Väitös (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede): LL Simona Malaspina
Aika
24.3.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Simona Malaspina esittää väitöskirjansa “Prostate-specific membrane antigen as a target for prostate cancer PET imaging” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.3.2023 klo 12 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -auditorio, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Matthias Eiber (Münchenin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena professori Jukka Kemppainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Taudin tarkka levinneisyyden arviointi on erittäin tärkeää, sillä se vaikuttaa hoitojen valintaan. Suositusten mukaan suuren riskin eturauhassyöpäpotilaan tautilevinneisyys määritellään luuston gammakuvauksella ja vartalon tietokonetomografialla (TT), mutta näiden herkkyys paikallistaa etäpesäkkeitä on rajallinen. Positroniemissiotomografia (PET) on isotooppilääketieteen kuvantamismenetelmä, jossa hyödynnetään elimistön aineenvaihduntaan osallistuvia tai solun pintarakenteisiin kiinnittyviä, säteileviä merkkiaineita. Riittävän herkkiä PET-merkkiaineita eturauhassyövän kuvantamisessa ei ole ollut aiemmin saatavilla, kunnes saatiin kliiniseen käyttöön prostataspesifinen membraaniantigeeni (PSMA) PET-merkkiaine.
PSMA on proteiini, jonka ilmentyminen on voimakkaasti lisääntynyt eturauhassyövän solukalvoilla. Tämän takia se on erinomainen kohde eturauhassyövän PET-kuvaukselle. Yleisin, kliinisesti vahvistettu PSMA-PET:n käyttöindikaatio on eturauhassyövän hoidon jälkeisen taudin uusiutumisen havaitseminen, mutta sen rooli syövän varhaisen vaiheen levinneisyyden selvittämisessä on myös tarkentumassa. Hormonihoito on ensivaiheen hoito levinnyttä eturauhassyöpää sairastaville potilaille. Sen tiedetään lisäävän PSMA:n ilmenemistä, mikä voi muuttaa PSMA-PET -kuvauksen tulosta. Tätä ilmiötä on kuitenkin tutkittu niukasti. PSMA:han sitoutuvia merkkiaineita on kehitetty useita. Erityistä kiinnostusta ovat herättäneet ns. teranostiset merkkiaineet, joissa sama PSMA:han sitoutuva molekyyli voidaan leimata sekä diagnostiseen PET-kuvantamiseen että kehonsisäiseen sädehoitoon tarkoitetuilla isotoopeilla.
Tämä neljästä osatyöstä koostuva väitöskirjatutkimus on tehty Turun valtakunnallisessa PET-keskuksessa vuosina 2018-2022. Tutkimuksissa oli yhteensä 122 eri taudin vaiheissa eturauhassyöpää sairastavaa potilasta, joita on kuvattu sekä PET-TT että PET-magneettikuvaus -yhdistelmälaitteilla. Tutkimuksissa on käytetty kolmea eri syöpäsolujen PSMA-ilmenemistä mittaavaa merkkiainetta.
18F-PSMA-1007 -merkkiaineella tehtyä PET-TT:tä verrattiin koko kehon magneettiin ja TT:hen korkean riskin eturauhassyöpää sairastavilla potilailla. Tutkimus osoitti PSMA PET-TT:n olevan herkempi ja tarkempi imusolmukemetastaasien havaitsemisessa muihin perinteisiin kuvantamismenetelmiin verrattuna.
Kahdessa muussa tutkimuksessa tutkittiin, miten eturauhassyövän etäpesäkkeet reagoivat hormonihoitoon. Tutkimukset osoittivat, että PSMA:n ilmentymisen lisääntyminen lyhytaikaisen hormonihoidon jälkeen (ns. PSMA-flare) on heterogeenista ja voimakkainta luustoetäpesäkkeissä. Lisäksi PSMA-flare -ilmiö oli käänteisesti yhteydessä metastaasien glukoosin aineenvaihdunnan voimakkuuteen. Löydös viittaa siihen, että matala PSMA-flare tai sen puuttuminen voi auttaa tunnistamaan aggressiivisesti käyttäytyvät etäpesäkkeet ja tulevaisuudessa ymmärtämään hormonihoidolle reagoimattomaksi muuttuvan taudin kehitysmekanismeja.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi uuden potentiaalisen teranostisen PSMA-merkkiaineen käyttäytymistä elimistössä sekä soveltuvuutta kliiniseen käyttöön. 18F-rhPSMA-7.3 -merkkiaineella tehdyllä PET-TT -tutkimuksella paikallistettiin eturauhassyövän pesäkkeitä hyvällä tarkkuudella, mikä osoitti, että se on lupaava uusi merkkiaine PET-diagnostiikkaan. Tulevaisuudessa sitä voidaan hyödyntää myös kehon sisäiseen sädehoitoon eturauhassyöpäpotilailla.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Matthias Eiber (Münchenin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena professori Jukka Kemppainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Taudin tarkka levinneisyyden arviointi on erittäin tärkeää, sillä se vaikuttaa hoitojen valintaan. Suositusten mukaan suuren riskin eturauhassyöpäpotilaan tautilevinneisyys määritellään luuston gammakuvauksella ja vartalon tietokonetomografialla (TT), mutta näiden herkkyys paikallistaa etäpesäkkeitä on rajallinen. Positroniemissiotomografia (PET) on isotooppilääketieteen kuvantamismenetelmä, jossa hyödynnetään elimistön aineenvaihduntaan osallistuvia tai solun pintarakenteisiin kiinnittyviä, säteileviä merkkiaineita. Riittävän herkkiä PET-merkkiaineita eturauhassyövän kuvantamisessa ei ole ollut aiemmin saatavilla, kunnes saatiin kliiniseen käyttöön prostataspesifinen membraaniantigeeni (PSMA) PET-merkkiaine.
