Väitös (hammasprotetiikka ja purentafysiologia): HLL Riikka Salmi
Aika
27.1.2023 klo 12.00 - 16.00
HLL Riikka Salmi esittää väitöskirjansa ”ORAL HEALTH OF OLDER PEOPLE IN DOMICILIARY CARE Perspectives of the Domiciliary Care Clients and Personnel” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.1.2023 klo 12. (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/fadfab31-4d3d-4795-8b86-8c95a3552c27/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Mäntylä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Timo Närhi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hammasprotetiikka ja purentafysiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9123-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Iäkkäiden suun terveyden korostaminen ja rutiininomaisen huomioimisen tärkeys kotihoidossa
Kotihoidon iäkkäillä asiakkailla huono koettu suun terveys, hampaattomuus, pureskeluvaikeudet ja kuivan suun ongelmat olivat tyypillisempiä kuin heillä, jotka eivät saaneet kotihoitoa. Asiakkailla oli myös taipumusta huonompaan suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun, jonka osa-alueesta korostui erityisesti psyykkinen epämukavuus. Irrotettavien hammasproteesien käyttö iäkkäillä ennusti myös heikompaa suun terveyteen liittyvää elämänlaatua. Asiakkaiden heikommat suun terveystavat ilmenivät heikompana hammashoitopalveluiden käyttönä ja kykynä ylläpitää suuhygieniaa.
Kotihoidon suunnittelussa tärkeäksi koettuja suun terveysasioita ei otettu säännöllisesti huomioon asiakasohjauksessa. Hoitohenkilöstön tietotaso suun terveydestä oli yleisesti korkealla, mutta puutteet koulutuksessa hankaloittivat työn suorittamista. Suun terveyttä tuettiin jokseenkin aktiivisesti, mutta ei osana hoitorutiinia.
Suun terveydenhuollon tarpeellisuutta ja hammashoitopalveluiden säännöllistä käyttöä on korostettava kotihoidossa, sillä asiakkaiden hoitoriippuvuus ulottuu myös suun terveyteen asiakkaiden haurauden, toiminnallisten ja kognitiivisten rajoitusten vuoksi. Kotihoidon henkilöstö tarvitsee ikääntyneen suun hoitoon liittyvää käytännön koulutusta ja ohjeita.
Iäkkäiden henkilöiden koettua suun terveyttä ja suun terveyteen liittyvään elämänlaatua käsittävää tietoa saatiin sekundaarianalyyseistä, jotka tehtiin Terveys 2000 ja 2011 -tutkimuksien haastatteluaineistoista. Tutkimukseen valittiin vähintään 70-vuotiaita kotona asuvia, kotihoidossa ja sen ulkopuolella olevia iäkkäitä henkilöitä. Eroja koetussa suun terveydessä, suun terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ja suun terveyskäyttäytymisessä analysoitiin kotihoidon palveluiden käytöllä. Vastaavasti kotihoidon henkilöstön suun terveydenhuollon näkökohtia analysointiin kahdesta eri aineistosta, jotka kerättiin asiakasohjaajien (hoidon suunnittelu) ja hoitohenkilökunnan (hoidon toteutus) kyselylomakkeiden perusteella Tampereella.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/fadfab31-4d3d-4795-8b86-8c95a3552c27/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Mäntylä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Timo Närhi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hammasprotetiikka ja purentafysiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9123-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Iäkkäiden suun terveyden korostaminen ja rutiininomaisen huomioimisen tärkeys kotihoidossa
Kotihoidon iäkkäillä asiakkailla huono koettu suun terveys, hampaattomuus, pureskeluvaikeudet ja kuivan suun ongelmat olivat tyypillisempiä kuin heillä, jotka eivät saaneet kotihoitoa. Asiakkailla oli myös taipumusta huonompaan suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun, jonka osa-alueesta korostui erityisesti psyykkinen epämukavuus. Irrotettavien hammasproteesien käyttö iäkkäillä ennusti myös heikompaa suun terveyteen liittyvää elämänlaatua. Asiakkaiden heikommat suun terveystavat ilmenivät heikompana hammashoitopalveluiden käyttönä ja kykynä ylläpitää suuhygieniaa.
Kotihoidon suunnittelussa tärkeäksi koettuja suun terveysasioita ei otettu säännöllisesti huomioon asiakasohjauksessa. Hoitohenkilöstön tietotaso suun terveydestä oli yleisesti korkealla, mutta puutteet koulutuksessa hankaloittivat työn suorittamista. Suun terveyttä tuettiin jokseenkin aktiivisesti, mutta ei osana hoitorutiinia.
Suun terveydenhuollon tarpeellisuutta ja hammashoitopalveluiden säännöllistä käyttöä on korostettava kotihoidossa, sillä asiakkaiden hoitoriippuvuus ulottuu myös suun terveyteen asiakkaiden haurauden, toiminnallisten ja kognitiivisten rajoitusten vuoksi. Kotihoidon henkilöstö tarvitsee ikääntyneen suun hoitoon liittyvää käytännön koulutusta ja ohjeita.
Iäkkäiden henkilöiden koettua suun terveyttä ja suun terveyteen liittyvään elämänlaatua käsittävää tietoa saatiin sekundaarianalyyseistä, jotka tehtiin Terveys 2000 ja 2011 -tutkimuksien haastatteluaineistoista. Tutkimukseen valittiin vähintään 70-vuotiaita kotona asuvia, kotihoidossa ja sen ulkopuolella olevia iäkkäitä henkilöitä. Eroja koetussa suun terveydessä, suun terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ja suun terveyskäyttäytymisessä analysoitiin kotihoidon palveluiden käytöllä. Vastaavasti kotihoidon henkilöstön suun terveydenhuollon näkökohtia analysointiin kahdesta eri aineistosta, jotka kerättiin asiakasohjaajien (hoidon suunnittelu) ja hoitohenkilökunnan (hoidon toteutus) kyselylomakkeiden perusteella Tampereella.