Väitös (kasvatustiede): KM Monika Haanpää
Aika
10.3.2023 klo 12.00 - 16.00
KM Monika Haanpää esittää väitöskirjansa ”Kolminäkökulmainen tutkimus maahanmuuttajataustaisesta varhaiskasvatushenkilöstöstä suomalaisessa päiväkodissa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.3.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, EDU 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/122a3b2c-9e79-4f7b-9c39-d0c19ebfd7ea/public.
Vastaväittäjänä toimii professori Arniika Kuusisto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emerita Inkeri Ruokonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta alkaen. Kun vuonna 1997 ulkomaalaisten henkilöiden osuus oli 0,7 prosenttia Suomen väestöstä, vuonna 2021 se oli noussut 8,5 prosenttiin. Maahanmuuton lisääntymisestä huolimatta Suomen väestön määrän kasvu hidastuu, väestörakenne vanhenee ja työikäinen väestö vähenee. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite luoda työelämäohjelma, jossa lisätään työnantajien monimuotoisuusosaamista sekä maahan muuttaneiden työntekijöiden osaamisen tunnistamista ja kehittämistä työpaikoilla. Hallituksen ohjelman tavoitteena on ratkaista työvoimapulaa siitä kärsivillä, kuten varhaiskasvatuksen, aloilla. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035 täydentää edellä mainittua hallitusohjelmaa, ja sen strategisilla tavoitteilla halutaan luoda Suomesta globaalisti kiinnostava ja houkutteleva sekä parasta maahanmuuttokokemusta tarjoava asuin- ja työpaikka, jossa kansainvälinen osaaminen luo elinvoimaa koko maalle.
Lisääntynyt maahanmuutto on muuttanut myös varhaiskasvatuksen kenttää ja varhaiskasvatuksen henkilöstön työolosuhteita. Päiväkodin moniammatillisessa työyhteisössä työskentelee nykyisin yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2014 varhaiskasvatuksen henkilöstössä muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia työntekijöitä (mukaan lukien työllistetyt) oli 390 henkilöä ja viimeaikaisen tiedon mukaan 631 henkilöä, kun varhaiskasvatuksen henkilöstön kokonaismäärä on lähes 6 000 henkilöä.
Väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvata maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien kokemuksia sekä suomalaistaustaisen varhaiskasvatushenkilöstön ja päiväkodin johtajien näkemyksiä päiväkodin toimintakulttuurista, työyhteisön jäsenyydestä, toiminnasta ja sen johtamisesta päiväkodeissa suhteessa varhaiskasvatushenkilöstön moninaisuuteen.
Tulokset osoittivat, että maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien kokema jäsenyys ja työskentely suomalaisessa päiväkodin työyhteisössä olivat yhteydessä heidän suomen kielen taitoonsa, ammatillisen ja henkilökohtaisen itsetuntonsa vahvuuteen, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntään ja arvostamiseen. Heidän varhaiskasvatuksen työyhteisön täysjäseneksi tuleminen sekä päiväkodin työkulttuurin, -tapojen ja -normien ja suomen kielen oppiminen tapahtuivat enimmäkseen toimintaan aktiivisesti osallistumisen ja työssä oppimisen kautta. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön johtaminen vaati sensitiivisyyttä ja osaamista, joka liittyi muun muassa kulttuurien väliseen ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiseen.
Väitöstutkimuksessa käy ilmi, että varhaiskasvatuksen työyhteisön toimintaan saattavat vaikuttaa myös erilaiset tavat havaita ja ymmärtää työyhteisön implisiittisiä toimintatapoja, esimerkiksi sopimuksia, käytäntöjä, normeja, vihjeitä ja ennakko-oletuksia. Tutkimuksessa tuodaan esille, että päiväkoti ja sen yhteisö voi toimia sekä monien käytäntöyhteisöjen paikkana että kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen käytäntöyhteisönä, joka sitoutuu toteuttamaan yhdessä varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden periaatteita ja tuottamaan erilaisia yhteisiä käytänteitä.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/122a3b2c-9e79-4f7b-9c39-d0c19ebfd7ea/public.
Vastaväittäjänä toimii professori Arniika Kuusisto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emerita Inkeri Ruokonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta alkaen. Kun vuonna 1997 ulkomaalaisten henkilöiden osuus oli 0,7 prosenttia Suomen väestöstä, vuonna 2021 se oli noussut 8,5 prosenttiin. Maahanmuuton lisääntymisestä huolimatta Suomen väestön määrän kasvu hidastuu, väestörakenne vanhenee ja työikäinen väestö vähenee. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite luoda työelämäohjelma, jossa lisätään työnantajien monimuotoisuusosaamista sekä maahan muuttaneiden työntekijöiden osaamisen tunnistamista ja kehittämistä työpaikoilla. Hallituksen ohjelman tavoitteena on ratkaista työvoimapulaa siitä kärsivillä, kuten varhaiskasvatuksen, aloilla. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035 täydentää edellä mainittua hallitusohjelmaa, ja sen strategisilla tavoitteilla halutaan luoda Suomesta globaalisti kiinnostava ja houkutteleva sekä parasta maahanmuuttokokemusta tarjoava asuin- ja työpaikka, jossa kansainvälinen osaaminen luo elinvoimaa koko maalle.
Lisääntynyt maahanmuutto on muuttanut myös varhaiskasvatuksen kenttää ja varhaiskasvatuksen henkilöstön työolosuhteita. Päiväkodin moniammatillisessa työyhteisössä työskentelee nykyisin yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2014 varhaiskasvatuksen henkilöstössä muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia työntekijöitä (mukaan lukien työllistetyt) oli 390 henkilöä ja viimeaikaisen tiedon mukaan 631 henkilöä, kun varhaiskasvatuksen henkilöstön kokonaismäärä on lähes 6 000 henkilöä.
Väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvata maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien kokemuksia sekä suomalaistaustaisen varhaiskasvatushenkilöstön ja päiväkodin johtajien näkemyksiä päiväkodin toimintakulttuurista, työyhteisön jäsenyydestä, toiminnasta ja sen johtamisesta päiväkodeissa suhteessa varhaiskasvatushenkilöstön moninaisuuteen.
Tulokset osoittivat, että maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien kokema jäsenyys ja työskentely suomalaisessa päiväkodin työyhteisössä olivat yhteydessä heidän suomen kielen taitoonsa, ammatillisen ja henkilökohtaisen itsetuntonsa vahvuuteen, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntään ja arvostamiseen. Heidän varhaiskasvatuksen työyhteisön täysjäseneksi tuleminen sekä päiväkodin työkulttuurin, -tapojen ja -normien ja suomen kielen oppiminen tapahtuivat enimmäkseen toimintaan aktiivisesti osallistumisen ja työssä oppimisen kautta. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön johtaminen vaati sensitiivisyyttä ja osaamista, joka liittyi muun muassa kulttuurien väliseen ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiseen.
Väitöstutkimuksessa käy ilmi, että varhaiskasvatuksen työyhteisön toimintaan saattavat vaikuttaa myös erilaiset tavat havaita ja ymmärtää työyhteisön implisiittisiä toimintatapoja, esimerkiksi sopimuksia, käytäntöjä, normeja, vihjeitä ja ennakko-oletuksia. Tutkimuksessa tuodaan esille, että päiväkoti ja sen yhteisö voi toimia sekä monien käytäntöyhteisöjen paikkana että kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen käytäntöyhteisönä, joka sitoutuu toteuttamaan yhdessä varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden periaatteita ja tuottamaan erilaisia yhteisiä käytänteitä.