivesten ja lisämunuaisten poiston, sekä antiandrogeenihoidon jälkeen. Saadut tutkimustulokset tukevat ja vahvistavat potilailla saatuja havaintoja siitä, että kastraatiohoito ei poista elimistöstä kaikkia androgeeneja. Jäljelle jäävät androgeenit voivat aktivoida AR:n, siihen liittyvän eturauhaselle spesifisen merkkiaineen PSA:n ilmentymisen ja syövän uudelleen kasvun. Myöskään pidempiaikainen antiandrogeenihoito ei estä potilailla AR:n toimintaa, mikä osaltaan selittää syövän uudelleen kasvun alun hoitovasteen jälkeen.
Väitöstutkimuksen merkittävin havainto liittyy hormonaalisille hoidoille vastustuskykyä lisäävien androgeenien alkuperän selvittämiseen. Tutkimuksen mukaan kivesten poisto ja antiandrogeenit eivät merkittävästi vaikuttaneet androgeenien määrään syöväkasvaimessa, johtuen androgeenien ja niiden esiasteiden tuotannosta lisämunuaisissa, kun taas lisämunuaisten poisto vähensi merkittävästi kasvaimen sisäistä androgeenipitoisuutta ja hidasti syövän kasvua kastraation jälkeen. Tutkimus siten osoitti, että, samoin kuin ihmisellä, hiiren lisämunuaisten hormonitoiminta lisää kastraatioresistentin eturauhassyövän androgeeneista riippuvaa kasvua. Havainto on tärkeä, sillä se osoitti, vastoin aikaisempaa yleistä olettamusta, että kastraatioresistentin eturauhassyövän hormonaalisia hoitomuotoja voidaan kehittää hiirimalleja hyväksikäyttäen.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuomas Mirtti (Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen sairaala) ja kustoksena professori Matti Poutanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on fysiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9633-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Androgeenireseptoriin liittyvä hoitoresistenssi eturauhassyövässä -Tutkimusmallista mekanismiin
Eturauhasen kasvu ja toiminta ovat riippuvaista androgeeneista eli miessukupuolihormoneista, joita tuotetaan kivesten lisäksi pieniä määriä lisämunuaisissa. Miessukuhormonit, androgeenit, vaikuttavat kudoksissa androgeenireseptorin (AR) kautta ja ne ovat välttämättömiä elimistön normaaleille toiminnoille, mutta edistävät myös eturauhassyövän kasvua. Edenneen eturauhassyövän ensivaiheen hoitomuoto onkin jo vuosikymmenien ajan ollut kemiallinen tai kirurginen kastraatio, mutta ajan mittaan vaste hoidolle usein häviää ja syöpä muuttuu kastraatioresistentiksi eturauhassyöväksi. Resistenssin kehittyminen on merkittävä kliininen ongelma eturauhassyövän hoidossa. Vaikka sen taustalla on useita mekanismeja, AR ja androgeenit ovat edelleen tärkeitä tekijöitä taudin etenemisessä.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa hiiren ihon alle istutettiin ihmisestä peräisin olevia eturauhassyöpäsoluja ja potilaiden hormonaalisten hoitojen mallintamiseksi muodostuneiden kasvaimien kehittymistä seurattiin kivesten ja lisämunuaisten poiston, sekä antiandrogeenihoidon jälkeen. Saadut tutkimustulokset tukevat ja vahvistavat potilailla saatuja havaintoja siitä, että kastraatiohoito ei poista elimistöstä kaikkia androgeeneja. Jäljelle jäävät androgeenit voivat aktivoida AR:n, siihen liittyvän eturauhaselle spesifisen merkkiaineen PSA:n ilmentymisen ja syövän uudelleen kasvun. Myöskään pidempiaikainen antiandrogeenihoito ei estä potilailla AR:n toimintaa, mikä osaltaan selittää syövän uudelleen kasvun alun hoitovasteen jälkeen.
Väitöstutkimuksen merkittävin havainto liittyy hormonaalisille hoidoille vastustuskykyä lisäävien androgeenien alkuperän selvittämiseen. Tutkimuksen mukaan kivesten poisto ja antiandrogeenit eivät merkittävästi vaikuttaneet androgeenien määrään syöväkasvaimessa, johtuen androgeenien ja niiden esiasteiden tuotannosta lisämunuaisissa, kun taas lisämunuaisten poisto vähensi merkittävästi kasvaimen sisäistä androgeenipitoisuutta ja hidasti syövän kasvua kastraation jälkeen. Tutkimus siten osoitti, että, samoin kuin ihmisellä, hiiren lisämunuaisten hormonitoiminta lisää kastraatioresistentin eturauhassyövän androgeeneista riippuvaa kasvua. Havainto on tärkeä, sillä se osoitti, vastoin aikaisempaa yleistä olettamusta, että kastraatioresistentin eturauhassyövän hormonaalisia hoitomuotoja voidaan kehittää hiirimalleja hyväksikäyttäen.
Viestintä