Väitös (johtaminen ja organisointi): YM Eeva Nummi
Aika
10.11.2023 klo 12.00 - 16.00
YM Eeva Nummi esittää väitöskirjansa ”Dialogi ja inhimillisesti kestävä organisaatio” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.11.2023 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65637671750 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pikka-Maaria Laine (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Satu Teerikangas (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on johtaminen ja organisointi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9456-4
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Eeva Nummi tutki väitöskirjassaan dialogisen toimintakulttuurin juurruttamista uuteen sote-fuusio-organisaatioon. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten dialogi juurtuu organisaatioon ja millaista organisaatiota aito dialogi rakentaa.
- Olin organisaation sisäinen toimintatutkija, joka toimi ja tutki tavoitteenaan muuttaa toimintatapoja sisältäpäin, Nummi kertoo.
Tutkimuksessa dialogi juurtui kokemuksesta oppimalla yksilö- ja yhteisötasolla, mutta organisaatiotasolla oppiminen pysähtyi. Fuusion jälkeen organisaatiossa korostui tehokkuusajattelu ja tosiasioilla johtaminen, jonka seurauksena dialogin uskottavuus kyseenalaistettiin ja kehittämistyö ajettiin alas.
Organisaatiossa oli meneillään paljon samanaikaisia muutoksia, joissa ihmisten oli vaikea pysyä perässä. Kun dialogiin ja kokemusten käsittelyyn ei ollut aikaa, tunteet siirrettiin sivuun. Tunneilmapiiristä tuli harmaa ja lannistunut, pelokaskin. Ihmisten välinen luottamus alkoi hävitä, eikä kyetty enää aitoon yhteistyöhön.
Dialogissa sen sijaan oli turvallista olla ja jakaa kokemuksia aidosti ja avoimesti. Dialogissa kerrottiin toisenlaisia tarinoita, jotka kertoivat ihmisten haavoittuvuudesta ja siitä, miten tärkeää ihmisille on tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi.
- Aidossa dialogissa syntyy kokemus siitä, että oma sisäinen maailma eheytyy, mutta samalla rakentuu yhteyksiä toisiin ihmisiin. Me tarvitsemme dialogia, jossa ihmisyytemme tulee näkyviin ja hyväksytyksi aina, mutta etenkin radikaalien muutosten keskellä, Nummi toteaa.
Nummi korostaa aidon ja syvän dialogin merkitystä sekä organisaatiotieteissä että käytännössä ja väittää tutkimuksensa perusteella, että tehokkuustavoitteista vapaa dialogi rakentaa inhimillisesti kestävää organisaatiokulttuuria ja johtajuuskäsitystä.
- Minusta näkökulman muutos on välttämätön, kun kohtaamme yhteiskunnan ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisen kestävyyskriisin ja planeetan kantokyvyn romahduksen, Nummi summaa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65637671750 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pikka-Maaria Laine (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Satu Teerikangas (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on johtaminen ja organisointi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9456-4
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Eeva Nummi tutki väitöskirjassaan dialogisen toimintakulttuurin juurruttamista uuteen sote-fuusio-organisaatioon. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten dialogi juurtuu organisaatioon ja millaista organisaatiota aito dialogi rakentaa.
- Olin organisaation sisäinen toimintatutkija, joka toimi ja tutki tavoitteenaan muuttaa toimintatapoja sisältäpäin, Nummi kertoo.
Tutkimuksessa dialogi juurtui kokemuksesta oppimalla yksilö- ja yhteisötasolla, mutta organisaatiotasolla oppiminen pysähtyi. Fuusion jälkeen organisaatiossa korostui tehokkuusajattelu ja tosiasioilla johtaminen, jonka seurauksena dialogin uskottavuus kyseenalaistettiin ja kehittämistyö ajettiin alas.
Organisaatiossa oli meneillään paljon samanaikaisia muutoksia, joissa ihmisten oli vaikea pysyä perässä. Kun dialogiin ja kokemusten käsittelyyn ei ollut aikaa, tunteet siirrettiin sivuun. Tunneilmapiiristä tuli harmaa ja lannistunut, pelokaskin. Ihmisten välinen luottamus alkoi hävitä, eikä kyetty enää aitoon yhteistyöhön.
Dialogissa sen sijaan oli turvallista olla ja jakaa kokemuksia aidosti ja avoimesti. Dialogissa kerrottiin toisenlaisia tarinoita, jotka kertoivat ihmisten haavoittuvuudesta ja siitä, miten tärkeää ihmisille on tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi.
- Aidossa dialogissa syntyy kokemus siitä, että oma sisäinen maailma eheytyy, mutta samalla rakentuu yhteyksiä toisiin ihmisiin. Me tarvitsemme dialogia, jossa ihmisyytemme tulee näkyviin ja hyväksytyksi aina, mutta etenkin radikaalien muutosten keskellä, Nummi toteaa.
Nummi korostaa aidon ja syvän dialogin merkitystä sekä organisaatiotieteissä että käytännössä ja väittää tutkimuksensa perusteella, että tehokkuustavoitteista vapaa dialogi rakentaa inhimillisesti kestävää organisaatiokulttuuria ja johtajuuskäsitystä.
- Minusta näkökulman muutos on välttämätön, kun kohtaamme yhteiskunnan ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisen kestävyyskriisin ja planeetan kantokyvyn romahduksen, Nummi summaa.
Viestintä