Väitös (kirurgia): LL Ira Saarinen
Aika
10.11.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Ira Saarinen esittää väitöskirjansa ”SURGICAL COMPLICATIONS: A hospital-wide registering system and factors associated with surgical complications” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.11.2023 klo 12.00 (Satasairaala Auditorio N2, Sairaalantie 3, 28500 Pori).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta
tästä linkistä (kokoustunnus: 357 075 097 211, tunnuskoodi: DFnAac).
Vastaväittäjänä toimii professori Virve Koljonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Harri Hakovirta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kirurgisten komplikaatioiden riski liittyy kaikkeen leikkaustoimintaan. On tärkeää huomata, että kirurgisia komplikaatioita esiintyy, vaikka varsinaista hoitovirhettä ei ole tapahtunut. Kirurgisten komplikaatioiden on todettu olevan yhteydessä muun muassa potilaan perussairauksiin ja päivystysleikkauksiin.
Kirurgiset komplikaatiot aiheuttavat lisäkustannusten lisäksi huomattavaa haittaa potilaille. Kirurgisten komplikaatioiden mittaaminen ja raportoiminen on ollut haastavaa, koska komplikaatiot voivat vaihdella vaikeusasteeltaan haavatulehduksesta aina henkeä uhkaaviin tilanteisiin. Tutkimukseni mukaan kirurgisiin komplikaatioihin liittyvissä tiedonkeruumenetelmissä ja komplikaatioiden luokittelussa on maailmalla suurta vaihtelua.
Tieteellisestä kirjallisuudesta ei löydy montaa artikkelia, joiden mukaan sairaalat seuraisivat systemaattisesti omia tuloksiaan kirurgisten komplikaatioiden osalta. Tutkimukseni mukaan koko sairaalan laajuinen komplikaatioiden seurantajärjestelmä pystyy ilman merkittäviä lisäkustannuksia tuottamaan luotettavaa tietoa riskiin suhteutetusta komplikaatioesiintyvyydestä.
Väitöskirjani tavoitteena oli luoda kaikki kirurgian alat kattava komplikaatioita mittaava rekisteri, joka hyödyntää olemassa olevaa sähköistä sairaskertomusjärjestelmää. Satasairaalaan luotiin pilottihankkeena koko kirurgian klinikan laajuinen komplikaatiorekisteri. Tarkoituksena oli tutkia, miten kirurgisten komplikaatioiden mittaaminen sairaalatasolla onnistuu, mitkä potilaaseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä kirurgisiin komplikaatioihin, ja kuinka paljon komplikaatioita Satasairaalassa esiintyy.
Satasairaalan rekisteriin kirjattiin komplikaatiotieto 4529 potilaalta kolmen vuoden aikana (2016-2018). Kirurgisia komplikaatioita todettiin 17.2 %:lla potilaista, ja 4.6 % luokiteltiin vakaviksi. Tämä vastaa hyvin maailmalla mitattuja tuloksia, joten kirurgisten komplikaatioiden ilmaantuminen Satasairaalassa on hyvällä ja turvallisella tasolla.
Tulosten mukaan potilaskohtaisen riskin määrittämiseen saattaa riittää muutama kliininen mittari. Erityisesti potilaan yleistila ja muut sairaudet sekä ravitsemustila näyttävät olevan riski kirurgisille komplikaatioille. Nämä on syytä ottaa huomioon, jos tehdään tulosvertailuja eri sairaaloiden välillä. Erityisesti monisairaiden potilaiden osalta on tärkeää miettiä myös konservatiivisia hoitokeinoja kirurgisen hoidon sijaan.
Lisäksi tutkimuksessani selvitettiin, missä määrin potilaan informointi ja ohjaus sekä potilaan kokemus hoidon laadusta ovat yhteydessä komplikaatioiden esiintyvyyteen kotiutuksen jälkeen. Tulosten mukaan potilaskohtaisen ohjauksen tarve vaihtelee yksilöllisesti, ja potilasohjauksella ja potilaan kokemalla laadulla saattaa olla yhteyttä leikkauksesta toipumiseen ja komplikaatioiden esiintymiseen. Potilaskohtaiseen ohjaukseen keskittyminen korostuu, kun on painetta lyhentää hoitojaksoja kohti päiväkirurgista toimintaa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta
tästä linkistä (kokoustunnus: 357 075 097 211, tunnuskoodi: DFnAac).