PSMA on proteiini, jonka ilmentyminen on voimakkaasti lisääntynyt eturauhassyövän solukalvoilla. Tämän takia se on erinomainen kohde eturauhassyövän PET-kuvaukselle. Yleisin, kliinisesti vahvistettu PSMA-PET:n käyttöindikaatio on eturauhassyövän hoidon jälkeisen taudin uusiutumisen havaitseminen, mutta sen rooli syövän varhaisen vaiheen levinneisyyden selvittämisessä on myös tarkentumassa. Hormonihoito on ensivaiheen hoito levinnyttä eturauhassyöpää sairastaville potilaille. Sen tiedetään lisäävän PSMA:n ilmenemistä, mikä voi muuttaa PSMA-PET -kuvauksen tulosta. Tätä ilmiötä on kuitenkin tutkittu niukasti. PSMA:han sitoutuvia merkkiaineita on kehitetty useita. Erityistä kiinnostusta ovat herättäneet ns. teranostiset merkkiaineet, joissa sama PSMA:han sitoutuva molekyyli voidaan leimata sekä diagnostiseen PET-kuvantamiseen että kehonsisäiseen sädehoitoon tarkoitetuilla isotoopeilla.
Tämä neljästä osatyöstä koostuva väitöskirjatutkimus on tehty Turun valtakunnallisessa PET-keskuksessa vuosina 2018-2022. Tutkimuksissa oli yhteensä 122 eri taudin vaiheissa eturauhassyöpää sairastavaa potilasta, joita on kuvattu sekä PET-TT että PET-magneettikuvaus -yhdistelmälaitteilla. Tutkimuksissa on käytetty kolmea eri syöpäsolujen PSMA-ilmenemistä mittaavaa merkkiainetta.
18F-PSMA-1007 -merkkiaineella tehtyä PET-TT:tä verrattiin koko kehon magneettiin ja TT:hen korkean riskin eturauhassyöpää sairastavilla potilailla. Tutkimus osoitti PSMA PET-TT:n olevan herkempi ja tarkempi imusolmukemetastaasien havaitsemisessa muihin perinteisiin kuvantamismenetelmiin verrattuna.
Kahdessa muussa tutkimuksessa tutkittiin, miten eturauhassyövän etäpesäkkeet reagoivat hormonihoitoon. Tutkimukset osoittivat, että PSMA:n ilmentymisen lisääntyminen lyhytaikaisen hormonihoidon jälkeen (ns. PSMA-flare) on heterogeenista ja voimakkainta luustoetäpesäkkeissä. Lisäksi PSMA-flare -ilmiö oli käänteisesti yhteydessä metastaasien glukoosin aineenvaihdunnan voimakkuuteen. Löydös viittaa siihen, että matala PSMA-flare tai sen puuttuminen voi auttaa tunnistamaan aggressiivisesti käyttäytyvät etäpesäkkeet ja tulevaisuudessa ymmärtämään hormonihoidolle reagoimattomaksi muuttuvan taudin kehitysmekanismeja.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi uuden potentiaalisen teranostisen PSMA-merkkiaineen käyttäytymistä elimistössä sekä soveltuvuutta kliiniseen käyttöön. 18F-rhPSMA-7.3 -merkkiaineella tehdyllä PET-TT -tutkimuksella paikallistettiin eturauhassyövän pesäkkeitä hyvällä tarkkuudella, mikä osoitti, että se on lupaava uusi merkkiaine PET-diagnostiikkaan. Tulevaisuudessa sitä voidaan hyödyntää myös kehon sisäiseen sädehoitoon eturauhassyöpäpotilailla.