Väitös (kasvatustiede): KM Virve Murto
Aika
15.9.2023 klo 12.00 - 16.00
KM Virve Murto esittää väitöskirjansa ”Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa. Vanhemmuuden lähtökohdat, vanhemmuuden jakaminen ja kouluttautuminen alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneilla” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.9.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/970eb6d3-02b3-4454-9d15-3453506f96e1/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Eija Sevón (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175576
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tutkimuksessa tuotettiin tietoa alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneista ja heidän asemastaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Vanhemmuuden lykkääntyessä on tärkeää kiinnittää huomiota myös heihin, jotka tekevät erilaisia, vallitsevista ihanteista poikkeavia valintoja. Tutkimuksessa todettiin, että etenkin täysi-ikäisillä ja nuorilla naisilla lapsen saaminen varhain on toivottu asia. Haluun saada lapsi nuorena kytkeytyi oikeanlaiseksi ajateltu elämäntilanne ja oma ikä nähtiin vanhemmuutta tukevana resurssina. Monien tutkittavien omat vanhemmat olivat myös saaneet esikoisensa keskimääräistä nuorempana. Nuorilla isillä ja alaikäisenä lapsen saaneilla vanhemmuuden taustalla oli useasti halu toimia oikein ja kantaa vastuu raskauden yllättäessä.
Vuosina 1978–1994 syntyneiden nuorten äitien ja isien kyselyvastaukset (n=308) ja haastattelut (n=32) yhdessä tilastojen kanssa todensivat sitä, että vastuu lapsesta jää useammin äideille. Nuoret äidit ovat keskimääräistä useammin yksinhuoltajia, ja eron jälkeiset tavat jakaa vanhemmuutta olivat perinteisen sukupuolittuneita. Nuorille isille nuoruuden ja vanhemmuuden yhdistäminen tuotti suurempia haasteita, mikä osaltaan teki äideistä vastuunkantajia. Tutkimukseen osallistuneista nuorista isistä monet olivat kuitenkin osallistuvia, läsnä olevia isiä myös parisuhteen päätyttyä.
Perinteiset tavat jakaa vastuuta heijastuivat kouluttautumiseen, ja etenkin alle 25-vuotiaat äidit olivat ikäisiään useammin yhä opiskelujen ja työelämän ulkopuolella. Nuorten vanhempien keskimääräistä matalampaa koulutustasoa ei selitä kuitenkaan yksin vanhemmaksi tulo, vaan valintoihin kytkeytyvät kotoa saadut mallit ja asenne opintoihin jo ennen lasta.
Tutkimus osoittaa, kuinka ongelmallisia nykypäivänä yhä vallitsevat sukupuolittuneet vanhemmuusroolit ovat myös nuorten vanhempien kohdalla. Nuoressa vanhemmuudessa merkityksellisempää onkin sukupuoli kuin vanhemmaksi tulon ikä. Tämän vuoksi on tärkeää myös jatkossa vanhemmuutta koskevissa tutkimuksissa tarkastella äitien ohella isiä, ja pyrkiä tukemaan vanhemmuuden tasavertaista jakamista.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/970eb6d3-02b3-4454-9d15-3453506f96e1/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Eija Sevón (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175576
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tutkimuksessa tuotettiin tietoa alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneista ja heidän asemastaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Vanhemmuuden lykkääntyessä on tärkeää kiinnittää huomiota myös heihin, jotka tekevät erilaisia, vallitsevista ihanteista poikkeavia valintoja. Tutkimuksessa todettiin, että etenkin täysi-ikäisillä ja nuorilla naisilla lapsen saaminen varhain on toivottu asia. Haluun saada lapsi nuorena kytkeytyi oikeanlaiseksi ajateltu elämäntilanne ja oma ikä nähtiin vanhemmuutta tukevana resurssina. Monien tutkittavien omat vanhemmat olivat myös saaneet esikoisensa keskimääräistä nuorempana. Nuorilla isillä ja alaikäisenä lapsen saaneilla vanhemmuuden taustalla oli useasti halu toimia oikein ja kantaa vastuu raskauden yllättäessä.
Vuosina 1978–1994 syntyneiden nuorten äitien ja isien kyselyvastaukset (n=308) ja haastattelut (n=32) yhdessä tilastojen kanssa todensivat sitä, että vastuu lapsesta jää useammin äideille. Nuoret äidit ovat keskimääräistä useammin yksinhuoltajia, ja eron jälkeiset tavat jakaa vanhemmuutta olivat perinteisen sukupuolittuneita. Nuorille isille nuoruuden ja vanhemmuuden yhdistäminen tuotti suurempia haasteita, mikä osaltaan teki äideistä vastuunkantajia. Tutkimukseen osallistuneista nuorista isistä monet olivat kuitenkin osallistuvia, läsnä olevia isiä myös parisuhteen päätyttyä.
Perinteiset tavat jakaa vastuuta heijastuivat kouluttautumiseen, ja etenkin alle 25-vuotiaat äidit olivat ikäisiään useammin yhä opiskelujen ja työelämän ulkopuolella. Nuorten vanhempien keskimääräistä matalampaa koulutustasoa ei selitä kuitenkaan yksin vanhemmaksi tulo, vaan valintoihin kytkeytyvät kotoa saadut mallit ja asenne opintoihin jo ennen lasta.
Tutkimus osoittaa, kuinka ongelmallisia nykypäivänä yhä vallitsevat sukupuolittuneet vanhemmuusroolit ovat myös nuorten vanhempien kohdalla. Nuoressa vanhemmuudessa merkityksellisempää onkin sukupuoli kuin vanhemmaksi tulon ikä. Tämän vuoksi on tärkeää myös jatkossa vanhemmuutta koskevissa tutkimuksissa tarkastella äitien ohella isiä, ja pyrkiä tukemaan vanhemmuuden tasavertaista jakamista.
Viestintä