Väitös (kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede): LL Miia Lehtovirta
Aika
8.12.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Miia Lehtovirta esittää väitöskirjansa ”Comprehensive metabolic profile from childhood to adulthood – associations with dietary intervention and lifestyle risk factors: The Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 08.12.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/24bd6c3e-ebd0-410c-939c-5f26a4ddfac4/public
Vastaväittäjänä toimii dosentti Leo Niskanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Katja Pahkala (Sydäntutkimuskeskus, Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175981
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjatutkimus on osa 1980-luvun lopussa aloitettua prospektiivista, satunnaistettua Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojekti (STRIP) -tutkimusta, joka pyrkii vaikuttamaan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ravitsemusneuvonnan keinoin. Toistuvaa ravitsemusneuvontaa annettiin aina 7 kuukauden iästä 20-vuotiaaksi asti – neuvonnan päätavoite oli vähentää tyydyttyneen rasvan saantia. Tietoa tutkittavien ravitsemuksesta, fyysisestä aktiivisuudesta sekä tupakoinnista kerättiin toistuvasti käyttäen ruokapäiväkirjoja sekä kyselylomakkeita. Tupakansavualtistuksen indikaattorina käytettiin seerumin kotiniinia. Aineenvaihduntaprofiili määritettiin käyttämällä ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin 338-554 lasta ja nuorta ikävuosien 9-19 välillä.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että ravitsemusinterventio vähensi tyydyttyneen rasvan ja lisäsi monityydyttymättömän rasvan saantia. Lisäksi ravitsemusinterventio sekä fyysinen aktiivisuus olivat yhteydessä seerumin vähemmän tyydyttyneeseen rasvahappoprofiiliin sekä pienempään seerumin kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuuteen kokonaisrasvahapoista. Tupakansavulle altistuneilla nämä yhteydet olivat päinvastaiset. Ravitsemusinterventio ja sen tavoitteiden saavuttaminen olivat yhteydessä mm. pienempään LDL-partikkelien lipidipitoisuuteen, fyysinen aktiivisuus puolestaan oli yhteydessä mm. HDL-partikkelien lukumäärään, kokoon, sekä kolesterolipitoisuuteen. Passiivinen tupakointi puolestaan oli esimerkiksi yhteydessä pienempään HDL-partikkelien kokoon.
Väitöstutkimus osoittaa, että lapsuudesta aikuisuuteen toistuvasti annettu ravitsemusneuvonta näkyy myönteisinä muutoksina sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kokonaisvaltaisessa aineenvaihduntaprofiilissa. Lisäksi jo yhdenkin ravitsemusneuvonnan tavoitteen saavuttaminen, sekä fyysinen aktiivisuus, ovat myönteisesti yhteydessä aineenvaihduntaprofiiliin. Sen sijaan tupakansavulle altistuminen ja tupakointi ovat haitallisesti yhteydessä aineenvaihduntaprofiiliin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/24bd6c3e-ebd0-410c-939c-5f26a4ddfac4/public
Vastaväittäjänä toimii dosentti Leo Niskanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Katja Pahkala (Sydäntutkimuskeskus, Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175981
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjatutkimus on osa 1980-luvun lopussa aloitettua prospektiivista, satunnaistettua Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojekti (STRIP) -tutkimusta, joka pyrkii vaikuttamaan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ravitsemusneuvonnan keinoin. Toistuvaa ravitsemusneuvontaa annettiin aina 7 kuukauden iästä 20-vuotiaaksi asti – neuvonnan päätavoite oli vähentää tyydyttyneen rasvan saantia. Tietoa tutkittavien ravitsemuksesta, fyysisestä aktiivisuudesta sekä tupakoinnista kerättiin toistuvasti käyttäen ruokapäiväkirjoja sekä kyselylomakkeita. Tupakansavualtistuksen indikaattorina käytettiin seerumin kotiniinia. Aineenvaihduntaprofiili määritettiin käyttämällä ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin 338-554 lasta ja nuorta ikävuosien 9-19 välillä.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että ravitsemusinterventio vähensi tyydyttyneen rasvan ja lisäsi monityydyttymättömän rasvan saantia. Lisäksi ravitsemusinterventio sekä fyysinen aktiivisuus olivat yhteydessä seerumin vähemmän tyydyttyneeseen rasvahappoprofiiliin sekä pienempään seerumin kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuuteen kokonaisrasvahapoista. Tupakansavulle altistuneilla nämä yhteydet olivat päinvastaiset. Ravitsemusinterventio ja sen tavoitteiden saavuttaminen olivat yhteydessä mm. pienempään LDL-partikkelien lipidipitoisuuteen, fyysinen aktiivisuus puolestaan oli yhteydessä mm. HDL-partikkelien lukumäärään, kokoon, sekä kolesterolipitoisuuteen. Passiivinen tupakointi puolestaan oli esimerkiksi yhteydessä pienempään HDL-partikkelien kokoon.
Väitöstutkimus osoittaa, että lapsuudesta aikuisuuteen toistuvasti annettu ravitsemusneuvonta näkyy myönteisinä muutoksina sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kokonaisvaltaisessa aineenvaihduntaprofiilissa. Lisäksi jo yhdenkin ravitsemusneuvonnan tavoitteen saavuttaminen, sekä fyysinen aktiivisuus, ovat myönteisesti yhteydessä aineenvaihduntaprofiiliin. Sen sijaan tupakansavulle altistuminen ja tupakointi ovat haitallisesti yhteydessä aineenvaihduntaprofiiliin.
Viestintä