Väitös (kulttuurihistoria): FM Karoliina Sjö
Aika
18.2.2023 klo 12.00 - 15.00
FM Karoliina Sjö esittää väitöskirjansa ”Kirjoitettu minä. Kirsti Teräsvuoren nuoruusajan päiväkirjakertomus 1916–1923” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 18.2.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).
Vastaväittäjinä toimivat dosentti Tuija Saresma ja dosentti Kaisa Vehkalahti (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Maarit Leskelä-Kärki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9158-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sjö Karoliina: Kirjoitettu minä. Kirsti Teräsvuoren nuoruusajan päiväkirjakertomus 1916–1923
Väitöskirjassa tarkastellaan aikaisemmin tuntemattoman kirjoittajan, Kirsti Teräsvuoren (1899–1988), päiväkirjoja ja omaelämäkerrallista kirjoittamista vuosien 1916–1923 osalta. Kirsti oli ahkera kirjoittaja, ja hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniätuhansia sivuja päiväkirjatekstiä. Päiväkirjoja ei ole julkaistu tai tutkittu aikaisemmin, vaikka kirjoittajalla oli selkeästi halu julkisempaan toimintaan kirjallisuuden kentillä. Kirjoitus itsestä ja elämästä jäi kuitenkin yksityiseksi. Samalla kirjoittajan elämä muodostui hyvin yksinäiseksi ja sairauden varjostamaksi.
Päiväkirjakirjoittamisesta muodostui Kirstille yksi elämän tärkeimmistä asioista. Kertomusmuoto ja kysymykset elämän ja kertomisen yhteyksistä olivat hänen kirjoittamiselleen oleellisia.
Tutkimuksessa selvitetään, miten Kirsti muodosti päiväkirjakertomusta itsestään, elämästään ja kokemuksistaan tyttönä ja nuorena naisena 1900-luvun alun Suomessa. Päiväkirjoja lähestytään toisaalta niiden kirjallisuudellisuuden näkökulmasta, kertomuksena, ja yhtäältä osana kulttuurihistoriallista luentaa. Näin ollen päiväkirjoissa korostuvat sekä niiden olemus historiallisina dokumentteina että niiden kirjallinen lajityyppi.
Tutkimuksessa yhdistyvät tiede ja taide, ja yhtenä tutkimuksen tulkinnallisena kehyksenä toimii päiväkirja-aineistosta muodostettu sanataide. Tieteen ja taiteen vuoropuhelun keinoin tutkimuksessa osoitetaan, että päiväkirjasta muodostui Kirstille tärkeä itsestä ja elämästä kertomisen muoto. Kirsti kirjoitti tallentaakseen, muistaakseen, reflektoidakseen ja kommunikoidakseen. Lisäksi hänellä oli halu muodostaa eteenpäin kehittyvää kertomusta, tehdä kirjallista taidetta ja jäädä osaksi päiväkirjakaanonia.
Päiväkirjat on arkistoitu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmiin. Kirsti vei itse ensimmäiset päiväkirjansa arkistolle vuonna 1974.
Vastaväittäjinä toimivat dosentti Tuija Saresma ja dosentti Kaisa Vehkalahti (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Maarit Leskelä-Kärki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9158-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sjö Karoliina: Kirjoitettu minä. Kirsti Teräsvuoren nuoruusajan päiväkirjakertomus 1916–1923
Väitöskirjassa tarkastellaan aikaisemmin tuntemattoman kirjoittajan, Kirsti Teräsvuoren (1899–1988), päiväkirjoja ja omaelämäkerrallista kirjoittamista vuosien 1916–1923 osalta. Kirsti oli ahkera kirjoittaja, ja hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniätuhansia sivuja päiväkirjatekstiä. Päiväkirjoja ei ole julkaistu tai tutkittu aikaisemmin, vaikka kirjoittajalla oli selkeästi halu julkisempaan toimintaan kirjallisuuden kentillä. Kirjoitus itsestä ja elämästä jäi kuitenkin yksityiseksi. Samalla kirjoittajan elämä muodostui hyvin yksinäiseksi ja sairauden varjostamaksi.
Päiväkirjakirjoittamisesta muodostui Kirstille yksi elämän tärkeimmistä asioista. Kertomusmuoto ja kysymykset elämän ja kertomisen yhteyksistä olivat hänen kirjoittamiselleen oleellisia.
Tutkimuksessa selvitetään, miten Kirsti muodosti päiväkirjakertomusta itsestään, elämästään ja kokemuksistaan tyttönä ja nuorena naisena 1900-luvun alun Suomessa. Päiväkirjoja lähestytään toisaalta niiden kirjallisuudellisuuden näkökulmasta, kertomuksena, ja yhtäältä osana kulttuurihistoriallista luentaa. Näin ollen päiväkirjoissa korostuvat sekä niiden olemus historiallisina dokumentteina että niiden kirjallinen lajityyppi.
Tutkimuksessa yhdistyvät tiede ja taide, ja yhtenä tutkimuksen tulkinnallisena kehyksenä toimii päiväkirja-aineistosta muodostettu sanataide. Tieteen ja taiteen vuoropuhelun keinoin tutkimuksessa osoitetaan, että päiväkirjasta muodostui Kirstille tärkeä itsestä ja elämästä kertomisen muoto. Kirsti kirjoitti tallentaakseen, muistaakseen, reflektoidakseen ja kommunikoidakseen. Lisäksi hänellä oli halu muodostaa eteenpäin kehittyvää kertomusta, tehdä kirjallista taidetta ja jäädä osaksi päiväkirjakaanonia.
Päiväkirjat on arkistoitu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmiin. Kirsti vei itse ensimmäiset päiväkirjansa arkistolle vuonna 1974.