Vastaväittäjänä toimii professori Virve Koljonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Harri Hakovirta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kirurgisten komplikaatioiden riski liittyy kaikkeen leikkaustoimintaan. On tärkeää huomata, että kirurgisia komplikaatioita esiintyy, vaikka varsinaista hoitovirhettä ei ole tapahtunut. Kirurgisten komplikaatioiden on todettu olevan yhteydessä muun muassa potilaan perussairauksiin ja päivystysleikkauksiin.
Kirurgiset komplikaatiot aiheuttavat lisäkustannusten lisäksi huomattavaa haittaa potilaille. Kirurgisten komplikaatioiden mittaaminen ja raportoiminen on ollut haastavaa, koska komplikaatiot voivat vaihdella vaikeusasteeltaan haavatulehduksesta aina henkeä uhkaaviin tilanteisiin. Tutkimukseni mukaan kirurgisiin komplikaatioihin liittyvissä tiedonkeruumenetelmissä ja komplikaatioiden luokittelussa on maailmalla suurta vaihtelua.
Tieteellisestä kirjallisuudesta ei löydy montaa artikkelia, joiden mukaan sairaalat seuraisivat systemaattisesti omia tuloksiaan kirurgisten komplikaatioiden osalta. Tutkimukseni mukaan koko sairaalan laajuinen komplikaatioiden seurantajärjestelmä pystyy ilman merkittäviä lisäkustannuksia tuottamaan luotettavaa tietoa riskiin suhteutetusta komplikaatioesiintyvyydestä.
Väitöskirjani tavoitteena oli luoda kaikki kirurgian alat kattava komplikaatioita mittaava rekisteri, joka hyödyntää olemassa olevaa sähköistä sairaskertomusjärjestelmää. Satasairaalaan luotiin pilottihankkeena koko kirurgian klinikan laajuinen komplikaatiorekisteri. Tarkoituksena oli tutkia, miten kirurgisten komplikaatioiden mittaaminen sairaalatasolla onnistuu, mitkä potilaaseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä kirurgisiin komplikaatioihin, ja kuinka paljon komplikaatioita Satasairaalassa esiintyy.
Satasairaalan rekisteriin kirjattiin komplikaatiotieto 4529 potilaalta kolmen vuoden aikana (2016-2018). Kirurgisia komplikaatioita todettiin 17.2 %:lla potilaista, ja 4.6 % luokiteltiin vakaviksi. Tämä vastaa hyvin maailmalla mitattuja tuloksia, joten kirurgisten komplikaatioiden ilmaantuminen Satasairaalassa on hyvällä ja turvallisella tasolla.
Tulosten mukaan potilaskohtaisen riskin määrittämiseen saattaa riittää muutama kliininen mittari. Erityisesti potilaan yleistila ja muut sairaudet sekä ravitsemustila näyttävät olevan riski kirurgisille komplikaatioille. Nämä on syytä ottaa huomioon, jos tehdään tulosvertailuja eri sairaaloiden välillä. Erityisesti monisairaiden potilaiden osalta on tärkeää miettiä myös konservatiivisia hoitokeinoja kirurgisen hoidon sijaan.
Lisäksi tutkimuksessani selvitettiin, missä määrin potilaan informointi ja ohjaus sekä potilaan kokemus hoidon laadusta ovat yhteydessä komplikaatioiden esiintyvyyteen kotiutuksen jälkeen. Tulosten mukaan potilaskohtaisen ohjauksen tarve vaihtelee yksilöllisesti, ja potilasohjauksella ja potilaan kokemalla laadulla saattaa olla yhteyttä leikkauksesta toipumiseen ja komplikaatioiden esiintymiseen. Potilaskohtaiseen ohjaukseen keskittyminen korostuu, kun on painetta lyhentää hoitojaksoja kohti päiväkirurgista toimintaa.
Viestintä