Väitös (korva-, nenä- ja kurkkutaudit): LL Jarno Velhonoja
Aika
2.2.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Jarno Velhonoja esittää väitöskirjansa ”Severe Orofacial and Neck Infections – Predisposing Factors, Changing Characteristics, and Advanced Diagnostics” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 02.02.2024 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66015192366
Vastaväittäjänä toimii dosentti Aaro Haapaniemi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Irjala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutaudit.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9584-4
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kaulan syvä infektio on usein hammas- tai nieluperäisen tulehduksen levitessä ilmenevä pahimmillaan henkeä uhkaava bakteeri-infektio. Se on märkäinen infektio tai paise, joka etenee tyypillisesti suunpohjan tai kaulan sidekudoksen välitiloissa. Hoitona käytetään suoneen annettavia antibiootteja sekä suun, leukojen ja kaulan alueen kirurgiaa ja tarvittaessa tehohoitoa. Kuvantamista tarvitaan diagnostiikkaan ja erityisesti kirurgisen hoidon suunnittelua varten.
Tässä potilastutkimuksessa selvitettiin taudin kulkuun vaikuttavia tekijöitä, komplikaatiota ja mikrobiologiaa Tyksissä vuosina 2004 – 2015 hoidetuilla 277 potilaalla, joita verrattiin vanhempaan julkaistuun aineistoon. Tuloksena todettiin kaulainfektioiden olevan lisääntyvä ongelma ja myös hammasperäisten tulehdusten osuus oli lisääntynyt (44,8 %). Nykyaikaisista hoitokäytännöistä huolimatta kuolleisuutta esiintyi vaikeasti sairastuneilla (1,4 %) ja komplikaatioita noin viidenneksellä. Toisessa osatyössä tutkittiin magneettikuvantamisen käyttöä akuuteissa kaulan infektioepäilyissä vuosina 2013 – 2018, jolloin päivystyksellinen käyttö oli kansainvälisestikin arvioiden harvinaista. Kaulan magneettikuvauksen todettiin olevan varsin käyttökelpoinen ja tarkka diagnostinen menetelmä ilman säderasitusta.
Lapsilla syvät kaulainfektiot ovat harvinaisempia ja yleisemmin nielu- ja imusolmuketulehdusten aiheuttamia kuin hammasperäisiä. Tutkimus osoitti, että nopeammin toteutettu leikkaushoito lyhensi merkittävästi sairaalahoidon kestoa.
Tutkimuksen etenevässä osuudessa selvitettiin mahdollisia pahentavia ja ennaltaehkäistävissä olevia tekijöitä. Tutkimuksessa vahvistui huonon suuhygienian ja hammashoidon saatavuuden merkitys taustatekijöinä sairaalahoitoa vaativille infektioille. Erityisesti akuuttihammashoidon palveluita toistuvasti käyttävät potilaat osoittautuivat riskiryhmäksi. Koska karies ja sen eteneminen ovat ehkäistävissä, panostukset hyvään suun terveyteen, valistukseen ja riittävään hammashoidon saatavuuteen voisivat auttaa vähentämään näistä infektioista johtuvia merkittäviä sairaalahoidon kustannuksia sekä komplikaatiota ja myös kuolleisuutta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66015192366
Vastaväittäjänä toimii dosentti Aaro Haapaniemi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Irjala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutaudit.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9584-4
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kaulan syvä infektio on usein hammas- tai nieluperäisen tulehduksen levitessä ilmenevä pahimmillaan henkeä uhkaava bakteeri-infektio. Se on märkäinen infektio tai paise, joka etenee tyypillisesti suunpohjan tai kaulan sidekudoksen välitiloissa. Hoitona käytetään suoneen annettavia antibiootteja sekä suun, leukojen ja kaulan alueen kirurgiaa ja tarvittaessa tehohoitoa. Kuvantamista tarvitaan diagnostiikkaan ja erityisesti kirurgisen hoidon suunnittelua varten.
Tässä potilastutkimuksessa selvitettiin taudin kulkuun vaikuttavia tekijöitä, komplikaatiota ja mikrobiologiaa Tyksissä vuosina 2004 – 2015 hoidetuilla 277 potilaalla, joita verrattiin vanhempaan julkaistuun aineistoon. Tuloksena todettiin kaulainfektioiden olevan lisääntyvä ongelma ja myös hammasperäisten tulehdusten osuus oli lisääntynyt (44,8 %). Nykyaikaisista hoitokäytännöistä huolimatta kuolleisuutta esiintyi vaikeasti sairastuneilla (1,4 %) ja komplikaatioita noin viidenneksellä. Toisessa osatyössä tutkittiin magneettikuvantamisen käyttöä akuuteissa kaulan infektioepäilyissä vuosina 2013 – 2018, jolloin päivystyksellinen käyttö oli kansainvälisestikin arvioiden harvinaista. Kaulan magneettikuvauksen todettiin olevan varsin käyttökelpoinen ja tarkka diagnostinen menetelmä ilman säderasitusta.
Lapsilla syvät kaulainfektiot ovat harvinaisempia ja yleisemmin nielu- ja imusolmuketulehdusten aiheuttamia kuin hammasperäisiä. Tutkimus osoitti, että nopeammin toteutettu leikkaushoito lyhensi merkittävästi sairaalahoidon kestoa.
Tutkimuksen etenevässä osuudessa selvitettiin mahdollisia pahentavia ja ennaltaehkäistävissä olevia tekijöitä. Tutkimuksessa vahvistui huonon suuhygienian ja hammashoidon saatavuuden merkitys taustatekijöinä sairaalahoitoa vaativille infektioille. Erityisesti akuuttihammashoidon palveluita toistuvasti käyttävät potilaat osoittautuivat riskiryhmäksi. Koska karies ja sen eteneminen ovat ehkäistävissä, panostukset hyvään suun terveyteen, valistukseen ja riittävään hammashoidon saatavuuteen voisivat auttaa vähentämään näistä infektioista johtuvia merkittäviä sairaalahoidon kustannuksia sekä komplikaatiota ja myös kuolleisuutta.
Viestintä